NordenBladet — EU-ministerivaliokunnan kirjallisessa menettelyssä olivat 20. ja 21. joulukuuta esillä Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin kansalliset tavoitteet, Suomen alustavat ennakkovaikuttamislinjaukset EU:n kestävän rahoituksen ympäristötavoitteiden arviointikriteereihin, ihmiskauppaa tai maahanmuuton salakuljetusta helpottavien tai harjoittavien liikenteenharjoittajien vastaiset toimet sekä sosiaaliturvajärjestelmien yhteensovittaminen.  Euroopan komissio on pyytänyt EU-jäsenmaita ilmoittamaan tavoitteensa työllisyyden ja osaamisen kehittämisessä sekä köyhyyden ja syrjäytymisen vähentämisessä. Suomi katsoo, että Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin täysimääräinen toimeenpano on olennaista sosiaalisen ulottuvuuden vahvistamisen, työelämän oikeudenmukaisuuden ja toimivien sisämarkkinoiden kannalta.  
 
EU-ministerivaliokunta linjasi, että Suomen kansalliset tavoitteet vuoteen 2030 mennessä ovat:työllisyystavoite: 80 % (20-64-vuotiaat) osaamistavoite: 60 % aikuisista osallistuu vuosittain koulutukseen tavoite köyhyys- tai syrjäytymisriskissä elävien määrän vähentämiseksi: 100 000 henkilöä vähemmän, joista kolmasosa lapsia. Ministerivaliokunta linjasi Suomen ennakkovaikuttamiskantoja kestävän rahoituksen ympäristötavoitteisiin liittyen. Ympäristötavoitteita ovat vesivarojen ja merten luonnonvarojen kestävä käyttö ja suojelu, kiertotalouteen siirtyminen, ympäristön pilaantumisen ehkäiseminen ja vähentäminen sekä luonnon monimuotoisuuden ja ekosysteemien suojelu ja ennallistaminen. Linjausten taustalla on Euroopan komission asettaman asiantuntijaryhmän raportti, joka osaltaan pohjustaa keväällä annettavaa delegoitua säädöstä.
 
EU-ministerivaliokunta linjasi Suomen kantoja Euroopan komission ja korkean edustajan 23.11. tiedonantoon muuttoliikkeen välineellistämisestä. Suomen näkökulmasta ei ole hyväksyttävää, että muuttoliikettä voidaan hyödyntää poliittisiin tarkoituksiin. EU:n ulkorajoihin kohdistuva toiminta on EU-maiden yhteinen haaste, johon on vastattava yhdessä. Suomi pitää tärkeänä, että unionissa kehitetään operatiivisia, oikeudellisia, diplomaattisia ja taloudellisia työkaluja muuttoliikkeen välineellistämiseen puuttumiseksi kansainvälisen oikeuden velvoitteita sekä perus- ja ihmisoikeuksia kunnioittaen.  
 
Kolmikantaneuvotteluissa sosiaaliturvajärjestelmien yhteensovittamisen uudistamisesta saavutettiin kompromissi 16. joulukuuta. Suomi sai neuvotteluissa näkemyksiänsä hyvin läpi, mutta katsoo, että vaikutukset ovat kokonaisuutena Suomen kannalta epäedulliset, eikä kompromissia voida hyväksyä. Suomi katsoo, että rajan yli työskentelevien työttömyysturvan maksuvastuun siirtyminen työskentelymaalle on jo periaatteellisesti suuri muutos, jonka kaikkia vaikutuksia ei pystytä tässä vaiheessa arvioimaan.  
