NordenBladet — Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (Lapin ELY-keskus) on 6.2.2024 tehnyt ympäristöministeriölle esityksen luonnonsuojelulain (9/2023) 91 §:ssä tarkoitetun valtakunnallisen maisemanhoitoalueen perustamiseksi Sallan kunnan Saijaan esityksessä tarkemmin rajatulle alueelle.Ympäristöministeriö varaa asianosaisille tilaisuuden vastineen antamiseen Lapin ELY-keskuksen esityksen johdosta. Vastine pyydetään toimittamaan ympäristöministeriöön ([email protected] tai PL 35, 00023 Valtioneuvosto) viimeistään 11.4.2025. Vastineessa pyydetään ilmoittamaan asian diaarinumero VN/4564/2024. Vastineen antamatta jättäminen ei estä ympäristöministeriötä ratkaisemasta asiaa.TiedoksiantoIlmoitus vastinepyyntöä koskevasta yleistiedoksiannosta on julkaistu ympäristöministeriön verkkosivuilla 5.3.2025. Tiedoksisaannin katsotaan tapahtuneen seitsemäntenä päivänä ilmoituksen julkaisemisajankohdasta. Ilmoitus julkaistaan lisäksi osoitteessa www.salla.fi ja sanomalehti Lapin Kansassa 7.3.2025.Nähtävillä pitoVastinepyyntö ja Lapin ELY-keskuksen esitys Saijan valtakunnallisen maisemanhoitoalueen perustamiseksi Sallan kuntaan sekä muita asiaan liittyviä asiakirjoja pidetään nähtävillä 5.3.–11.4.2025 välisenä aikana ympäristöministeriössä osoitteessa Aleksanterinkatu 4-10, Helsinki ja Sallan kunnanviraston yleisessä toimistossa osoitteessa Postipolku 3, Salla.Asiakirjat voi myös pyytää toimitettavaksi ympäristöministeriön kirjaamosta (sähköpostiosoite: [email protected]). LisätietojaMartina Reinikainen erityisasiantuntija p. 029 525 0484 [email protected]
Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (Lapin ELY-keskus) on 6.2.2024 tehnyt ympäristöministeriölle esityksen luonnonsuojelulain (9/2023) 91 §:ssä tarkoitetun valtakunnallisen maisemanhoitoalueen perustamiseksi Sallan kunnan Saijaan esityksessä tarkemmin rajatulle alueelle.
NordenBladet — Hiilijalanjäljen raja-arvot on tarkoitus ottaa Suomessa käyttöön ensi vuoden alusta. Uusien rakennusten hiilijalanjäljille esitetään säädettäväksi raja-arvot valtioneuvoston asetuksella, jonka sisältöön voi antaa lausuntoja 5. toukokuuta 2025 saakka.Ensimmäiset raja-arvot uudisrakennuksille asetetaan maltilliselle tasolle. Vaikka edellytykset raja-arvosääntelyyn siirtymiseksi ovat lähtökohtaisesti hyvät, on kyseessä kuitenkin uusi olennainen tekninen vaatimus rakentamisen ohjauksessa, mikä edellyttää osaamisen ja toimintatapojen kehittämistä. Jotta siirtyminen raja-arvo-ohjaukseen olisi mahdollisimman sujuva, raja-arvot on suunniteltu toteutettavan kaksivaiheisena. Vuonna 2026 alkaen käyttöön otettavat raja-arvot edustaisivat käytännössä kevyttä askelta, eli pääosa rakennuksista alittaisi raja-arvot ilman vähähiilisyystoimia. Vuoden 2028 alusta raja-arvoihin esitetään maltillista kiristystä vaikuttavuuden lisäämiseksi. Esityksen mukaan raja-arvot kiristyisivät keskimäärin 1–2 kgCO2e/m2/a rakennuksen käyttötarkoitusluokasta riippuen seuraavasti:
Hiilijalanjäljen raja-arvot on tarkoitus ottaa Suomessa käyttöön ensi vuoden alusta. Uusien rakennusten hiilijalanjäljille esitetään säädettäväksi raja-arvot valtioneuvoston asetuksella, jonka sisältöön voi antaa lausuntoja 5. toukokuuta 2025 saakka.
