NordenBladet — Neljä viidestä suomalaisesta pitää kehitysyhteistyötä tärkeänä poikkeuksellisesta vuodesta huolimatta. Koronapandemian takia kehitysyhteistyötä pitäisi kansalaisten mielestä suunnata enemmän terveydenhuoltoon ja koulutukseen. Tämä käy ilmi ulkoministeriön Taloustutkimuksella teettämästä mielipidetiedustelusta.Mielipidetiedustelun mukaan 78 prosenttia suomalaisista pitää kehitysyhteistyötä erittäin tai melko tärkeänä. Vahvinta kannatus on alle 25-vuotiaiden sekä korkeasti koulutettujen keskuudessa.Kannatus on laskenut viime vuodesta, jolloin 89 prosenttia vastaajista piti kehitysyhteistyötä erittäin tai melko tärkeänä.”Poikkeuksellisesta vuodesta huolimatta kehitysyhteistyön kannatus on laajaa ja työn vaikuttavuus on vahva perustelu myönteiselle suhtautumiselle. Kansainvälisen yhteistyön merkitys onkin tärkeämpää kuin koskaan”, kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Skinnari sanoo. Runsas puolet vastaajista katsoo, että koronapandemia ei ole muuttanut suhtautumista kehitysyhteistyöhön. Viidennes taas ilmoittaa suhtautuvansa nyt myönteisemmin, ja niin ikään viidennes kielteisemmin.Neljä viidestä kyselyyn vastanneista on kuitenkin sitä mieltä, että kehitysyhteistyötä pitäisi koronapandemian takia suunnata toisin. Eniten suomalaiset suuntaisivat kehitysyhteistyötä pandemian takia terveydenhuoltoon, koulutukseen sekä veteen ja sanitaatioon. Puolet vastaajista on sitä mieltä, että kehitysyhteistyöllä voidaan torjua tehokkaasti koronapandemian vaikutuksia kehitysmaissa.Suomalaisten mielestä koulutus ja monenkeskinen yhteistyö tärkeimpiäTaloustutkimuksen tekemässä mielipidetiedustelussa vastaajilta kysyttiin avoimella kysymyksellä, missä Suomella on kehitysyhteistyössä eniten annettavaa. Selkeäksi ykköseksi nousivat koulutus, osaaminen ja ammattitaito 45 prosentin osuudella.Yhteistyömuodoista puolestaan vastaajat pitivät tärkeimpinä monenkeskistä yhteistyötä sekä EU:n kautta tehtävää kehitysyhteistyötä. Monenkeskisellä kehitysyhteistyöllä tarkoitetaan esimerkiksi YK:n ja kehitysrahoituslaitosten, kuten Maailmanpankin, kautta toimimista. Myös kansainvälinen vero-, ympäristö- ja ilmastoyhteistyö ovat osa monenkeskistä yhteistyötä.Tutkimukseen osallistui 1071 henkilöä eri puolilla Suomea. Haastattelut tehtiin syyskuussa 2020 yhdistelmämenetelmällä, jossa puolet haastatteluista toteutettiin henkilökohtaisina käyntihaastatteluina ja toinen puoli etähaastatteluina internetpaneelin välityksellä. Tutkimuksen virhemarginaali on 3 prosenttiyksikköä 95 prosentin luotettavuustasolla.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Sisäministeriö on asettanut uudistamishankkeen, jossa valmistellaan tarkistukset pelastustoimen ja hätäkeskustoiminnan valtakunnalliseen koulutusjärjestelmään, koulutusohjelmiin, tutkintoihin sekä rahoitukseen. Tavoitteena on uudistaa pelastustoimen ja hätäkeskustoiminnan koulutusjärjestelmä vastaamaan kansallisia tarpeita ja toimintaympäristön muutoksia.Hankkeessa muun muassa arvioidaan pelastustoimen ja hätäkeskustoiminnan tulevaisuuden henkilöstötarpeet ja selvitetään, mitkä ovat toimintaympäristön asettamat vaatimukset pelastustoimen ja hätäkeskustoiminnan koulutukselle. Tarkoituksena on myös tehdä esitykset mahdollisista tutkintouudistuksista ja niiden kustannusvaikutuksista sekä koulutuksen organisoinnista.