NordenBladet — Taloyhtiöille asetettua määräaikaa osakeluetteloiden siirtämiselle huoneistotietojärjestelmään jatketaan vuodella 31.12.2023 saakka. Tämän lisäksi huoneistotietojärjestelmän voimaanpanolain keskinäisiä kiinteistöosakeyhtiötä koskevia säännöksiä täsmennetään. Valtioneuvosto hyväksyi eduskunnalle annettavan esityksen lakimuutoksista tänään 12.11.2020. Lakien on tarkoitus tulla voimaan mahdollisimman pian.Sähköinen osakeluettelon siirtopalvelu otettiin käyttöön keväällä 2020. Sen kautta ennen vuotta 2019 perustettu asunto-osakeyhtiö on voinut siirtää osakeluettelon pidon Maanmittauslaitokselle ja liittyä osakehuoneistorekisteriin. Tarkoituksena on ollut, että isännöinnin piiriin kuuluvat asunto-osakeyhtiöt siirtäisivät osakeluettelonsa pääosin isännöintijärjestelmiin rakennettavan rajapinnan kautta. Rajapinnan avaaminen on kuitenkin viivästynyt ja osakeluetteloiden siirron sen kautta arvioidaan alkavan maaliskuussa 2021.Nykyinen lainsäädäntö lähtee siitä, että asunto-osakeyhtiön on siirrettävä osakeluettelon ylläpito Maanmittauslaitokselle vuoden 2022 loppuun mennessä. Jos osakeluettelon siirron määräaikaa ei pidennettäisi, jäisi yhtiöille alkuperäisiin tavoitteisiin nähden vain puolitoista vuotta aikaa toteuttaa osakeluettelon siirto määräajassa. Lisäksi osakeluettelon siirto määräajan puitteissa on maksutonta, kun taas myöhemmin siitä peritään maksu.Osakeluettelon siirto on tärkeä vaihe asunto-osakeyhtiöiden paperisista osakekirjoista luovuttaessa, ja siirron sujuvuuden varmistamiseksi siihen on syytä valmistautua. Ennen osakeluettelon siirtoa taloyhtiön on hyvä tarkistaa, että kaupparekisterissä on ajantasainen tieto isännöitsijästä ja taloyhtiön hallituksen puheenjohtajasta. He saavat asiointioikeuden siirtopalveluun kaupparekisteritietojen perusteella.  Omat yritysroolit voi tarkistaa suomi.fi:n kaupparekisteritiedoista. Jos rooleja ei löydy, tiedot on päivitettävä kaupparekisteriin.Ennen vuotta 2019 perustetuille keskinäisille kiinteistöosakeyhtiöille osakeluettelon ylläpidon siirtäminen ja osakehuoneistorekisteriin liittyminen on vapaaehtoista. Huoneistotietojärjestelmän voimaanpanolain keskinäisiä kiinteistöosakeyhtiötä koskevaa säännöstä täsmennetään, jotta olisi täysin selvää, ettei huoneistotietojärjestelmää koskevan lainsäädännön voimaantulolla ole vaikutusta sellaisiin vanhoihin keskinäisiin kiinteistöosakeyhtiöihin, jotka eivät halua liittyä osakehuoneistorekisteriin.Lisäksi uusien keskinäisten kiinteistöosakeyhtiöiden häiriöttömän toiminnan varmistamiseksi asunto-osakeyhtiölakia on tarpeen selventää siten, että siinä rajoitetaan osakeyhtiölain valitsemista sovellettavaksi laiksi asunto-osakeyhtiölain osakehuoneistorekisteriä koskevien lainkohtien sijaan.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Hallituksen esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kaupallisten rokotetutkimuspalvelujen yhtiöittämisestä. Myös Tampereen korkeakoulusäätiön rokotetutkimuskeskuksen on tarkoitus liittyä osaksi uutta rokotetutkimusyhtiötä.Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen riippumattomuutta rokotehankintoja koskevissa päätöksissä vahvistettaisiin siirtämällä laitoksen kaupallisiin rokotetutkimuksiin liittyvät toiminnot erilliseen osakeyhtiöön.Hallituksen esityksen valmistelu perustuu oikeuskanslerin toukokuussa 2019 antamaan päätökseen, jonka mukaan Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kaupalliset rokotetutkimuspalvelut ja rokotteiden hankinta tulisi selkeämmin erottaa toisistaan.Yhtiön perustamisella olisi tarkoitus osaltaan taata ja vahvistaa suomalaista rokotetutkimusosaamista, jotta Suomeen ja maailmalle saadaan hyvin tutkittuja, vaikuttavia ja turvallisia rokotteita. Lisäksi tavoitteena on lisätä tutkimusinvestointeja Suomeen. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kaupallisissa rokotetutkimustehtävissä oleva henkilöstö
