NordenBladet — Poliisi etsii yhdessä SRVA-toimijoiden kanssa mahdollisesti loukkaantunutta karhua Pieksämäellä
Poliisi sai perjantaiaamuna hieman kahdeksan jälkeen tiedon verisistä eläimenjäljistä Partaharjuntiellä Kukkaromäen eteläpuolella. Poliisi on pyytänyt suurriistavirka-apuhenkilöstöä avustamaan eläimen jäljityksessä, tunnistamisessa sekä havainnoinnista mahdolliseen loukkaantumiseen liittyen. Poliisi kehottaa välttämään tarpeetonta liikkumista Kukkaromäen eteläpuolisella alueella.
Jyrki Koskinen
Komisario
Itä-Suomen poliisilaitos
Valvonta- ja hälytystoiminta
Joensuun poliisiasema
Pykäläkuja 1
80100 JOENSUU
0295 456 201
09.07.2020 klo 17.45Keskusrikospoliisi
Keskusrikospoliisi vaatii vangittavaksi kahta miestä Espoon Suurpellossa 7.7.2020 tapahtuneeseen henkirikokseen liittyen.
Vuonna 1980 syntyneitä miehiä vaaditaan vangittaviksi murhasta todennäköisin syin epäiltynä. Vangitsemista käsitellään Länsi-Uudenmaan käräjäoikeudessa perjantaina 10.7.
Henkirikoksen uhri on 1995 syntynyt mies. Häntä ammuttiin Suurpellon Klariksentiellä tiistaina noin kello 21 aikaan. Mies kuoli myöhemmin ampumisessa saamiinsa vammoihin.
Teon motiivia selvitetään. Poliisin tiedon mukaan rikoksesta epäillyillä on vahvoja kytköksiä järjestäytyneeseen rikollisuuteen.
– Tapahtumiin liittyen on kuultu useita henkilöitä ja meille on muodostunut käsitys tapahtumien kulusta. Kiitämme kaikista saamistamme vihjeistä ja tiedoista asiaan liittyen, ja pyydämme kaikkia asiasta tietäviä olemaan meihin yhteydessä, sanoo tutkinnanjohtaja, rikoskomisario Jan Aarnisalo Keskusrikospoliisista.
Tietoja ja havaintoja voi toimittaa osoitteeseen vihjeet.espoo(a)poliisi.fi tai numeroon 050 598 0057. Numeroon voi toimittaa myös mahdollista kuva- tai videomateriaalia WhatsAppin kautta.
Esitutkinnassa tehdään tiivistä yhteistyötä Länsi-Uudenmaan poliisilaitoksen kanssa.
NordenBladet – Viron kuudes valtakunnallinen avointen maatilojen päivä pidetään tänä vuonna sunnuntaina 19. heinäkuuta, jolloin koko maassa yhteensä 282 maatilaa ja maaseutuyritystä avaa vierailijoille porttinsa. Näistä kolmeneljännestä on avoinna myös lauantaina 18. heinäkuuta.
”Loistava uutinen on se, että välillä olleesta poikkeustilasta huolimatta maatilapäivän valmistelut jatkuvat alun perin suunnitelluksi ajaksi ja tapahtumaan osallistuu suunnitteen saman verran maatiloja ja maaseutuyrityksiä kuin viime vuonna”, lausui maaseutuministeri Arvo Aller. ”Viime kuukaudet ovat olleet koronaviruksen vuoksi hankalat maaseutuyrittäjillekin ja monenlaiset rajoitukset ovat vaikuttaneet sekä tuotantoon että myyntiin. Avointen maatilojen päivä tarjoaa muun muassa hyvän mahdollisuuden tarjota suoraan omalla pihalla virolaista ruokaa ja tavaraa tuhansille perheille, jotka tuona viikonloppuna kiertävät Viron maaseutua löytämässä”.
Eniten maatiloja on tänä vuonna avoinna Harjumaalla (41) ja Pärnumaalla (37). Näitä seuraavat maatilojen määrissä seuraavat maakunnat: Tartonmaa (29), Saarenmaa (27), parikymmentä maatilaa on avoinna Lääne-Virumaalla, Viljandimaalla ja Võrumaalla. 220 maatilaa odottaa vieraita myös lauantaina 18. heinäkuuta, mutta kaikki tilat ovat avoinna sunnuntaina 19. heinäkuuta. Osallistujista 50 maatilaa ja maaseutuyritystä avaa ovensa ensimmäistä kertaa.
