04.02.2020 klo 07.21Lounais-Suomi
Kokemäen poliisipartio löysi maanantai-iltapäivällä toisen virkatehtävän hoidon yhteydessä harjavaltalaisen kerrostalohuoneiston makuuhuoneesta kasvatusteltan, jossa oli neljä Kannabis Sativa -kasvin runkoa. Sato oli korjattu ja kasvattaja luovutti poliisille asunnon parvekkeella säilytyksessä olleet kasvien oksat lehtineen ja kukintoineen.Poliisi takavarikoi huumausaineet, käyttötarvikkeet ym. oheistarvikkeet ja ne hävitettiin Kokemäen poliisiasemalla. Asunnosta tavattua parikymppistä miestä epäillään huumausainerikoksesta.
NordenBladet — Siikalatvan Pulkkilasta lähti tänään kotoaan klo 8.00 aikaan jalkaisin liikkeelle 67-vuotias muistisairas nainen.
Poliisi sai ilmoituksen tapahtuneesta hieman ennen klo 9.00 ja käynnisti välittömästi ilmoituksen saatuaan toimet kadonneen löytämiseksi.
Sosiaalisen median kautta saatujen vihjeiden perusteella, poliisi keskitti etsinnät 4-tien varteen n. 8 km Pulkkilasta etelään päin.
Noin klo 11.00 aikoihin poliisi löysi naisen maastosta. Löytöhetkellä nainen oli hyväkuntoinen.
Etsinnöissä käytettiin apuna poliisikoiraa. Poliisi haluaa kiittää yleisöä vihjeistä, jotka edesauttoivat naisen löytymistä.
NordenBladet – Viron ensimmäiset valtakunnalliset laulujuhlat järjestettiin vuonna 1869 Tartossa. Ensimmäisiin laulujuhliin osallistui 46 mieskuoroa ja viisi puhallinorkesteria, joissa oli yhteensä 878 laulajaa ja soittajaa. Valtakunnallisten tanssijuhlien alkuunpanijana pidetään vuonna 1934 pidettyjä I virolaisia tanssi- ja voimistelujuhlia, joihin osallistui 1500 kansantanssijaa.
Kansankulttuurin harrastajia on Viron yhteiskunnassa hyvin paljon ja heidän määränsä kasvaa siitä huolimatta, että väkiluku vähenee. Kansankulttuurin suosio takaa sen, että ikivanhat perinteet pysyvät elinvoimaisina myös nykyisin. Johdonmukaisen toiminnan ja perinteiden jatkajien ansiosta elinvoimaisina säilyvät niin kanteleensoitto, kuorolaulu kuin kansallispukujen käytön perinnekin. Ne ovat vain osa rikasta virolaista kansankulttuuria.
Laulu- ja tanssijuhlaperinne on Viron kansankulttuurin osana jatkuvasti kehittyvä prosessi. Viron, Latvian ja Liettuan laulu- ja tanssijuhlaperinne on merkitty UNESCO:n ihmiskunnan henkisen kulttuuriperinteen luetteloon. Laulu- ja tanssijuhlia järjestää Viron laulu- ja tanssijuhlasäätiö, jonka on perustanut kulttuuriministeriö.
Laulu- ja tanssijuhliin pyrkijöiden määrä tekee joka juhlien edellä ennätyksiä. Halukkaita on kaikkialla maailmassa. Valtakunnallisia laulu- ja tanssijuhlia ja nuorten laulu- ja tanssijuhlia järjestetään vuorotellen, kumpiakin viiden vuoden välein. Vuonna 2017 järjestettyjen nuorten laulu- ja tanssijuhlien tunnuksena oli ”Minä jään”.
Tanssikentän perustaminen
Siinä missä laulujuhlia* on järjestetty vuosikymmenien ajan nimenomaan niille perustetulla Tallinnan laulukentällä, ei tanssijuhlilla ole tähän asti ollut pysyvää tapahtumapaikkaa. Yleensä ne on järjestetty Tallinnassa Kalevin stadionilla.