siirtyisi tulevan osakeyhtiön palvelukseen. Perustettavaan yhtiöön siirrettävät kaupalliset rokotetutkimuspalvelut eivät sisältäisi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen lakisääteisiä tehtäviä. Esityksellä ei olisi myöskään henkilöstövaikutuksia Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen rokotehankinnoista ja rokoteohjelmasta vastaavalle terveysturvallisuusosastolle. Perustettava yhtiö olisi valtion erityistehtäväyhtiö ja sen omistajaohjauksesta vastaisi sosiaali- ja terveysministeriö. Valtio merkitsisi osakeyhtiötä perustettaessa enemmistön sen osakkeista. Vähemmistöosuuden osakekannasta merkitsisi Tampereen korkeakoulusäätiö, joka luovuttaisi yhtiöön Tampereen rokotetutkimuskeskuksen kliiniset rokotetutkimustoiminnot. Valtio varaisi yhtiön perustamista varten vuoden 2021 täydentävään talousarvioesitykseen 8 miljoonaa euroa, josta valtion sijoitus yhtiön vapaaseen omaan pääomaan olisi arviolta 7 miljoonaa euroa.Kaupallisen rokotetutkimustoiminnan siirtyessä yhtiöön Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ulkopuolinen rahoitus vähenisi. Tästä aiheutuisi Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle noin 650 000 euron rahoitusvaje, jonka kattamista esitetään vuoden 2021 täydentävässä talousarvioesityksessä.Osakeyhtiön perustamistoimiin ryhdyttäisiin heti ehdotetun lain vahvistamisen jälkeen. Osakeyhtiön olisi tarkoitus aloittaa toimintansa alkuvuoden 2021 aikana.Esitys liittyy esitykseen vuoden 2021 täydentäväksi talousarvioksi ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä.Ehdotettu laki tulisi voimaan 1.1.2021.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Hallituksen esityksen tarkoituksena on mahdollistaa Koronavilkku-sovelluksen yhteentoimivuus muissa EU/Eta-maissa tai Sveitsissä kehitettyjen sovellusten kanssa. Koronavilkun käyttäjä voisi tartunnasta ilmoittaessaan lähettää tiedon mahdollisesta altistumisesta myös toisessa maassa kehitetyn sovelluksen käyttäjälle ja saada itse tiedon mahdollisesta altistumisestaan toisen maan sovelluksen käyttäjältä.  Esityksessä ehdotetaan tartuntatautilaissa säädettäväksi tietojärjestelmän rajat ylittävän käytön yhteydessä tapahtuvasta henkilötietojen käsittelystä. Luonnos hallituksen esitykseksi tartuntatautilain väliaikaisista muutoksista oli lausuntokierroksella 13.10. – 30.10.2020.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Tavoitteena on helpottaa työnantajien mahdollisuuksia tarjota näitä tutkimuksia työntekijöilleen. Lisäksi esitys helpottaa Suomessa asuvan tai työskentelevän sairausvakuutetun mahdollisuuksia valita tutkimuspaikaksi yksityisen terveydenhuollon palveluntuottaja julkisen terveydenhuollon sijaan.Esityksessä ehdotetaan, että testin korvaustaksa säädettäisiin korkeammaksi kuin mitä Kansaneläkelaitos on korvaukselle vahvistanut normaalin taksanvahvistamismenettelyn kautta. Korvaustaksan suuruus säädettäisiin myöhemmin annettavalla valtioneuvoston asetuksella. Asetuksella säädettäisiin sellaisten covid-19-tartunnan toteamiseksi tehtävien tutkimusten korvaustaksasta, joiden korvaaminen Kansaneläkelaitoksen vahvistamaa korvaustaksaa suuremmalla korvaustaksalla nähtäisiin tarkoituksenmukaiseksi erityisesti tutkimuksen hoidollisen arvon perusteella. Tällä hetkellä covid-19-infektiotaudin tutkimuksista luotettavimpana pidetään nukleiinihaponosoitusmenetelmällä hengitystie-eritenäytteestä tehtyä covid-19-tutkimusta (PCR-tutkimusta). Nykyisen Kansaneläkelaitoksen vahvistaman korvaustaksan suuruus PCR-tutkimukselle on 56 euroa. Työnantajien taloudellisia mahdollisuuksia tarjota näitä tutkimuksia työntekijöilleen lisätään mahdollistamalla valtioneuvoston asetuksessa tarkoitetun covid-19-tutkimuksen suorakorvaus palveluntuottajalle silloinkin, kun omavastuuosuuden olisi maksanut testattavan työnantaja.