NordenBladet — Helmikuussa järjestetyssä kansalaiskokouksessa kansalaiset muodostivat tietoon perustuvia ja puntaroituja näkemyksiä energiapolitiikasta ja kotitalouksien energiankulutusta ohjaavista toimista.Kansalaiskokouksen osallistujat laativat julkilausuman, joka luovutettiin maanantaina työ- ja elinkeinoministeriölle ja ympäristöministeriölle. Julkilausuman mukaan energiapoliittisissa ratkaisuissa tulee huomioida ihmisten erilaiset elämäntilanteet, taloudelliset resurssit, asumismuoto ja alueelliset erot. Kulutusjoustoratkaisujen edistämisen lisäksi energian varastointia tulee kansalaisten mukaan kehittää.Kansalaiskokouksen julkilausuma tukee ministeriöissä käynnissä olevaa kansallisen tason politiikkavalmistelua sekä EU:ssa päätettyjen politiikkatoimien toimeenpanoa Suomessa. Työ- ja elinkeinoministeriön johdolla valmistellaan parhaillaan energia- ja ilmastostrategiaa, ja ympäristöministeriö valmistelee samanaikaisesti keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelmaa.”Kuluttajat ovat avaintoimijoita, oli kyse sitten energiaratkaisuista tai vaikka sähkön käytöstä. Kansalaisten aktivointi ja kuuleminen on jo siksi tärkeää ja arvokasta”, toteaa työ- ja elinkeinoministeriön ylijohtaja Riku Huttunen.Turun yliopiston ja Suomen ympäristökeskuksen tutkijoiden järjestämään kokoukseen osallistui 54 satunnaisesti valittua kansalaista. Kuusipäiväisen työskentelynsä aikana osallistujat kuulivat asiantuntijoita ja esittivät näille kysymyksiä, sekä puntaroivat aihetta ja eri näkökulmia pienryhmäkeskusteluissa ja yhteisesti. Tutkijat julkaisevat kansalaiskokouksen toteutuksesta raportin myöhemmin kevään aikana.Puntaroivat kansalaisraadit ja -kokoukset ovat yleistyneet eri puolilla maailmaa, etenkin ilmastokysymyksissä. Niitä käytetään tukemaan poliittista päätöksentekoa ja valmistelua sekä tarjoamaan tietoa kansalaisille, jotka kaipaavat luotettavaa ja jäsenneltyä tietoa politiikan ajankohtaisista kysymyksistä. Tutkimukset osoittavat, että kansalaiskokoukset voivat lisätä päätöksenteon hyväksyttävyyttä ja vähentää yhteiskunnallista polarisaatiota.LisätietojaMaija Setälä Professori, Turun yliopisto p. +358 29 450 2737 [email protected]Markku Kinnunen Neuvotteleva virkamies, työ- ja elinkeinoministeriö p. +358 2950 64792 [email protected]Kannanotto – Energia-aiheinen kansalaiskokous I utu.fiTurun yliopiston tiedote I utu.fiTilaisuuden tallenne I tiedekulmamedia.helsinki.fi
Helmikuussa järjestetyssä kansalaiskokouksessa kansalaiset muodostivat tietoon perustuvia ja puntaroituja näkemyksiä energiapolitiikasta ja kotitalouksien energiankulutusta ohjaavista toimista.
NordenBladet — Ympäristöministeriö on hyväksynyt päätöksellään Suomen Arkkitehtiliitto SAFA ry:n 31. joulukuuta 2024 mennessä liittonsa varsinaisiksi jäseniksi hyväksymät suunnittelijat toimimaan tavanomaisen vaativuusluokan rakennussuunnittelijan tehtävissä vaativuusluokan mukaisesti. Henkilöt, joilla on voimassa oleva SAFA ry:n pätevyystodistus rakentamisen rakennussuunnittelutehtävään, voivat jatkaa tehtävissään eikä heidän tarvitse hakea uutta pätevyystodistusta.SAFA ry:n myöntämällä pätevyystodistuksella suunnittelija on pätevä toimimaan koko Suomen alueella. Päätös on voimassa 1.1.2030 saakka.Laissa rakentamisen suunnittelu- tai työnjohtotehtävissä toimivien pätevyyden osoittamisesta (pätevyyden osoittamislaki) säädetään pätevyyksien toteamista koskevasta menettelystä sekä ympäristöministeriön valtuuttamista toimielimistä, jotka myöntävät lain mukaisia pätevyystodistuksia. Laki tuli voimaan vuoden 2025 alusta.SAFA ry valtuutettu pätevyystodistuksia myöntäväksi toimielimeksiYmpäristöministeriö on valtuuttanut Suomen Arkkitehtiliitto SAFA ry:n rakentamisen suunnittelutehtävissä toimivien pätevyystodistuksia myöntäväksi toimielimeksi.Suomen