NordenBladet — Ravinteiden kierrätyksen avustushaku on parhaillaan auki. Hakuun on lisätty uudeksi teemaksi vesien ja meren biomassojen ravinteiden kierrätys. Etusijalla ovat Saaristomerellä ja sen valuma-alueella toteutettavat hankkeet.Hankkeiden tulee edistää vesistöjen, rantojen tai ranta-alueiden biomassojen, kuten vesikasvillisuuden, levien ja vieraslajien, poistoa ja jatkohyödyntämistä. Hankkeet voivat edistää myös hoitokalastuksessa käyttämättä jäävien biomassojen hyötykäyttöä. Tavoitteena on vähentää vesien ja meren ravinnekuormaa, luoda uutta kiertotalousliiketoimintaa ja vahvistaa huoltovarmuutta.Hankehakemukset pyydetään toimittamaan ympäristöministeriöön 30.6.2024 mennessä. Hankkeita avustetaan osana ravinteiden kierrätyksen hakua, jossa on rahoitusta myönnettävissä enintään noin 10 miljoonaa euroa. Tuettavien hankkeiden tulee valmistua viimeistään vuoden 2025 loppuun mennessä.Ympäristöministeriön ravinteiden kierrätyksen avustuksia voi edelleen hakea myös yhdyskuntien jäte- ja sivuvirtojen ravinteiden kierrättämiseksi ja jätevesien käsittelyn energiatehokkuuden edistämiseksi. Ympäristöministeriö tarjoaa matalalla kynnyksellä neuvontaa ja opastusta hakua suunnitteleville tahoille.Avustusta voidaan myöntää tutkimus-, kehitys-, ja innovaatiohankkeille sekä investoinneille, jotka luovat edellytyksiä vesien ja meren biomassojen ravinteiden kierrätykselle. Hankkeissa tulee osoittaa, että poistettavien biomassojen ravinteet johdetaan asianmukaisesti hyödynnettäväksi. 
Tuki on hankkeesta ja hakijaorganisaation koosta riippuen investoinneille enintään 30 – 65 prosenttia ja TKI-hankkeille yleensä enintään 50 – 80 prosenttia hyväksyttävistä kustannuksista. Avustettavien hankkeiden tulee olla “ei merkittävää haittaa” -periaatteen (Do No Significant Harm) mukaisia.Viime vuosina ympäristöministeriö on avustanut ravinteiden kierrätyksen hankkeita, joilla edistetään muun muassa biokaasun tuotantoa ja ravinteiden kierrätystä esimerkiksi lannoitteiksi. Ravinteiden kierrätyksen lisäksi on tuettu yhdyskuntien jätevedenkäsittelyn uusiutuvan energian tuotannon ja energiatehokkuuden hankkeita.Ravinteiden kierrätystä edistetään osana ympäristöministeriön uutta vesien ja meren tilan parantamiseen tähtäävää Ahti-ohjelmaa. Ahti-ohjelman toimilla jatkamme ravinteiden kierrätysohjelman (2012-2023), vesiensuojelun tehostamisohjelman (2019-2023) sekä ja Saaristomeri-ohjelman (2021-) työtä.

