NordenBladet — Työ- ja elinkeinoministeriö on päättänyt 17.12.2021 myöntää neljälle uusiutuvan energian suurelle demonstraatiohankkeelle investointitukea yhteensä 64,12 miljoonaa euroa.Tuettavista hankkeista kaksi liittyy uusiutuvan vedyn tuotantoon ja hyödyntämiseen, yksi hukkalämpöjen hyödyntämiseen energiatehokkaasti ja yksi suureen kaukolämpöverkkoon yhdistettyyn kausilämpövarastoon.–  Tuettavilla hankkeilla vauhditetaan tulevaisuuden energiateknologioita, kuten vetyä. Myönnetyt tuet saavat liikkeelle liki 230 miljoonan euron hankkeet, joiden vaikutukset tulevat näkymään alueilla, toteaa elinkeinoministeri Mika Lintilä.Tukea Harjavaltaan, Vantaalle, Vaasaan ja JanakkalaanP2X Solutions Oy:lle myönnettiin 25 760 000 euroa uusiutuvan vedyn tuotannon investoinnille Harjavaltaan. Hankkeen uutuusarvona on uusiutuvan vedyn tuotanto teollisessa mittakaavassa teollisuus- ja liikennekäyttöön, sekä uusiutuvan metaanin tuotantolaitoksen yhdistäminen uusiutuvan vedyn tuotantoon. Tukimäärän takia tukipäätös tehtiin ehdollisena Euroopan komission hyväksynnälle.
 
Vantaan Energia Oy:lle myönnettiin 19 033 000 euroa lämmön kausivaraston investointiin Vantaalle. Hankkeen uutuusarvona on energian kausivaihtelun tasaaminen suuren kokoluokan varastossa, joka on suunniteltu toimimaan optimaalisesti energiajärjestelmän tukena. Kesäajan ylimäärälämpö käytetään talven kulutushuippujen aikana, jolloin voidaan vähentää merkittävästi fossiilisten polttoaineiden käyttöä. Tukimäärän takia tukipäätös tehtiin ehdollisena Euroopan komission hyväksynnälle.
 
EPV Energia Oy:lle myönnettiin 14 171 000 euroa uusiutuvalla sähköllä tuotetun vedyn tuotanto-, varastointi- ja käyttöinvestointiin Vaasaan. Hanke toteutetaan yhteistyössä Vaasan Sähkön ja Wärtsilän kanssa. Hankkeen uutuusarvo on kokonaisuudessa, jossa yhdistetään uusiutuvan vedyn tuotanto ja varastointi sekä vedyn käyttö moottorivoimalaitoksessa, ja jossa kokonaisuus integroidaan osaksi joustosähkömarkkinaa.
 
Tervakoski Oy:lle myönnettiin 5 159 000 euroa lämpöpumppuinvestointiin tehtaan höyryn tuottamiseksi hukkalämmöistä Janakkalassa. Hankkeen uutuusarvo on toteutustapa, jolla lämpöpumpuilla hyödynnetään useita teollisuuden hukkalämpöjä matalapainehöyryn tuottamiseksi.