Arkkitehtiliitto SAFA ry myöntää pätevyyksiä seuraavia tehtäväaloja koskien:rakennussuunnittelu tavanomaisessa vaativuusluokassa.SAFA ry päättää ulkomaisten tutkintojen vastaavuuden toteamisesta hoitamansa pätevyysalan osalta siten, kuin ammattipätevyyden tunnustamisesta annetussa laissa säädetään.SAFA ry:n lisäksi valtuutettuja toimielimiä ovat KIWA Sertifiointi Oy, Henkilö- ja yritysarviointi SETI Oy sekä Rakennus-, LVI- ja kiinteistöalan henkilöpätevyydet FISE Oy.Valtuutetuksi toimielimeksi voivat hakea kaikki Suomessa rekisteröidyt yritykset tai yhteisöt, jotka täyttävät pätevyyden osoittamislaissa säädetyt vaatimukset muun muassa henkilöstön sekä teknisten, hallinnollisten ja taloudellisten edellytysten osalta.Ympäristöministeriön päätös: SAFA ry:n hyväksymät suunnittelijat hyväksytty toimimaan tehtävissään pätevyyden osoittamislain mukaisestiPätevyyden osoittamislaki | ym.fiLisätietojaKirsi White hallitussihteeri p. 029 525 0264 [email protected]Tomi Marjamäki erityisasiantuntija p. 029 525 0027 [email protected]
Ympäristöministeriö on hyväksynyt päätöksellään Suomen Arkkitehtiliitto SAFA ry:n 31. joulukuuta 2024 mennessä liittonsa varsinaisiksi jäseniksi hyväksymät suunnittelijat toimimaan tavanomaisen vaativuusluokan rakennussuunnittelijan tehtävissä vaativuusluokan mukaisesti. Henkilöt, joilla on voimassa oleva SAFA ry:n pätevyystodistus rakentamisen rakennussuunnittelutehtävään, voivat jatkaa tehtävissään eikä heidän tarvitse hakea uutta pätevyystodistusta.
NordenBladet — Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus Aran toiminnot itsenäisenä virastona päättyvät. Sen tehtävät siirretään ympäristöministeriöön yhteyteen perustettuun Valtion tukeman asuntorakentamisen keskukseen, jonka toiminta käynnistyy 1. maaliskuuta. Keskuksen uusi väliaikainen johtaja on valittu.Valtion tukeman asuntorakentamisen keskuksen väliaikaiseksi johtajaksi on nimetty ympäristöministeriön kehittämisjohtaja Juho Korpi. Keskuksen johtajan valintaprosessi on käynnissä, ja uusi johtaja aloittaa työskentelyn myöhemmin. Valtion tukeman asuntorakentamisen keskus on ympäristöministeriön yhteyteen sijoitettu keskus, joka jatkossa hoitaa Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus Aran nykyisiä lakisääteisiä tehtäviä. Tällä muutoksella ei ole vaikutusta asuntopolitiikan asiakassuhteisiin tai asuntojen rakentamiseen ja korjaamiseen myönnettäviin tukiin ja avustuksiin. Valtion tukeman asuntorakentamisen keskus myöntää asumiseen ja rakentamiseen valtion tukia ja avustuksia, valvoo ja ohjaa valtion tukemaa asuntorakentamista sekä vastaa asumisen ja asuntomarkkinoiden tietopalveluista. Keskuksen toiminta on järjestetty kolmeen ryhmään: Rahoitusryhmä, Valvontaryhmä ja Asumisen tietopalvelut -ryhmä, joissa aloittaa noin 40 Arasta siirtyvää virkamiestä. Toiminnan tehostamiseksi ympäristöministeriöllä ja keskuksella on yhteiset hallinto-, tuki-, ja viestintäpalvelut, joihin siirtyy Arasta noin kymmenen virkamiestä. Tasavallan presidentti vahvisti lain Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksesta annetun lain kumoamisesta sekä lain Valtion tukeman asuntorakentamisen keskukseksi ja siihen liittyviksi laeiksi 19.12.2024. Valtion tukeman asuntorakentamisen keskuksen palvelut | varke.fi (entinen ara.fi-sivusto) Lisätietoja Juho Korpi Kehittämisjohtaja, ympäristöministeriö Valtion tukeman asuntorakentamisen keskuksen väliaikainen johtaja 1. maaliskuuta alkaen [email protected] +358 295 250 136
Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus Aran toiminnot itsenäisenä virastona päättyvät. Sen tehtävät siirretään ympäristöministeriöön yhteyteen perustettuun Valtion tukeman asuntorakentamisen keskukseen, jonka toiminta käynnistyy 1. maaliskuuta. Keskuksen uusi väliaikainen johtaja on valittu.
