NordenBladet — Ympäristöministeriö teki 28.4.2025 päätöksen, jolla Savonlinnan kaupungin 10.3.2023 päivitetystä hakemuksesta perustettiin maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) 68 §:ssä tarkoitettu kansallinen kaupunkipuisto.Savonlinnan kansallinen kaupunkipuisto käsittää alueita ja rakennuksia kaupunginosissa Keskusta (1, 2), Heikinpohja (3), Talvisalo (4), Vääräsaari (5), Kalkkuinniemi (6), Kyrönniemi (7), Venäjänniemi (8), Inkerinkylä (9), Pääskylahti (10), Miekkoniemi (11), Hernemäki (13), Laitaatsilta (14), Kellarpelto (15), Pihlajaniemi (16), Nojanmaa (17) ja Nojanmaanlahti (23) sekä saaria ja vesialueita Pieneltä Haukivedeltä, Haapavedeltä ja Pihlajavedeltä. Kansallisen kaupunkipuiston rajaukseen kuuluvat alueet on osoitettu Savonlinnan kaupungin hakemuksen liitteenä olevilla kartoilla. Päätösaineisto nähtävilläYmpäristöministeriön päätös liiteaineistoineen pidetään nähtävillä 29.4.-5.6.2025 välisenä aikana ympäristöministeriössä osoitteessa Aleksanterinkatu 4–10, Helsinki sekä Savonlinnassa kaupungintalon (Olavinkatu 27), Punkaharjun (Kauppatie 20) ja Kerimäen (Kerimäentie 6) palvelupisteiden asiakaspäätteillä. Asiakirjat ovat lisäksi nähtävillä Savonlinnan kaupungin internet-sivuilla osoitteessa https://www.savonlinna.fi/asukas/kaavoitus/.Hallintolain (434/2003) 62 §:n mukaan tiedoksisaannin katsotaan tapahtuneen seitsemäntenä päivänä tämän ilmoituksen julkaisemisesta viranomaisen verkkosivuilla. Ilmoitus on julkaistu 29.4.2025. Ilmoitus yleistiedoksiannosta on lisäksi julkaistu sanomalehti Itä-Savossa 29.4.2025. Ympäristöministeriön päätöksestä voi valittaa Itä-Suomen hallinto-oikeuteen 30 päivän ajan päätöksen liitteenä olevassa valitusosoituksessa tarkemmin esitetyllä tavalla.Asian taustaYmpäristöministeriö perusti päätöksellään 30.9.2021 VN/20232/2021 kansallisen kaupunkipuiston Savonlinnaan kaupungin 9.8.2021 päivätyn hakemuksen mukaisesti. Itä-Suomen hallinto-oikeus kumosi (10.1.2023, nro 59/2023) ympäristöministeriön päätöksen ja palautti asian ympäristöministeriölle uudelleen käsiteltäväksi. Hallinto-oikeus arvioi, että ympäristöministeriön päätöksestä ei käynyt hallintolain 44 §:n 1 momentin 3 kohdassa tarkoitetulla tavalla selkeästi ilmi, onko päätöksellä oikeusvaikutuksia yksityisen maanomistajan alueisiin.Savonlinnan kaupunki toimitti ympäristöministeriöön 10.3.2023 päivitetyn hakemuksen. Savonlinnan kaupunki tarkensi hakemuksen aluerajausta niin, että yksityisomistuksessa oleva Virtasaari rajataan kansallisen kaupunkipuiston ulkopuolelle. Lisäksi kaupunki täsmensi hakemuksen sisältämää määräystä. Ympäristöministeriö pyysi Savonlinnan kaupungin 10.3.2023 päivitetystä hakemuksesta lausuntoja ja vastineita keväällä 2024. LisätietojaIlona Latsa
erityisasiantuntija 
p. 0295 250 388
[email protected]

Ympäristöministeriö teki 28.4.2025 päätöksen, jolla Savonlinnan kaupungin 10.3.2023 päivitetystä hakemuksesta perustettiin maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) 68 §:ssä tarkoitettu kansallinen kaupunkipuisto.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multala allekirjoitti 28. huhtikuuta ympäristöministeriön päätöksen Savonlinnan kansallisen kaupunkipuiston perustamisesta. Kansallisen kaupunkipuiston ytimenä on Olavinlinna ja se käsittää yhteensä noin 7700 hehtaarin kokoisen alueen.Kansallinen kaupunkipuisto on kaupunkiympäristössä sijaitseva arvokkaiden kulttuuri- ja luonnonmaisemien sekä virkistysalueiden laaja kokonaisuus, jonka säilyttämiseen ja hoitamiseen kaupunki on sitoutunut. Kansallisten kaupunkipuistojen tavoitteena on säilyttää kaupunkiluontoa ja rakennettua kulttuuriympäristöä laajana, eheänä kokonaisuutena. Kokonaisuutta hoidetaan ja kehitetään sen luonnon- ja kulttuuriperinnön arvoja vaalien ja vahvistaen.Savonlinnan kansallisen kaupunkipuiston alueella sijaitsee useita matkailun kehittämisalueita. Kansallinen kaupunkipuisto edistääkin erityisesti matkailun kehittämistä Savonlinnassa alueen ainutlaatuista luontoa ja ympäristöä kunnioittaen.”Kansallinen kaupunkipuisto istuu Savonlinnan järvi- ja kulttuurimaisemaan. Suomen kansallisten kaupunkipuistojen joukossa Savonlinnalla on erityinen rooli verkoston linna- ja norppasaaristokaupunkina. Kansallisen kaupunkipuiston perustaminen tukee kaupungin arvokkaan luonto- ja kulttuuriperinnön sekä virkistysalueiden