 
Vuoden 2021 talousarvioon varattiin 60 milj. euroa myöntövaltuutta suurien uuden energiateknologian demonstraatiohankkeiden investointitukeen. Se on tarkoitettu etenkin tulevaisuuden energiaratkaisuihin vuoteen 2030 tähtäävien kansallisten ja EU-tavoitteiden saavuttamiseksi. Lisäksi TEM voi kohdentaa kivihiilen energiakäytöstä nopeutetusti luopuvien tukeen varattua käyttämätöntä noin 59 miljoonan euron valtuutta osittain myös näihin demonstraatiohankkeisiin.Lisävaltuus mahdollistaa suunniteltua suuremman tukiesityskokonaisuuden. Vuonna 2022 myös EU:n elpymis- ja palautumistukivälineen (RRF) tukihaku energiainvestointeihin voi tarjota mahdollisuuksia tukeen uutuusarvoltaan vaikuttaville hankkeille.Työ- ja elinkeinoministeriölle jätettiin 28.2.2021 päättyneeseen määräaikaan mennessä 22 hakemusta suuriin uuden energiateknologian demonstraatiohankkeisiin. Lisäksi hakukäsittelyyn siirrettiin vuosina 2019 ja 2020 tulleita tukihakemuksia, joille ei vielä oltu tehty päätöstä.Tukihakemuksia arvioitiin ja verrattiin keskenään. Kokonaisharkinnassa katsottiin hankkeiden demonstraatioarvoa, toteutettavuutta, energiavaikutuksia, kustannustehokkuutta ja muita vaikutuksia. Tavoitteena on myöntää tukea hankkeille siten, että tulevaisuuden energiaratkaisuja koskevat tavoitteet saavutetaan kokonaisuutena arvioiden parhaalla mahdollisella tavalla.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Talous kasvaa nopeasti vuosina 2021 ja 2022, vaikka kasvu jää koronaepidemian kiihtymisen ja rajoitustoimien vuoksi vuodenvaihteessa aiemmin arvioitua hitaammaksi, arvioi valtiovarainministeriö 20. joulukuuta julkaisemassaan taloudellisessa katsauksessa.Tänä vuonna bruttokansantuotteen (bkt) arvioidaan kasvavan 3,4 prosenttia. Vuonna 2022 bkt:n arvioidaan kasvavan 3,0 prosenttia, vuonna 2023 1,5 prosenttia ja vuonna 2024 1,4 prosenttia. Talouden elpyminen jatkuu ja kasvu kiihtyy vuonna 2022 varsinkin niillä toimialoilla, joilla tuotanto ei ole vielä saavuttanut pandemiaa edeltävää tasoaan, kuten esimerkiksi majoitus- ja ravitsemistoiminnassa.Taudinkehitykseen, virusmuunnoksiin sekä rokotekattavuuteen liittyvä epävarmuus on lisääntynyt uudelleen. Ennusteessa kuitenkin oletetaan, että tautitilanteen heikentyminen hidastaa talouden toipumista vain hetkellisesti. Julkisen talouden alijäämä pienenee voimakkaasti, ja velka suhteessa bkt:hen pienenee väliaikaisesti vuosina 2021–2022. Ripeä talouskasvu ei kuitenkaan poista julkisen talouden tulojen ja menojen epätasapainoa. Talouskasvun hidastuessa myös velkasuhde kääntyy uudelleen kasvuun.”Epidemia väistyy aikanaan, mutta väestörakenteen ja talouden murros jatkuvat pitkään. Murroksessa luoviminen vaatii meiltä etulinjan kilpailukykyä, osaamista, uusia teknologisia ratkaisuja ja mittavia yksityisiä investointeja sekä tarkkaa julkista rahankäyttöä”, sanoo osastopäällikkö, ylijohtaja Mikko Spolander.Maailmantalouden kasvunäkymiä varjostaa pandemian sekä inflaation kiihtyminen Maailmantalouden kasvunäkymiä varjostavat muun muassa pandemian pitkittyminen ja nopeasti kiihtynyt inflaatio. Kiihtyneen kuluttajahintainflaation taustalla on muun muassa energian hinnan nousu. Inflaatiopaineiden ennakoidaan kuitenkin hellittävän vuoden 2022 kuluessa.Maailmankaupan kasvunäkymiä heikentävät eri syistä johtuvat jakeluketjujen häiriöt sekä maailmantalouden hidastuva kasvu. Euroalueella tavarakaupan näkymät ovat vaimeammat kuin Yhdysvalloissa tai nousevissa talouksissa. Talouden elpymien jatkuu kotimaisen kysynnän vetämänä Vuonna 2021 bkt:n arvioidaan kasvavan 3,4 prosenttia. Koronapandemian