− Pidän erittäin tärkeänä, että sisäisen turvallisuuden ammattilaisten koulutus on maailman laadukkainta ja seuraa aikaansa. Tämän päivän opiskelijat ovat työelämässä vielä jopa 2060-luvulla, joten oppimis- ja kehittymistaidot ovat aivan keskeisiä. Koulutusuudistuksen yhteydessä meillä on myös mahdollisuus tarkastella, millä houkuttelisimme yhä useampaa naista ja vähemmistön edustajaa hakeutumaan pelastajakoulutukseen, sisäministeri Maria Ohisalo sanoo.Hankkeessa ei valmistella säädösmuutoksia, vaan mahdolliset lakimuutokset valmistellaan nyt kerättävän tiedon pohjalta erikseen asetettavassa lainsäädäntöhankkeessa.Uudistamishanke on asetettu ajalle 11.11.2020-31.12.2022. Uusi koulutusjärjestelmä on tarkoitus ottaa käyttöön vuosien 2023-2024 aikana.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Tämänhetkistä epidemiatilannetta leimaavat nopeat alueelliset muutokset. Suomella on edelleen hyvät mahdollisuudet pitää tilanne kansainvälisesti arvioituna melko hyvänä. Tämä edellyttää sitä, että ihmiset jaksavat pysyä valppaina ja kärsivällisesti noudattaa viranomaisten antamia ohjeita ja suosituksia. Epidemian nopeaan loppumiseen ei pidä tuudittautua.Epidemian leviämisen estämisessä tarvitaan jatkuvasti alueellisia, oikea-aikaisia ja riittävän kattavia toimia, nopeaa testausta ja tehokasta tartunnanjäljitystä.Arvioitu tartuttavuusluku on tällä hetkellä 1,15-1,2 (90 % todennäköisyysväli).
Viikolla 45 (2.-8.11.) suurin osa tartunnoista oli peräisin kotimaasta. Ulkomailla saatujen tartuntojen osuus oli noin 8 %, ja näistä aiheutui joitakin jatkotartuntoja Suomessa. Viimeisen seurantaviikon (viikko 45) aikana tartuntatautirekisteriin ilmoitettiin 1397 uutta tapausta, kun edellisellä viikolla niitä oli 1452. Uusien tapausten ilmaantuvuus oli 25 tapausta 100 000 asukasta kohden, kun se edellisellä viikolla oli 26.Viimeisen kahden viikon seurantajakson (viikot 44–45) yhteenlaskettu tapausmäärä oli 2849 uutta tapausta, kun edeltävien kahden viikon (viikot 42-43) aikana tapauksia oli yhteensä 2499. Uusien tapausten ilmaantuvuus oli noin 51 tapausta 100 000 asukasta kohden ja sitä edeltävällä kahden viikon jaksolla ilmaantuvuus oli 45.Tapausmäärät kasvussa suuremmissa kaupungeissaAlueiden omien raporttien mukaan 11.11.2020 kiihtymisvaiheessa ovat Helsingin ja Uudenmaan, Kanta-Hämeen, Länsi-Pohjan, Pirkanmaan, Vaasan ja Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirit sekä Ahvenanmaan maakunta. Sairaanhoitopiireistä loput 14 ovat perustasolla, kuitenkin siten, että osassa perustasolla olevista sairaanhoitopiireistä yksittäiset kaupungit ovat siirtyneet kiihtymisvaiheeseen. Näitä ovat Kouvola, Kuopio ja Siilinjärvi sekä Rovaniemi.Suomen suurimmissa kaupungeissa (Helsinki, Espoo, Vantaa, Tampere ja Turku) tapausmäärät ovat kasvaneet. Toisaalta monella alueella tilanne on saatu hyvin hallintaan, jolloin alueellinen epidemiatilanne on rauhoittunut. Näin on käynyt esimerkiksi Vaasassa.Tartunnoista suurin osa todetaan edelleen nuorilla aikuisilla, mutta myös vanhemmissa ikäluokissa tapaukset ovat jonkin verran lisääntyneet. On tärkeää suojella erityisesti riskiryhmiin kuuluvia ihmisiä.Tartunnanlähde pyritään aina selvittämäänValtakunnallisesti uusien tartuntojen lähde saatiin selvitettyä noin 55 %:ssa tartunnoista. Tämä on hieman vähemmän kuin edellisellä viikolla. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) alueella tartunnanlähde oli tiedossa noin 40 %:ssa todetuista tapauksista viikolla 45. Muualla maassa, pois lukien HUS-alue, tartunnanlähde saatiin selville noin 80 %:ssa tartunnoista.Kuten edellisilläkin viikoilla, uusista tartunnoista kolmannes todettiin henkilöillä, jotka olivat tartunnan toteamishetkellä karanteenissa. Yli puolet (56 %) jäljitetyistä tartunnoista tapahtuu tällä hetkellä samassa taloudessa asuvilla. Yksityiselämän sosiaalisiin tilanteisiin (lähipiirin tapaaminen, yksityiset kokoontumiset) liitettiin 15 % tartunnoista, työpaikalle noin 10 % ja harrastustoimintaan noin 7 % tunnetuista tartunnoista. Useimmissa sairaanhoitopiireissä havaittiin tartunnan saaneita oppilaita, mutta tartunnat olivat pääosin peräisin muualta kuin kouluympäristöstä. Nämä tartunnat johtivat kuitenkin oppilaiden ja opettajien karanteeneihin, vaikka jatkotartunnat olivat harvinaisia. Varhaiskasvatuksessa todettiin vain yksittäisiä tartuntoja. Ravitsemisliikkeissä tapahtui alle 4 % tartunnoista. Tämä viittaa siihen, että rajoitustoimet ovat olleet tehokkaita. Sairaalahoitoa tarvitsevien määrät hieman nousussaSairaala- ja tehohoitoa tarvitsevia potilaita on edelleen melko vähän, mutta potilaiden määrä on viime viikkoina kasvanut. Sairaalahoidossa oli 11.11.2020 yhteensä 73 potilasta, joista 14 tehohoidossa. Taudista parantuneita arvioidaan olevan noin 14 000 mikä on noin 75 % todetuista tartuntatapauksista. Suomessa on tähän asti todettu yhteensä 18 345 tautitapausta. Tautiin liittyviä kuolemia on todettu 365.Tänään julkaistu epidemian seurantaraportti sekä edelliset raportit ovat THL:n sivuilla:Koronaviruksen seuranta (THL)Koronaepidemia: alueiden tilanne, suositukset ja rajoitukset (THL)Toimintasuunnitelma hybridistrategian mukaisten suositusten ja rajoitusten toteuttamiseen covid-19-epidemian ensimmäisen vaiheen jälkeen (Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2020:26)

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Euroopan unioni on nimittänyt ulkoministeriön ulkoasianneuvos Anne Meskasen EUAM Irakin -siviilikriisinhallintaoperaation varapäälliköksi.Anne MeskanenVuonna 2017 perustettu EU:n EUAM Irakin-siviilikriisinhallintaoperaatio (European Union Advisory Mission in support of Security Sector Reform in Iraq) tukee Irakin turvallisuussektorin uudistamista. Operaation mandaattina on neuvonannon keinoin tukea Irakin turvallisuussektorin viranomaisia Irakin turvallisuussektorin uudistuksen (SSR) siviilinäkökohtien johdonmukaisessa täytäntöönpanossa.EUAM Irak tuottaa asiantuntemusta moninaisista uudistuksen osatekijöistä, kuten terrorismin ja järjestäytyneen rikollisuuden sekä rahanpesun ja korruption torjunnasta, rajaturvallisuuden kehittämisestä, suunnittelusta, ihmisoikeuksista, turvallisuuslainsäädännöstä ja henkilöstöhallinnosta. Tavoitteena on siviiliturvallisuussektori, joka on tehokas, hyvän hallinnon periaatteiden mukainen, ihmisoikeuksia kunnioittava ja nauttii kansan luottamusta.Operaatiossa työskentelee noin 60 kansainvälistä asiantuntijaa. Lisäksi paikallisia työntekijöitä on noin 25. Suomalaisten asiantuntijoiden lukumäärä operaatiossa on 10 henkilöä. Operaation päämaja sijaitsee Bagdadissa. Anne Meskasen ehdokkuus ja nimitys ovat jatkoa Suomen johdonmukaiselle politiikalle Irakin tilanteen vakauttamiseksi. Meskasella on laaja kokemus kansainvälisistä tehtävistä. Hän on toiminut aiemmin Suomen suurlähettiläänä Afganistanissa, Kosovon suurlähetystön päällikkönä sekä edustuston päällikön sijaisena Suomen Damaskoksen suurlähetystössä. Lisäksi Meskanen on työskennellyt YK-edustossa New Yorkissa ja Suomen suurlähetystössä Romaniassa. 