NordenBladet — Ympäristöministeriö pyytää lausuntoja ehdotuksista lisätä rakentamislakiin uudelleen laaditun rakennusten energiatehokkuusdirektiivin (EPBD) ja uusiutuvan energian direktiivin (RED III) vaatimia lakimuutoksia. Lisäksi esityksessä ehdotetaan säädettäväksi rakentamislakiin seuraamus EU:n rakennustuoteasetuksen rikkomisesta ja kahta teknistä korjausta. Rakentamislakiin ehdotetaan myös uusia säännöksiä asumisen ja majoittumisen määritelmistä nopeasti yleistyneen asuntojen lyhytvuokrauksen huomioimiseksi rakentamislaissa. Lausuntoja voi antaa 25. huhtikuuta 2025 saakka.Rakennusten energiatehokkuusdirektiivin toimeenpano vaikuttaa rakentamislakiinUudistettu rakennusten energiatehokkuusdirektiivi tuli voimaan 28. toukokuuta 2024 ja se on pantava täytäntöön kansallisessa lainsäädännössä 28. toukokuuta 2026 mennessä. Rakennusten energiatehokkuusdirektiivi on pantu täytäntöön Suomessa usealla eri lailla, muun muassa rakentamislailla. Rakentamislakiin valmistellaan nyt niitä muutoksia, joilla toimeenpantaisiin uudelleenlaaditun direktiivin vaatimukset. Rakentamislakiin lisättäisiin päästöttömän rakennuksen määritelmä sekä muutettaisiin direktiivin mukaisiksi rakentamislain säännökset rakennusten energiatehokkuuden olennaisesta teknisestä vaatimuksesta ja lähes nollaenergiarakennuksesta. Rakentamislakiin muutettaisiin myös uusien ja laajamittaisesti korjattavien rakennusten uusituvista lähteistä peräisin olevan energian vähimmäisosuuden määrä, joka olisi jatkossa 38 prosentin sijaan 52 prosenttia energialaskennassa käytettävästä laskennallisesta ostoenergian määrästä, jos se on teknisesti, toiminnallisesti ja taloudellisesti toteutettavissa. Kyseessä olisi tältä osin ns. RED III -direktiivin, eli uusiutuvan energian direktiivin toimeenpano. Rakennusten energiatehokkuusdirektiivin myötä rakentamislakiin ehdotettuja säännöksiä on valmisteltu yhteistyössä sidosryhmien kanssa rakennusten energiatehokkuusdirektiivin seurantaryhmässä. Myös muut rakennusten energiatehokkuusdirektiivin vaatimat lakimuutokset ovat valmistelussa, ja ne tulevat lausuntokierrokselle myöhemmin vuonna 2025. Näitä ovat esimerkiksi sähköautojen latauspisteisiin ja energiatodistuksiin liittyvät lakimuutokset. Lyhytvuokraukseen uusi ehdotus Rakentamislakiin ehdotetaan uusia säännöksiä rakennusten käyttöä koskevien sääntöjen täsmentämiseksi ja nopeasti yleistyneen lyhytvuokrauksen huomioimiseksi rakentamislaissa. Lisäyksellä pyritään pääministeri Petteri Orpon hallituksen ohjelman mukaisesti varmistamaan lyhytaikaisen vuokraustoiminnan edellytykset, mutta mahdollistamaan samalla nykyistä parempi puuttuminen havaittuihin ongelmiin. Rakennuksen käyttötarkoitusta koskeva säännös oli kertaalleen lausuntokierroksella kesällä 2024. Tuolloin saatu lausuntopalaute on huomioitu jatkovalmistelussa. Lakiin ehdotetaan säännöstä siitä, että rakennusta