 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Oikeusministeriö on tänään lähettänyt kuntien keskusvaalilautakunnille kirjeen, jossa käsitellään aluevaalien koronavarautumista.Oikeusministeriö korostaa, että pahenevassa koronatilanteessa on äärimmäisen tärkeää noudattaa oikeusministeriön ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) 9.11.2021 antamaa terveysturvallisuusohjeistusta.  Kuntien on myös hyvä seurata alueellisten ja paikallisten viranomaisten voimassaolevia suosituksia. Mahdolliset kokoontumisrajoitukset eivät koske vaaleissa äänestämistä.    Oikeusministeriö ja THL ovat laatineet ohjejulisteet käytettäväksi äänestyspaikoilla. Vastaavat äänestyspaikalla toimimisesta ohjejulisteet olivat kuntien käytössä kuntavaaleissa.  Tietoa koronaäänestämisestä äänestäjille löytyy vaalit.fi-sivustolta. Myös kunnat tiedottavat äänestämisen terveysturvallisuudesta. 01 Kirje keskusvaalilautakunnille. Koronaohjejulisteet ja paheneva koronavirustilanne, 21.12.2021 (PDF)Koronaohjeita äänestäjille aluevaaleissa
    

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Sote-uudistus muodostuu sekä sisällöllisestä että rakenteellisesta uudistuksesta. Sosiaali- ja terveyspalvelujen sisällöllistä ja toiminnallista uudistusta toteutetaan Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelmalla ja siihen liittyvillä valtionavustuksilla. Ohjelman tarkoituksena on tukea hyvinvointialueita valmistelemaan ja ottamaan käyttöön uudenlainen, laaja-alainen sosiaali- ja terveyskeskus.Sosiaali- ja terveysministeriö jakaa valtionavustuksina Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelman täydentävän valtionavustushaun kautta hyvinvointialueille 140,9 miljoonaa euroa. Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus ohjelmalla kehitetään tulevien hyvinvointialueiden perusterveydenhuoltoa ja sosiaalihuoltoa.Avustukset on käytettävä aikavälillä 1.1.2021-31.12.2023 syntyneisiin kustannuksiin. Valtionavustuksista 21 miljoonaa euroa kohdentuu lapsi- ja perhepalvelujen muutosohjelmaan. Hakijoilta ei edellytetä omarahoitusosuutta rahoituksen saamiseksi. Hoitoon pääsyn parantaminen ja psykososiaalisten menetelmien käyttöönotto kaikille ikäryhmille sisältyy kaikkiin hankkeisiin.Valtionavustushaku alkoi 16.8. ja päättyi 15.10.2021. Hakemukset saatiin kaikilta hyvinvointialueilta. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL ja STM vastasivat hakemusten laadullisesta arvioinnista. Lisäselvityksiä pyydettiin kaikilta hakijoilta hoitoon pääsyn parantamiseen liittyviin hakemuskohtiin. Valtionavustuksella täydennetään, syvennetään, laajennetaan ja jatketaan vuonna 2020 käynnistettyjä hankkeita. Jokaisella hyvinvointialueella painotetaan toimenpiteitä tilanteen ja tunnistettujen asiakastarpeiden mukaan.Lisäksi sosiaali- ja terveysministeriö jakaa valtionavustuksina Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelman erillisen valtionavustushaun kautta viidelle yliopistollisen sairaalan sairaanhoitopiirille 11,9 miljoonaa euroa. Valtionavustuksen tarkoitus on tukea Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelman mukaista hyvinvointialueiden kehittämistyötä vahvistamalla yhteistyöalueilla tehtävää