Avointen maatilojen päivän avajaistilaisuus tapahtuu tänä vuonna Viron perunapääkaupungissa Simunassa. Vieraita auttaa tänäkin vuonna maatiloille löytämään Navicup-sovelluksessa avautuva avointen maatilojen kartta.
Avointen maatilojen päivän järjestävät maaseutuministeriö, maatalouden tutkimuskeskus, Viron maatalouskauppakamari ja Viron maanviljelijöiden keskusliitto. Avointen maatilojen päivän järjestämistä rahoitetaan Viron maaseutuelämän kehityssuunnitelmasta 2014–2020 ja Euroopan maaseutuelämän kehittämisen maatalousrahastosta.
NordenBladet – Rohdoskasvien keräämisen ja kuivaamisen aika on käsillä! Tämän päivän artikkelissa kerron mesiangervosta ja sikoangervosta. Miltä kasvit näyttävät? Mistä mesiangervoa ja sikoangervoa voi löytää ja miten millaisia kasvinosia käytetään?
Mesiangervo (Filipendula ulmaria) on ruusukasvien heimon angervojen sukuun kuuluva monivuotinen ruohokasvi. Mesiangervolla on kansan suussa lukuisia nimityksiä. Kasvin tieteellinen nimi on latinaa, lisänimi ulmaria tulee sanasta ulmus eli jalava ja merkitsee jalavan tapaista. Oikeastaan mesiangervo ei muistuta jalavaa juurikaan. Kasvi sisältää kuitenkin punajalavan tapaan salisyylihappoa, joka on jo kauan käytetty kipulääkkeenä, ja ehkäpä tämä on auttanut nimen valinnassa. Suvun nimi filipendula tulee sanoista filum eli niitty ja pendulus joka merkitsee riippuvaa. Se saattaa viitata kuitumaisiin juuriin ja suvulle tyypillisesti riippuviin juurimukuloihin.
Levinneisyys ja kasvupaikka:
Mesiangervo on kotimainen kasvi suuremmassa osassa Eurooppaa ja Länsi-Aasiaa. Se on viety myös Pohjois-Amerikkaan ja sinne sopeutunut. Virossa mesiangervo on yleinen. Se suosii kosteita kasvupaikkoja ja sitä voi tavata esimerkiksi soilta, luhdilta, lehdesniityiltä ja vesistöjen rannoilta. Tyypilliset lajit, joiden kanssa se Länsi-Euroopassa kasvaa, ovat suo-ohdake (Cirsium palustre) ja tylppövihvilä (Juncus subnodulosus). Mesiangervo on hemeradiafori (alkuperäiskasvi, jonka esiintymiseen ihmisen toiminta ei vaikuta tai joka on ihmistoiminnan vuoksi menettänyt alkuperäisiä kasvupaikkojaan, mutta saanut tilalle uusia).
Vanhat virolaiset ovat pitäneet mesiangervoa hieman maagisena kasvina, joka suojelee pahuudelta. Juhannusyönä oli tapana panna kukkivia mesiangervoja talon hirsien ja lautojen väliin.
Kansanparannuksessa mesiangervotee on varsin yleinen yskän ja monenlaisten naisten- ja sisätautien sekä tulehdusten ja kuumeen lievittäjänä. Samoin on mesiangervoa käytetty mietona rauhoittavana aineena ja hyvän unen antajana. Rohdoskasviksi kerätään kukintoja kukinnan alussa, tavallisesti hieman ennen heinäajan alkua. Mesiangervon kukinnoista erotettiin vuonna 1835 ensi kertaa salisyylihappoa, joten sitä voi kutsua ikään kuin nykyisen aspiriinin edeltäjäksi. Niinpä ihmisten, joille aspiriini aiheuttaa astmakohtauksia, kannattaa olla mesiangervon suhteen varovaisia. Salisyylihapon lisäksi tämä kasvi sisältää runsaasti parkkiainetta, eteeristä öljyä, C-vitamiinia (tuoreissa lehdissä), glykosideja ja keltaista väriainetta. Kasvin maanpäällisellä osalla voi värjätä vaatteita, tuloksena on keltavihreä sävy. Juurilla värjäämällä saa mustan sävyn. Hieman unholaan jäänyt mesiangervo on uudelleen löytämisen arvoinen. Keväisiä tuoreita versoja ja lehtiä voi lisätä salaatteihin ja käyttää keitoissa lisukkeena. Vaihteluksi tavalliselle mesiangervoteelle voi kokeilla siirapin keittämistä.