turvaamista ja edistää niiden hyödyntämistä esimerkiksi matkailussa”, sanoo ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multala.Olavinlinna muodostaa puiston ytimen kaupungin keskustassa. Olavinlinnalta puisto levittäytyy läheisten puutalokortteleiden, Riihisaaren ja Kyrönsalmen kautta saimaannorpan elinalueille etelään Pihlajavedelle ja pohjoiseen Pienelle Haukivedelle. Savonlinnan kansallisen kaupunkipuiston edustava kokonaisuus sisältää monimuotoista luontoa, Savonlinnan kaupungille ominaisia järvi- ja kulttuurimaisemia, kaupungin kehityshistoriasta kertovaa rakennuskantaa sekä puistoja ja lähivirkistysalueita. Hakemuksen kansallisen kaupunkipuiston perustamiseksi tekee kaupunki ja perustamisesta päättää ympäristöministeriö. Päätös Savonlinnan kansallisen kaupunkipuiston perustamisesta tehtiin Savonlinnan kaupungin 10.3.2023 päivitetystä hakemuksesta.Tiedoksianto 29.4.2025: Suomen 11. kaupunkipuisto SavonlinnaanLisätietojaIlona Latsa
erityisasiantuntija
p. 0295 250 388
[email protected]

Ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multala allekirjoitti 28. huhtikuuta ympäristöministeriön päätöksen Savonlinnan kansallisen kaupunkipuiston perustamisesta. Kansallisen kaupunkipuiston ytimenä on Olavinlinna ja se käsittää yhteensä noin 7700 hehtaarin kokoisen alueen.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Ympäristöministeriö myöntää vuonna 2025 yhteensä 2,18 miljoonaa euroa harkinnanvaraisia valtionavustuksia ympäristö-, asunto- ja rakennusalan järjestöjen työhön ja ympäristönhoidon hankkeisiin.Avustusta saa 31 yhteisöä. Suurimmat avustukset saavat Pidä Saaristo Siistinä ry, Suomen luonnonsuojeluliitto ry, Suomen Metsästäjäliitto ry, Natur och Miljö rf, ja Vuokralaiset VKL ry.Määrärahaan sisältyy hallituksen 235 000 euron osoitus Pidä Saaristo Siistinä ry:lle ja eduskunnan valiokuntakäsittelyssä lisäämä 150 000 euron osoitus Suomen Metsästäjäliitto ry:lle ympäristötöihin.Ympäristöministeriön hallinnonalan Avustukset järjestöille ja ympäristönhoitoon -momentin määrärahalla tuetaan valtakunnallisia luonnonsuojelu- ja ympäristöjärjestöjä, asunto- ja rakennusalan järjestöjä, ympäristökasvatus- ja -valistushankkeita, ympäristövahinkojen torjuntaa sekä saariston ympäristönhoitoa ja saaristo- ja tunturialueiden jätehuoltoa edistävää toimintaa.LisätietojaTiina Kotonen-Pekkanen
Kehittämispäällikkö
p. 0295 250 087
[email protected]

Ympäristöministeriö myöntää vuonna 2025 yhteensä 2,18 miljoonaa euroa harkinnanvaraisia valtionavustuksia ympäristö-, asunto- ja rakennusalan järjestöjen työhön ja ympäristönhoidon hankkeisiin.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Ympäristöministeriön tilaamassa selvityksessä tarkastellaan Natura-arvioinnin tarpeeseen liittyviä oikeudellisia lähtökohtia maakuntakaavoituksen näkökulmasta. Apulaisprofessori Aleksi Heinilän laatiman oikeudellisen selvityksen tavoitteena on selkeyttää maakuntakaavoituksen valvontaa ja viranomaisyhteistyötä sekä maakuntien liitoissa tehtävää kaavojen valmistelua.Natura 2000 -alueisiin kohdistuvien vaikutusten tarkka arviointi on ajoittain koettu haastavaksi maakuntakaavoituksen yhteydessä. Selvityksessä tarkastellaan sitä, minkälaiset tekijät vaikuttavat Natura-arvioinnin tarpeeseen maakuntakaavan laadinnassa, jotta kaava on sekä alueidenkäyttölain että luonnonsuojelulain mukainen.Luonnonsuojelulain mukainen asianmukainen Natura-arviointi on tehtävä, mikäli objektiivisten seikkojen perusteella ei ole poissuljettua, että kaava vaikuttaa kyseiseen Natura-alueeseen merkittävästi joko erikseen tai yhdessä muiden suunnitelmien tai hankkeiden kanssa. Arviointitarvetta koskevan selvityksen perusteella päätetään, ylittyykö arviointikynnys, eli onko Natura-arvioinnille tarvetta. Arvioinnin tarpeen kannalta keskeisiä tekijöitä ovat Natura-alueen suojelun perusteena olevat luontoarvot, kaavan mahdollistama maankäyttö ja sen tarkemmalle suunnittelulle asettamat reunaehdot, mahdollisuudet haitallisten vaikutusten ehkäisyyn sekä muiden suunnitelmien ja hankkeiden vaikutukset. Selvityksen erityishuomiona on ollut tuulivoimarakentamisen ohjaus, mutta johtopäätökset ovat sovellettavissa laajemminkin maakuntakaavoituksessa ratkaistaviin alueidenkäytön kysymyksiin. Tuulivoimarakentamista koskeva maakuntakaavoitus on ollut 2010-luvulta lähtien aktiivista, minkä