NordenBladet — Mustasaaren Karkkimalantieltä on kadonnut viime yönä puolen yön aikaan 22-vuotias Petrus Buijs.Kadonneen tuntomerkit: vaaleat lyhyet hiukset, pituus 180-184 cm, normaalipainoinen 70kg-80kg, normaali ruumiinrakenne (urheilullinen). Kadonneella on yllään mahdollisesti pusero ja musta takki.Poliisi pyytää ilmoittamaan havainnot kadonneesta henkilöstä hätäkeskukseen numeroon 112.Liitteenä kuva kadonneesta.Tiedotetta muokattu 9.11. klo 13:23: Korjattu kadonneen sukunimi, joka on Buijs. Tiedotteessa luki aiemmin virheellisesti Bujis.
Mustasaaren Karkkimalantieltä on kadonnut viime yönä puolen yön aikaan 22-vuotias Petrus Buijs.
Kadonneen tuntomerkit: vaaleat lyhyet hiukset, pituus 180-184 cm, normaalipainoinen 70kg-80kg, normaali ruumiinrakenne (urheilullinen). Kadonneella on yllään mahdollisesti pusero ja musta takki.
Poliisi pyytää ilmoittamaan havainnot kadonneesta henkilöstä hätäkeskukseen numeroon 112.
NordenBladet — Lahdessa tapahtui viime viikolla kolme suojatieonnettomuutta, joista vakavimmassa jalankulkija menehtyi auton törmättyä häneen. Pimeät, sateiset ja mahdollisesti liukkaat syyskelit vaativat erityistä tarkkaavaisuutta kaikilta tienkäyttäjiltä.Lahden suojatieonnettomuuksilla ei ollut yhteistä tekijää vaan ne olivat keskenään hyvin erilaisia tapahtumia. Tämänkaltaisten onnettomuuksien riski kuitenkin kasvaa kelien muuttuessa pimeiksi ja sateisiksi.Autoilijan sovitettava nopeus ajokeliin ja näkyvyyteenPimeys ja vesisade muuttavat näkymisen ja näkyvyyden liikenteessä haastavaksi. Kun yhtälöön lisätään vielä vastaantulevien ajoneuvojen valot, on näkyvyys auton ratissa hetkittäin vain muutamia metrejä.- Syyskeleillä ajettaessa on huomioitava näkyvyys ja sovitettava nopeus vallitsevaan tilanteeseen, Hämeen poliisilaitoksen liikennepoliisisektorin johtaja ylikomisario Jouni Takala sanoo.Mahdollisimman hyvän näkyvyyden saamiseksi tuulilasi on pidettävä puhtaana – pyyhkijän sulkien vaihtaminen uusiin parantaa usein tätä tilannetta. Ennen liikkeelle lähtöä on maltettava odottaa ajoneuvon lämpenemistä sen verran, että mahdollinen huuru on poistunut ainakin tuulilasista ja etusivuikkunoista. Jos talvi on yllättänyt, lumi on luonnollisesti poistettava kunnolla kaikista ikkunoista.Kun tiet ovat liukkaat, on ajonopeutta laskettava, jotta kuljettajalle jää aikaa reagoida liikenteen tapahtumiin. Kaasua on höllättävä myös vesisateella ja sumuisella kelillä, jolloin näkyvyys on huono. Suojaamaton liikenne voi parantaa näkyvyyttään heijastimillaTummissa vaatteissa, ilman heijastimia tai näkyvää valoa liikkuva suojaamaton liikenne – eli jalankulkijat, pyöräilijät ja potkulautailijat – on vaikeasti havaittavissa auton ratista. Katuvalaistus helpottaa näkyvyyttä, mutta turvan tuoja se ei ole.- Katuvalot antavat jalankulkijoille sekä nopeasti eteneville pyöräilijöille ja potkulautailijoille väärän mielikuvan siitä, kuinka hyvin heidät havaitaan liikenteessä. On hyvä tiedostaa ja muistaa, että pimeällä ja hämärässä ilman heijastimia kulkevaa on todella vaikea havaita auton tuulilasin läpi, Takala muistuttaa.Lähtiessä liikkeelle jalan, pyörällä tai potkulaudalla, on oman turvallisuuden takia hyvä varustautua heijastimella – mieluiten useammalla. Heijastimia tulisi olla näkyvillä joka suuntaan, jotta kulkija voidaan havaita mahdollisimman hyvin. Suuret heijastinpinnat ovat aina näkyvämpiä kuin pienet, mutta usealla pienelläkin heijastimella havaittavuus lisääntyy paljon. Myös näkyvä valo eteen ja taakse, jota laki pyöräilijöiltä edellyttääkin, lisää näkyvyyttä.Autoilijoiden tavoin myös pyöräilijöiden ja potkulautailijoiden on sovitettava nopeutensa ajokelin mukaan ja oltava erityisen tarkkaavaisia tietä ylittäessä.
Lahdessa tapahtui viime viikolla kolme suojatieonnettomuutta, joista vakavimmassa jalankulkija menehtyi auton törmättyä häneen. Pimeät, sateiset ja mahdollisesti liukkaat syyskelit vaativat erityistä tarkkaavaisuutta kaikilta tienkäyttäjiltä.
Lahden suojatieonnettomuuksilla ei ollut yhteistä tekijää vaan ne olivat keskenään hyvin erilaisia tapahtumia. Tämänkaltaisten onnettomuuksien riski kuitenkin kasvaa kelien muuttuessa pimeiksi ja sateisiksi.
Autoilijan sovitettava nopeus ajokeliin ja näkyvyyteen
Pimeys ja vesisade muuttavat näkymisen ja näkyvyyden liikenteessä haastavaksi. Kun yhtälöön lisätään vielä vastaantulevien ajoneuvojen valot, on näkyvyys auton ratissa hetkittäin vain muutamia metrejä.
– Syyskeleillä ajettaessa on huomioitava näkyvyys ja sovitettava nopeus vallitsevaan tilanteeseen, Hämeen poliisilaitoksen liikennepoliisisektorin johtaja ylikomisario Jouni Takala sanoo.