 
Mikäli markkinoille ilmaantuisi myöhemmin muita varteenotettavia koronavirustutkimuksia, voitaisiin näitä tutkimuksia mahdollisesti lisätä korvausten piiriin. Esitys liittyy vuoden 2021 täydentävään talousarvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä. Laki sairasvakuutuslain väliaikaisesta muuttamisesta tulisi voimaan 1.1.2021 ja olisi voimassa vuoden 2021 loppuun.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Sosiaali- ja terveysministeriö on vahvistanut vuoden 2021 työeläkevakuutusmaksut.Vuonna 2021 työntekijän eläkelain mukainen keskimääräinen työeläkevakuutusmaksu on 24,4 prosenttia palkasta eli maksu on sama kuin alun perin vuodeksi 2020 vahvistettu maksu. Maatalousyrittäjän eläkelain mukainen perusprosentti ja yrittäjän eläkelain mukainen työeläkevakuutusmaksuprosentti on ensi vuonna 24,10 prosenttia ja 53–62-vuotiaiden korotettu maksu 25,60 prosenttia. Nämä maksuprosentit ovat samat kuin vuonna 2020.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Uusiin moniasuntoisiin rakennuksiin asennetaan jatkossa etäluettavat huoneistokohtaiset veden kulutusmittarit sekä lämpimälle että kylmälle vedelle, ja vesilaskutus perustuu todelliseen mitattuun kulutukseen. Hallitus esittää asiaan liittyviä lakimuutoksia Tasavallan presidentin vahvistettavaksi 13.11.2020.Vaatimukset koskevat lainsäädännön voimaantulon (23.11.2020) jälkeen uusia rakennuksia, joille haetaan rakennuslupaa. Olemassa olevat taloyhtiöt siirtyvät kulutusperusteiseen laskutukseen, sitä mukaan, kun niihin asennetaan putkisaneerauksen yhteydessä asianmukaiset huoneistokohtaiset etäluettavat vesimittarit.Vahvistettavalla lainsäädännöllä pannaan täytäntöön EU:n energiatehokkuusdirektiivin edellyttämät muutokset energiatehokkuuslakiin, asunto-osakeyhtiölakiin, asuinhuoneiston vuokrauksesta annettuun lakiin, vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annettuun lakiin, aravarajoituslakiin sekä asumisoikeusasunnoista annettuun lakiin.Uudistuksella edistetään energiansäästöä ohjaamalla kotitalouksien veden ja lämmitysenergian kulutusta energiatehokkaampaan suuntaan. Samalla laskutuksessa siirrytään toteutuneeseen kulutukseen perustuvaan laskutukseen ja varmistetaan energiakulutusta koskevan tiedon saanti.Tällä hetkellä vielä huomattavassa osassa taloyhtiöistä vesimaksuvastikkeen perusteena on esimerkiksi huoneiston asukkaiden lukumäärä tai veden yksikkökustannus pinta-alaa kohti. Vuokranantajan vuokralaiselta vedestä perimä korvaus perustuu usein kiinteään vesimaksuun.Huoneistokohtaisten vedenkulutusmittareiden asentaminen uusiin rakennuksiin säädettiin pakolliseksi jo vuonna 2011 ja putkistosaneerausten yhteydessä vuonna 2013. Vesimittareiden käyttämisestä kulutusmittaukseen ja kulutuksen mukaiseen laskutukseen sen sijaan ei ole aikaisemmin säädetty.Asunto-osakeyhtiön osakkeenomistajalle, vuokralaiselle sekä asumisoikeuden haltijalle olisi vedestä perittävän korvauksen perinnän yhteydessä annettava tiedot laskutuksen perusteena olevasta veden mitatusta kulutuksesta ja muista laskutuksen määräytymisen perusteista. Toimitettavista tiedoista on tarkoitus säätää tarkemmin valtioneuvoston asetuksella.Myös lämmityksen ja jäähdytyksen mittaukseen ja laskutukseen muutoksiaUusille