alueellista kehittämistä ja koordinaatiota koskien psykososiaalisten menetelmien käyttöönottoa ja ylläpitoa sekä lasten ja nuorten vaativien palveluiden osaamis- ja tukikeskuksia (OT-keskus). Rahoitus täydentää Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelmaan ohjattua mielenterveysstrategian rahoitusta.Sosiaali- ja terveysministeriö jakaa jokaiselle hyvinvointialueelle valtionavustusta myös iäkkäiden kotona asumista tukevien palvelujen kehittämiseen. Avustusta myönnetään yhteensä 30 miljoonaa euroa vuosille 2022–2023.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Vesiensuojelun tehostamisohjelmasta haettiin rahoitusta yli 250 vesistökunnostushankkeelle. Vesiensuojelutoimiin haettu summa oli yhteensä 10 miljoonaa euroa. Avustushaussa näkyy myönteisiä merkkejä: hankeaktiivisuus on kasvanut ja lisäksi kuntien ja yritysten osallistuminen hankkeisiin on lisääntynyt.”Tämä on erittäin hyvä uutinen. Valtioneuvoston juuri hyväksymät vesien- ja merenhoitosuunnitelmat vuosille 2022-2027 osoittavat, miten tärkeää on saada eteenpäin toimenpiteitä sekä vesistössä että niiden valuma-alueella laajassa yhteistyössä”, ympäristö- ja ilmastoministeri Emma Kari sanoo.  ”Pienelläkin paikallisella hankkeella voi olla suuret vaikutukset ihmisten ja luonnon hyvinvoinnille.  Hyödyntäkää avustusmahdollisuutta ja verkostoitukaa muiden toimijoiden kanssa, sillä vesien tilan
parantaminen vaatii usein yhteisiä ponnisteluja koko valuma-alueella”, Kari toteaa.Vesiensuojelun tehostamisohjelma on lisännyt viime vuosina merkittävästi rahoitusta vesistökunnostuksiin ja vesistöjen kuormitusta vähentäviin toimiin valuma-alueella. Yli 300 kunnostushanketta on tähän mennessä aloittanut ympäri maata.Hanketoiminnan lisäksi elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset (ELY-keskukset) ovat viime vuosina vahvistaneet tukeaan alueellisten vesistökunnostusten toimijaverkostoille. Valtakunnallisen vesistökunnostusverkoston rinnalla ELY-keskusten osaaminen ja tuki kunnostushankkeiden suunnittelijoille ja toteuttajille näkyy myös avustushauissa. Hakemusten määrä on kasvanut vuosittain, mukaan on saatu uusia toimijoita, ja vireillä on suunnittelu- ja selvityshankkeita, jotka pohjustavat konkreettisten toimien tekemistä myös jatkossa.”Verkostoihin mukaan hakeutuminen onkin hyvä tapa päästä jyvälle alueen vesistöjen tilasta, siihen vaikuttavista asioista sekä toiminta- ja rahoitusmahdollisuuksista. Vesienhoitoa tehdään myös kalatalouden, vesienhallinnan, ravinteiden kierrätyksen ja luonnon monimuotoisuuden suojelun sateenvarjojen alla”, vesiensuojelun tehostamisohjelman erityisasiantuntija Jenni Jäänheimo kertoo.”On ilahduttavaa, että Itämeren rannikkovesien kunnostushankkeiden määrä on kasvussa. On myös hienoa, että sisävesillä toimet kohdistuvat yhä useammin vesistöjen valuma-alueille. Valuma-aluelähtöisiä hankkeita tarvitaan jatkossakin lisää. Lisäksi on tärkeää etsiä keinoja maa- ja vesialueiden omistajien sitouttamiseksi”, Jenni Jäänheimo sanoo.Valtionavustusten vuoden 2021 hakukierros elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksista päätyi 30.11.2021. Vesistökunnostusavustusten lisäksi avustuksia on voinut hakea maa- ja metsätalouden vesienhallintaan Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksesta sekä kaupunkivesien hallintaan ja haitallisten aineiden vähentämiseen Etelä-Savon ELY-keskuksesta.