Mahdollisimman hyvän näkyvyyden saamiseksi tuulilasi on pidettävä puhtaana – pyyhkijän sulkien vaihtaminen uusiin parantaa usein tätä tilannetta. Ennen liikkeelle lähtöä on maltettava odottaa ajoneuvon lämpenemistä sen verran, että mahdollinen huuru on poistunut ainakin tuulilasista ja etusivuikkunoista. Jos talvi on yllättänyt, lumi on luonnollisesti poistettava kunnolla kaikista ikkunoista.
Kun tiet ovat liukkaat, on ajonopeutta laskettava, jotta kuljettajalle jää aikaa reagoida liikenteen tapahtumiin. Kaasua on höllättävä myös vesisateella ja sumuisella kelillä, jolloin näkyvyys on huono.
Suojaamaton liikenne voi parantaa näkyvyyttään heijastimilla
Tummissa vaatteissa, ilman heijastimia tai näkyvää valoa liikkuva suojaamaton liikenne – eli jalankulkijat, pyöräilijät ja potkulautailijat – on vaikeasti havaittavissa auton ratista. Katuvalaistus helpottaa näkyvyyttä, mutta turvan tuoja se ei ole.
– Katuvalot antavat jalankulkijoille sekä nopeasti eteneville pyöräilijöille ja potkulautailijoille väärän mielikuvan siitä, kuinka hyvin heidät havaitaan liikenteessä. On hyvä tiedostaa ja muistaa, että pimeällä ja hämärässä ilman heijastimia kulkevaa on todella vaikea havaita auton tuulilasin läpi, Takala muistuttaa.
Lähtiessä liikkeelle jalan, pyörällä tai potkulaudalla, on oman turvallisuuden takia hyvä varustautua heijastimella – mieluiten useammalla. Heijastimia tulisi olla näkyvillä joka suuntaan, jotta kulkija voidaan havaita mahdollisimman hyvin. Suuret heijastinpinnat ovat aina näkyvämpiä kuin pienet, mutta usealla pienelläkin heijastimella havaittavuus lisääntyy paljon. Myös näkyvä valo eteen ja taakse, jota laki pyöräilijöiltä edellyttääkin, lisää näkyvyyttä.
Autoilijoiden tavoin myös pyöräilijöiden ja potkulautailijoiden on sovitettava nopeutensa ajokelin mukaan ja oltava erityisen tarkkaavaisia tietä ylittäessä.
NordenBladet — Pikkujoulusesonki on käynnistymässä ja poliisi muistuttaa liikenneraittiudesta sekä poliisin tehostetusta rattijuopumusvalvonnasta.Poliisi tulee tehostamaan rattijuopumusvalvontaa pikkujoulujen aikaan ja erityisesti tulevina viikonloppuina. Puhallutusratsiat ajoitetaan ilta- ja yöaikoihin sekä varsinkin viikonloppuisin myös aamupäiville.- Poliisi muistuttaa pikkujoulujuhlijoita turvallisesta ja alkoholittomasta autoilusta. Jos etukäteen on tiedossa, että pikkujoulussa on tarkoitus juoda alkoholia, niin auto kannattaa jättää kotiin. Tällöin ei tule kiusausta lähteä tapahtumasta pois omalla autolla. Päihteiden kannalta on liikenteeseen vain yksi viesti: jos otat, et aja, sanoo ylikomisario Petri Pahkin Itä-Suomen poliisista.Pahkin muistuttaa, että jos pikkujouluissa tulee otettua, niin seuraavana aamuna on syytä harkita julkisten kulkuneuvojen käyttämistä tai lähteä liikenteeseen muutoin kuin autolla. Juhlinnan lomassa ei välttämättä tule ajatelleeksi seuraavaa työpäivää tai muuta menoa ja alkoholia voi olla veressä vielä seuraavana aamuna. Suomalaisten asenteet eivät aina näy käytännössäEurooppalainen vertailu paljastaa, että suomalaisten asenteet rattijuopumusta kohtaan ovat tiukimpia. Silti lähes joka kymmenes suomalainen kuljettaja kertoo lähteneensä ajamaan sen jälkeen, kun on nauttinut alkoholia. Viimeisimpien rattijuopumustutkimusten perusteella arvioidaan, että Itä-Suomessa liikennevirrassa noin joka 550. autoilijalla veren alkoholipitoisuus ylittää rattijuopumuksen rangaistavuuden rajan eli 0,5 promillea.Niin sanotusti maistissa ajavia liikennevirrassa on peräti joka 117. kuljettaja. Vuosittain jää kiinni koko maassa noin 20 000 rattijuoppoa, joista Itä-Suomessa lähes 2 000. Viime vuosina rattijuopumustilanteessa ei ole tapahtunut suuria muutoksia. Tänä vuonna Pohjois-Savossa kymmenen ensimmäisen kuukauden aikana on rattijuopumuksesta epäiltyjä jäänyt kiinni 738 kuljettajaa, Pohjois-Karjalassa 401 kuljettajaa ja Etelä-Savossa 386 kuljettajaa. Vähennystä on ollut edellisvuoden vastaavaan aikaan verrattuna 109 tapausta. Rattijuopumus on edelleen merkittävä turvallisuusriski Suomen tieliikenteessä Onnettomuustietoinstituutin (OTI) vuosiraportin 2021 mukaan rattijuopumus on ylinopeuden ohella yleisimpänä riskitekijänä kuolemaan johtaneissa moottoriajoneuvo-onnettomuuksissa. Pääaiheuttajista 40 prosenttia ajoi jonkin päihdyttävän aineen vaikutuksen alaisena ja alkoholi oli näissä onnettomuuksissa yleisimmin käytetty päihde (29 prosenttia pääaiheuttajista). Huumeiden kokeilun ja käytön yleistyminen on lisännyt huumaantuneena ajavien kuljettajien määrää liikenteessä. Itä-Suomessa rattijuopumustapauksissa noin 37 prosentissa on ollut mukana huumaavat aineet.Alkoholionnettomuudet painottuvat kesäkuukausiin, mutta myös marraskuu on ollut erityisen synkkä kuolemaan johtaneiden moottoriajoneuvo-onnettomuuksissa. Yli puolet onnettomuuksista tapahtui viikonloppuisin, useimmiten myöhäisillan ja alkuyön tunteina. Samoihin aikoihin jää myös rattijuoppoja eniten kiinni.