Kulttuuriministeriö kunnostaa yhteistyössä Tallinnan kaupungin kanssa Kalevin stadionia niin, että tanssijuhlia voisi järjestää sekä yleisölle että tanssijoille nykyaikaisessa ja turvallisessa ympäristössä.
Laulu- ja tanssijuhlatutkimus
Vuonna 2013 tehdyn laulu- ja tanssijuhlatutkimuksen mukaan 49 prosenttia Viron asukkaista on esiintynyt juhlissa itse vähintään kerran. 91 prosentilla on juhlista epäsuora kokemus – joko käynyt paikalla tai katsonut televisiolähetystä. Laulu- ja tanssijuhlat ovat virolaisille tärkeä tapa ilmaista identiteettiä. Tutkimus osoitti laulu- ja tanssijuhliin liittyvän virolaisen kuorolaulu- ja kansantanssiperinteen merkityksen kansalliselle arvomaailmalle ja identiteetin säilymiselle. Samalla tutkimuksen tulokset varoittivat siitä, että perinteen jatkuvuuteen voidaan suhtautua itsestäänselvyytenä.
* Laulujuhlat ovat musiikkijuhlat, joissa on suuri määrä esiintyjiä ja joissa esiintyvät laulukuorot ja orkesterit. Viron laulujuhlaperinne sai alkunsa 1800-luvun toisen puoliskon alussa vuonna 1869. Laulujuhlista on muodostunut kansan yhteenkuuluvuuden ilmaisija. Lähes puolentoista vuosisadan aikana järjestetyt yhteislaulutilaisuudet ovat merkittävästi vaikuttaneet musiikkikulttuurin kehitykseen. Viron, Latvian ja Liettuan laulu- ja tanssijuhlaperinne merkittiin vuonna 2003 UNESCO:n kokoamaan ihmiskunnan suullisen ja henkisen kulttuuriperinnön mestariteosten luetteloon.
Taustatarina Hengelliset laulut ja laulukuorot
1700-luvun lopulla Viroon levineen herrnhutilaisuuden toiminnassa tärkeällä sijalla oli yhteislaulanta. Laulettiin hengellisiä lauluja, joista suurin osa oli kirjoitettu Saksassa. Tämä toi mukanaan aiemmasta poikkeavan laulutavan. Hengelliseen herätystoimintaan liittyi herrnhutilaisuuden taholta halveksunta ja viha vanhoja kalevalamittaisia kansanlauluja ja kansanomaisia tapoja kohtaan. Samaan aikaan virallinen luterilainen kirkko ja kyläkoulut opettivat puolestaan saksalaista esikuvaa seuraavaa moniäänistä kuorolaulua. Jo 1600-luvun loppuun mennessä oli ilmaantunut vähintään viisi vironkielistä koraalikirjaa, joita käytettiin kihlakunnankouluissa.
Ensimmäinen tieto neljä-äänisestä kuorolaulusta virolaisten keskuudessa on peräisin vuodelta 1818 Kanepin kihlakunnankoulusta. Vuonna 1822 Laiusella toimi aikaansa nähden hyvin edistysmielinen kihlakunnankoulu, johon otettiin myös tyttöjä. Tässä koulussa oli laulutunteja joka päivä ja vuodelta 1828 on peräisin tieto siellä toimineesta isommasta mieskuorosta. Kuorilaulun laajemmalle leviämiselle maaseutuväestön keskuudessa perusta luotiin koulussa ja kirkossa.
Saksalainen vaikutus
Kuorolaulu seuratoiminnan esikuvana otettiin baltiansaksalaisilta ja riikinsaksalaisilta, joiden keskuudessa moniäänistä mieslaulua ja myös sekakuorolaulua harrastava lauluseuraliike oli levinnyt. Baltiansaksalaiset lauluseurat (Liedertafel) olivat hyvin suosittuja ja aktiivisia. Yksi ensimmäisistä saksalaisista lauluseuroista Virossa oli vuonna 1849 Tallinnassa perustettu Revaler Verein für Männergesang. Ensimmäiset saksalaiset laulujuhlat Baltiassa järjestettiin jo vuonna 1836 Riiassa. Vuonna 1857 pidettiin samanlainen tilaisuus Tallinnassa. Johann Voldemar Jannsen kirjoitti lehdessään Perno Postimees, että Saksassa on jokaisessa kylässä lauluseura ja innosti virolaisia perustamaan samanlaisia seuroja. Vuonna 1858 Jannsen esitti esikuvaksi Sveitsin: ”Zürichin kaupungissa he lauloivat niin, että muurit tärisivät. Masennun, kun ajattelen, miten köyhiä me laulun osalta olemme!”