pahentuminen vuoden 2021 lopulla lisää taloudenpitäjien epävarmuutta ja hidastaa talouskasvua vuoden viimeisellä neljänneksellä. Vuonna 2022 bkt:n arvioidaan kasvavan 3,0 prosenttia, mutta talouskasvu jää vielä hitaaksi vuoden ensimmäisellä neljänneksellä. Koronapandemiaan liittyvien epävarmuuksien helpottaessa talouskasvu kuitenkin kiihtyy jälleen. Korkea säästämisaste ja kuluttajien hyvä mieliala ovat luoneet edellytykset yksityisen kulutuksen nopealle kasvulle. Yksityinen kulutus kasvaa yhä vuonna 2022, ja myös yksityisten investointien kasvu on nopeaa. EU:n elpymis- ja palautumistukivälineestä (RRF) saatava rahoitus vauhdittaa yksityisiä investointeja, ja erityisesti tutkimukseen ja kehittämiseen liittyvien investointien oletetaan hyötyvän niistä. Suomalaisen teollisuuden investointinäkymät ovat nekin hyvät. Vuonna 2022 viennin kasvu jatkuu vahvana maailmantalouden kasvun vuoksi. Myös palveluiden viennin elpyminen kiihdyttää viennin kasvua.Talouskasvu pitää yllä työvoiman kysyntää, johon voidaan lyhyellä aikavälillä myös vastata, koska työttömiä on edelleen runsaasti ja hallitus tekee toimia työn tarjonnan lisäämiseksi. Työllisyyden ennustetaan kasvavan vuonna 2022 1,5 prosenttia ja työllisyysasteen nousevan runsaaseen 74 prosenttiin vuonna 2024. Inflaatio kiihtyy 2,6 prosenttiin kansallisella kuluttajahinnalla mitattuna vuonna 2022. Taustalla on energian hinta, joka pitää inflaatiota yllä vuoden vaihteen ympärillä mutta pienenee vähitellen vuoden 2022 aikana. Inflaation kiihtymisen oletetaan jäävän tilapäiseksi. Suomessa inflaatio hidastuu 1,8 prosenttiin vuosina 2023–2024.Julkinen talous toipuu kriisistä, mutta velkaantuminen jatkuuJulkisen talouden menojen ja tulojen välinen epätasapaino pienenee voimakkaasti vuonna 2021 mutta on edelleen selvästi pandemiaa edeltänyttä aikaa suurempi. Julkista taloutta ovat vahvistaneet erityisesti verotulojen ja sosiaaliturvamaksuista saatavien tulojen ripeä kasvu, joka on seurausta nopeasta talouskasvusta ja työllisyyden kohenemisesta. Lisäksi talouden nousu taantumasta on vähentänyt elvytys- ja tukitoimien tarvetta. Toisaalta koronaepidemia kuormittaa yhä erityisesti sosiaali- ja terveydenhuoltoa. Julkisen talouden alijäämä ei kuitenkaan poistu kokonaan, vaikka talous toipuu ja pandemiakin hellittää ajallaan. Julkisessa taloudessa on rakenteellinen alijäämä, jota hyvä suhdanne ei korjaa. Julkisen talouden alijäämän arvioidaan olevan 2020-luvun puolivälissä noin 1 prosentti suhteessa bkt:hen.Reipas bkt:n kasvu ja alijäämän pieneneminen taittavat velkasuhteen laskuun vuonna 2021. Talouskasvun hidastuessa valtion sekä paikallishallinnon ja hyvinvointialueiden alijäämät kääntävät velkasuhteen kuitenkin jälleen kasvuun vuodesta 2023 alkaen. Velkasuhteen arvioidaan olevan noin 69 prosenttia eli likimain 10 prosenttiyksikköä pandemiaa edeltänyttä aikaa korkeammalla tasolla vuonna 2026. Pandemian nopea paheneminen merkittävin talouskasvua uhkaava tekijä Ennusteen merkittävimmät riskit liittyvät edelleen koronapandemiaan ja sen hallitsemiseksi tehtyjen rajoitustoimien kehitykseen. Virusmuunnokset muuttavat taudinhillinnän näkymiä epävarmempaan suuntaan, ja epidemiatilanne voi heiketä nopeasti rokotusten etenemisestä huolimatta. Jos kehittyvien maiden taloudet kehittyvät heikosti ja niiden pandemian hoito epäonnistuu, on se merkittävä isku maailmantalouden kasvulle. Epidemian pitkittyminen vähentäisi yksityistä kulutusta ja erityisesti palveluiden kysyntää, mikä heikentäisi talouden toipumista. Tautitilanteen heikentyminen näkyy myös investointiympäristön