Rohdoskasvina mesiangervolla on yleisesti vahvistava, tulehduksen-, kuumeen- ja reumanvastainen, rauhoittava, hikoiluttava, ruoansulatusta edistävä, virtsaneritystä lisäävä ja verenvuotoa pysäyttävä vaikutus. Aikojen kuluessa sitä on, kuten poimulehteäkin, pidetty ennen kaikkea naisten kasvina. Sillä on hoidettu naistentauteja, varsinkin valkovuotoa. Mesiangervolla torjuttiin myös lapsivuodekuumetta.
Miltä mesiangervo näyttää?
Kasvin kuvaus:
Kasvin varsi on pysty, maanpäällisen varren korkeus on 60–150 cm. Varsi on ryppyinen ja punertava.
Kasvin lehdet ovat parilehdykkäiset. Ne ovat päältä tummanvihreät, alta vaaleat ja hienokarvaiset. Päätylehdykät ovat suhteellisen suuret, enintään 3 cm pitkät ja 3–5-luiskaiset. Lehdet ovat epätasaisen sahalaitaiset.
Kasvin kermanvalkeat ja aromaattiset kukat ovat kerääntyneet varren huippuosaan ja muodostavat epäsäännöllisen huiskilon. Verhiö on hyvin pieni ja viisiliuskainen. Kukinnon halkaisija on 2–3 cm. Kukkien tuoksu on voimakkaan makea. Kukinta-aika on kesäkuusta syynkuun alkuun.
Kasvin hedelmä on kierteinen, kietoutunut n. 3 mm pitkä pähkylä.
Mesiangervon voi helposti sekoittaa samaan sukuun kuuluvan sikoangervoon, jonka lehdet ovat kuitenkin sananjalan lehtiä muistuttavat. Kukinnon samankaltaisuuden vuoksi kasvin voi virheellisesti laskea myös ängelmälajiksi (Thalictrum, näistä eniten muistuttaa keltaängelmä).
Sikoangervo Sikoangervo (Filipendula vulgaris) on kasvilaji, joka kuuluu ruusukasvien heimon tuoksuangervojen sukuun. Se kasvaa Virossa alvareilla ja kalkkikivipohjaisissa männiköissä. Kasvi on Pohjois- ja Länsi-Virossa yleinen, mutta muualla maassa harvinainen. Sillä on Virossa kansankielessä peräti parikymmentä eri nimeä.
Sikoangervo on 30-80 cm korkea monivuotinen kasvi, jonka juurakko on vino ja sen lisäjuuret ovat paksuntuneet. Tavallisesti varsi on yksinkertainen, juuren puolen lehdet sulkamaiset ja parilehdykkäiset. Kukinnot, joiden halkaisija on tavallisesti 1–1,5 cm, ovat yleensä kuusittain. Kukat ovat väriltään valkoisia, mutta ennen puhkeamista vaaleanpunaisesta punaiseen, ja ne kukkivat kesäkuussa ja heinäkuussa. Hedelmät pitkiä ja karvaisia.
Koska sikoangervo pitää kalkkipitoisesta maaperästä, sitä kasvaa Virossa lähinnä pohjoisosissa ja Saarenmaalla alvareilla ja kalkkikivipohjaisissa männiköissä.
Sikoangervon osista käytetään maanpäällistä osaa ja mukulamaista juuren paksunnosta. Näistä maanpäällistä osaa kerätään kukinnan aikaan ja juurta syksyllä.
Kasvin vaikuttavia aineita ovat parkkiaine, eteeriset öljyt, tärkkelys, glykosidit, C-vitamiini (250 mg%) ja vähemmässä määrin muut aineet. Tällä kasvilla on yhteenvetona rauhoittava, rakkokivien ja munuaiskivien vastainen, epilepsian, vesipöhön, suolistoparasiittien vastainen ja naistentauteja hoitava vaikutus.