takia teema on ollut erityisesti esillä myös Natura-arvioinnin tarvetta arvioitaessa.Selvityksestä ilmenee, että maakuntakaavoitus ei yleensä ole tarkoituksenmukaisin vaihe Natura-arvioinnin tekemiselle, koska maakuntakaavan tehtävänä ei ole ratkaista alueidenkäytön yksityiskohtia. Selvityksen mukaan maakuntakaavaa laadittaessa olisikin hyvä pyrkiä sellaisiin suunnitteluratkaisuihin, jotka sulkevat pois Natura-alueisiin kohdistuvat ja niiden arvoja merkittävästi heikentävät vaikutukset.Luonnonsuojelulain Natura 2000 –alueita koskevan sääntelyn keskeistä sisältöä ovat 34 §:n mukainen heikentämiskielto ja 35 §:n mukainen arviointivelvollisuus, joiden perusta on EU-tason sääntelyssä. Oikeudellisesta selvityksestä ilmenee, että maakuntakaava on myös luonnonsuojelulain 35 §:ssä tarkoitettu suunnitelma, jota Natura 2000 -luontoarvojen heikentämiskielto ja niihin kohdistuvien vaikutusten arviointivelvollisuus koskevat.Maakuntakaavan vaikutuksia arvioidaan sen mukaisesti, mitä kaava mahdollistaa. Olennaista on, että maakuntakaavan mahdollistamalle alueidenkäytölle on löydettävissä yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa ratkaisu, joka täyttää alueidenkäyttölain ja luonnonsuojelulain vaatimukset. Maakuntakaavassa esitettävät toiminnot ja yksityiskohtaisemmat, suunnittelua ohjaavat kaavamääräykset ovatkin avainasemassa, koska Natura-alueiden sijaintia, kokoa tai niiden suojelun perusteena olevia luontoarvoja ei maakuntakaavalla voida muuttaa.Oikeudellinen selvitys: Maakuntakaavoitus ja Natura-arviointikynnyksen ylittyminenLisätietoja Petteri Katajisto
ympäristöneuvos
p. 029 525 0120
[email protected]

Ympäristöministeriön tilaamassa selvityksessä tarkastellaan Natura-arvioinnin tarpeeseen liittyviä oikeudellisia lähtökohtia maakuntakaavoituksen näkökulmasta. Apulaisprofessori Aleksi Heinilän laatiman oikeudellisen selvityksen tavoitteena on selkeyttää maakuntakaavoituksen valvontaa ja viranomaisyhteistyötä sekä maakuntien liitoissa tehtävää kaavojen valmistelua.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Ympäristöministeriö on nimittänyt Sanna Hughesin Valtion tukeman asuntorakentamisen keskuksen johtajan virkaan. Johtajan virkaa haki määräajassa 16 henkilöä.Valtion tukeman asuntorakentamisen keskus aloitti ympäristöministeriön yhteydessä 1.3.2025. Keskus hoitaa helmikuun lopussa lakkautetun Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus Aran tehtävät.Keskuksen johtajan virkaan nimitetty Sanna Hughes on koulutukseltaan oikeustieteen kandidaatti. Hän on toiminut vuodesta 2019 lähtien Suomen Vuokranantajat ry:n toiminnanjohtajana. Tätä ennen hän on työskennellyt Suomen Vuokranantajat ry:n päälakimiehenä, Viestintävirastossa päällikkönä ja lakimiehenä sekä Tietosuojavaltuutetun toimistossa ylitarkastajana.Sanna Hughes aloittaa Valtion tukeman asuntorakentamisen keskuksen johtajana 1.8.2025. Uuden johtajan aloittamiseen saakka keskuksen väliaikaisena johtajana toimii Juho Korpi.Keskuksen johtajan virka on määräaikainen 31.7.2030 saakka.LisätietojaJuhani Damski
kansliapäällikkö
ympäristöministeriö
[email protected]

Ympäristöministeriö on nimittänyt Sanna Hughesin Valtion tukeman asuntorakentamisen keskuksen johtajan virkaan. Johtajan virkaa haki määräajassa 16 henkilöä.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Maa- ja metsätalousministeriön ja ympäristöministeriön perustama työryhmä esittää selvitystä siitä, voitaisiinko raakun esiintymien salassapidosta luopua. Työryhmä luovutti raporttinsa maa- ja metsätalousministeriön ja ympäristöministeriön kansliapäälliköille tiistaina 15. huhtikuuta.Työryhmän tavoitteena oli tunnistaa lajitiedon saatavuuteen sekä tiedonkulkuun liittyvät pullonkaulat, jotka poistamalla jokihelmisimpukka eli raakku voitaisiin huomioida paremmin metsätaloudessa.   
Salassapidon hyötyjä ja haittoja punnittava
Työryhmä esittää, että Lajitietokeskuksen viranomaisryhmä selvittää, voitaisiinko jokihelmisimpukan esiintymien salassapidosta luopua. Työryhmä kiinnitti myös huomiota tarpeeseen punnita lajiesiintymien julkisuuden ja salassapidon hyötyjä ja haittoja. Lajitietokeskuksen viranomaistyöryhmässä ovat edustettuina lajien suojelusta ja tietojenkeruusta vastaavat tahot. Ryhmän tarkoituksena on tukea Lajitietokeskuksen toimintaa tarjoamalla asiantuntemusta sen käyttöön. 