epävarmuuden lisääntymisenä, mikä voi lykätä investointeja eteenpäin tai estää niiden toteutumisen. Inflaation kiihtymisen arvioidaan olevan väliaikainen ilmiö, ja inflaatio hidastuu jälleen ensi vuoden loppupuoliskolta lähtien. On kuitenkin mahdollista, että inflaatio jatkuu nopeana pidempään. Inflaatio-odotusten nousuun liittyy myös keskeisesti huoli siitä, että hintojen myötä myös palkat nousevat. Hinta-palkka-kierre taloudessa olisi itseään ruokkiva ja pidempiaikainen ilmiö, joka hidastaisi talouskasvua.Positiivisena riskinä voidaan nähdä se, että EU:n elpymis- ja palautumistukiväline saa aikaan enemmän yksityisiä investointeja kuin ennusteessa oletetaan.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Ympäristöministeriö valmistelee lakimuutoksia, joilla kehitetään vuokra- ja asumisoikeusasuntojen tuotantoa koskevaa korkotukimallia. Pitkillä 40 vuoden korkotukilainoilla tuetaan kohtuuhintaisten vuokra- ja asumisoikeusasuntojen rakentamista, hankintaa ja perusparantamista. Asukkaat näihin asuntoihin valitaan sosiaalisin perustein. Lisäksi pitkäaikaisia korkotukilainoja myönnetään erityisryhmille tarkoitettujen vuokra-asuntojen tuotantoon.Ministeriö pyytää kommentteja uudistuksen suuntaviivoista 4.2.2022 mennessä. Nyt kerättävän palautteen perusteella ministeriö valmistelee luonnokset korkotukimallin muuttamista koskeviksi laki- ja asetusehdotuksiksi. Varsinaiset säädösehdotukset on tarkoitus lähettää lausuntokierrokselle sidosryhmille keväällä 2022. Hallituksen esitys annetaan eduskunnalle näillä näkymin syksyllä 2022.Lisää tukea ja parempaa tiedonsaantiaHallitusohjelman mukaan pitkää korkotukimallia kehitetään siten, että tukijärjestelmästä tulee nykyistä kannustavampi. Tuen määrää pitkässä korkotukimallissa voitaisiin lisätä muuttamalla tuen määrään vaikuttavia tekijöitä, kuten omavastuukoron tasoa tai korkotuen maksuaikaa.Myös Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA:n tiedonsaantia yhteisöjen ja niiden vastuuhenkilöiden taustasta hakemusvaiheessa halutaan parantaa, samoin kuin ARA:n mahdollisuuksia asettaa uhkasakko tai seuraamusmaksu. Näin ARA pystyisi paremmin valvomaan korkotukilainaa saaneita yhteisöjä.Asukasvalinnan säännöksiä päivitettäväPerustuslakivaliokunta katsoi asumisoikeuslakia koskevassa lausunnossaan (PeVL 5/2021 vp), että asumisoikeusasuntojen asukasvalinta on julkinen hallintotehtävä. Nyt valmisteltavissa lakimuutoksissa tarkastellaan, miten perustuslakivaliokunnan lausunto vaikuttaa valtion tukemien vuokra-asuntojen asukasvalintaan. Esimerkiksi asukasvalintoja tekevän henkilön virkavastuusta tullee säätää korkotukilaeissa. Asukasvalinnan muutoksenhakua koskevia säännöksiä päivitettäisiin samassa yhteydessä, sillä asukasvalintapäätösten luonteen vuoksi niihin parhaiten sopivana oikeussuojakeinona olisi kantelumenettely. Hallitusohjelman mukaisesti ARA-vuokra-asuntojen asukasvalintaperusteet tullaan kuitenkin säilyttämään ennallaan.Asumisen palvelullistuminen ja sote-uudistus vaikuttavatHallituksen esitystä valmisteltaessa huomioidaan asumisen palvelullistuminen. Tällä hetkellä valtion tukemien vuokra-asuntojen omakustannusvuokriin on mahdollista sisällyttää muun muassa verkkoyhteyden, autopaikan, saunan ja pesutuvan maksut. Palvelullistumisen myötä voi olla tarpeen laajentaa näitä mahdollisuuksia erilaisiin yhteiskäyttöpalveluihin, kuten yhteiskäyttöauton tarjoamiseen asukkaille. Lisäksi lainvalmistelussa tarkastellaan, mitä valtion tukemiin erityisryhmille tarkoitettuihin kohteisiin liittyviä tehtäviä on syytä siirtää sote-uudistuksen vuoksi kunnilta hyvinvointialueille.Pitkän korkomallin kehittämisen suuntaviivat LausuntopalvelussaLisätietoaLiisa Meritähti