olisi käytettävä sen rakentamisluvan mukaisen käyttötarkoituksen mukaisesti. Asuinrakennusten ja asuntojen kohdalla tämä tarkoittaa sitä, että asuinrakennusta tai asuntoa tulisi käyttää jatkuvaan asumiseen. Lyhytvuokrauksen, eli alle neljän viikon kestävän vuokrauksen katsottaisiin täyttävän jatkuvan asumisen kriteerit tietyissä tilanteissa. Sellaisen asunnon lyhytvuokraaminen, jossa omistaja itse on kirjoilla, ei olisi asunnon käyttötarkoituksen vastaista. Oman asunnon lyhytvuokraus olisi näin ollen sallittua rajoituksetta ja omaa asuntoa voisi vuokrata esimerkiksi lomamatkan ajaksi. Oman asunnon lyhytvuokrauksen sallimista sekä neljän viikon rajaa lyhytvuokrauksen kestolle pääosin kannatettiin kesällä 2024 saaduissa lausunnoissa. Viime vuonna saadun lausuntopalautteen mukaan lyhytvuokraukseen liittyvien, koettujen ongelmien nähdään liittyvän ennen kaikkea sijoitusasunnoissa tapahtuvaan lyhytvuokraukseen, ei niinkään oman vakituisen asunnon lyhytvuokraukseen. Ehdotetussa sääntelyratkaisussa sijoitusasunnon tai niin sanotun ”kakkosasunnon” lyhytvuokraaminen olisi sallittua 90 päivää, eli noin kolme kuukautta vuodessa. Tällaisen asunnon lyhytvuokraaminen olisi näin ollen rajatumpaa kuin oman vakituisen asunnon. Kunta voisi kuitenkin rakennusjärjestyksessään sallia lyhytvuokrauksen 180 päivänä kalenterivuodessa. Ehdotettuihin vuorokausirajoihin on haettu mallia muista pohjoismaista. Lyhytvuokraajan olisi pidettävä kirjaa päivistä, joina se on käyttänyt asuntoa lyhytvuokraukseen ja pyydettäessä esitettävä se rakennusvalvonnalle. Rakennusvalvonta voisi edelleen puuttua kiellettyyn lyhytvuokraukseen uhkasakolla. Ehdotettujen säännösten mukaan rakennuksen käyttötarkoituksen vastaisesta käytöstä voitaisiin myös tuomita rakennusrikkomukseen. Rakentamislakiin myös kaksi muuta täsmennystä Esityksessä ehdotetaan myös kahta korjausta rakentamislakiin. Rakentamislupaa koskevasta säännöksestä ehdotetaan korjattavaksi yhden virkkeen sanamuotoa. Suunnittelutehtävän kelpoisuuksia koskevaa siirtymäsäännöstä ehdotetaan muutettavaksi niin, että myös rakennusinsinööreillä olisi kelpoisuus toimia poikkeuksellisen vaativassa suunnittelutehtävässä. Anna lausunto | Lausuntopalvelu.fiLisätietoja Liisa Meritähti-Lustig lainsäädäntöneuvos p. 029 525 0408 [email protected]
Ympäristöministeriö pyytää lausuntoja ehdotuksista lisätä rakentamislakiin uudelleen laaditun rakennusten energiatehokkuusdirektiivin (EPBD) ja uusiutuvan energian direktiivin (RED III) vaatimia lakimuutoksia. Lisäksi esityksessä ehdotetaan säädettäväksi rakentamislakiin seuraamus EU:n rakennustuoteasetuksen rikkomisesta ja kahta teknistä korjausta. Rakentamislakiin ehdotetaan myös uusia säännöksiä asumisen ja majoittumisen määritelmistä nopeasti yleistyneen asuntojen lyhytvuokrauksen huomioimiseksi rakentamislaissa. Lausuntoja voi antaa 25. huhtikuuta 2025 saakka.