Sidosryhmät kutsutaan yhteiseen foorumiin
Ympäristöministeriö ja maa- ja metsätalousministeriö kutsuvat sidosryhmät yhteiseen foorumiin, jonka tarkoituksena on pohtia, miten toimintatapoja voidaan laajemmin kehittää ja yhtenäistää, jotta luonnonsuojelulain perusteella suojellut luontoarvot voidaan turvata metsätaloustoimien yhteydessä. Foorumi käsittelee muun muassa alan toimintatapoja, suosituksia, luonnonsuojelulain ja metsälain valvontaan liittyviä kysymyksiä sekä luonnonarvojen tuottamista. 
Työryhmän tehtävänä oli esittää käytännön ratkaisuja erityisesti suojeltujen lajien esiintymätiedon saatavuuden, ajantasaisuuden, tarkkuuden ja käytettävyyden parantamiseksi.
Työryhmässä olivat edustettuina maa- ja metsätalousministeriön ja ympäristöministeriön lisäksi Suomen metsäkeskus, Pirkanmaan ja Kainuun elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset, Suomen ympäristökeskus, Metsähallituksen Metsätalous Oy ja Luontopalvelut, Luonnontieteellisen keskusmuseon lajitietokeskus sekä Tapio Oy.
 Työryhmän muistio (PDF)

Muualla verkossa:

Työryhmä ja yhteistyöfoorumi selvittämään raakun ja muiden suojeltujen lajien esiintymispaikkojen turvaamista metsätalouden yhteydessä  

Maa- ja metsätalousministeriön ja ympäristöministeriön perustama työryhmä esittää selvitystä siitä, voitaisiinko raakun esiintymien salassapidosta luopua. Työryhmä luovutti raporttinsa maa- ja metsätalousministeriön ja ympäristöministeriön kansliapäälliköille tiistaina 15. huhtikuuta.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — ELY-keskukset maksoivat vuonna 2024 yhteensä noin 4 miljoonaa euroa korvauksia rauhoitettujen eläinten aiheuttamien vahinkojen korvaamiseksi sekä avustuksia ennaltaehkäiseviin toimiin noin 500 000 euroa. Korvauksia ja avustuksia maksettiin noin 630 000 euroa enemmän kuin vuonna 2023.Ympäristöministeriö ja ELY-keskukset tiedottavatKorvauksista noin 2,75 miljoonaa euroa maksettiin valkoposkihanhien aiheuttamien viljelysvahinkojen korvaamiseksi. Suurin osa valkoposkihanhien aiheuttamista viljelysvahingoista kohdistui Itä-Suomen alueelle. Pohjois-Karjalassa korvauksia maksettiin noin 2,2 miljoonaa euroa ja Kaakkois-Suomessa noin 266 000 euroa. Etelä-Savon ja Hämeen osalta maksetut korvaukset ylittivät myös sadantuhannen euron rajan.Etelä-Pohjanmaalla viljelysvahinkoja aiheuttivat pääosin kurjet ja joutsenet. Etelä-Pohjanmaan korvaussumma nousi noin 188 000 euroon. Kurjet aiheuttivat viljelysvahinkoja myös Pohjois-Pohjanmaalla sekä Lapissa, mutta vahingot eivät nousseet samalle tasolle kuin Etelä-Pohjanmaalla.Valkoposkihanhien, kurkien sekä joutsenten lisäksi viljelysvahinkoja aiheuttivat myös muiden rauhoitettujen lajien yksilöt kuten korppi ja lokit. Muiden lajien osuus vahingoista oli kuitenkin merkittävästi pienempi kuin valkoposkihanhen.Maakotkan porotaloudelle aiheuttamista vuoden 2024 vahingoista maksettiin tukea paliskunnille yhteensä noin 870 000 euroa. Porotaloustukea maksetaan sen mukaan, miten maakotkien pesinnät ovat poronhoitoalueella onnistuneet. Sääksen pesintään perustuvaan kalataloustukeen liittyen ELY-keskuksille tehtiin kaksi hakemusta, joiden käsittely on vielä kesken Keski-Suomen ELY-keskuksessa.Vahinkoja korvattiin enemmän kuin vuonna 2023Vuonna 2023 korvauksia maksettiin noin 3,37 miljoonan euron edestä, joten kasvua viime vuoteen verrattuna on reilut 600 000 euroa. Pohjois-Karjalassa korvauksia maksettiin noin 800 000 euroa enemmän. Kaakkois-Suomessa korvauksia maksettiin myös lähes 100 000 euroa enemmän, Etelä-Savossa puolestaan lähemmäs 90 000 euroa edellistä vuotta enemmän. Pohjois-Savossa, Varsinais-Suomessa sekä Keski-Suomessa oli pientä kasvua edellisvuoteen verrattuna, noin 5 000–16 000 euroa.Etelä-Pohjanmaalla kurkien aiheuttamia vahinkoja korvattiin noin 76 000 euroa vähemmän. Uudellamaalla maksetut korvaukset laskivat vajaa 50 000 euroa. Myös