Hallitussihteeri
[email protected]
p. 029 525 0376

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Valtioneuvoston yleisistunnon 20.12.2021 päätösaineistot löytyvät tältä sivulta.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Sisäministeriö on tänään asettanut lainsäädäntöhankkeen valmistelemaan hallituksen esityksen Suomen ja Ruotsin välisen raja-alueen poliisiyhteistyöstä tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi.Suomen ja Ruotsin sisäministerit allekirjoittivat lokakuussa valtiosopimuksen raja-alueen poliisiyhteistyöstä. Sopimusta sovelletaan Suomessa Enontekiön, Kolarin, Muonion, Pellon, Tornion ja Ylitornion kuntien alueilla. Ruotsissa sopimusta sovelletaan Haaparannan, Kiirunan, Pajalan ja Ylitornion kuntien alueilla.Valtiosopimus kattaa vakavien rikosten estämiseen liittyvät kiireelliset tilanteetSopimusta sovelletaan vain kiireellisissä tilanteissa, ja se sisältää pääasiassa kahdenlaista yhteistyötä: pyynnöstä ja ilman pyyntöä toteutettavat toimenpiteet. Pyyntö voidaan esittää naapurivaltiolle, jos tarvitaan kiireellistä apua sellaisen vakavan rikoksen torjumiseksi, johon liittyy ihmisen elämää, terveyttä tai ruumiillista koskemattomuutta uhkaava vaara. Tällaisia vakavia rikoksia ovat esimerkiksi raiskaus, törkeä pahoinpitely ja henkirikokset. Pyynnöstä voi kuitenkin aina kieltäytyä.Hallituksen esityksellä eduskuntaa pyydetään hyväksymään sopimus. Esitys tulee myös sisältämään lakiehdotuksen sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta. Lisäksi tarkastellaan kansallista lainsäädäntöä ja tarvittaessa se saatetaan asialliselta sisällöltään sopusointuun sopimuksen kanssa.  Lainsäädäntöhankkeen toimikausi on 20.12.2021- 31.5.2023.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Hallitus esittää, että covid-19-sairauden itse suoritettavassa testauksessa käytettävät in vitro -diagnostiikkaan tarkoitetut lääkinnälliset laitteet vapautetaan väliaikaisesti verosta.Arvonlisäverosta vapauttaminen koskisi sekä Suomessa tapahtuvia kotitestien myyntejä että kotitestien hankintoja EU:n ulkopuolelta ja toisesta jäsenvaltiosta. Myynnin verovapauteen liittyisi oikeus vähentää hankintoihin sisältyvä vero.Esitys liittyy pääministeri Sanna Marinin hallituksen toimiin, joilla helpotetaan koronaviruspandemian torjuntaa. Arvonlisäveron poistolla on tarkoitus laskea kotitestin hintaa ja tehdä näin koronaviruksen testaamisesta helpompaa.Lain on tarkoitus tulla voimaan 1.1.2022 ja se olisi voimassa 31.12.2022 saakka.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Tiede- ja kulttuuriministeri Antti Kurvinen on linjannut yli 2000 aloituspaikan lisäämisestä korkeakouluihin ympäri Suomea. Ammattikorkeakoulut saavat yhteensä 822, yliopistot yhteensä 1 469 lisäaloituspaikkaa vuonna 2022 alkaviin koulutuksiin. Päätökset perustuvat korkeakoulujen esityksiin.Lisäämällä aloituspaikkoja korkeakouluihin opetus- ja kulttuuriministeriö vastaa korkean osaamistason osaajapulaan sekä toteuttaa hallituksen tavoitetta osaamis- ja koulutustason nostosta.   Yliopistoissa eniten uusia lisäaloituspaikkoja kohdentuu tekniikan alle, yhteensä 370 paikkaa. Seuraavaksi eniten yliopistoissa lisätään yhteiskunnallisen alan, tietojenkäsittelyn ja tietoliikenteen sekä kasvatusalan aloituspaikkoja.Vuosien 2020-2021 sovituista lisäaloituspaikoista jäi täyttämättä 10 prosenttia. Täyttämättä jääneistä lisäaloituspaikoista säästynyt rahoitus käytetään uusiin lisäaloituspaikkoihin.