rakennuksille toimitettava kaukolämpö ja kaukojäähdytys on mitattava etäluettavilla mittareilla. Jo asennetut kaukolämpö- ja kaukojäähdytysmittarit on muutettava etäluettaviksi tai korvattava etäluettavilla mittareilla viimeistään 31.12.2026.Kaukolämmön myyjän velvollisuus kulutus- ja polttoainetietojen toimittamiseen asiakkailleen laajenee. Asiakkaan tulee saada laskun mukana tai esim. internetin välityksellä tietoja energiankulutuksestaan, kulutuksensa ilmastovaikutuksista, energiantuotannon polttoaineista sekä vertailutietoa muiden samanlaisten kuluttajien energian käytöstä.Valtioneuvoston asetuksella säädetään tarkemmin lämmityksen, jäähdytyksen ja veden kulutuksen kustannusten jakamisesta.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Hallitus ehdottaa, että nopean laajakaistan rakentamista tuetaan jälleen vuodesta 2021 alkaen. Hallituksen esitys liittyy valtion vuoden 2021 talousarvioon, jossa laajakaistan rakentamista varten on varattu viisi miljoonaa euroa.Esitetyllä tuella nopeiden laajakaistayhteyksien piiriin olisi tavoitteena saada noin 10 000 uutta kotitaloutta. Hallitusohjelman mukaisesti tukea suunnattaisiin alueille, joille ei ole tulossa kaupallisesti nopeaa laajakaistaa ennen vuotta 2025. Kaupallisesti tarjolla olevat laajakaistayhteydet ja suunnitelmat niiden rakentamiseksi kartoitettaisiin ennen kuin valtiontuen haku avataan.– Tukiohjelma kattaisi kiinteän verkon lisäksi 5G-verkon kiinteät langattomat liittymät sekä vakituisten asuntojen lisäksi kakkosasunnot, sanoo liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka.Tukea myönnettäisiin sellaisten nopeiden laajakaistayhteyksien rakentamiseen, joiden avulla pystytään tarjoamaan tasalaatuinen yhteys myös tavallisina ruuhka-aikoina. Tukikelpoisen yhteyden vähimmäisnopeudesta säädettäisiin valtioneuvoston asetuksella. Nopea ja tasalaatuinen yhteys voidaan nykyteknologialla toteuttaa joko kiinteällä verkolla tai 5G-verkon kiinteillä langattomilla liittymillä. Laajakaistayhteyksien rakentajat voisivat hakea tukea viestintäyhteyksien rakentamiseen vakituisiin ja vapaa-ajan asuntoihin sekä yritysten ja julkishallinnon toimipaikkoihin. Tukea laajakaistan rakentamiseen olisi mahdollista saada tukikelpoisista kustannuksista 66 prosenttia, mistä osan maksaisi valtio ja osan maksaisivat kunnat. Tuen saamiset ehdot säilyisivät pääosin ennallaan, mutta esimerkiksi kuntien maksuosuudet määriteltäisiin uudestaan päivitettyjen taloustietojen perusteella. Tukiohjelma olisi jatkoa Nopea laajakaista -ohjelmalle, josta on myönnetty tukea vuosina 2010-2019.Suomessa nopea kiinteä laajakaistayhteys, jonka nopeus on vähintään 100 megabittiä sekunnissa, oli vuoden 2019 lopussa saatavilla 64 prosentilla kotitalouksista eli lähes 1,8 miljoonalla kotitaloudella. Saatavuudessa on paljon alueellisia eroja. Vuoden 2019 lopussa vajaa miljoona kotitaloutta oli nopeiden kiinteiden viestintäyhteyksien ulottumattomissa. Lisäksi langattomia 5G-verkkoja on tällä hetkellä jo 60 paikkakunnalla, mutta ne ovat keskittyneet erityisesti suurimpiin kaupunkeihin, liikenteen solmukohtiin ja keskeisiin turistikohteisiin.Hallitusohjelman mukaan nopeita yhteyksiä rakennetaan ensisijaisesti markkinaehtoisesti ja vasta toissijaisesti