Teenä sikoangervoa käytetään 1–2 lasillista päivässä. Voi käyttää myös lapsille, jotka itkevät paljon, mutta tällöin tulee antaa mietoa kukinnoista keitettyä teetä maidon kera. Sen lisäksi, että juurimukulat ovat sikojen herkkua, niitä voi käyttää myös leivänteossa.
Sikoangervo kuuluu alvarimetsän aluskasvillisuuteen. Se pitää kosteammasta ja vahvemmasta mullasta. Virossa sikoangervo on apofyytti. Hedelmä on pähkylämäinen. Sen sivu- ja päätylehdet ovat samankokoiset. Lisäksi ne ovat päältä paljaat ja alta hieman karvaiset.
Rohdoskasvina sikoangervoa kerätään yrtin kukinnan aikaan. Sikoangervolla on rauhoittava, hikoiluttava ja virtsaneritystä stimuloiva vaikutus.
Kansanparannuksessa sitä on käytetty virtsarakkoa ja munuaiskiviä, epilepsiaa, vesipöhöä ja suolistoparasiittejä vastaan. Myös naistentautien hoitoon se sopii mesiangervon tavoin. Vanhaan aikaan annettiin itkeville lapsille juotavaksi sikoangervon kukinnoista valmistettua teetä maidon kanssa.
NordenBladet — Torstaina klo 11.30 oli Kiteellä Kurenrinteentiellä tapahtunut liikenneonnetomuus, jossa henkilöauto oli suistunut ulos tieltä päätyen n.150 metrin päähän kyljelleen. Pelastuslaitoksen miehistö oli joutunut irrottamaan autoon jumiin jääneen kuljettajan ja toimittanut hänet jatkotutkimuksiin keskussairaalaan. Henkilöautoa kuljettaneen kiteeläismiehen vammoista ei toistaiseksi ole tietoa. Kuljettaja oli autossa yksin. Alkoholilla ei ollut osuutta tapahtumaan.
NordenBladet — Poliisihallituksen asehallinto on koronaviruksen vuoksi päättänyt perua asehuutokaupan, joka oli tarkoitus järjestää Riihimäellä maanantaina 24.8.2020.
Vaikka koronavirusepidemia on laantumassa rajoitustoimien ja hygieniakäyttäytymisen vuoksi, uhka epidemian kiihtymisestä on edelleen olemassa.
Asehuutokauppa on yleisötilaisuus, jossa tulee valtioneuvoston ja aluehallintovirastojen suositusten mukaan noudattaa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen sekä opetus- ja kulttuuriministeriön 14.5.2020 antamia ohjeita osallistujien turvallisuuden varmistamiseksi.
Asehallinnon arvion mukaan asehuutokaupan järjestäminen ei tällä hetkellä ole mahdollista voimassaolevien ohjeiden mukaisesti, vaan tilaisuuden järjestäminen muodostaisi riskin sekä osallistujille että viraston toiminnalle.
Asehallinto seuraa tilannetta ja tiedottaa syyskuun alussa 5.10.2020 päivälle suunnitellun asehuutokaupan järjestämisestä.
09.07.2020 klo 15.19Oulu
Vuonna 1987 syntynyt kajaanilaismies kuljetti henkilöautoa 154 km/h tien kohdassa, jossa on 100 km/h rajoitus. Kun mies pysäytettiin ja puhallutettiin hönkäisi hän rattijuopumukseen viittaavan 0.28 milligramman tuloksen. Yksin autossa ollut mies määrättiin väliaikaiseen ajokieltoon ja hänen ajokorttinsa otettiin poliisin haltuun.
09.07.2020 klo 15.11Häme
Lahden pääpoliisiaseman kiinniotettujen säilytystilassa tapahtui helmikuun alussa 2019 voimankäyttötilanne, josta on nostettu syyte Hämeen poliisilaitoksen kolmea työntekijää kohtaan. Kahta vartijaa ja yhtä poliisia epäillään kiinniotetun henkilön törkeästä pahoinpitelystä.