NordenBladet — Ympäristöministeriö on myöntänyt Varsinais-Suomen ELY-keskukselle luvan lunastaa yhteensä noin 4,5 hehtaarin suuruiset alueet Pyysuon Natura 2000 -alueelta ja yhteensä noin 15 hehtaarin suuruiset alueet Preiviikinlahden Natura 2000 -alueelta.Pyysuon Natura 2000 -alueelta lunastettavat alueet edustavat Natura-luontotyyppejä puustoiset suot, keidassuot, humuspitoiset järvet ja lammet sekä vaihettumissuot ja rantasuot. Alueet ovat lähes puutonta rahka- ja tupasvillarämettä, isovarpurämettä sekä umpeenkasvavaa järveä.Preiviikinlahden Natura 2000-alueelta lunastettavat alueet edustavat Natura-luontotyyppejä maankohoamisrannikon primäärisukkessiovaiheiden luonnontilaiset metsät, lehdot, Itämeren boreaaliset rantaniityt sekä laajat matalat lahdet. Alueet käsittävät laajoja sara- ja ruovikkoalueita, rantaniittyjä, rantalehtoa sekä vesialuetta.Lunastuksen kohteena olevien alueiden suojelu on pyritty toteuttamaan ensisijaisesti vapaaehtoisin kaupoin ja ennen lunastukseen ryhtymistä on pyritty neuvottelemaan maanomistajien kanssa luonnonsuojelulain edellytysten mukaisesti. Alueiden hankkiminen valtiolle vapaaehtoisin kaupoin ei ole kuitenkaan onnistunut suojelusta maksettavien korvausten määrään sekä alueiden käyttöön ja hoitoon liittyvien näkemyserojen takia. Lisäksi molemmilta Natura-alueilta lunastettavien alueiden omistajina on järjestäytymättömiä osakaskuntia, joiden omistajien kanssa ei ole voitu neuvotella suojelusta ilman huomattavia vaikeuksia. Edellä lueteltujen syiden vuoksi alueiden suojelu toteutetaan lunastamalla ne valtion omistukseen luonnonsuojelualueen perustamista varten.LisätietojaJanne Hesso erityisasiantuntija p. 0295 250 008 [email protected]
Ympäristöministeriö on myöntänyt Varsinais-Suomen ELY-keskukselle luvan lunastaa yhteensä noin 4,5 hehtaarin suuruiset alueet Pyysuon Natura 2000 -alueelta ja yhteensä noin 15 hehtaarin suuruiset alueet Preiviikinlahden Natura 2000 -alueelta.
NordenBladet — YK:n luontokokouksen jatko-osassa Roomassa löydettiin yhteisymmärrys luonnon monimuotoisuutta tukevan rahoitusarkkitehtuurin kehittämisestä sekä maiden luontotyön seurannasta ja yhteisestä arvioinnista.”Tämä on ennen muuta monenkeskisen yhteistyön voitto. Erittäin haasteellisessa maailmanpoliittisessa tilanteessa maat onnistuivat näyttämään, että vuosikausia hiertäneistä kysymyksistä voidaan kuitenkin löytää yhteinen sävel. Vaikeiden neuvottelujen jälkeen meillä on selkeät askelet, joilla etenemme työssä luontokadon pysäyttämiseksi”, ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multala painottaa. Luontosopimukselle luodaan pysyvä rahoitusratkaisu lähivuosina Rahoitusta luontokadon pysäyttämiseksi on lisättävä tuntuvasti, ja se vaatii rahoituspohjan laajentamista sekä uusia, innovatiivisia rahoituslähteitä. Maat sopivat Roomassa askeleista, joita seuraavissa luontokokouksissa ja niiden välillä otetaan rahoituksen tehostamiseksi ja lisäämiseksi. Ennen Rooman kokousta oli vielä epäselvää, miten globaali luontorahoitus järjestetään pysyvästi vuoden 2030 jälkeen. Roomassa päätettiin, että nykyinen rahoitusjärjestelmä arvioidaan ja sen tehokkuutta parannetaan. Arvion pohjalta päätetään, riittääkö nykyisten rahoitusinstrumenttien kehittäminen ja parantaminen vai tarvitaanko vielä uusia rahoitusmekanismeja. ”Eri lähteistä tulevat rahoitusvirrat on ohjattava tehokkaammin luontotyöhön. Haitallisiin tukiin on puututtava, ja vaikuttavaa rahoitusta luonnon tilan vahvistamiseksi on saatava jatkossa myös uusilla keinoilla ja laajentamalla rahoituspohjaa”, Multala sanoo. Maat olivat samaa mieltä sopimuksen nykyisen väliaikaisen rahoitusmekanismin, Maailman ympäristörahaston (GEF) tärkeästä roolista