Sveitsissä järjestettiin vuosina 1843–1912 22 valtakunnalliset laulujuhlat ja vuosina 1922–2015 13 valtakunnalliset laulujuhlat, joiden pitopaikka vaihteli. Viimeisimmät pidettiin vuonna 2015 Meiringenissa ja seuraavat on suunnitelmissa järjestää vuonna 2022 Gossaussa. Laulajia vuoden 2015 laulujuhlissa oli 12.000.
Ensimmäisiä saksalaisia valtakunnallisia laulujuhlia tuntuu olevan vaikea määrittää, sillä monia tämäntapaisia tilaisuuksia järjestettiin ainakin vuodesta 1838 lähtien. Deutscher Sängerbund järjesti vuosina 1865–1912 kahdeksat valtakunnalliset laulujuhlat, Deutscher Sängerbund ja sen seuraaja Deutschen Chorverband vuosina 1924–2016 15 valtakunnalliset laulujuhlat, samoin eri paikoissa, niistä kaksi (1890 ja 1928) Wienissä. Viimeisimmät saksalaiset valtakunnalliset laulujuhlat pidettiin vuonna 2016 Stuttgardissa. Laulajia vuoden 2012 laulujuhlissa oli 20.000.
Kansallisromantiikka
Lauluseuraliike Saksassa ja Baltiassa edisti samalla myös Euroopassa levinneitä kansallisromanttisia aatteita. Kansallista heräämistä tapahtui kaikkialla. Alettiin kiinnittää enemmän huomiota kansalliseen yhteenkuuluvuuteen ja isänmaanrakkauteen. Saksalaisten kansallisen tietoisuuden nousu Baltiassa aiheutti puolestaan suurempaa eron tekemistä maakansaan (Undeutsch) ja tämän halveksuntaa. Vastapainona otettiin käyttöön käsite Viron kansa ja Jannsen ja muut aktiivisemmat henkilöt alkoivat perustaa samanlaisia lauluseuroja. Pian alettiin järjestää virolaisia laulujuhlia. Ensimmäiset virolaiset lauluseurat olivat vuonna 1863 perustettu Revalia ja vuonna 1865 perustetut Estonia ja Vanemuine.
Valtakunnalliset laulujuhlat
Ensimmäiset koko Viron laulujuhlat järjestettiin vuonna 1869 Tartossa. Kuudensista laulujuhlista alkaen tilaisuus on aina järjestetty Tallinnassa. Ensimmäiset seitsemät laulujuhlat pidettiin tsaarin Venäjän alaisuudessa. Maailmansotien välisenä aikana järjestettiin neljät laulujuhlat ja neuvostomiehityksen oloissa kymmenet juhlat. Valtakunnallisia laulujuhlia pidetään viiden vuoden välein.
Paikalliset laulujuhlat
Paikallisten kuorojen yhteislaulutilaisuuksia pidettiin jo ennen I valtakunnallisia laulujuhlia. Ensimmäiset monen virolaisen kuoron yhdessä laulannat järjestettiin vuosina 1855 ja 1857 Põlvassa. Ensimmäiset laajempaa huomiota saavuttaneet laulujuhlat pidettiin vuonna 1863 Ansekülassa, ja niihin osallistui 500 laulajaa. Ennen valtakunnallisia laulujuhlia tiedetään laulujuhlia järjestetyn lisäksi Jõhvissa, Simunassa, Virumaalla, Laiusella, Hiidenmaalla, Pärnun kihlakunnassa ja Uulun kartanossa.