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Euroopan komission päätös Suomen pohjoisesta tuesta vuosille 2022-2027 astuu voimaan 1. tammikuuta 2022. Pohjoisen tuen kohteet ja tukimuodot säilyvät ennallaan. Järjestelmä on sovitettu yhteen EU:n yhteisen maatalouspolitiikan tulevan uudistuksen kanssa. Pohjoinen tuki perustuu Suomen EU-liittymissopimuksen artiklaan 142 ja siihen pohjautuviin komission päätöksiin. Pohjoisen tuen ja muiden kansallisten tukien avulla voidaan täydentää maatalouden EU-tukijärjestelmiä. Tämä edellyttää kuitenkin sitä, että komissio erikseen hyväksyy kansallisten tukien käytön EU:n yhteisen maatalouspolitiikan pelisääntöjen mukaisesti. Pohjoisen tuen tavoitteena on ylläpitää maataloustuotantoa Suomen pohjoisilla alueilla. Tukea maksetaan C-tukialueella Keski- ja Pohjois-Suomessa (Lappeenranta-Tampere-Pori -linjan pohjoispuolella) kotieläintaloudelle, kasvinviljelylle ja muille pienemmille tukikohteille. Aiempi komission päätös pohjoisesta tuesta on kattanut vuodet 2017-2021, ja Suomi toimitti normaaliin tapaan komissiolle syyskuussa 2021 virallisen esityksensä järjestelmän jatkosta. Komissio antaa jäsenmaille kansallisia tukia koskevat päätöksensä määräaikaisina, jotta tukien yhteensopivuutta EU:n yhteiseen maatalouspolitiikkaan ja sen muutoksiin voidaan määräajoin arvioida. Nyt annettu päätös vastaa sisällöltään Suomen esitystä ja kattaa koko kuluvan EU-rahoituskauden lopun eli vuodet 2022-2027.Pohjoisen tukea uudistettiin vuonna 2016Pohjoisen tuen päätöstä uudistettiin vuonna 2016, jolloin muutoksen päätavoitteina olivat tukirakenteen selkiyttäminen ja seurannan yksinkertaistaminen. Komissio antoi tällöin uudistetun pohjoisen tuen päätöksensä vuosille 2017-2021. Tuen tehokas toimeenpano tilatasolla säilyi samalla ennallaan, ja uusi komission päätös vuosille 2022-2027 jatkaa samalla linjalla.Maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä on tyytyväinen uuteen komission pohjoisen tuen päätökseen osana EU:n yhteisen maatalouspolitiikan kokonaisuutta tulevina vuosina. ”Nyt pitää varmistaa tulevan tukipolitiikan näkymä viljelijöille, jotka kamppailevat parhaillaan todella hankalan markkinatilanteen kanssa. Olemme saaneet juuri Suomen laajan CAP-suunnitelmaesityksen valmiiksi, ja vakaa pohjoisen tuen järjestelmä täydentää sitä erinomaisesti”, ministeri Leppä painottaa.Arviointiraportti: pohjoinen tuki perusteltu välinePohjoisen tuen järjestelmän toimivuutta ja kehittämistarpeita muuttuvassa toimintaympäristössä ja EU-maatalouspolitiikassa tarkastellaan jatkossakin viiden vuoden välein tehtävien arviointiraporttien perusteella. Viimeisin, Pellervon Taloustutkimuksen laatima arviointiraportti on valmistunut kesällä 2021. Arvioinnin keskeinen johtopäätös oli, että tukijärjestelmä on toiminut tavoitteidensa mukaisesti ja on perusteltu väline alueen maatalouden turvaamisessa myös jatkossa.Valtioneuvosto päättää vuosittain kansallisten tukien tarkemmista ehdoista ja kohdentumisesta komission päätösten ja kansallisten määrärahojen asettamissa rajoissa. Pohjoisen tuen vuotuinen määrä on noin 300 miljoonaa euroa, jolla turvataan erityisesti kotieläintalouden toimintaedellytyksiä C-tukialueella Keski- ja Pohjois-Suomessa.