Pikkujoulusesonki on käynnistymässä ja poliisi muistuttaa liikenneraittiudesta sekä poliisin tehostetusta rattijuopumusvalvonnasta.
Poliisi tulee tehostamaan rattijuopumusvalvontaa pikkujoulujen aikaan ja erityisesti tulevina viikonloppuina. Puhallutusratsiat ajoitetaan ilta- ja yöaikoihin sekä varsinkin viikonloppuisin myös aamupäiville.
– Poliisi muistuttaa pikkujoulujuhlijoita turvallisesta ja alkoholittomasta autoilusta. Jos etukäteen on tiedossa, että pikkujoulussa on tarkoitus juoda alkoholia, niin auto kannattaa jättää kotiin. Tällöin ei tule kiusausta lähteä tapahtumasta pois omalla autolla. Päihteiden kannalta on liikenteeseen vain yksi viesti: jos otat, et aja, sanoo ylikomisario Petri Pahkin Itä-Suomen poliisista.
Pahkin muistuttaa, että jos pikkujouluissa tulee otettua, niin seuraavana aamuna on syytä harkita julkisten kulkuneuvojen käyttämistä tai lähteä liikenteeseen muutoin kuin autolla. Juhlinnan lomassa ei välttämättä tule ajatelleeksi seuraavaa työpäivää tai muuta menoa ja alkoholia voi olla veressä vielä seuraavana aamuna.
Suomalaisten asenteet eivät aina näy käytännössä
Eurooppalainen vertailu paljastaa, että suomalaisten asenteet rattijuopumusta kohtaan ovat tiukimpia. Silti lähes joka kymmenes suomalainen kuljettaja kertoo lähteneensä ajamaan sen jälkeen, kun on nauttinut alkoholia. Viimeisimpien rattijuopumustutkimusten perusteella arvioidaan, että Itä-Suomessa liikennevirrassa noin joka 550. autoilijalla veren alkoholipitoisuus ylittää rattijuopumuksen rangaistavuuden rajan eli 0,5 promillea.
Niin sanotusti maistissa ajavia liikennevirrassa on peräti joka 117. kuljettaja. Vuosittain jää kiinni koko maassa noin 20 000 rattijuoppoa, joista Itä-Suomessa lähes 2 000. Viime vuosina rattijuopumustilanteessa ei ole tapahtunut suuria muutoksia. Tänä vuonna Pohjois-Savossa kymmenen ensimmäisen kuukauden aikana on rattijuopumuksesta epäiltyjä jäänyt kiinni 738 kuljettajaa, Pohjois-Karjalassa 401 kuljettajaa ja Etelä-Savossa 386 kuljettajaa. Vähennystä on ollut edellisvuoden vastaavaan aikaan verrattuna 109 tapausta.
Rattijuopumus on edelleen merkittävä turvallisuusriski Suomen tieliikenteessä
Onnettomuustietoinstituutin (OTI) vuosiraportin 2021 mukaan rattijuopumus on ylinopeuden ohella yleisimpänä riskitekijänä kuolemaan johtaneissa moottoriajoneuvo-onnettomuuksissa. Pääaiheuttajista 40 prosenttia ajoi jonkin päihdyttävän aineen vaikutuksen alaisena ja alkoholi oli näissä onnettomuuksissa yleisimmin käytetty päihde (29 prosenttia pääaiheuttajista). Huumeiden kokeilun ja käytön yleistyminen on lisännyt huumaantuneena ajavien kuljettajien määrää liikenteessä. Itä-Suomessa rattijuopumustapauksissa noin 37 prosentissa on ollut mukana huumaavat aineet.
Alkoholionnettomuudet painottuvat kesäkuukausiin, mutta myös marraskuu on ollut erityisen synkkä kuolemaan johtaneiden moottoriajoneuvo-onnettomuuksissa. Yli puolet onnettomuuksista tapahtui viikonloppuisin, useimmiten myöhäisillan ja alkuyön tunteina. Samoihin aikoihin jää myös rattijuoppoja eniten kiinni.