kansainvälisten biodiversiteettitoimien tukemisessa. Tulevien luontokokousten tehtäväksi jää kuitenkin päättää, onko GEF riittävä rahoitusmekanismi sopimuksen toimeenpanemiseksi. Tämä perustuu mm. rahoituskentän arviointiin, joka toteutetaan seuraavaan kokoukseen mennessä. GEF on allokoinut nykyisellä rahoituskaudella (2022-2026) ennätyssumman luonnon monimuotoisuutta tukeviin toimiin. Kokouksessa maat antoivat ohjausta keväällä käynnistyviin rahaston yhdeksännen lisärahoituskauden neuvotteluihin, joista ei odoteta helppoja. Työtä luontokadon pysäyttämiseksi seurataan ja raportoidaan yhtenäisin säännöin Maat sopivat myös globaalien luontotavoitteiden toimeenpanon raportoinnista, seurannasta ja arvioinnista. Sopimuksen osapuolet raportoivat työstään luontokadon pysäyttämiseksi jatkossa yhtenäisellä rakenteella ja yhteisin mittarein. Pääindikaattoreita on 49, minkä lisäksi maat voivat hyödyntää täydentäviä, vapaaehtoisia indikaattoreita. Roomassa viimeisteltiin saasteita, maaoikeutta ja ekologista jalanjälkeä koskevat indikaattorit. Kaikkien sopimuksessa mukana olevien maiden tulee antaa seuraava raporttinsa helmikuussa 2026, ja kokouksen päätökset tuovat tähän selkeää ohjeistusta ja rakenteen. YK:n luontokokouksissa vuosina 2026 sekä 2030 arvioidaan, miten luontokadon pysäyttämisessä edetään. Ensimmäinen maailmanlaajuinen arviointiraportti edistymisestä tuotetaan 2026 luontokokoukseen mennessä. “Rooman tulokset ovat aivan keskeisiä luontokadon pysäyttämiseksi. Nyt meillä on konkreettiset askeleet tavoitteista, menetelmistä ja etenemissuunnitelmasta. Suomen maaraportti on tärkeä osa toimeenpanoa ja osa globaalia arviointia. Kansallinen raportti tehdään aiempaan tapaan laajalla yhteistyöllä ympäristöministeriön asettamaa biodiversiteettityöryhmää hyödyntäen”, pääneuvottelija Marina von Weissenberg sanoo. YK:n luontokokouksen jatko-osa Roomassa järjestettiin, koska keskeisiä kysymyksiä jäi ratkaisutta viime marraskuussa Kolumbian Calissa. Seuraava luontokokous järjestetään syksyllä 2026 Armeniassa. Lisätietoja Lyydia Ylönen Ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multalan erityisavustaja p. +358 50 476 1341 Marina von Weissenberg Suomen pääneuvottelija YK:n biodiversiteettisopimuksen neuvotteluissa p. +358 50 307 0806 Laura Rajaniemi (rahoituskysymykset) lähetystöneuvos ulkoministeriö p. +358 50 477 1612 Riikka Lamminmäki (Ministeri Multalan ja neuvottelijoiden haastattelupyynnöt) viestintäpäällikkö p. +358 50 576 2604 YK:n biodiversiteettisopimusKansainvälinen biodiversiteettipolitiikka
YK:n luontokokouksen jatko-osassa Roomassa löydettiin yhteisymmärrys luonnon monimuotoisuutta tukevan rahoitusarkkitehtuurin kehittämisestä sekä maiden luontotyön seurannasta ja yhteisestä arvioinnista.
NordenBladet — EU:n komission 26.2. julkaisema puhtaan teollisuuden ohjelma (Clean Industrial Deal) keskittyy erityisesti kolmeen yhtäaikaiseen haasteeseen: ilmastonmuutokseen seurauksineen, kilpailukykyhaasteisiin ja Euroopan kriisinkestävyyden parantamiseen. Kiertotalous tulee olemaan prioriteetti, ja komission tavoitteena on tehdä EU:sta maailman johtava alue kiertotaloudessa vuoteen 2030 mennessä. Komission tavoitteena on nostaa materiaalien kiertotalousaste nykyisestä 11,8 prosentista 24 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä.Puhtaan teollisuuden ohjelma tavoittelee eurooppalaisen teollisuuden modernisointia. Energiaintensiiviset teollisuudenalat – kuten teräs-, sementti-, alumiini- ja kemikaaliteollisuus – vastaavat yli viidenneksestä EU:n kasvihuonekaasupäästöistä. Puhtaan teollisuuden ohjelman viesti on, että niiden on muutettava tuotantoprosessejaan, käytettävä puhdasta energiaa, hankittava