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Suomessa todettiin viikolla 50 arviolta yli 13 400 uutta koronavirustapausta, edellisellä viikolla 49 todettiin noin 10 600 tapausta. 20.12. mennessä on todettu yhteensä 83 varmistettua Omikron-löydöstä. Sairaalahoidon ja erityisesti tehohoidon kuormitus on kasvussa.Viimeisten 14 vuorokauden aikana (ajalla 4.-17.12.) uusia tartuntoja ilmaantui 408 sataatuhatta asukasta kohden. Niitä edeltävien kahden viikon aikana (ajalla 20.11.-3.12.) tartuntoja ilmaantui 307 sataatuhatta asukasta kohden.Viikon 50 lopussa erikoissairaanhoidossa oli yhteensä 184 potilasta, joista 126 oli hoidossa vuodeosastoilla ja 58 teho-osastoilla. 20.12. erikoissairaanhoidon vuodeosastoilla oli yhteensä 177 potilasta ja tehohoidossa oli 64 potilasta. Sairaalahoidon kuormitus jakautuu nyt aikaisempaa tasaisemmin koko maan alueelle. Tautiin liittyviä kuolemia oli 20.12. mennessä ilmoitettu Tartuntatautirekisteriin yhteensä 1 493. Menehtyneistä 60 prosenttia on ollut yli 80-vuotiaita. 19.12. mennessä Suomessa 12 vuotta täyttäneistä ja sitä vanhemmista 83,3 prosenttia on saanut vähintään kaksi rokoteannosta. Kolmansia annoksia on annettu jo lähes 770 000.Koronavirustestejä on tehty paljon viime viikkoina. Viikoilla 49-50 testejä tehtiin noin 150 000 – 154 000 viikossa. Testipositiivisuus on noussut. Viimeisen 14 vuorokauden ajalla kaikista testatuista näytteistä positiivisia oli 8,1 prosenttia, kun sitä edeltävien 14 vuorokauden aikana osuus oli 6,1 prosenttia. Leviämisalueiden tunnusmerkit täyttyvät 17 alueella: Etelä-Karjalan, Etelä-Pohjanmaan, Etelä-Savon, Pohjois-Savon, Helsingin ja Uudenmaan (HUS), Kanta-Hämeen, Keski-Pohjanmaan, Keski-Suomen, Kymenlaakson, Lapin, Länsi-Pohjan, Pirkanmaan, Pohjois-Pohjanmaan, Päijät-Hämeen, Satakunnan, Vaasan ja Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirit.Epidemiologista tilannetta seurataan jatkuvasti myös joulun ja vuodenvaihteen aikana. THL julkaisee keskeiset koronaepidemian seurantatiedot uudella raportointisivustolla. Uusi sivusto korvaa nykyisen koronakartan kokonaan 1.1.2022 alkaen.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Tiede-ja kulttuuriministeri Antti Kurvinen on hyväksynyt liikuntapaikkojen rahoitussuunnitelman vuosille 2022−2025. Valtakunnallisesti merkittävistä liikuntapaikoista suunnitelmassa ovat Myllypuron jääurheilukeskus Helsingistä, Jyväskylän Hippoksen uudisrakentamishanke, Kuortaneen valtakunnallinen uimavalmennuskeskus sekä Olympiastadionin hankkeen jatkorahoitus.Ministeri iloitsee, että vuonna 2022 on määrärahojen kompensoinnin vuoksi mahdollista rahoittaa enemmän hankkeita kuin vielä alkusyksystä näytti.Yhteensä 35 liikuntapaikkahanketta eri puolilta Suomea hyväksyttiin rahoitussuunnitelman piiriin. Hankkeista 21 uudisrakennuskohdetta ja 14 peruskorjaus- tai perusparannuskohdetta.Opetus- ja kulttuuriministeriö päättää kustannusarvioltaan yli 700 000 euron suuruisista avustuksista. Sitä pienemmistä