NordenBladet — Ympäristöministeriö valmistelee asetusmuutosta, jonka perusteella valtion tukemien vuokra-asuntojen asukasvalintaan otetaan käyttöön enimmäistulorajat. Tulorajat tulisivat käyttöön uusille asunnonhakijoille ja asunnon vaihtoa toivoville. Lausuntokierros on käynnissä 8. joulukuuta asti.Enimmäistulorajoja sovellettaisiin niin sanottuihin tavallisiin vuokra-asuntoihin, joihin on myönnetty aravalainaa tai valtion pitkäaikainen korkotuki. Asunnot, jotka on tarkoitettu erityisryhmille, kuten opiskelijoille, ikääntyneille ja vammaisille, jäisivät tulorajasääntelyn ulkopuolelle, vaikka niissä muuten on käytössä sama asukasvalintasäännöstö.Asukkaat valittaisiin jatkossakin asunnon tarpeen, tulojen ja varallisuuden perusteella, mutta tulorajan avulla valtion tukemat vuokra-asunnot halutaan ohjata hallitusohjelman tavoitteen mukaisesti entistä vahvemmin pienituloisille ja vähävaraisille. Esityksessä yhden hengen ruokakunnan tulot voivat olla korkeintaan 3 540 euroa, kahden aikuisen ruokakunnassa 6 020 euroa. Tulorajat on määritelty siten, että ne ovat samat, kuin lyhyen korkotuen, kuten hallitusohjelmaan on kirjattu. Jos ruokakuntaan kuuluu alle 18-vuotiaita lapsia, tulorajaa korotettaisiin ensimmäisestä lapsesta 650 eurolla ja kustakin seuraavasta lapsesta 600 eurolla. Myös etävanhemmalle esitetään mahdollisuutta lapsikorotukseen.Enimmäistulorajojen piiriin tulisi noin 242 000 ARA-vuokra-asuntoa. Näihin ARA-vuokra-asuntoihin oli keväällä 2023 yhteensä 116 000 hakijaa. Hakemuksista 45 prosenttia kohdistui pääkaupunkiseudulle, ja hakijoista 22 prosenttia luokiteltiin erittäin kiireellisiksi.Jatkossakin rajoitusten alaisiin asuntoihin voitaisiin ottaa asukkaaksi poikkeussäännöksillä kiireellisessä tarpeessa, kuten tulipalon tai kosteusvaurion takia, asuntoa etsivä. Samoin poikkeus voidaan tehdä, jos asunnon saanti edistää paikkakunnan kannalta kriittisen työvoiman liikkuvuutta tai, jos asunto muutoin jäisi tyhjilleen. Muutos koskee valtioneuvoston asetusta asukkaiden valinnasta arava- ja korkotukivuokra-asuntoihin. Enimmäistulorajat otettaisiin asukasvalinnassa käyttöön 1.1.2025 alkaen.Pääministeri Petteri Orpon hallitusohjelmaan sisältyy lisäksi ARA-vuokra-asuntojen tulorajoihin liittyviä selvityksiä. Hallitus tulee selvittämään mahdollisuutta ylläpitää sosiaalisen asuntotuotannon edullista vuokratasoa nostamalla hyvätuloisten asukkaiden vuokria tietyn tulorajan jälkeen. Samoin selvitetään mahdollisuutta solmia jatkossa vuokrasopimukset määräaikaiseksi siten, että asunnot eivät ole määräajan jälkeen hyvätuloisten käytettävissä. Lausuntokierros ei koske näitä selvityksiä, jotka käynnistetään myöhemmin hallituskauden aikana.Muutos on lausuntokierroksella 8.11.-8.12.LisätiedotMatleena Haapala lainsäädäntöneuvos p. 029 525 0332 [email protected]
Ympäristöministeriö valmistelee asetusmuutosta, jonka perusteella valtion tukemien vuokra-asuntojen asukasvalintaan otetaan käyttöön enimmäistulorajat. Tulorajat tulisivat käyttöön uusille asunnonhakijoille ja asunnon vaihtoa toivoville. Lausuntokierros on käynnissä 8. joulukuuta asti.
NordenBladet — Itä-Suomen poliisi pyytää havaintoja peräänajoon sekä ilkivaltaiseen puiden rikkomiseen liittyen.Peräänajo Joensuun keskustassa
Itä-Suomen poliisi pyytää havaintoja peräänajoon sekä ilkivaltaiseen puiden rikkomiseen liittyen.
Peräänajo Joensuun keskustassa
Toistaiseksi tuntematon, mahdollisesti Saab-merkkinen auto törmäsi Joensuussa Länsikadun ja Siltakadun liikenneympyrässä kääntymässä olleen auton perään maanantaina 6.11.2023 kello 20.10. Törmäyksestä aiheutui ainoastaan ajoneuvovahinkoja.
Mahdolliset havainnot voi ilmoittaa arkisin poliisipäivystykseen numeroon 0295 415 455 tai 0295 415 320 sekä sähköpostilla vihjeet.ita-suomi@poliisi.fi
Puita rikottu tahallisesti Rantakylässä
Joensuussa Rantakylän torilla vahingoitettiin kahteen eri kertaan istutettuja puuntaimia. Teot on tehty maanantain 23.10. ja torstain 26.10. välisenä aikana.
Mahdolliset havainnot voi ilmoittaa arkisin poliisipäivystykseen numeroon 0295 415 455 tai 0295 415 320 sekä sähköpostilla vihjeet.ita-suomi@poliisi.fi
NordenBladet — Poliisi tutkii Sonkajärvellä lauantaina 4.11.2023 tapahtunutta tekoa tapon yrityksenä, panttivangin ottamisena, törkeän ryöstön yrityksenä, virkamiehen väkivaltaisena vastustamisena, laittomana uhkauksena, ampuma-aserikoksena ja huumausaineen käyttörikoksena.Poliisi epäilee, että yksityisasunnossa tehtävällä ollutta ensihoidon henkilöstöä uhattiin aseella. Toinen ensihoitajista pääsi pakenemaan asunnosta, mutta toinen ensihoitaja jäi aseella uhaten pakotettuna asuntoon. Toinenkin ensihoitaja pääsi hetken päästä pakenemaan asunnosta, jolloin rikoksesta epäillyn miehen epäillään ampuneen luvattomalla aseella asunnon sisällä. Epäilty yritti saada ensihoidon hallussa olleita lääkkeitä itselleen.
Poliisi tutkii Sonkajärvellä lauantaina 4.11.2023 tapahtunutta tekoa tapon yrityksenä, panttivangin ottamisena, törkeän ryöstön yrityksenä, virkamiehen väkivaltaisena vastustamisena, laittomana uhkauksena, ampuma-aserikoksena ja huumausaineen käyttörikoksena.
Poliisi epäilee, että yksityisasunnossa tehtävällä ollutta ensihoidon henkilöstöä uhattiin aseella. Toinen ensihoitajista pääsi pakenemaan asunnosta, mutta toinen ensihoitaja jäi aseella uhaten pakotettuna asuntoon. Toinenkin ensihoitaja pääsi hetken päästä pakenemaan asunnosta, jolloin rikoksesta epäillyn miehen epäillään ampuneen luvattomalla aseella asunnon sisällä. Epäilty yritti saada ensihoidon hallussa olleita lääkkeitä itselleen.
Epäillyn kiinniotto sujui rauhallisesti neuvottelujen jälkeen.
Kenellekään ei aiheutunut fyysisiä vammoja.