    
Ammattikorkeakoulujen lisäaloituspaikat 2022 (pdf)
Yliopistojen lisäaloituspaikat 2022 (pdf)Opetusneuvos Päivi Bosquet, puh. 02953 30375Opetusneuvos Maija Innola, puh. 02953 30120Ylijohtaja Atte Jääskeläinen, puh. 02953 30309
 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Suomi on toiminut vuonna 2021 Pohjoismaiden N5- sekä Pohjoismaiden ja Baltian maiden NB8-yhteistyöformaattien puheenjohtajamaana. Ulkoministeri Pekka Haavisto isännöi puheenjohtajakausien viimeiset kokoukset virtuaalisina 20. joulukuuta (N5) ja 21. joulukuuta (NB8).Ulkoministerit keskustelevat kokouksissa ajankohtaisista ulko- ja turvallisuuspoliittisista aiheista, kuten Valko-Venäjästä, Ukrainasta, asevalvonnasta ydinsulkusopimuksen tarkastelukonferenssin edellä, oikeusvaltioperiaatteesta sekä YK- ja Etyj-kysymyksistä. ”Suomen N5- ja NB8-puheenjohtajuudet ovat olleet hieno kokemus, sillä nämä yhteistyöjärjestelyt tarjoavat tärkeän mahdollisuuden keskustella kansainvälisen politiikan keskeisistä kysymyksistä läheisten kumppanimaiden kesken. Videokokoukset ovat hyödyllisiä, mutta erityisen hienoa oli, kun pystyimme tapaamaan syyskuussa NB8-ulkoministerien kanssa myös kasvotusten Suomessa Vanajanlinnassa”, toteaa ulkoministeri Haavisto. Ensi vuonna N5-puheenjohtajana toimii Norja ja NB8-puheenjohtajana Liettua.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Valtion nykyinen velanhallintamalli toimii pääosin hyvin, arvioi valtiovarainministeriön työryhmä. Kehittämistä olisi erityisesti korko- ja rahoitusriskien hallinnassa.Valtion velanhallinnan toimintaympäristö on muuttunut 2000-luvun alusta, jolloin velanhallinnan nykyinen toimintamalli kehitettiin. Valtio on velkaantunut huomattavasti, ja valtion takaus- ja takuuvastuut ovat kasvaneet voimakkaasti. Samaan aikaan valtion riskinkantokyky on heikentynyt.Työryhmä arvioi, että nykyinen velanhallinnan malli toimii pääosin hyvin. Keskeiset käsitteet ovat suurelta osin ongelmattomia.Työryhmä pitää kustannusten ja riskien pitkän aikavälin tarkasteluhorisonttia edelleen tarkoituksenmukaisena. Valtion lainanoton strategia ja riskienhallintapolitiikka ovat yleisesti ottaen asianmukaisia.Korkoriskin tarkastelussa otettava huomioon velkakestävyysKehittämistä olisi erityisesti korko- ja rahoitusriskin hallinnassa. Työryhmän mielestä velan korkoriskin tarkastelussa tulisi kiinnittää aiempaa enemmän huomiota talouden pitkän aikavälin kasvunäkymiin ja valtion velkakestävyyteen.Työryhmä esittää, että valtionvelalle määriteltäisiin tavoitteellinen kuoletusrakenne, joka linjaisi, miten valtion lainat erääntyisivät. Näin turvattaisiin valtion pitkän aikavälin lainanottokykyä. Tätä varten voitaisiin määritellä tavoitteellinen keskimääräinen laina-aika ja sallitut poikkeamat tästä kuitenkin niin, että otettaisiin huomioon lainanoton kustannustehokkuus.