avustuksista päätetään aluehallintovirastoissa. Valtakunnallisen rahoitussuunnitelman valmistelussa on otettu huomioon ne hankkeet, joiden avustamisesta päättää opetus- ja kulttuuriministeriö.Vuosittaisten avustuspäätökset perustuvat nelivuotiseen valtakunnalliseen liikuntapaikkojen rahoitussuunnitelmaan. Suunnitelma on ohjeellinen ja sen toteutuminen riippuu hyväksyttyjen hankkeiden kustannustasosta, tilaohjelmasta, toteutusvalmiudesta ja valtion talousarviossa tarkoitukseen osoitetusta määrärahasta. Veikkauksen tuotosta myönnettävillä avustuksilla edistetään erityisesti laajojen käyttäjäryhmien tarpeisiin tarkoitettujen liikuntapaikkojen rakentamista, hankkimista, peruskorjaamista ja varustamista.Liikuntapaikkarakentamisen rahoitussuunnitelma 2022-2025  

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Sosiaali- ja terveysministeriö on tehnyt päätökset kunnille, kuntayhtymille ja Ahvenanmaan maakunnalle myönnettävistä covid-19-valtionavustuksista. Avustuksilla korvataan koronaepidemian kustannuksia, joita on aiheutunut 1.1.-31.8.2021 erityisesti testauksesta, jäljittämisestä, rokottamisesta ja hoidosta. Testaukseen myönnettiin avustuksia noin 375 miljoonaa euroa, jäljittämiseen 37 miljoonaa euroa, rokottamiseen 109 miljoonaa euroa ja hoitoon 34 miljoonaa euroa. Lisäksi muihin välittömiin epidemiasta aiheutuviin kustannuksiin myönnettiin avustuksia noin 170 miljoonaa euroa.Suurimmat avustusten saajat olivat Helsinki (104,7 miljoonaa euroa), Espoo (45,7 miljoonaa euroa), Keski-Uudenmaan sote-kuntayhtymä (42,5 miljoonaa euroa) ja Vantaa (38,1 miljoonaa euroa). Alueellisesti avustuksia myönnettiin eniten sekä määrällisesti että suhteellisesti Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin alueelle, jonne avustusta myönnettiin yhteensä 175 euroa/asukas. Koko maan osalta avustusta myönnettiin asukasta kohden noin 131 euroa. Ensimmäisen hakukierroksen avustukset määräytyivät laskennallisestiValtionavustuskokonaisuuden ensimmäinen haku kunnille ja kuntayhtymille oli auki 15.10. – 12.11.2021. Ensimmäisellä kierroksella myönnettävät avustukset määräytyivät kokonaan laskennallisin perustein. Avustuksen toimintakohtaiset erät (testaus, jäljittäminen, rokottaminen ja covid-19-potilaan hoito) perustuvat toiminnan volyymia kuvaaviin tietoihin sekä laskennalliseen yksikkökorvaukseen. Toimintokohtaisten avustuserien lisäksi ensimmäisellä kierroksella oli haettavana asukaslukuun pohjautuva laskennallinen erä kattamaan muita koronasta aiheutuneita välittömiä kustannuksia. Toinen haku avautuu tammikuussa 2022Tammikuussa 2022 käynnistyy toinen hakukierros, jonka perusteella katetaan loppuvuoden 2021 kustannuksia. Hakuaika alkaa 3.1.2022 ja päättyy 31.1.2022. Tämän hakukierroksen jälkeen kunnilla ja kuntayhtymillä on vielä mahdollisuus hakea harkinnanvaraista avustusta, mikäli laskennallisin perustein myönnetyt avustukset eivät kokonaisuudessaan ole riittäviä. Avustukset perustuvat covid-19-epidemian kustannusten korvaamisesta annettuun valtioneuvoston asetukseen. Koko vuoden avustussumman on arvioitu yltävän noin 1,0 – 1,1 miljardin euroon.Hallitus on sitoutunut korvaamaan koronaan liittyvät välittömät kustannukset, kuten testaukseen liittyvät kustannukset, täysimääräisesti niin kauan kuin tautitilanne ja koronastrategian toimeenpano sitä edellyttävät. Kaiken kaikkiaan valtio tukee kuntasektoria vuonna 2021 yli 2 miljardilla eurolla koronaepidemian aiheuttamien lisäkustannusten ja tulonmenetysten vuoksi.