Pirkanmaalla korvausmäärät laskivat 20 000 euroa, Hämeessä 34 000 euroa ja Pohjois-Pohjanmaalla lähes 67 000 euroa. Maakotkan pesintään perustuvaa tukea maksettiin noin 59 000 euroa vähemmän kuin viime vuonna.Avustusta vahinkojen ennaltaehkäisyyn noin 500 000 euroaELY-keskukset voivat myöntää avustusta rauhoitettujen eläinten aiheuttamien vahinkojen ennaltaehkäisemiseen tähtääville hankkeille. Vuoden 2024 avustukset kohdistuivat pääosin itäisen Suomen maatalousvahinkoalueille. Pohjois-Karjalassa rahoitettiin viisi hanketta, joissa hanhipaimentoiminnalla torjuttiin valkoposkihanhien aiheuttamia vakavia viljelysvahinkoja.Pohjois-Savon alueelle tehtiin yksi avustuspäätös 2300 euron edestä hankkeelle, jonka tavoitteena ennaltaehkäistä sääksien kalanviljelylaitoksille aiheuttamien vahinkojen aiheutuminen. Avustus kohdistui kalankasvatusaltaiden suojaverkkojen hankintaan ja asennuksesta aiheutuviin kustannuksiin. Muiden ELY-keskusten alueilta ei tullut avustushakemuksia ennaltaehkäiseviin toimiin. Avustusta saaneet hankkeet valittiin valtakunnallisen työryhmän tekemien linjausten perusteella. Avustushaun hakuaika ajoittuu loppusyksyyn. Seuraava ennaltaehkäisevien toimien avustushaku ajoittuu todennäköisesti vuoden 2025 loka-joulukuulle, asiasta tiedotetaan vielä myöhemmin erikseen.Korvaukset rauhoitettujen eläinten aiheuttamista vahingoista haetaan ELY-keskuksestaVuonna 2023 voimaan tulleen rauhoitettujen eläinten aiheuttamien vahinkojen ennalta ehkäisemisestä ja korvaamisesta annetun lain nojalla voidaan maksaa luonnonsuojelulailla rauhoitettujen eläinten aiheuttamiin vahinkoihin korvauksia eläin- ja viljelysvahingoista sekä laskennallista tukea maakotkan ja sääksen pesintään perustuen. Eläin- ja viljelysvahingoista tulee tehdä viipymättä vahinkoilmoitus ELY-keskukselle, pelkkä ilmoitus maaseutuelinkeinoviranomaiselle ei riitä. Ilmoituksen jälkeen tulee täyttää erillinen vahinkohakemus. Korvauksia maakotkan ja sääksen aiheuttamista vahingoista haetaan vuosittain viimeistään 31. lokakuuta. Kalanviljelylaitoksille ei korvata muita kuin sääksen aiheuttamia vahinkoja. Ennaltaehkäiseviin toimiin myönnetään rahoitusta avustushaun jälkeen pääsääntöisesti kerran vuodessa. Myönnetyt avustukset, korvaukset ja tuet ovat harkinnanvaraisia ja niitä voidaan myöntää valtion talousarvioon vuosittain otetun määrärahan puitteissa.Pylväsdiagrammi: Rauhoitettujen lajien aiheuttamien viljelysvahinkojen korvaukset vuonna 2024Muokattu 15.4.2025: Korjattu korvausmäärien laskun euromäärät Etelä- ja Pohjois-Pohjanmaan osalta.
LisätietojaAaro Lemetyinen
erityisasiantuntija
ympäristöministeriö
p. 0295250288
[email protected]Ympäristöasioiden asiakaspalvelu
p. 0295 020 900 (ma–pe klo 9–16)
ympariston.asiakaspalvelu(at)ely-keskus.fi

ELY-keskukset maksoivat vuonna 2024 yhteensä noin 4 miljoonaa euroa korvauksia rauhoitettujen eläinten aiheuttamien vahinkojen korvaamiseksi sekä avustuksia ennaltaehkäiseviin toimiin noin 500 000 euroa. Korvauksia ja avustuksia maksettiin noin 630 000 euroa enemmän kuin vuonna 2023.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Tuoreen selvityksen mukaan muovinkierrätyksen läpimurto Suomessa vaatii vielä runsaasti toimenpiteitä ja niitä tukevaa julkisen vallan ohjausta, eivätkä esimerkiksi suunnitteilla olevat laitosinvestoinnit yksin riitä muovinkierrätysasteen merkittävään kohentumiseen. Nykyisin noin 80 % Suomessa syntyneestä kaikesta muovijätteestä päätyy energiahyödyntämiseen.Suomen ympäristökeskuksen ja ResourceLoop Oy:n selvitys toteaa, että määrällisesti merkityksellisten, alihyödynnettyjen muovijätevirtojen tunnistaminen on edellytys politiikkatoimien kohdentamiselle, yritysten investointiratkaisuille sekä kierrätysjärjestelmien suunnittelulle. Yritysten investoinnit muovinkierrätykseen vaativat ennustettavaa ja määrältään ja laadultaan riittävää