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Sosiaali- ja terveysministeriö (STM) pyytää lausuntoja hallituksen esityksen luonnoksesta, jossa EU:n digitaalisen koronatodistuksen kansallinen käyttö – eli koronapassin käyttö – olisi lain nojalla mahdollista myös silloin, kun rajoituksia ei olisi voimassa.Lisäksi hallituksen esityksen luonnoksessa ehdotetaan, että tartuntatautilain mukaisia viranomaispäätöksiä tekevät kunnat ja aluehallintovirastot voisivat päätöksellään tietyissä tilanteissa velvoittaa toimijoita edellyttämään koronapassin esittämistä. Valtioneuvosto voisi vastaavasti säätää asetuksen, joka velvoittaisi ravintoloita edellyttämään koronapassin esittämistä. Käytännössä siis kunnat ja aluehallintoviranomaiset sekä valtioneuvosto ravintoloiden osalta voisivat määrätä koronapassin pakolliseksi tietyille toimijoille ja tietyissä tilanteissa.Koronapassin käytön laajennusEU:n digitaalisen koronatodistuksen kansallisen käytön – eli koronapassin käytön – laajentaminen tarkoittaa käytännössä sitä, että koronapassi voidaan ottaa vapaaehtoisesti käyttöön myös tilanteissa, joissa toiminnanharjoittajiin ei kohdistu rajoituksia. Toiminnanharjoittaja voisi siis edellyttää asiakkailta tai tilaisuuteen osallistuvilta koronapassin esittämistä covid-19-tartuntojen leviämisen ehkäisemiseksi. Näin koronapassi voitaisiin ottaa käyttöön myös muilla toimialoilla kuin esimerkiksi ravitsemis- ja tapahtuma-alalla. Nykyisin koronapassi on vaihtoehtoisena terveysturvallisuustoimena käytössä vain silloin, kun kyseistä tilaisuutta tai tilaa koskevia rajoituksia on voimassa.Koronapassia saisi edellyttää 16-vuotiailta ja sitä vanhemmilta kuten nykyisenkin lainsäädännön perusteella.Koronapassia ei saisi edellyttää lakisääteisissä palveluissa (kuten kirjasto, varhaiskasvatus, esi- ja perusopetus, vapaa sivistystyö, taiteen perusopetus, ammatillinen koulutus, lukiokoulutus, korkeakoulutus), välttämättömien palveluiden (kuten sosiaali- ja terveyspalvelut) tai tarveaineiden (ruoka, lääkkeet) hankkimisen yhteydessä. Passin esittämisvelvoite ei myöskään saisi estää oikeuksien ja velvollisuuksien toteuttamista. Toiminnanharjoittaja voisi edellyttää koronapassia vain asiakkailta, osallistujilta tai yleisöltä. Toiminnanharjoittaja ei voisi tämän sääntelyn perusteella edellyttää koronapassia työntekijöiltä. EU:n digitaalisen koronatodistuksen tietojen käsittelystä ja henkilöllisyyden tarkastamisesta säädetään lain 58 j §:ssäLuonnoksesta voi antaa lausuntoja 17.1.2022 saakkaLausuntoja hallituksen esityksen luonnoksesta voi antaa 17.12.2021–17.1.2022. Anna lausunto lausuntopalvelu.fissäLaki on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian ja se olisi voimassa 30.6.2022 saakka.Lisätietoalakimies Mirka-Tuulia Kuoksa, [email protected]) (paikalla 21.–22.12. ja 10.1. alkaen)
hallitusneuvos Kirsi Ruuhonen, [email protected] (paikalla 20.–21.12. ja 7.1. alkaen)
johtaja Jari Keinänen, [email protected]

Lähde: Valtioneuvosto.fi