Ravinteiden kierrätyksen avustushaku on parhaillaan auki. Hakuun on lisätty uudeksi teemaksi vesien ja meren biomassojen ravinteiden kierrätys. Etusijalla ovat Saaristomerellä ja sen valuma-alueella toteutettavat hankkeet.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Ympäristöministeriö käynnistää uusitun rakennusten energiatehokkuusdirektiivin (EPBD) toimeenpanon kansalliseen lainsäädäntöön kevään aikana. Ministeriö kutsuu keskeiset sidosryhmät mukaan seurantaryhmään, jossa toimeenpanosta kerrotaan ja keskustellaan.Vuonna 2021 käynnistynyt rakennusten energiatehokkuusdirektiivin uudistus sai lopullisen sinettinsä, kun Euroopan unionin neuvosto hyväksyi uusitun direktiivin täysistunnossaan Brysselissä 12.4.2024. Direktiivi tulee voimaan kaksi viikkoa siitä, kun se on julkaistu virallisessa lehdessä. Toimeenpanoon on aikaa kaksi vuotta, eli muutokset Suomen lainsäädäntöön on tehtävä kesään 2026 mennessä.”Energiatehokkuuden parantaminen on tärkeää, koska Suomessa rakennuksissa kuluu noin 40 prosenttia kaikesta käyttämästämme energiasta. Direktiivi muuttui jäsenvaltioiden aktiivisen vaikuttamisen ansiosta huomattavasti toteuttamiskelpoisemmaksi komission ehdotukseen verrattuna. Yhdessä sidosryhmien kanssa etsimme mahdollisimman joustavia ja kustannustehokkaita tapoja kansalliseen toimeenpanoon”, sanoo ympäristö- ja ilmastoministeri Kai Mykkänen.Toimeenpanossa hyödynnetään direktiivin joustomahdollisuudetHallitusohjelman mukaisesti direktiivin kansallinen toimeenpano tehdään mahdollisimman vähäisillä muutoksilla voimassa oleviin säädöksiin. Direktiivin sisältö on kuitenkin laaja, ja muutoksia on tulossa sekä uudis- että korjausrakentamisen säädöksiin.Direktiivi sisältää joustomahdollisuuksia muun muassa erilaisten ratkaisujen teknisen, toiminnallisen tai taloudellisen toteutettavuuden perusteella. Energiatehokkuusvaatimuksista on jatkossa mahdollista vapauttaa myös asevoimien tai keskushallinnon omistamat kansalliseen puolustukseen käytettävät rakennukset vaatimuksista nykyisin vapautettujen rakennusten lisäksi.Direktiivin tavoitteena on päästötön rakennuskanta viimeistään vuonna 2050. Jäsenvaltiot määrittävät itse päästöttömän rakennuksen määritelmän uudis- ja korjausrakentamisessa. Määrittelyssä otetaan huomioon muun muassa paikalliset olosuhteet, sisäympäristön laatuvaatimukset sekä kustannustehokkuus. Direktiivin mukainen päästötön rakennus tarvitsee energiaa vähemmän kuin nykyiset lähes nollaenergiarakennukset. Fossiilisten polttoaineiden päästöjä ei saisi muodostua paikan päällä, ja myös rakennuksen käytöstä aiheutuvien kasvihuonekaasujen määrän pitäisi olla hyvin alhainen tai olematon.Laadittavan Kansallisen rakennusten perusparannussuunnitelman toimenpiteillä pyritään muuttamaan nykyinen rakennuskanta päästöttömäksi vuoteen 2050 mennessä sekä saavuttamaan asuinrakennuskannan energiatehokkuuden paranemisen keskiarvolle asetetut tavoitteet. Yksittäisten asuinrakennuksien energiatehokkuudelle ei aseteta määräaikaan sidottuja velvoitteita.
Muille kuin asuinrakennuksille tulee velvoitteita tietyn energiatehokkuustason saavuttamisesta vuosiin 2030 ja 2033 mennessä. Kaikki vertailuvuoden 2020 jälkeen tehdyt energiatehokkuutta parantavat korjaukset voidaan ottaa huomioon velvoitteiden seurannassa. Tavoitteet uusille ja perusparannetuille rakennuksille ovat eritasoisia. Myös eri rakennusluokkien välille voidaan tehdä eroja.Uudis- ja korjausrakentamisen uusista energiatehokkuuden vaatimustasoista kerrotaan direktiivin toimeenpanon edetessä. Uudet vaatimustasot tulevat voimaan noin kahden vuoden kuluttua