muovijäteraaka-ainepohjaa.Yritysmuovipakkausten kierrätyksessä on paljon hyödyntämätöntä potentiaaliaVuoden 2025 loppuun mennessä puolet muovipakkauksista tulisi kierrättää EU:ssa. Suomi ei saavuta tätä tavoitetta annetussa aikataulussa, sillä vuonna 2022 muovipakkausten kierrätysaste oli 31 % ja vuonna 2023 sen arvioidaan laskeneen tästä. Suomi ei myöskään ole saavuttamassa yhdyskuntajätteelle asetettuja kierrätystavoitetta. Tämän vuoksi Suomi on monen muun EU-jäsenmaan tapaan päätynyt EU-komission rikkomusmenettelyyn. Muovipakkausten kierrätysasteen huomattava nostaminen nykyisestä noin 30 prosentista edellyttää panostusta yritysmuovipakkausten keräykseen ja kierrätykseen kuluttajamuovien kierrätyksen kasvamisen lisäksi.”Vaikka panostuksia myös kotitalouksien lajitteluhalukkuuden lisäämiseen tarvitaan, huomiota tulee suunnata nykyistä selvästi enemmän yrityspakkauksiin, sillä niiden kierrätettävyys on kuluttajamuovipakkauksia parempi. Tyypillisesti vain yhdestä muovilaadusta valmistettujen yrityspakkausten keräysasteella on siten suhteellisesti suurempi vaikutus muovipakkausten kierrätysasteeseen kuin kuluttajapakkausten keräysasteella”, johtava tutkija Jani Salminen Suomen ympäristökeskuksesta toteaa. Puutteellinen tietopohja haittaa sekä investointeja että julkisen vallan toimenpiteiden suunnittelua”Sumea kokonaiskuva muovijätevirroista vaikeuttaa muovijätteen prosessointiin ja kierrätyksen infrastruktuureihin tehtäviä investointipäätöksiä. Isot laitosinvestoinnit edellyttävät tietoa muovijätteiden saatavuudesta, alihyödynnetyistä muovijätevirroista ja myös keräyksen ja logistiikan järjestämisen kustannuksista”, tutkija Petra Rinne Suomen ympäristökeskuksesta huomauttaa.Nykyisellään tietoa muovivirroista saadaan lähinnä tuottajavastuun alaisista pakkauksista ja pakkausjätteistä samalla, kun tuottajavastuun ulkopuolisten muovien osuus kaikista muovijätteistä on arviolta noin 60 prosenttia. Tiedontuotantoa ja kierrätyksen edistämistoimia tulee kohdentaa entistä enemmän myös muihin muovijätevirtoihin.Muovinkierrätyksen julkinen ohjaus kaipaa kansallisten linjausten terävöittämistäTutkijat ovat tunnistaneet muovinkierrätyksen julkisen ohjauksen keskeiset muutostarpeet ja antaneet suosituksia sen kehittämiseksi. Monet kehittämis- ja selvitystarpeet liittyvät olemassa olevan tai valmisteilla olevan sääntelyn vaikuttavuuden parantamiseen ja sen ei-toivottujen sivuvaikutusten välttämiseen.Muovijäteraaka-ainepohjan turvaamiseksi ja jäteperäisen syötteen ja muovinkierrätyksen laadun varmistamiseksi selvityksessä suositellaan jätteenpolton sisällyttämistä päästökaupan piiriin ja ei-enää-jätettä-sääntelyn ja tuotepassien käyttöönottoa.
Lisäksi kehittämällä kemiallisen ja molekyylitason kierrätyksen sääntelyä uudet teknologiat ja lopputuotteet voivat tukea kestävää muovien kiertotaloutta. Samalla toimintaympäristöstä muodostuu riittävän vakaa tarvittavien investointien tekemiseksi. Tässä työssä panostusta tarvitaan Suomen kansallisten kantojen muodostamiseen ja niitä koskevaan keskusteluun.Kansallisten linjausten terävöittämistä tarvitaan myös muun muassa suhteessa TKI-politiikan linjauksiin, tuotepolitiikkaa koskeviin painotuksiin sekä tuottajavastuujärjestelmään sisältyvän moduloitujen maksujen vaikuttavuuden seurantaan.  Kansalliseen kiertotalous- ja teollisuuspolitiikkaan kytkeytyvät muovien kierrätysratkaisut voivat vauhdittaa Suomen muoviomavaramaksun pienentämistä.Valtioneuvoston tilaamassa Suomen ympäristökeskuksen (Syke) ja ResourceLoop Oy:n yhteishankkeessa selvitettiin muovin kierrätyksen ja uusiomuovimarkkinoiden nykytilaa, tulevaisuutta ja kehittämismahdollisuuksia Suomessa. Hankkeessa saadut tulokset tukevat Suomen Muovitiekartan toimeenpanoa, jotta muovin kierrätys olisi nykyistä oleellisesti tehokkaampaa ja uusiomuovimarkkinat merkittävästi nykyistä laajemmat Suomessa vuonna 2030.