Laulujuhlatapaa vakiinnutettaessa maakunnalliset ja paikalliset laulujuhlat muuttuivat yhä yleisimmiksi. Niinpä VI ja VII valtakunnallisten laulujuhlien välillä pidettiin tiettävästi 23 laulupäivät eri paikoissa ja X ja XII juhlien välillä jo 104 laulupäivät.
Erikoislaulujuhlat
Vuonna 1956 järjestettiin ensi kertaa Baltian maiden ylioppilaslaulujuhlat nimellä Gaudeamus. Vuodesta 1962 lähtien pidetään viiden vuoden välein nuorten laulujuhlia. Ennen maan uudelleen itsenäistymistä pidettiin yölaulujuhlia. Vuonna 2000 järjestettiin virolaissuomalaiset laulujuhlat. Vuonna 2008 pidettiin punklaulujuhlat ja Viron 90-vuotispäiviin liittyen yölaulujuhlat nimellä ”Märkamisaeg” (suomeksi ”huomaamisaika”).
Ulkovirolaisten laulujuhlat
Ensimmäiset suuremmat virolaisten laulujuhlat pakolaisuudessa järjestettiin vuonna 1946 Saksassa Altenstadtissa ja 1947 Augsburgissa. Lisäksi niitä on pidetty Ruotsissa, Yhdysvalloissa, Kanadassa, Australiassa, Englannissa, Uudessa-Seelannissa sekä ESTO-päivien yhteydessä.
03.02.2020 klo 14.39Itä-Suomi
Poliisi on paljastanut Mikkelissä toimineen huumausaineiden myyntiorganisaation. Kahden miehen epäillään välittäneen vajaan vuoden aikana yli 1 kg:n verran amfetamiinia Mikkelin alueelle. Amfetamiinin välittämistä on tapahtunut mm. yleisillä paikoilla Mikkelin keskustan alueella. Esitutkinnan aikana poliisi on etsinnöillä takavarikoinut amfetamiinia noin 500 grammaa. Takavarikoidun amfetamiinin arvo katukaupassa on arviolta 15 000 – 25 000 euroa. Esitutkinnassa selvinneen perusteella rikoshyötyä myydystä huumausaineesta epäillään syntyneen useita kymmeniä tuhansia euroja.
Tutkinnan yhteydessä on ollut vangittuina kaksi mikkeliläistä miestä, joita epäillään törkeästä huumausainerikoksesta. Heidät vapautettiin tutkinnan jälkeen. Lisäksi tutkinnan aikana on kuulusteltu yli 50 täysi-ikäistä henkilöä lähinnä huumausaine-ja omaisuusrikoksesta epäiltyinä.
Rikoskokonaisuuteen liittyvissä esitutkinnassa tutkittiin myös yhteensä noin 30 omaisuusrikosta. Suoritetuilla etsinnöillä takavarikoitiin ampuma-aseita sekä anastettua omaisuutta, joka saatiin palautettua takaisin niiden oikeille omistajille.
Rikoskokonaisuuden esitutkinta on saatu päätökseen ja siirretty syyttäjälle syyteharkintaan.
03.02.2020 klo 14.12Itä-Uusimaa
Mies rysäytti henkilöautolla päin kerrostalon seinää ja riehui sen jälkeen läheisessä kaupassa
Vantaa, Pallastunturintie, 2.2.2020 klo 17.50
Sekavasti käyttäytynyt mies rysäytti ensin henkilöautolla päin kerrostalon seinää ulko-oven kohdalla. Mies jätti auton niille sijoilleen ja siirtyi läheiseen kauppaan riehumaan. Kaupassa mies tuhosi myytävänä olleita tuotteita heittelemällä niitä pitkin paikkoja.
Poliisin saavuttua mies rauhoittui. Hän selitti käytöstään kofeiinin yliannostuksella. Mies otettiin kiinni ja häntä epäillään liikenneturvallisuuden vaarantamisesta ja vahingonteosta. Paikalle kutsuttiin hinausauto siirtämään henkilöauto pois kerrostalon ovelta. Auto vahingoittui törmäyksessä, mutta kukaan ei loukkaantunut törmäyksessä.