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Kerimäellä tapahtui 1.5.2021 rakennuspalo, jossa loukkaantui sammutustehtävissä ollut sopimuspalomies. Onnettomuuden seurauksena sisäministeriö päätti asettaa pelastuslain mukaisen tutkintalautakunnan, jonka tehtävänä oli selvittää tapahtumien kulku ja antaa suosituksensa vastaavien onnettomuuksien välttämiseksi. Edellisen kerran vastaavanlainen tutkinta tehtiin vuonna 2006.Kerimäen rakennuspalon sammutustöissä grillikatoksen rakenteen pettivät ja sortuivat sopimuspalomiehen päälle. Sopimuspalomies oli palavien rakenteiden alla 8 minuuttia, kunnes hänet saatiin pelastettua.– Tutkinnan tavoitteena on ennen kaikkea tuottaa pelastustoimelle tietoa ja kehittämissuosituksia, jotta vastaavanlaisilta onnettomuuksilta vältytään. Suosituksen tähtäävät erityisesti pelastustoimen henkilöstön työturvallisuuden ja moniviranomaistilanteiden johtamisen parantamiseen, erityisasiantuntija Jarkko Häyrinen kertoo.Kuusi suositusta koskevat mm. viestintää, koulutusta ja ensihoidon osaamisen hyödyntämistäTutkintalautakunta toteaa johtopäätöksissään esimerkiksi, että pelastustoimen henkilöstön tuntemusta rakennusten sortumakäyttäytymisestä tulee lisätä. Lautakunta suosittaakin, että Pelastusopisto täydentää tältä osin pelastustoimen tutkinto- ja täydennyskoulutusta sekä sopimushenkilöstön koulutusta.Huomiota on myös kiinnitettävä eri viranomaisten välisen viestinnän parantamiseen onnettomuustilanteen muuttuessa oleellisesti. Lautakunnan suositus on, että sisäministeriö valmistelee yhteistyöviranomaisten kanssa viestinnän toimintamallin, jota käytetään poikkeuksellisissa tilanteissa.Tutkintalautakunnan suositukset kokonaisuudessaan:Pelastuslaitokset tarkastavat ja tarvittaessa korjaavat etä- ja tilannepaikan johtamismallejaan ja johtovastuun siirtämistä siten, että johtovastuun siirtäminen tukee pelastustoiminnan tehokasta johtamista. Tutkintalautakunta suosittaa myös, että Pelastusopisto tukee pelastuslaitoksia tarjoamalla täydennyskoulutusta aiheeseen liittyen.Pelastusopisto täydentää pelastustoimen tutkintokoulutusta, täydennyskoulutusta sekä sopimushenkilöstön koulutusjärjestelmää siten, että sortumavaara huomioidaan onnettomuuspaikan riskien arvioinnissa aiempaa kattavammin.Sisäministeriö valmistelee yhteistyöviranomaisten kanssa viestintää koskevan toimintamallin, jota käytetään poikkeuksellisissa tilanteissa. Toimintamallin pitää olla yksinkertainen ja sen tulee herättää kaikkien onnettomuustilannetta hoitavien viranomaisten huomio tilanteen muuttumiseen.Sosiaali- ja terveysministeriö selvittää yhdessä sisäministeriön kanssa ensihoidon pätevyyden omaavien pelastustoimen henkilöiden tehokkaan käytön tilanteissa, joissa ensihoitoyksikkö on vasta matkalla kohteeseen.Pelastuslaitosten tulee lisätä harjoitussuunnitelmiin ja -toimintaan skenaarioita, joissa omaa henkilöstöä joudutaan pelastamaan tilanteen muuttuessa äkillisesti.Pelastuslaitokset ottavat käyttöönsä yhteistyössä sisäministeriön kanssa yhteisen työturvallisuuden raportointijärjestelmän. Tietoja työturvallisuuden poikkeamista tulee voida jakaa kansallisesti kaikille pelastuslaitoksille, jotta voidaan estää ennalta vastaavien työtapaturmien syntymistä.