Poliisi ei tutkinnallisista syistä tiedota asiasta lisää ennen esitutkinnan valmistumista.
NordenBladet — Savonlinnassa ja Pieksämäellä tavoitettiin päihtyneitä kuljettajia liikenteestäHätäkeskukseen tuli torstaina ilmoitus, jonka mukaan henkilöauto on törmännyt Tappuranvirrantiellä puuhun. Pelastushenkilöstön ja poliisin mentyä paikalle auton kuljettajan paikalta tavattiin ulkopaikkakuntalainen mies, joka puhalsi poliisin seulonta-alkometriin 2.05 o/oo. Paikalla selvisi myös, että autossa oli ollut yksi matkustaja, mutta kuljettaja tai matkustaja eivät olleet loukanneet itseään törmäyksessä. Asiaa selvitettäessä ilmeni myös, että puuhun törmännyt auto oli anastettu. Poliisi tutkii asiaa mm. törkeänä rattijuopumuksena.
Savonlinnassa ja Pieksämäellä tavoitettiin päihtyneitä kuljettajia liikenteestä
Hätäkeskukseen tuli torstaina ilmoitus, jonka mukaan henkilöauto on törmännyt Tappuranvirrantiellä puuhun. Pelastushenkilöstön ja poliisin mentyä paikalle auton kuljettajan paikalta tavattiin ulkopaikkakuntalainen mies, joka puhalsi poliisin seulonta-alkometriin 2.05 o/oo. Paikalla selvisi myös, että autossa oli ollut yksi matkustaja, mutta kuljettaja tai matkustaja eivät olleet loukanneet itseään törmäyksessä. Asiaa selvitettäessä ilmeni myös, että puuhun törmännyt auto oli anastettu. Poliisi tutkii asiaa mm. törkeänä rattijuopumuksena.
Pieksämäellä poliisipartio pysäytti Rummukantiellä henkilöauton tarkastusta varten. Autoa kuljettanut mies puhalsi poliisin seulonta-alkometriin 0,76 mg/l. Mies kuljetettiin verikokeeseen. Miehen epäillään syyllistyneen törkeään rattijuopumukseen.
Henkilövahinkoon johtanut raideliikenneonnettomuus Varkaudessa
Varkaudessa sattui tiistai-iltana henkilövahinkoon johtanut raideliikenneonnettomuus. Poliisi tutkii asiaa kuolemansyyn tutkintana, eikä asiasta tiedoteta enempää.
NordenBladet — Helsingin poliisi tutkii epäiltyä pahoinpitelyä, joka tapahtui perjantaina 7. huhtikuuta 2023 Kalasatamassa.Tapahtumapaikka oli Parrulaiturilla noin kello 17.00. Tilanteessa tuntematon mies tönäisi miehen laiturilta mereen. Pudotus oli noin pari metriä, ja merivesi oli nolla-asteista. Asianomistaja sai lieviä fyysisiä vammoja.
Helsingin poliisi tutkii epäiltyä pahoinpitelyä, joka tapahtui perjantaina 7. huhtikuuta 2023 Kalasatamassa.
Tapahtumapaikka oli Parrulaiturilla noin kello 17.00. Tilanteessa tuntematon mies tönäisi miehen laiturilta mereen. Pudotus oli noin pari metriä, ja merivesi oli nolla-asteista. Asianomistaja sai lieviä fyysisiä vammoja.
Kaikki tiedot epäillyn henkilöllisyydestä pyydetään sähköpostitse rek.helsinki@poliisi.fi. Poliisi kiittää yleisöä avusta!
NordenBladet — Vuoden Poliisi 2023 on rikosylikonstaapeli Ismo Venäläinen Itä-Suomen poliisilaitokselta.Vuoden Poliisiksi 2023 on valittu kokenut rikostutkija rikosylikonstaapeli Ismo Venäläinen Itä-Suomen poliisilaitoksesta. Rikollisuuden alati muuttuvassa kentässä ja rikostutkinnan vaatimusten kasvaessa Venäläinen ei ole jäänyt lepäämään laakereillaan, vaan on jatkuvasti kehittänyt ammatillista osaamistaan. – Venäläinen on erittäin hyvä esimerkki siitä, että rikostutkinta on mielenkiintoista ja haastavaa sekä kansalaisnäkökulmasta merkittävää. Hän on rakentanut mittavan ammatillisen repertuaarin ja myös edennyt urallaan, valitsijat toteavat.Vuoden Poliisi 2023 julkistettiin keskiviikkona 8.11.2023 Helsingissä.Teemana rikostorjuntaVuoden Poliisi -teemaksi on tänä vuonna valittu rikostorjunta. Rikostorjunta jää julkisuudessa helposti taka-alalle, mutta se on yksi poliisin tärkeimmistä tehtävistä kamppailussa rikollisuutta vastaan tutkinnan, tiedustelun ja ennalta estävän toiminnan keinoin. Vuoden Poliisi, Ismo Venäläinen korostaa rikostutkinnan tärkeyttä: – Poliisin luotettavuuden ja uskottavuuden kannalta on tärkeää, että kansalaisten ilmoittamat rikokset saadaan selvitettyä. Rikostutkinta ja kenttätoiminta ovat molemmat poliisitoiminnan peruspilareita. Ne koskettavat tavallisten kansalaisten arkea.Rikollisuus ja poliisin työ muuttuvat jatkuvastiVenäläinen työskentelee rikosylikonstaapelina ja ryhmänjohtajana Itä-Suomen poliisilaitoksessa, Mikkelin poliisiaseman pitkäkestoisessa rikostutkintaryhmässä. Hänellä on erittäin monipuolinen kokemus rikostutkinnan tehtävistä yli 27 vuodelta. Venäläinen on toiminut tutkijana ja tutkinnan esimiehenä vuodesta 1996 lähtien käytännössä lähes kaikilla rikostutkinnan osa-alueilla alkaen perusrikosten tutkinnasta ja esikäsittelystä aina vakavimpien ja vaativimpien rikosten tutkintaan. – Tutkinta on muuttunut aivan mahdottomasti. Aikoinaan