Tuoreen selvityksen mukaan muovinkierrätyksen läpimurto Suomessa vaatii vielä runsaasti toimenpiteitä ja niitä tukevaa julkisen vallan ohjausta, eivätkä esimerkiksi suunnitteilla olevat laitosinvestoinnit yksin riitä muovinkierrätysasteen merkittävään kohentumiseen. Nykyisin noin 80 % Suomessa syntyneestä kaikesta muovijätteestä päätyy energiahyödyntämiseen.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — ELY-keskukset maksoivat vuonna 2024 yhteensä noin neljä miljoonaa euroa korvauksia rauhoitettujen eläinten aiheuttamien vahinkojen korvaamiseksi sekä avustuksia ennaltaehkäiseviin toimiin noin 500 000 euroa. Korvauksia ja avustuksia maksettiin noin 630 000 euroa enemmän kuin vuonna 2023.Ympäristöministeriö ja ELY-keskukset tiedottavatKorvauksista noin 2,75 miljoonaa euroa maksettiin valkoposkihanhien aiheuttamien viljelysvahinkojen korvaamiseksi. Suurin osa valkoposkihanhien aiheuttamista viljelysvahingoista kohdistui Itä-Suomen alueelle. Pohjois-Karjalassa korvauksia maksettiin noin 2,2 miljoonaa euroa ja Kaakkois-Suomessa noin 266 000 euroa. Etelä-Savon ja Hämeen osalta maksetut korvaukset ylittivät myös sadantuhannen euron rajan.Etelä-Pohjanmaalla viljelysvahinkoja aiheuttivat pääosin kurjet ja joutsenet. Etelä-Pohjanmaan korvaussumma nousi noin 188 000 euroon. Kurjet aiheuttivat viljelysvahinkoja myös Pohjois-Pohjanmaalla sekä Lapissa, mutta vahingot eivät nousseet samalle tasolle kuin Etelä-Pohjanmaalla.
Valkoposkihanhien, kurkien sekä joutsenten lisäksi viljelysvahinkoja aiheuttivat myös muiden rauhoitettujen lajien yksilöt kuten korppi ja lokit. Muiden lajien osuus vahingoista oli kuitenkin merkittävästi pienempi kuin valkoposkihanhen.Maakotkan porotaloudelle aiheuttamista vuoden 2024 vahingoista maksettiin tukea paliskunnille yhteensä noin 870 000 euroa. Porotaloustukea maksetaan sen mukaan, miten maakotkien pesinnät ovat poronhoitoalueella onnistuneet. Sääksen pesintään perustuvaan kalataloustukeen liittyen ELY-keskuksille tehtiin kaksi hakemusta, joiden käsittely on vielä kesken Keski-Suomen ELY-keskuksessa.Vahinkoja korvattiin enemmän kuin vuonna 2023Vuonna 2023 korvauksia maksettiin noin 3,37 miljoonan euron edestä, joten kasvua viime vuoteen verrattuna on reilut 600 000 euroa. Pohjois-Karjalassa korvauksia maksettiin noin 800 000 euroa enemmän. Kaakkois-Suomessa korvauksia maksettiin myös lähes 100 000 euroa enemmän, Etelä-Savossa puolestaan lähemmäs 90 000 euroa edellistä vuotta enemmän. Pohjois-Savossa, Varsinais-Suomessa sekä Keski-Suomessa oli pientä kasvua edellisvuoteen verrattuna, noin 5 000–16 000 euroa.Etelä-Pohjanmaalla kurkien aiheuttamia vahinkoja korvattiin noin 72 000 euroa vähemmän. Uudellamaalla maksetut korvaukset laskivat vajaa 50 000 euroa. Myös Pirkanmaalla korvausmäärät laskivat 20 000 euroa, Hämeessä 34 000 euroa ja Pohjois-Pohjanmaalla 36 000 euroa. Maakotkan pesintään perustuvaa tukea maksettiin noin 59 000 euroa vähemmän kuin viime vuonna.Avustusta vahinkojen ennaltaehkäisyyn noin 500 000 euroaELY-keskukset voivat myöntää avustusta rauhoitettujen eläinten aiheuttamien vahinkojen ennaltaehkäisemiseen tähtääville hankkeille. Vuoden 2024 avustukset kohdistuivat pääosin itäisen Suomen maatalousvahinkoalueille. Pohjois-Karjalassa rahoitettiin viisi hanketta, joissa hanhipaimentoiminnalla torjuttiin valkoposkihanhien aiheuttamia vakavia viljelysvahinkoja.Pohjois-Savon alueelle tehtiin yksi avustuspäätös 2300 euron edestä hankkeelle, jonka tavoitteena ennaltaehkäistä sääksien kalanviljelylaitoksille aiheuttamien vahinkojen aiheutuminen. Avustus kohdistui kalankasvatusaltaiden suojaverkkojen hankintaan ja asennuksesta aiheutuviin kustannuksiin. Muiden ELY-keskusten alueilta ei tullut avustushakemuksia ennaltaehkäiseviin toimiin. Avustusta saaneet hankkeet valittiin valtakunnallisen työryhmän tekemien linjausten perusteella. Avustushaun hakuaika ajoittuu loppusyksyyn. Seuraava ennaltaehkäisevien toimien avustushaku ajoittuu todennäköisesti vuoden 2025 loka-joulukuulle, asiasta tiedotetaan vielä myöhemmin erikseen.Korvaukset rauhoitettujen eläinten aiheuttamista vahingoista haetaan ELY-keskuksestaVuonna 2023 voimaan tulleen rauhoitettujen eläinten aiheuttamien vahinkojen ennalta ehkäisemisestä ja korvaamisesta annetun lain nojalla voidaan maksaa luonnonsuojelulailla rauhoitettujen eläinten aiheuttamiin vahinkoihin korvauksia eläin- ja viljelysvahingoista sekä laskennallista tukea maakotkan ja sääksen