direktiivin voimaantulosta.Muutoksia tulossa laajasti rakentamisen säädöksiinKansallisesti säädetään muun muassa päästöttömästä uudisrakennuksesta ja perusparannettavasta rakennuksesta, rakennusten elinkaarenaikaisen ilmakehän lämmitysvaikutuspotentiaalin laskemisesta ja ilmoittamisesta, aurinkoenergian lisäämisestä rakennuksissa, rakennuksen omistajalle vapaaehtoisesta perusparannuspassista, sähköautojen latauspisteiden lisäämisestä ja polkupyöräpysäköinnistä. Suomen on laadittava myös kansallinen rakennusten perusparannussuunnitelma, joka korvaa vuosille 2020-2050 laaditun Pitkän aikavälin korjausrakentamisen strategian.Rakennusten energiatehokkuuden kokonaisuutta on tarkoitus selkeyttää uudella lailla. Muutoksia on odotettavissa myös automaatio- ja latauspistelakiin, rakennusten energiatodistuksia koskeviin lakeihin sekä todennäköisesti myös rakentamislakiin. Muutoksia tulee myös uudis- ja korjausrakentamista sekä energiatehokkuutta koskeviin rakentamismääräyksiin. Uusia kansallisia säädöksiä on noudatettava vasta, kun ne ovat tulleet voimaan.Kansallisissa säädöksissä otetaan huomioon uusien ja olemassa olevien rakennusten erilaisuus sekä niissä käytössä olevien teknisten ratkaisuiden erot ja niiden hyväksyttävyys. Säädösohjauksella ohjataan rakennusten energiatehokkuuden parantamiseen kustannustehokkaasti siten, ettei omistajille synny kohtuuttomia velvoitteita.Rakennusten energiatehokkuusdirektiivi (EPBD, Energy Performance of Buildings Directive) on osa EU:n Fit for 55 -pakettia eli tavoitetta vähentää EU:n kasvihuonepäästöistä 55 prosenttia vuoteen 2030 mennessä vuoden 1990 tasoon verrattuna. Rakennusten rooli ilmastotyössä on merkittävä, sillä niissä kuluu 40 prosenttia energiasta ja aiheutuu 36 prosenttia kasvihuonekaasupäästöistä EU:ssa.​​​​​​​

Ympäristöministeriö käynnistää uusitun rakennusten energiatehokkuusdirektiivin (EPBD) toimeenpanon kansalliseen lainsäädäntöön kevään aikana. Ministeriö kutsuu keskeiset sidosryhmät mukaan seurantaryhmään, jossa toimeenpanosta kerrotaan ja keskustellaan.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Viime hallituskaudella hyväksyttyyn rakentamislakiin tehdään pääministeri Petteri Orpon hallituksen ohjelman mukaisia muutoksia. Ympäristöministeriö sai niin sanottuun rakentamislain korjaussarjaan 9.1.–5.3.2024 järjestetyllä lausuntokierroksella 279 lausuntoa. Lausuntopalautteen johdosta tehtävät keskeiset muutokset korjaussarjaan on linjattu poliittisesti.Rakentamisluvan kolmen kuukauden käsittelyaikatakuun, rakennuksen hiilijalanjälkilaskennan sekä tietomallimuotoisen rakentamisluvan voimaantulo siirtyvät vuodella eteenpäin siten, että niitä vaaditaan 1.1.2026 alkaen. Erityisesti kunnat toivoivat lausunnoissaan lisää aikaa muutoksiin valmistautumiseen. Muilta osin korjattu rakentamislaki tulee voimaan 1.1.2025.Päävastuullisen toteuttajan toteutusvastuuta koskeva pykälä kumotaan, ja rakentamislain muista pykälistä poistetaan maininta päävastuullisesta toteuttajasta. Edellisen hallituksen säätämä päävastuullisen toteuttajan toteutusvastuu, joka ei ole vielä tullut voimaan, uhkaisi lausuntopalautteen perusteella johtaa mm. aikatauluviivästyksiin, lisääntyviin oikeusprosesseihin ja vastuun hämärtymiseen rakennusalan sopimussuhteissa.Rakennuksen materiaaliseloste muuttuu rakennustuoteluetteloksi. Tämä tarkoittaa, että rakennusmateriaalien sijaan seurataan rakennustuotteiden määrää, mikä helpottaa rakennustuotteiden uudelleenkäyttöä. Hiilijalanjälkilaskennan sisältävä rakennuksen ilmastoselvitys säädetään toimitettavaksi lopputarkastuksen yhteydessä.Puhtaan