tutkintaa työllistivät niin sanotut ”oikeat rikokset” kuten kalja- ja tupakkavarkaudet, autovarkaudet, pahoinpitelyt ja henkirikokset. Nykypäivänä rikollisuus on siirtynyt yhä enemmän tietoverkkoon ja ilmoituksia tehdään huomattavasti enemmän kuin ennen, Venäläinen kuvailee muutosta.Venäläinen on huomannut, että tutkintaan ei ole kasvavan työmäärän vuoksi enää sellaista halukkuutta kuin ennen. Siitä huolimatta Venäläinen kokee työn edelleen mielekkääksi:– Itse olen pitänyt massarikoksien tutkinnasta, sillä koskaan ei tiedä, mitä huominen tuo tullessaan. Työssä tulee vastaan lähes kaikkien rikoslajien laaja kirjo.Haasteena hän kokee isot juttupinot, jotka tulisi saada siedettävämmälle tasolle. – Työssä tarvitaan tekijöitä ja käsiä. Rikostutkintaa pitää kehittää siten, että juttumassat saadaan siedettävämmälle tasolle, muutoin on vaarana, että porukat uupuvat. Myös me ryhmänjohtajat olemme avainasemassa siinä, miten jutut jaetaan tutkijoille. Sisäministeri Mari Rantanen totesi Vuoden Poliisi -tilaisuudessa pitämässään juhlapuheessa, että rikostutkinnan resurssitilannetta tullaan parantamaan ja toimenpiteitä on jo käynnistetty. – Poliisin henkilöstön määrää tullaan lisäämään hallituskauden aikana. Lisäksi hallitusohjelma sisältää useita toimenpiteitä, joilla rikostutkinnan työtä pystytään sujuvoittamaan, Rantanen sanoi.48. Vuoden PoliisiIsmo Venäläinen on järjestyksessään 48. Vuoden Poliisi. Hän pitää valintaa merkittävänä.– Tuntuu hienolta, että rikostutkinnassa työskentelevää muistetaan tällä kunnianosoituksella. Vuoden Poliisi -valinta on henkilökohtaisesti ja koko rikostutkinnan arvostuksen kannalta hieno asia. Se on suurin yksittäinen huomionosoitus, jonka yksittäinen poliisihenkilö voi saada. Olen valinnasta hyvin yllättynyt ja iloinen, hän totesi julkistustilaisuudessa. Vuoden Poliisi -valinnan tekevät yhteistyössä Helsingin Nuorkauppakamari, Suomen Poliisijärjestöjen Liitto SPJL sekä Poliisihallitus. Valinta julkistettiin keskiviikkona 8.11.2023 Ritarihuoneella Helsingissä.
Vuoden Poliisi 2023 on rikosylikonstaapeli Ismo Venäläinen Itä-Suomen poliisilaitokselta.
Vuoden Poliisiksi 2023 on valittu kokenut rikostutkija rikosylikonstaapeli Ismo Venäläinen Itä-Suomen poliisilaitoksesta. Rikollisuuden alati muuttuvassa kentässä ja rikostutkinnan vaatimusten kasvaessa Venäläinen ei ole jäänyt lepäämään laakereillaan, vaan on jatkuvasti kehittänyt ammatillista osaamistaan.
– Venäläinen on erittäin hyvä esimerkki siitä, että rikostutkinta on mielenkiintoista ja haastavaa sekä kansalaisnäkökulmasta merkittävää. Hän on rakentanut mittavan ammatillisen repertuaarin ja myös edennyt urallaan, valitsijat toteavat.
Vuoden Poliisi 2023 julkistettiin keskiviikkona 8.11.2023 Helsingissä.
Teemana rikostorjunta
Vuoden Poliisi -teemaksi on tänä vuonna valittu rikostorjunta. Rikostorjunta jää julkisuudessa helposti taka-alalle, mutta se on yksi poliisin tärkeimmistä tehtävistä kamppailussa rikollisuutta vastaan tutkinnan, tiedustelun ja ennalta estävän toiminnan keinoin.
Vuoden Poliisi, Ismo Venäläinen korostaa rikostutkinnan tärkeyttä: – Poliisin luotettavuuden ja uskottavuuden kannalta on tärkeää, että kansalaisten ilmoittamat rikokset saadaan selvitettyä. Rikostutkinta ja kenttätoiminta ovat molemmat poliisitoiminnan peruspilareita. Ne koskettavat tavallisten kansalaisten arkea.
Rikollisuus ja poliisin työ muuttuvat jatkuvasti
Venäläinen työskentelee rikosylikonstaapelina ja ryhmänjohtajana Itä-Suomen poliisilaitoksessa, Mikkelin poliisiaseman pitkäkestoisessa rikostutkintaryhmässä.
Hänellä on erittäin monipuolinen kokemus rikostutkinnan tehtävistä yli 27 vuodelta. Venäläinen on toiminut tutkijana ja tutkinnan esimiehenä vuodesta 1996 lähtien käytännössä lähes kaikilla rikostutkinnan osa-alueilla alkaen perusrikosten tutkinnasta ja esikäsittelystä aina vakavimpien ja vaativimpien rikosten tutkintaan.
– Tutkinta on muuttunut aivan mahdottomasti. Aikoinaan tutkintaa työllistivät niin sanotut ”oikeat rikokset” kuten kalja- ja tupakkavarkaudet, autovarkaudet, pahoinpitelyt ja henkirikokset. Nykypäivänä rikollisuus on siirtynyt yhä enemmän tietoverkkoon ja ilmoituksia tehdään huomattavasti enemmän kuin ennen, Venäläinen kuvailee muutosta.
Venäläinen on huomannut, että tutkintaan ei ole kasvavan työmäärän vuoksi enää sellaista halukkuutta kuin ennen. Siitä huolimatta Venäläinen kokee työn edelleen mielekkääksi: – Itse olen pitänyt massarikoksien tutkinnasta, sillä koskaan ei tiedä, mitä huominen tuo tullessaan. Työssä tulee vastaan lähes kaikkien rikoslajien laaja kirjo.