Rattijuopumuksesta epäilty jäi kiinni sivullisten ansiosta
Vantaa, Saagatie, 2.2.2020 klo 20.45
Poliisipartio huomasi pitkin Saagatietä ajavan henkilöauton, jonka hätäkeskus oli juuri kuuluttanut kaikille poliisiautoille tiedoksi. Sivulliset olivat tehneet autosta havaintoja ja kuljettajan epäiltiin olevan päihtynyt.
Partio pysäytti auton ja sitä kuljettaneelle parikymppiselle naiselle tehtiin puhalluskoe. Sen tulos oli nolla promillea. Nainen vaikutti kuitenkin poissaolevalta ja hänelle tehtiin myös huumeiden käyttöä osoittava pikatesti. Se oli positiivinen. Nainen myös kertoi käyttäneensä huumausaineita paria päivää aiemmin.
Nainen kuljetettiin verikokeisiin. Koska hänellä ei ollut ajo-oikeutta, häntä epäillään rattijuopumuksen ja huumausaineen käyttörikoksen lisäksi myös kulkuneuvon kuljettamisesta oikeudetta.
03.02.2020 klo 10.59Oulu
Oulun poliisi on aikaisemmin tiedottanut, että lauantaina 1.2.2020 aamuyöstä Oulun Metsokankaalla tapahtui ampumavälikohtaus parkkialueella. Ensitietojen perusteella paikalla oli kaksi autoseuruetta ja paikalla ammuttiin laukauksia, mutta tapauksessa ei syntynyt henkilövahinkoja.
Pian tapahtuman jälkeen poliisi tavoitti paikalla olleet autoseurueet muualta Oulusta. Poliisi otti kiinni kolme henkilöä, joiden epäillään liittyvän ampumiseen.
Esitutkinnassa selvitetyn perusteella parkkipaikalla on kohdannut kaksi seuruetta. Tilanne on edennyt siihen, että paikalla on ammuttu useita laukauksia, minkä jälkeen seurueet ovat poistuneet paikalta. Ammutut laukaukset eivät ole aiheuttaneet henkilövahinkoja, eikä laukausten tiedetä aiheuttaneen myöskään omaisuusvahinkoja. Yksi henkilö on myöntänyt ampuneensa useita laukauksia ilmaan parkkipaikalla.
Tapahtumaan liittyen poliisi on takavarikoinut pistoolin, jota on käytetty ampumisessa. Kiinniotetut henkilöt on vapautettu kuulustelujen jälkeen.
Poliisi jatkaa asian esitutkintaa epäiltynä vaaran aiheuttamisena ja ampuma-aserikoksena. Poliisi selvittää mm. tapahtumankulkua ja ampumiseen liittyvää motiivia.
Asiaan liittyvistä havainnoista tai tiedoista pyydetään ilmoittamaan Oulun poliisin vihjepuhelimeen p.0295 416 194 tai sähköpostiin vihjeet.oulu(at)poliisi.fi.
03.02.2020 klo 10.31Sisä-Suomi
Tampere klo 22:53 Pispalan valtatiellä poliisi pysäytti liikennetarkastusta varten henkilöauton. Autoa kuljettaneen miehellä ei ollut voimassa olevaa ajo-oikeutta. Miehen hallusta löytyi marihuanaa sekä amfetamiinia. Huumepikatesti oli positiivinen amfetamiini/metamfetamiinille. Autosta löytyi pieni pussi epäiltyä marihuanaa. Kuljettajaa epäillään rattijuopumuksesta, huumausaineen käyttörikoksesta, kulkuneuvon kuljettamisesta oikeudetta sekä huumausaineen hallussapitorikoksesta.
Tampere klo 03:46 Ilmarinkadulla poliisi pysäytti henkilöauton kuljettajan ajokunnon tarkistusta varten. Autoa kuljettanut mies oli aikaisemmin määrätty ajokieltoon, eikä hänellä ole koskaaan ollut henkilöauton kuljettamiseen vaadittavaa ajo-oikeutta. Mies puhalsi alkometriin 0 tuloksen, mutta oli silminnähden päihtynyt. Miehelle suoritettu huumepikatesti oli positiivinen kannabikselle, amfetamiinille/metamfetamiinille sekä bentsodiatsepiinille.