julkisen rahoituksen avulla. Kaikille alueille ei Suomessa ole markkinaehtoisesti kannattavaa investoida nopeisiin yhteyksiin esimerkiksi pitkien etäisyyksien vuoksi. Erot nopeiden kiinteiden yhteyksien saatavuudessa ovat merkittäviä erityisesti kaupunkimaisten ja maaseutumaisten alueiden välillä.Mitä seuraavaksi?Hallituksen nyt eduskunnalle antamasta esityksestä käydään täysistunnossa lähetekeskustelu, jonka ajankohta ilmoitetaan eduskunnan verkkosivuilla (tulevia täysistuntoja). Lähetekeskustelun jälkeen esitys siirtyy liikenne- ja viestintävaliokuntaan, jonka mietinnön valmistuttua asian käsittely jatkuu täysistunnossa.Laki tulisi voimaan 1.1.2021. Verkon rakentajat voisivat hakea tukea vuoden 2021 alusta alkaen Liikenne- ja viestintävirasto Traficomilta.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Kuorma- ja linja-autonkuljettajien perustason ammattipätevyyden voi jatkossa suorittaa myös pelkällä kokeella. Kokeen suorittamisesta säädetään tarkemmin asetuksella, joka tulee voimaan 16. marraskuuta 2020. Lisäksi asetuksella annetaan tarkemmat säännökset muun muassa kokeen järjestäjistä ja arvioijista sekä kokeen simulaattorivaatimuksista.Koemallin tarkoitus on tarjota joustavampi vaihtoehto kuljettajan ammattipätevyyden suorittamiseksi. Malli muun muassa nopeuttaa ja helpottaa niiden henkilöiden ammattiin pääsyä, joilla on jo aiempaa osaamista alalta.Valtioneuvosto antoi asiaa koskevan asetuksen 12. marraskuuta 2020.Koemallissa mitataan samaa osaamista kuin nykyisessä koulutusvaihtoehdossa, mutta osaamista arvioidaan yksinomaan koesuorituksen perusteella. Koemallin koe eroaa koulutusmalliin sisältyvästä kokeesta.Perustason ammattipätevyyskoe muodostuu teoriakokeesta ja käytännön kokeesta. Teoriakokeen tulee koostua vähintään kahdesta osasta, joista toinen voi sisältää monivalintatehtäviä tai suoraan vastattavia kysymyksiä, tai näiden yhdistelmän. Teoriakokeen toisen osan tulee muodostua tilanteiden tarkastelutehtävistä, joissa voi olla kirjalliseen tapahtumainkuvaukseen sekä kuviin ja videoihin pohjautuvia kysymyksiä.Perustason ammattipätevyyskokeen käytännön kokeen osuudesta enintään 30 minuuttia voidaan suorittaa simulaattorilla tai ajoharjoitteluradalla. Kokeessa käytettävän simulaattorin tulee muun muassa olla korkeatasoinen ja siinä on oltava laaja näkymä sekä suoritettavan ajokorttiluokan ajoneuvon hallintalaitteita vastaavat hallintalaitteet. Simulaattorissa käytettävä ohjelmisto ei saa ohjata koesuoritusta.Arvioijille tiukemmat pätevyysvaatimuksetPerustason ammattipätevyyskokeen arvioijia on oltava vähintään kaksi. Vähintään yhdellä arvioijista on oltava kokeesta vastaavan johtajan pätevyys. Kokeen laadun turvaamiseksi kokeesta vastaavalle johtajalle asetetaan korkeammat pätevyysvaatimukset kuin koulutuksesta vastaavalle johtajalle.Kokeesta vastaavalla johtajalla on oltava voimassa oleva kuorma- tai linja-autonkuljettajan ammattipätevyys sekä liikenneopettajalupa. Hänellä on oltava suoritettuina opettajan pedagogiset opinnot ja liikenneopettajan erikoisammattitutkinnon ammattipätevyyskouluttajana toimimista koskeva tutkinnon osa.Näiden lisäksi hänellä on oltava vähintään yhden vuoden kokemus raskaan ajoneuvon päätoimisesta kuljettamisesta, tai vaihtoehtoisesti henkilö- tai tavarakuljetusalan ammattitutkinto tai logistiikan perustutkinto.Puolustusvoimissa suoritettavan kokeen arvioijaa ja kokeesta vastaavaa johtajaa koskevista pätevyysvaatimuksista säädetään erikseen.