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Maa- ja metsätalousministeriö käynnisti lokakuussa Kouluruuan kehittämisohjelman. Ohjelman tavoitteena on lisätä kouluruuan arvostusta, ruokailuun osallistumista ja kehittää kouluruokailuun liittyviä käytäntöjä. Kouluruuan kotimaisuusastetta ja ekologisuutta halutaan nostaa. Kaikille oppivelvollisuusikäisille halutaan tarjota terveellinen ateria, johon kuuluu myös välipala.Oppilaat kutsutaan mukaan kehittämään kouluruokailua.  Vuoden kestävä ohjelma on merkittävä peruskoulun ja toisen asteen kouluruokailua kehittävä kokonaisuus. Kouluruuan kehittämisohjelman koordinaattorina marraskuussa aloittanut Virpi Kulomaa kertoo, että ensimmäiset tapaamiset oppilaiden eli kouluruokailun asiakkaiden kanssa on pidetty Seinäjoella ja Oulussa. Kulomaa tapasi näillä paikkakunnilla peruskoulun ja lukion henkilökuntaa ja oppilaita. Muita palavereja on sovittu ensi vuoden alkuun mm. jyväskyläläisen ammatillisen oppilaitoksen ja lukion sekä Tuusulan ja Kotkan peruskoulujen kanssa.–    Kouluruuan kehittämisohjelman työryhmän yksi suurimmista huolenaiheista on, miten saada nuoret syömään kouluruokaa ja toisaalta millä keinoin voidaan tukea sitä, että oppilaat syövät täysipainoisen, lautasmallin mukaisen kouluaterian. Näihin haasteisiin pyritään etsimään ohjelman aikana ratkaisuehdotuksia ja kyselemme niitä suoraan oppilailta itseltään, kertoo kouluruokakoordinaattori Virpi Kulomaa.Työryhmän aloituskokous pidettiin marraskuun 18. päivä. Kokouksessa olivat paikalla maa- ja metsätalousministeriön nimeämän työryhmän jäsenet, joiden myötä kouluruokailuun liittyvät sidosryhmät ovat edustettuina.Työryhmä laatii kehittämisohjelmaa tiiviissä aikataulussa. Sen valmistuminen ajoittuu lokakuulle 2022. Työryhmän jäsenten mukaan ohjelman keskeisiä teemoja ravitsemuksen lisäksi ovat kouluruokailutilanteen kasvatuksellinen luonne, kouluruokatilanteen ohjaus, oppiaineintegraatio sekä oppilaiden ottaminen mukaan kouluruokailun suunnitteluun ja kehittämiseen.Kouluruokailulla on selkeä ravitsemuksellinen ja kasvatuksellinen tehtävä, mutta työryhmä muistuttaa myös ruokailun tärkeästä virkistystehtävästä.–    Kouluruokailu on arvokas asia lasten ja nuorten hyvinvoinnille ja samalla keskeinen osa suomalaista ruokakulttuuria. Yksi ohjelman tavoitteista on lisätä kouluruokailun arvostusta ja tuoda entistä vahvemmin esille sen tärkeää ja laaja-alaista merkitystä, toteaa Kulomaa.Työryhmässä ovat mukana Suomen luokanopettajat, Aineenopettajien liitto, Ammattikeittiöosaajat ry, Suomen rehtorit ry, Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry, Helsingin yliopisto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Opetushallitus, Valtion ravitsemusneuvottelukunta, Itä-Suomen yliopisto ja Kokoava-hanke, Suomen kuntaliitto, Kotitalousopettajien liitto ja maa- ja metsätalousministeriö.

Lähde: Valtioneuvosto.fi