03.02.2020 klo 10.12Itä-Uusimaa
Itä-Uudenmaan poliisilaitoksen rikostutkintayksikössä on ollut tutkittavana keväällä 24.3.2019 vaalitilaisuudessa silloiseen ulkoministeriin kohdistunut epäilty väkivallanteon yritys. Tapauksen esitutkinta on nyt valmistunut.Tapahtuman epäillyt rikosnimikkeet ovat tarkentuneet esitutkinnan aikana. Asiaa on tutkittu ministeriin kohdistuneena pahoinpitelyn yrityksenä sekä poliittisten toimintavapauksien loukkaamisena. Tapausta on tutkittu myös virkamiehen väkivaltaisena vastustamisena, sillä teko on kohdistunut ministerin turvamiehinä toimineihin poliiseihin. Asiassa on tutkittu myös rattijuopumusta.Koko esitutkinnan ajan tapauksessa on ollut yksi rikoksesta epäilty.– Esitutkinnan perusteella rikoksesta epäilty mies on saapunut Korson maalaismarkkinoille mopolla päihtyneenä, havainnut paikalla olleen silloisen ulkoministerin, lähestynyt häntä uhkaavasti ja aggressiivisesti ja yrittänyt lyödä ministeriä, kertoo tapauksen tutkinnanjohtaja rikoskomisario Juha Springare.Valtioneuvoston turvahenkilöt saivat estettyä hyökkäyksen vaalitilaisuudessa. Kiinniottotilanteessa epäilty teki voimakasta vastarintaa ja kohdisti aktiivista väkivaltaa turvahenkilöitä kohtaan. Turvahenkilöt ovat poliisin virassa toimivia virkamiehiä.– Esitutkinnassa ei ole tullut esiin mitään sellaista, minkä perusteella tekoja voitaisiin pitää erityisen suunnitelmallisina tai että taustalla olisi järjestäytymistä. Esitutkinnassa ei ole tullut ilmi myöskään mitään siihen viittaavaa, että muita henkilöitä olisi ollut vaikuttamassa epäiltyjen tekojen tapahtumiseen. Rikoksesta epäilty ei myöskään itse ole osannut kertoa selkeää syytä omalle toiminnalleen, Springare jatkaa.Tapaus siirtyy syyteharkintaan Etelä-Suomen syyttäjäalueelle.
NordenBladet — Heinola. Liikennepoliisisektorin partiot suorittivat liikenteen valvontaa sunnuntaina Valtatiellä 5 Paasossa. Pohjoisen suunnasta tuli henkilöauto, joka ohitti ohituskaistalla useita ajoneuvoja. Autolle mitattiin tutkalla nopeudeksi 137 km/h nopeusrajoituksen ollessa 80 km/h. Autoa kuljettanutta nelikymppistä miestä epäillään törkeästä liikenneturvallisuuden vaarantamisesta.
Valvonnassa yhteydessä tavattiin muutoinkin yli 40 autoilijaa, jotka syyllistyivät erilaisiin liikennerikkomuksiin. Puolentusinaa kuljettajaa määrättiin väliaikaiseen ajokieltoon heidän syyllistyessään vakavaan piittaamattomuuteen ylinopeuden osalta.
Asikkala. Poliisi sai tiedon, että sunnuntaiyönä oli ajettu autolla tai autoilla Vääksyn urheilukentällä. Urheilukentälle oli edellisenä päivänä tehty hiihtolatu, jolla oli ajettu siten, että hiihtolatu oli osittain käyttökelvoton. Lisäksi havaittiin juoksuradan vaurioituneen ja kentällä ajanut auto oli törmännyt metalliaitaan kentän laidalla. Tapahtunutta tutkitaan vahingontekona.