Haasteena hän kokee isot juttupinot, jotka tulisi saada siedettävämmälle tasolle. – Työssä tarvitaan tekijöitä ja käsiä. Rikostutkintaa pitää kehittää siten, että juttumassat saadaan siedettävämmälle tasolle, muutoin on vaarana, että porukat uupuvat. Myös me ryhmänjohtajat olemme avainasemassa siinä, miten jutut jaetaan tutkijoille.
Sisäministeri Mari Rantanen totesi Vuoden Poliisi -tilaisuudessa pitämässään juhlapuheessa, että rikostutkinnan resurssitilannetta tullaan parantamaan ja toimenpiteitä on jo käynnistetty. – Poliisin henkilöstön määrää tullaan lisäämään hallituskauden aikana. Lisäksi hallitusohjelma sisältää useita toimenpiteitä, joilla rikostutkinnan työtä pystytään sujuvoittamaan, Rantanen sanoi.
48. Vuoden Poliisi
Ismo Venäläinen on järjestyksessään 48. Vuoden Poliisi. Hän pitää valintaa merkittävänä. – Tuntuu hienolta, että rikostutkinnassa työskentelevää muistetaan tällä kunnianosoituksella. Vuoden Poliisi -valinta on henkilökohtaisesti ja koko rikostutkinnan arvostuksen kannalta hieno asia. Se on suurin yksittäinen huomionosoitus, jonka yksittäinen poliisihenkilö voi saada. Olen valinnasta hyvin yllättynyt ja iloinen, hän totesi julkistustilaisuudessa.
Vuoden Poliisi -valinnan tekevät yhteistyössä Helsingin Nuorkauppakamari, Suomen Poliisijärjestöjen Liitto SPJL sekä Poliisihallitus. Valinta julkistettiin keskiviikkona 8.11.2023 Ritarihuoneella Helsingissä.
NordenBladet — Länsi-Uudenmaan poliisin ennalta estävän toiminnon poliisit kiertävät syksyn 2023 ja kevään 2024 aikana kaikissa alueen kouluissa. Kouluissa poliisit tapaavat viidettä luokkaa käyviä lapsia.Komisario Hannu Väänänen kertoo, että poliisi keskusteli kiertuetta valmistellessaan koulujen kanssa, mikä olisi sopiva ikäluokka, johon poliisi voisi vaikuttaa tarjoamalla tietoa nuorten yleisimmistä rikostyypeistä.− Valitsimme viidennen luokka-asteen, koska kiertueen tavoite on ennen kaikkea varhainen puuttuminen. Haluamme, että lapsille, jotka eivät vielä ole rikosoikeudellisessa vastuussa, jäisi muhimaan tieto teoista ja niiden seurauksista. Totta kai tavoittelemme myös sitä, että he eivät syyllistyisi rikoksiin, jotka nyt ovat pinnalla, Väänänen kertoo.Ankkuri-poliisina työskentelevä vanhempi konstaapeli Johanna Lindroos pitää tärkeänä, että poliisi tavoittaa ja keskustelee jo alakouluikäisten kanssa. − Monelta vitosluokkalaiselta puuttuu kyky ajatella hetkeä pidemmälle. Me tuemme heitä kasvussa, ja tarjoamme oppimisen tueksi hyviä toimintamalleja. Jo yläkouluiässä ajatukset voivat olla muovautuneet kavereiden arvomaailman mukaisiksi. Jos kaveri vetää mukaansa rikoskierteeseen, soppa onkin valmis.”Kaikille tuli selväksi, ettei pelkkä anteeksipyyntö aina riitä”Asioita, joita poliisi kouluvierailulla nostaa esiin, ovat erilaiset rikoslajit ja niiden seurauksena tuleva rikos- ja vahingonkorvausvastuu. Vierailuilla puhutaan myös liikenneturvallisuudesta, päihteistä ja seksuaalisesta koskemattomuudesta. Esiin nousee sekin, millaisissa tilanteissa voi soittaa hätänumeroon 112.− Kannustamme lapsia soittamaan hätänumeroon, jos he esimerkiksi näkevät pahoinpitelyn. Nostimme teeman mukaan, koska olemme kuulleet, että nuorilla ei ole ollut rohkeutta hälyttää apua, kertoo Lindroos.Kiertueen vastaanotto on kouluilla ollut hyvä. Espoolaisen Lähderannan koulun rehtori Päivi Parkkinen kertoo, että poliisin vierailu ja sen sisältö oli sekä oppilaiden että opettajien mielestä hyvä ja hyödyllinen. − Esityksessä käsiteltiin useita nuoria koskettavia asioita ikäkaudelle sopivalla tavalla. Hyväksi koettiin myös se, että rikkeistä seuraavat seuraamukset otettiin puheeksi. Kaikille tuli selväksi, ettei pelkkä anteeksipyyntö aina riitä. Erityisesti päihteet tuntuivat olevan mielenkiintoinen aihe, ja se herätti oppilaissa paljon kysymyksiä, Parkkinen summaa.Parkkisen mukaan poliisin esiin tuomista teemoista keskustellaan oppitunneilla muulloinkin, mutta oman painoarvonsa tuo se, että tärkeät asiat esitetään virka-asuisten poliisien toimesta.Nuoret ovat esittäneet kiertueen yhteydessä poliisille lukuisia kysymyksiä. Osa kysymyksiä menee poliisin näkökulmasta hassuttelun puolelle, mutta sen vastapainona ovat kuitenkin olleet monet hyvät kysymykset, kuten esimerkiksi se, miten tulee toimia, jos joutuu uhatuksi.Kiertue on onnistunut, jos turvallisuuden tunne kasvaa ja tilastot kertovat myöhemmin hyviä asioitaNäin kattava koulukierros on poliisilta iso panostus. Komisario Väänänen kuitenkin näkee, että jos koulukiertue toimii, näkyy se tulevaisuudessa tämän ikäluokan alentuneena määränä rikostilastoissa. Tätä poliisi seuraa, ja se arvioi vaikutuksia yhdessä lastensuojelun ja opetuspalvelujen kanssa. − Tiedon välittämisellä pyrimme vaikuttamaan myös koulujen turvallisuuteen, koulujen turvallisuuden tunteeseen, nuorten turvallisuuden tunteeseen, nuorten rikoksiin ja syrjäytymiseen ennalta estävästi ja katuturvallisuutta lisäävästi, Väänänen sanoo. Vanhempi konstaapeli Lindroos jatkaa, että vierailuilla poliisi tekee itseään tutuiksi nuorille, mikä helpottaa työskentelyä, jos jotain alkaa sattua ja tapahtua. − Etenkin pienellä kylällä opimme aika nopeasti tuntemaan alueen nuoret, ja moni teko on jäänyt tekemättä vain siksi, että nuorille on syntynyt illuusio, että me poliisissa tunnemme nuoret.