Voimankäyttötilanteen johdosta Hämeen poliisilaitoksessa on jo heti tapahtuman jälkeen tehty virkamiesoikeudellinen harkinta kahden vartijan ja yhden poliisin osalta. Heitä on kuultu virkamiesoikeudellisessa menettelyssä. Poliisilaitos on pidättänyt poliisin virantoimituksesta ja kahden vartijan osalta on jääty odottamaan syyteharkintaa.
Syyttäjän nyt nostettua syytteen, aiemmin virasta pidätetyn poliisin lisäksi myös kaksi vartijaa on pidätetty virastaan.
Tapaukseen puututtiin aluksi Hämeen poliisilaitoksen oman toiminnan ja laillisuusvalvonnan kautta. Asia siirrettiin valtakunnan syyttäjän toimistoon helmikuun lopussa 2019.
09.07.2020 klo 14.44Länsi-Uusimaa
Avulias asukas oli löytänyt räjähteen kotoaan ja toimitti sen eilen poliisiasemalle. Räjähde osoittautui kranaatinheittimen kranaatiksi ja poliisiaseman päivystys jouduttiin tyhjentämään ja eristämään useaksi tunniksi. Puolustusvoimien henkilökunta kävi myöhemmin noutamassa kranaatin.
Räjähteen käsittely aiheuttaa aina vaaratilanteen löytäjälle ja hänen ympärillään oleville henkilöille. Räjähteen kuljettaminen lisää vaaraa ja vaarassa olevien ihmisten määrää entisestään.
Jos löydät räjähteitä tai esineitä, joiden epäilet olevan räjähteitä;
älä kuljeta räjähteitä tai esineitä itse poliisiasemalle
soita hätäkeskukseen 112, josta sinulle annetaan tarkempia toimintaohjeita
hätäkeskus antaa tehtävän erikoiskoulutetulle poliisipartiolle
poliisipartio tulee paikalle tai voi tunnistaa esineen jopa etänä esimerkiksi valokuvasta, jonka lähetät partiolle
poliisi hoitaa räjähteen kuljetuksen tai raivauksen paikan päällä, usein yhteistyössä Puolustusvoimien kanssa
kuljetus ja muut toimenpiteet räjähteiden hävittämiseksi ovat maksuttomia
räjähteitä ja ammuksia voi luovuttaa poliisille ilman rangaistuksen pelkoa https://www.poliisi.fi/luvat/luvattomat_ampuma-aseet_ja_rajahteet
vain varmuudella tunnistettuja vaarattomia patruunoita ja esimerkiksi hätäraketteja voi kuljettaa itse hävitettäväksi
NordenBladet — Tiistain ja keskiviikon välisenä yönä murtauduttiin Mansikkaraitti 8 liikekiinteistöön rikkomalla liikkeen nosto- oven lasi. Paikalla on havaittu noin klo 23.00 aikaan liikkuvan harmaan farmariauton, josta pyydetään havaintotietoja poliisille. Liikkeestä on alustavan tarkastuksen mukaan anastettu ainakin hitsauslaite.
Iisalmessa tapahtui kahden henkilöauton välinen kylkikosketus keskiviikkona klo 17.00, josta pyydetään silminnäkijähavaintoja. Henkilöauto ajoi Satamakatua Riistakadun suunnasta ja kääntyi ajosuuntaansa nähden oikealle Pohjolankadulle tarkoituksin jatkaa etelän suuntaan. Kyseinen henkilöauto ajoi kääntyviille tarkoitetuista kaistoista vasemmanpuoleista kaistaa. Samanaikaisesti ajoi Satamakatua toinen henkilöauto oikeanpuoleista kääntyville tarkoitettua kaistaa. Pohjolankadulla henkilöautot osuivat toisiinsa. Oikeanpuoleista kaistaa pitkin ajanut harmaa sedan – mallin henkilöauto ei pysähtynyt paikalle selvittämään tapahtunutta.
Poliisi pyytää ilmoittamaan molempiin tapahtumiin liittyvät mahdolliset havainnot vihjepuhelimen numeroon 029 5415 232 tai sähköpostilla osoitteeseen vihjeet.ita-suomi@poliisi.fi tai numeroon 029 545 5068.