enemmän kierrätettyjä materiaaleja ja siepattava jäljelle jäävä hiilidioksidi. Puhtaan teollisuuden suunnitelmassa on useita toimia, jotka edistävät kiertotalouden mukaisia ratkaisuja ja liiketoimintaa (suluissa lanseerausajankohta), kuten:EU:n kiertotaloussäädöksen tavoitteena on merkittävästi edistää kiertotaloussiirtymää hyödyntäen EU:n sisämarkkinoita. Tavoitteena on esimerkiksi parantaa kierrätettyjen raaka-aineiden laatua, lisästä niiden saatavilla olevaa määrää ja helpottaa niiden liikkumista sisämarkkinoilla. Säädöksen tarkoituksena on muun muassa tukea kriittisten raaka-aineiden talteenottoa sähkö- ja elektroniikkaromua koskevia sääntöjä uudistamalla. Lisäksi komissio aikoo yhdenmukaistaa jätteeksi luokittelun päättymistä koskevia kriteereitä, kehittää tuottajavastuuta ja tukea kysyntää julkisilla hankinnoilla. Siirtyminen fossiilisista raaka-aineista kierrätettyihin ja bioperäisiin materiaaleihin edellyttää toimia. (Q4/2026)Teollisuuden hiilestä irtautumista vauhdittava säädös (Industrial Decarbonisation Accelerator Act) tähtää teollisuuden luvituksen nopeuttamiseen ja tuo mukanaan uusia kriteerejä, jotka vahvistavat kestävyyttä ja kriisinkestävyyttä energiaintensiivisillä aloilla. Näiden kriteerien (esim. puhtaus, kestävyys, kiertotalous ja kyberturvallisuus) tavoitteena on lisätä kysyntää Euroopassa valmistetuille vähäpäästöisille tuotteille. Kriteereitä voidaan käyttää mm. EU:n budjetissa, kansallisissa tukiohjelmissa sekä julkisissa ja yksityisissä hankinnoissa. (Q4/2025)Teollisuuden siirtymää pyritään vauhdittamaan lisäämällä EU-rahoitusta ja yksityistä rahoitusta sekä uudistamalla valtiontukisääntelyä. Uuden teollisuuden hiilestä irtautumispankin (Industrial Decarbonisation Bank) tavoitteena on saada aikaan yli 100 miljardin euron rahoitus. (Q2/2026)Perustetaan keskus tukemaan EU:n kriittisten raaka-aineiden yhteishankintoja. (Q4/2026)Vihreä arvonlisäverohanke etsii ratkaisuja käytetyissä tuotteissa maksetun arvonlisäveron huomioon ottamiseksi, jotta verotus kannustaisi edistämään kiertotalouden mukaisia ratkaisuja. (4/2026)Perustettavien alueidenvälisten kiertotalouden keskusten tarkoituksena on edistää kierrätysliiketoiminnan mittakaavan kasvattamista. (Q4 2026)Ohjelma nostaa myös esiin tarpeen edistää vähähiilisyyttä ja kiertotaloutta globaalissa yhteistyössä mm. kauppasopimuksilla ja investointikumppanuuksilla. Ohjelmassa korostetaan myös osaavan työvoiman, päivittyvien taitojen ja koulutuksen sekä oikeudenmukaisen siirtymän merkitystä.
EU:n komission 26.2. julkaisema puhtaan teollisuuden ohjelma (Clean Industrial Deal) keskittyy erityisesti kolmeen yhtäaikaiseen haasteeseen: ilmastonmuutokseen seurauksineen, kilpailukykyhaasteisiin ja Euroopan kriisinkestävyyden parantamiseen. Kiertotalous tulee olemaan prioriteetti, ja komission tavoitteena on tehdä EU:sta maailman johtava alue kiertotaloudessa vuoteen 2030 mennessä. Komission tavoitteena on nostaa materiaalien kiertotalousaste nykyisestä 11,8 prosentista 24 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä.
NordenBladet — Ympäristöministeriön kansliapäällikön virkaa haki määräaikaan mennessä seitsemän henkilöä. Virka täytetään 1.6.2025 lukien viiden vuoden määräajaksi.Kansliapäällikkö on ministeriön ylin virkamies, joka johtaa, kehittää ja valvoo ministeriön ja sen hallinnonalan toimintaa.Virkaa hakivatJuhani Damski Heta-Elena Heiskanen Katariina Juhola Spöge Kosonen Peter Marks Antti Tamminen Eero Yrjö-KoskinenLisätietojaIsmo Tiainen ylijohtaja p. 0295 250 294 [email protected]
Ympäristöministeriön kansliapäällikön virkaa haki määräaikaan mennessä seitsemän henkilöä. Virka täytetään 1.6.2025 lukien viiden vuoden määräajaksi.