Länsi-Uudenmaan poliisin ennalta estävän toiminnon poliisit kiertävät syksyn 2023 ja kevään 2024 aikana kaikissa alueen kouluissa. Kouluissa poliisit tapaavat viidettä luokkaa käyviä lapsia.
Komisario Hannu Väänänen kertoo, että poliisi keskusteli kiertuetta valmistellessaan koulujen kanssa, mikä olisi sopiva ikäluokka, johon poliisi voisi vaikuttaa tarjoamalla tietoa nuorten yleisimmistä rikostyypeistä.
− Valitsimme viidennen luokka-asteen, koska kiertueen tavoite on ennen kaikkea varhainen puuttuminen. Haluamme, että lapsille, jotka eivät vielä ole rikosoikeudellisessa vastuussa, jäisi muhimaan tieto teoista ja niiden seurauksista. Totta kai tavoittelemme myös sitä, että he eivät syyllistyisi rikoksiin, jotka nyt ovat pinnalla, Väänänen kertoo.
Ankkuri-poliisina työskentelevä vanhempi konstaapeli Johanna Lindroos pitää tärkeänä, että poliisi tavoittaa ja keskustelee jo alakouluikäisten kanssa.
− Monelta vitosluokkalaiselta puuttuu kyky ajatella hetkeä pidemmälle. Me tuemme heitä kasvussa, ja tarjoamme oppimisen tueksi hyviä toimintamalleja. Jo yläkouluiässä ajatukset voivat olla muovautuneet kavereiden arvomaailman mukaisiksi. Jos kaveri vetää mukaansa rikoskierteeseen, soppa onkin valmis.
”Kaikille tuli selväksi, ettei pelkkä anteeksipyyntö aina riitä”
Asioita, joita poliisi kouluvierailulla nostaa esiin, ovat erilaiset rikoslajit ja niiden seurauksena tuleva rikos- ja vahingonkorvausvastuu. Vierailuilla puhutaan myös liikenneturvallisuudesta, päihteistä ja seksuaalisesta koskemattomuudesta. Esiin nousee sekin, millaisissa tilanteissa voi soittaa hätänumeroon 112.
− Kannustamme lapsia soittamaan hätänumeroon, jos he esimerkiksi näkevät pahoinpitelyn. Nostimme teeman mukaan, koska olemme kuulleet, että nuorilla ei ole ollut rohkeutta hälyttää apua, kertoo Lindroos.
Kiertueen vastaanotto on kouluilla ollut hyvä. Espoolaisen Lähderannan koulun rehtori Päivi Parkkinen kertoo, että poliisin vierailu ja sen sisältö oli sekä oppilaiden että opettajien mielestä hyvä ja hyödyllinen.
− Esityksessä käsiteltiin useita nuoria koskettavia asioita ikäkaudelle sopivalla tavalla. Hyväksi koettiin myös se, että rikkeistä seuraavat seuraamukset otettiin puheeksi. Kaikille tuli selväksi, ettei pelkkä anteeksipyyntö aina riitä. Erityisesti päihteet tuntuivat olevan mielenkiintoinen aihe, ja se herätti oppilaissa paljon kysymyksiä, Parkkinen summaa.
Parkkisen mukaan poliisin esiin tuomista teemoista keskustellaan oppitunneilla muulloinkin, mutta oman painoarvonsa tuo se, että tärkeät asiat esitetään virka-asuisten poliisien toimesta.
Nuoret ovat esittäneet kiertueen yhteydessä poliisille lukuisia kysymyksiä. Osa kysymyksiä menee poliisin näkökulmasta hassuttelun puolelle, mutta sen vastapainona ovat kuitenkin olleet monet hyvät kysymykset, kuten esimerkiksi se, miten tulee toimia, jos joutuu uhatuksi.
Kiertue on onnistunut, jos turvallisuuden tunne kasvaa ja tilastot kertovat myöhemmin hyviä asioita
Näin kattava koulukierros on poliisilta iso panostus. Komisario Väänänen kuitenkin näkee, että jos koulukiertue toimii, näkyy se tulevaisuudessa tämän ikäluokan alentuneena määränä rikostilastoissa. Tätä poliisi seuraa, ja se arvioi vaikutuksia yhdessä lastensuojelun ja opetuspalvelujen kanssa.
− Tiedon välittämisellä pyrimme vaikuttamaan myös koulujen turvallisuuteen, koulujen turvallisuuden tunteeseen, nuorten turvallisuuden tunteeseen, nuorten rikoksiin ja syrjäytymiseen ennalta estävästi ja katuturvallisuutta lisäävästi, Väänänen sanoo.
Vanhempi konstaapeli Lindroos jatkaa, että vierailuilla poliisi tekee itseään tutuiksi nuorille, mikä helpottaa työskentelyä, jos jotain alkaa sattua ja tapahtua.
− Etenkin pienellä kylällä opimme aika nopeasti tuntemaan alueen nuoret, ja moni teko on jäänyt tekemättä vain siksi, että nuorille on syntynyt illuusio, että me poliisissa tunnemme nuoret.