Forssa. Hätäkeskus ilmoitti sunnuntaiaamuna henkilöauton ulosajosta Valtatiellä2 Forssan Paavolassa. Partio havaitsi nuoren naisen poistumassa ojaan suistuneen henkilöauton luota. Hän kertoi partiolle ajaneensa autoa. Tapahtumapaikkatutkinnassa selvisi, että parikymppinen nainen oli ajanut henkilöautolla Forssan keskustan läpi. Turuntien ja Valtatie 2: n risteyksen jälkeen hän oli menettänyt autonsa hallinnan ja ajautunut kulkusuunnassaan oikealle pientareelle törmäten valaisinpylvääseen. Törmäyksen jälkeen auto oli pyörähtänyt jatkaen perä edellä yli vastaantulevien ajokaistan päätyen ojaan. Auto vaurioitui törmäyksessä, kuljettajalla ei ensihoidon tarkastuksessa havaittu vammoja.
Nainen puhalsi seulonta-alkometriin törkeän rattijuopumuksen ylittävän tuloksen. Hänet vietiin verikokeeseen veren alkoholipitoisuuden selvittämiseksi.
Poliisi tutkii asiaa törkeänä rattijuopumuksena ja liikenneturvallisuuden vaarantamisena.
Janakkala. Partio tapasi sunnuntaina iltapäivällä 42-vuotiaan naisen kuljettamassa henkilöautoa huumausaineiden vaikutuksen alaisena Koivukaarrossa. Hän puhalsi seulonta-alkometriin nollatuloksen, mutta huumepikatesti oli positiivinen. Hänet vietettiin verikokeeseen asian varmistamiseksi. Lisäksi nainen on ajokiellossa.
Asiasta kirjattiin rikosilmoitus rattijuopumuksesta, huumausaineen käyttörikoksesta ja kulkuneuvon kuljettamisesta oikeudetta.
Hämeenlinna. Partio sai hätäkeskukselta sunnuntai-iltana tehtävän epävarmasti ajavasta ajoneuvosta Tuuloksentiellä. Partio tavoitti kyseisen henkilöauton, jota kuljetti viisikymppinen nainen. Hän puhalsi seulonta-alkometriin törkeän rattijuopumuksen ylittävän tuloksen. Nainen vietiin tarkkuusalkometrikokeeseen, jonka tulos oli 1,14 mg/l. Hänet määrättiin väliaikaiseen ajokieltoon.
Tapahtunutta tutkitaan törkeänä rattijuopumuksena.
Lahti. Hätäkeskus ilmoitti sunnuntaina kello 22.21, että Lepolankadulla yritetään murtautua kioskiin. Tehtävälle liittyi kaksi poliisipartiota, jotka tapasivat kioskin edustalta 38- ja 24-vuotiaat miehet. He olivat uhkailleet tapahtumapaikalle tulleita henkilöitä suusanallisesti ja osoittamalla jollakin esineellä.
Molempien miehien hallusta löytyi turvallisuustarkastuksen yhteydessä puukkoja ja huumausaineita. Lisäksi vanhemman miehen hallusta löytyi murtovälineitä ja kaasusumutin. Heidät otettiin kiinni epäiltynä varkauden yritykseen.
Poliisi tutkii asiaa laittomana uhkauksena, varkauden yrityksenä, ampuma-aserikoksena, huumausaineen käyttörikoksena, toisen vahingoittamiseen soveltuvan esineen hallussapitona ja murtovälineen hallussapitona.
NordenBladet — Henkilöautoa on vahingoitettu Kouvolan keskustassa kansalaisopiston hiekkaparkissa. Rikos on tapahtunut lauantain 1.2. klo 17 ja sunnuntaiaamun 2.2. välisenä aikana. Poliisi pyytää havaintoja tapahtuneesta. Havainnot ja tiedot tapahtuneesta voi ilmoittaa numeroon 0504479574 tai sähköpostitse rikostorjunta.kymenlaakso@poliisi.fi
Poliisi tavoitti viikonloppuna Kouvolan ja Iitin alueella yhteensä kuusi kuljettajaa, joita epäillään rattijuopumusrikoksista. Näistä kahden kuljettajan epäillään olleen alkoholin vaikutuksen alaisina ja neljän kuljettajan epäillään olleen huumausaineiden vaikutuksen alaisina.