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Vaikuttavuusinvestoimisen osaamiskeskus on käynnistänyt osatyökykyisten työllistymisen edistämisen mallinnuksen käytännön testaamisen yhdessä työ- ja elinkeinoministeriön, sosiaali- ja terveysministeriön sekä KEHA-keskuksen kanssa. Mallia on rakennettu viime kuukausien aikana yhteistyössä laajan asiantuntijajoukon kanssa.Pilotointi toteutetaan osana työllisyyden palvelumallien uudistamisprosesseja, kuten työllisyyden kuntakokeiluja ja Työkykyohjelmaa. Testausvaiheella tavoitellaan osatyökykyisten työllistymisen nopeuttamista.Mallissa korostuu yksilöllisempi ja räätälöity asiakaspalvelu sekä tiivis yritys- ja työnantajayhteistyöOsaamiskeskuksen teettämä osatyökykyisten työllistymisen mallinnus on herättänyt työllistymispalvelujen ammattilaisissa laajaa kiinnostusta. Mallinnuksessa kehitetyn työkalun avulla työttömien yksilöllisiä tilanteita arvioitiin voitavan tunnistaa paremmin ja päästä kohdentamaan toimenpiteitä oikea-aikaisemmin. Tästä syystä Vaikuttavuusinvestoimisen osaamiskeskus päätti kartoittaa mallinnuksen hyödyttävyyttä työllistymisen edistämisessä. Kartoitus toteutettiin laajalla tiedonkeruulla eri puolilta Suomea, julkishallinnon eri tasoilta. Kartoitusta ohjaavana kysymyksenä oli: Voiko osatyökykyisten työllistymisen mallinnus palvella työllistymispalvelujen asiakaslähtöisyyttä, asiakkaiden palvelutarpeita, kustannustehokkuutta, tuloksellisuutta?”Tämä on konkreettinen ja pitkälle jäsennelty malli, jolla päästäisiin mittaamaan vaikuttavuutta”Mallinnuksen asiakasryhmittelyä ja sen perusteella tehtävää yksilöidympää asiakkaiden tunnistamista pidetään kriittisen tärkeänä kohtana työllisyyspalvelujen uudistamisessa. Mallinnus tarjoaa lisäksi laskentamallin yhteiskunnallisten hyötyjen ennakko- ja jälkikäteisarviointiin.Rekisteritietojen pohjalta rakennettu malli auttaa arvioimaan toteutettavien hankkeiden vaikutuksia julkishallinnon tuloverokertymään sekä säästöihin työttömyysetuuksissa ja asumis- ja toimeentulotukimenoissa. Tämä yhdessä asiakasryhmittelyn kanssa edistää osaltaan julkisten varojen käytön tehostamista mahdollistaen vaikutusten hankinnat.Mallinnuksen testausta valmistellaan yhteisellä työryhmällä ja testausta koordinoi Vaikuttavuusinvestoimisen osaamiskeskus. Testauksen ensimmäinen vaihe toteutetaan kahdesta kolmeen TE-toimiston ja kunnan kanssa yhteiskehittämistä hyödyntäen. Ensimmäinen vaihe kestää kesäkuuhun 2021 asti. Testausvaiheen oppeja levitetään prosessin aikana laajalti ja ne ovat hyödynnettävissä mm. pohjoismaisen työvoiman palvelumallin kehittämistyössä. Mallinnuksen osoittautuessa tulokselliseksi se voidaan skaalata palvelujärjestelmän eri kohtiin parantamaan asiakaslähtöisyyttä ja yksilöllistä palvelutarpeen tunnistamista.Vaikuttavuusinvestoimisen osaamiskeskuksen haluaa vahvistaa eri tahojen yhteistyötä, varmistaa yksilöllisen tuen asiakkaille sekä kehittää vaikuttavuuslähtöisiä palveluja varmistaen verovarojen tuloksellisen käytön.

Lähde: Valtioneuvosto.fi