pesintään perustuen. Eläin- ja viljelysvahingoista tulee tehdä viipymättä vahinkoilmoitus ELY-keskukselle, pelkkä ilmoitus maaseutuelinkeinoviranomaiselle ei riitä. Ilmoituksen jälkeen tulee täyttää erillinen vahinkohakemus. Korvauksia maakotkan ja sääksen aiheuttamista vahingoista haetaan vuosittain viimeistään 31. lokakuuta. Kalanviljelylaitoksille ei korvata muita kuin sääksen aiheuttamia vahinkoja. Ennaltaehkäiseviin toimiin myönnetään rahoitusta avustushaun jälkeen pääsääntöisesti kerran vuodessa. Myönnetyt avustukset, korvaukset ja tuet ovat harkinnanvaraisia ja niitä voidaan myöntää valtion talousarvioon vuosittain otetun määrärahan puitteissa.LisätietojaAaro Lemetyinen
erityisasiantuntija
ympäristöministeriö
p. 0295250288
[email protected]Ympäristöasioiden asiakaspalvelu
p. 0295 020 900 (ma–pe klo 9–16)
ympariston.asiakaspalvelu(at)ely-keskus.fi

ELY-keskukset maksoivat vuonna 2024 yhteensä noin neljä miljoonaa euroa korvauksia rauhoitettujen eläinten aiheuttamien vahinkojen korvaamiseksi sekä avustuksia ennaltaehkäiseviin toimiin noin 500 000 euroa. Korvauksia ja avustuksia maksettiin noin 630 000 euroa enemmän kuin vuonna 2023.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Euroopan unionin jäsenmaat, Euroopan parlamentti ja EU:n komissio pääsivät torstaina aamuyöstä alustavaan sopuun maaperän seurantaa ja resilienssiä koskevasta direktiivistä. Direktiivillä tavoitellaan tervettä maaperää vuoteen 2050 mennessä.Direktiivillä pyritään parantamaan maaperän tilan seurantaa, lisäämään tietoa pilaantuneista alueista ja vähentämään pilaantumisen aiheuttamia riskejä. EU:n maaperästrategian mukaan 60–70 prosenttia EU:n maaperistä ei ole terveitä. Maaperän tilaa heikentävät esimerkiksi eroosio, ravinteiden ylijäämä, tiivistyminen, haitalliset aineet tai näiden yhdistelmät. Maaperän tila ja siihen vaikuttavat riskit vaihtelevat alueittain.Direktiivi jättää jäsenvaltioille liikkumavaraa toimeenpanossaNeuvotteluissa saatiin varmistettua Suomelle tärkeä jäsenmaiden kansallinen liikkumavara toimeenpanossa. Suomelle erityisen tärkeää oli myös huolehtia, ettei direktiivissä ennakoida tulevaa EU:n rahoituskehystä.“Terve maaperä on olennainen osa ilmastonmuutoksen hillintää, siihen sopeutumista ja luontokadon torjuntaa sekä edellytys ihmisten hyvinvoinnille ja ruokaturvalle. Suomi on tukenut neuvotteluissa direktiivin tavoitteita. Samaan aikaan on ollut erityisen tärkeää varmistaa, että jäsenmaissa toimeenpano voidaan tehdä kansallisesti parhaaksi katsotulla tavalla”, sanoo ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multala.Alustavan sovun mukaan maaperää koskevien tietojen kokoamisessa voidaan hyödyntää olemassa olevia seurantoja ja toteutettuja hankkeita. EU:n maaperäseurantaa voidaan hyödyntää osana seurantaa, mutta tämä on jäsenvaltioille vapaaehtoista. Näin seurantajärjestelmä voidaan toteuttaa kustannustehokkaasti ja tarkoituksenmukaisesti huomioiden jäsenvaltioiden erot esimerkiksi maankäytössä. Uudet EU-tason yhteiset seurattavat muuttujat edistävät aiempaa yhdenmukaisempaa maaperän tilannekuvaa. Tämä voi pidemmällä aikavälillä tukea esimerkiksi maaperän päästötaseiden seurannan kehittymistä.Suomi on tukenut kestävän maankäytön edistämistä, mutta kompromissiratkaisussa painottuu maaperän tilan seuranta, ja kestävää maankäyttöä edistetään maaperän terveyden ja resilienssin tukemisen kautta. Keskeisessä roolissa tulee olemaan neuvonta, koulutus ja tutkimuksen edistäminen. Viljelijöille ja maanomistajille ei esitetä uusia velvoitteita. Maan käyttöönottoon liittyvien säännösten sekä maaperän resilienssin ja terveyden edistämisen osalta varmistettiin, etteivät ne kavenna jäsenvaltioiden päätösvaltaa kaavoituksen ja maankäytön kysymyksissä tai metsäpolitiikassa.Mitä seuraavaksi?Sopu valmiiksi neuvotellusta maaperädirektiivistä on vielä hyväksyttävä Euroopan parlamentissa ja jäsenmaiden ministerineuvostossa. Kun direktiivi on virallisesti hyväksytty ja julkaistu virallisessa lehdessä, jäsenmailla on 3 vuotta aikaa asetuksen täytäntöönpanoon.LisätietojaAnna Havukainen
Asiantuntija
p. 029 525 0179
[email protected]Euroopan neuvoston tiedote (englanniksi) I consilium.europa.eu

Euroopan unionin jäsenmaat, Euroopan parlamentti ja EU:n komissio pääsivät torstaina aamuyöstä alustavaan sopuun maaperän seurantaa ja resilienssiä koskevasta direktiivistä. Direktiivillä tavoitellaan tervettä maaperää vuoteen 2050 mennessä.

Lähde: ym.fi