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Vuonna 2018 matkailijoiden kulutuksesta Suomessa yli puolet eli noin 8 miljardia euroa kohdistui Uudellemaalle ja lähes 1,1 miljardia euroa Lappiin. Matkailutoimialoilla työskentelevistä henkilöistä 40 prosenttia työskenteli Uudellamaalla. Vuoden 2018 ennakkotiedot ilmenevät työ- ja elinkeinoministeriön Alueellinen matkailutilinpito -raportista.Matkailuelinkeinon koko ja merkitys eri maakunnille vaihtelee. Matkailukysyntä kuvaa matkailijoiden tuotteisiin ja palveluihin käyttämää Suomeen jäävää rahamäärää vuoden aikana. Matkailun kokonaiskysyntä sisältää suomalaisten ja ulkomaisten matkailijoiden kulutusmenot Suomessa. Alueellisesta matkailukysynnästä noin 25 prosenttia kohdistui Lappiin, Pirkanmaalle, Varsinais-Suomeen, Pohjois-Pohjanmaalle ja Keski-Suomeen.Vuosina 2015–2018 ulkomainen matkailukysyntä kasvoi 3,6 miljardista eurosta 4,9 miljardiin eli noin 12 prosentin vuosivauhtia. Ulkomaisen kysynnän kasvu kohdistui erityisesti Uudellemaalle, Lappiin ja Etelä-Karjalaan. Lappi ja Etelä-Karjala ovat ainoat maakunnat, joissa yli puolet matkailukysynnästä on ulkomaista.Vuosina 2015–2018 kotimainen matkailukysyntä nousi 10,2 miljardista eurosta 10,8 miljardiin eli noin kaksi prosenttia vuodessa. Lähes 80 prosenttia tästä kasvusta kohdistui suurten kaupunkien maakuntiin Uudellemaalle, Pirkanmaalle ja Varsinais-Suomeen.Matkailun osuus bkt:sta oli koko maan keskiarvoa (2,7 %) suurempi Ahvenanmaalla (19,7 %), Lapissa (6,9 %), Kainuussa (3,8 %), Etelä-Savossa (3,7 %), Etelä-Karjalassa (3,2 %) ja Uudellamaalla (3,1 %).   Vuonna 2018 matkailutoimialoilla työskenteli yli 142 000 työllistäMatkailutoimialoilla työskenteli vuonna 2018 yhteensä 142 100 henkilöä koko maassa. Uudellamaalla näistä työskenteli 40 prosenttia eli noin 57 100 työllistä. Pirkanmaalla työskenteli noin 12 400 ja Varsinais-Suomessa noin 11 700 työllistä. Yhteensä näissä kolmessa maakunnassa työskenteli 57 prosenttia matkailutoimialojen työllisistä. Matkailutoimialoilla työskentelevien osuus on kasvanut Lapissa, Päijät-Hämeessä, Pohjois-Karjalassa ja Pohjanmaalla.   Matkailun merkitys aluetalouteen korostuu erityisesti matkailukeskusten yhteydessä. Matkailun avulla on luotu monipuolisempia ja laadukkaampia palveluita myös paikallisille asukkaille. Puolet matkailutoimialojen henkilöstöstä työskenteli ravitsemispalveluissa ja neljännes henkilöliikenteen parissa.Edellinen selvitys matkailun talous- ja työllisyysvaikutuksista koski vuotta 2015Matkailutilinpito, tai matkailun satelliittitilinpito (TSA, Tourism Satellite Accounts), on tilastojärjestelmä, jossa matkailun talous- ja työllisyysvaikutuksia kuvataan monipuolisesti ja kattavasti. Alueellisen matkailutilinpidon tietosisältö on maakuntien välillä vertailukelpoinen ja sisällöltään vastaava kuin valtakunnallisessa matkailutilinpidossa, jota on nykymuodossaan tuotettu vuosilta 2011–2018.Matkailun talous- ja työllisyysvaikutuksia maakunnittain selvitettiin viimeksi vuotta 2015 koskien. Alueellisen matkailutilinpidon tuloksia voidaan hyödyntää esimerkiksi aluesuunnittelussa, alueellisessa kehittämistyössä ja tutkimuksessa.

Lähde: Valtioneuvosto.fi