siirtymän sijoittamislupaa täydennetään sen edellytyksiä ja valitusoikeuksia koskevilla erillisillä pykälillä. Rakennuksen purkamisen edellytyksiä täsmennetään lausuntokierroksen lakiluonnokseen verrattuna muun muassa siten, että yli 13 vuotta vanha kaava katsotaan vanhentuneeksi ja kiertotaloutta edistettäessä kaikkien edellytysten on täytyttävä lausuntoversiossa olleen yhden edellytyksen täyttymisen sijaan.Asumisen ja majoittumisen määritelmä nostetaan rakentamislakiin, kun se on aikaisemmin suunniteltu osaksi asuin-, majoitus- ja työtila-asetusta. Määritelmästä järjestetään erillinen lausuntokierros.”Rakentamislain korjaussarjalla karsimme byrokratiaa ja sujuvoitamme rakentamista. Lausuntopalaute on luettu ja esitystä viilattu siten, että tavoitteemme edistyvät, mutta laki on myös kohtuudella toteutettavissa”, sanoo ympäristö- ja ilmastoministeri Kai Mykkänen.Lausunnot jakautuivat monessa ehdotetussa muutoksessa puolesta ja vastaanLausuntopalautteessa suurin mielenkiinto kohdistui kestävän rakentamisen pykäliin, rakentamisluvan kolmen kuukauden käsittelyaikatakuuseen, purkamisen edellytyksiin esitettyihin muutoksiin ja valitusoikeuden rajaamiseen.Lausunnonantajat olivat yksimielisimpiä toivoessaan pidempää siirtymäaikaa rakennuksen ilmastoselvitykselle, rakentamisluvan käsittelyaikatakuulle sekä rakentamisluvan hakemiselle tietomallimuotoisena.Kiinteistönomistajat, rakennusalan yritykset ja muu elinkeinoelämä pääosin kannattivat rakennuksen ilmastoselvityksen sekä rakentamisluvan liitteiden keventämistä, rakentamisluvan käsittelyaikatakuuta, muutoksia purkamisen edellytyksiin, valitusoikeuksien rajaamista ja puhtaan siirtymän sijoittamislupaa. Monet lausunnonantajat vastustivat edelleen päävastuulliselle toteuttajalle esitettyä toteutusvastuuta, joka oli osa viime hallituskaudella hyväksyttyä rakentamislakia.Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset (ELY-keskukset) ja maakuntien liitot pääosin vastustivat valitusoikeuksien rajaamista, muutoksia purkamisen edellytyksiin ja puhtaan siirtymän sijoittamislupaa. Kansalaisjärjestöt ja museoviranomaiset vastustivat valitusoikeuksien rajaamista ja muutoksia purkamisen edellytyksiin. Kunnat pääosin vastustivat rakentamisluvan käsittelyaikatakuuta ja halusivat rajoittaa rakennusjärjestyksellä alle 30 neliömetrin talousrakennusten rakentamista.Rakennuksen hiilikädenjäljen laskemista sekä kannatettiin että vastustettiin. Tuomioistuimet kiinnittivät huomiota valitusoikeuksien rajaamisen perusoikeusnäkökulmaan ja toivoivat puhtaan siirtymän sijoittamisluvalle tarkempaa sääntelyä.Tavoitteena on saada rakentamislain muutokset eduskuntaan syksylläViime hallituskaudella hyväksytty rakentamislaki tulee voimaan 1.1.2025. Hallituksen 6.2.2024 hyväksymässä lainsäädäntösuunnitelmassa hallituksen esitys rakentamislain muuttamisesta ajoittuu tulevaan syyskuuhun. Lakiesitys käsitellään myös kuntatalouden ja hallinnon neuvottelukunnassa ja EU:n notifikaatiomenettelyssä.Lausuntoyhteenveto, lausunnot ja lausuntopyyntö löytyvät hankesivulta.Lausuntoyhteenveto luonnoksesta rakentamislain muuttamisesta (pdf) | HankeikkunaLausuntopyyntö ja lausunnot sivulla kohdassa ’Asiakirjat’ | Hankeikkuna

Viime hallituskaudella hyväksyttyyn rakentamislakiin tehdään pääministeri Petteri Orpon hallituksen ohjelman mukaisia muutoksia. Ympäristöministeriö sai niin sanottuun rakentamislain korjaussarjaan 9.1.–5.3.2024 järjestetyllä lausuntokierroksella 279 lausuntoa. Lausuntopalautteen johdosta tehtävät keskeiset muutokset korjaussarjaan on linjattu poliittisesti.

Lähde: ym.fi