Suomi: Raportti: Matkailijat kuluttavat eniten rahaa Uudellamaalla ja Lapissa
NordenBladet — Vuonna 2018 matkailijoiden kulutuksesta Suomessa yli puolet eli noin 8 miljardia euroa kohdistui Uudellemaalle ja lähes 1,1 miljardia euroa Lappiin. Matkailutoimialoilla työskentelevistä henkilöistä 40 prosenttia työskenteli Uudellamaalla. Vuoden 2018 ennakkotiedot ilmenevät työ- ja elinkeinoministeriön Alueellinen matkailutilinpito -raportista.Matkailuelinkeinon koko ja merkitys eri maakunnille vaihtelee. Matkailukysyntä kuvaa matkailijoiden tuotteisiin ja palveluihin käyttämää Suomeen jäävää rahamäärää vuoden aikana. Matkailun kokonaiskysyntä sisältää suomalaisten ja ulkomaisten matkailijoiden kulutusmenot Suomessa. Alueellisesta matkailukysynnästä noin 25 prosenttia kohdistui Lappiin, Pirkanmaalle, Varsinais-Suomeen, Pohjois-Pohjanmaalle ja Keski-Suomeen.Vuosina 2015–2018 ulkomainen matkailukysyntä kasvoi 3,6 miljardista eurosta 4,9 miljardiin eli noin 12 prosentin vuosivauhtia. Ulkomaisen kysynnän kasvu kohdistui erityisesti Uudellemaalle, Lappiin ja Etelä-Karjalaan. Lappi ja Etelä-Karjala ovat ainoat maakunnat, joissa yli puolet matkailukysynnästä on ulkomaista.Vuosina 2015–2018 kotimainen matkailukysyntä nousi 10,2 miljardista eurosta 10,8 miljardiin eli noin kaksi prosenttia vuodessa. Lähes 80 prosenttia tästä kasvusta kohdistui suurten kaupunkien maakuntiin Uudellemaalle, Pirkanmaalle ja Varsinais-Suomeen.Matkailun osuus bkt:sta oli koko maan keskiarvoa (2,7 %) suurempi Ahvenanmaalla (19,7 %), Lapissa (6,9 %), Kainuussa (3,8 %), Etelä-Savossa (3,7 %), Etelä-Karjalassa (3,2 %) ja Uudellamaalla (3,1 %). Vuonna 2018 matkailutoimialoilla työskenteli yli 142 000 työllistäMatkailutoimialoilla työskenteli vuonna 2018 yhteensä 142 100 henkilöä koko maassa. Uudellamaalla näistä työskenteli 40 prosenttia eli noin 57 100 työllistä. Pirkanmaalla työskenteli noin 12 400 ja Varsinais-Suomessa noin 11 700 työllistä. Yhteensä näissä kolmessa maakunnassa työskenteli 57 prosenttia matkailutoimialojen työllisistä. Matkailutoimialoilla työskentelevien osuus on kasvanut Lapissa, Päijät-Hämeessä, Pohjois-Karjalassa ja Pohjanmaalla. Matkailun merkitys aluetalouteen korostuu erityisesti matkailukeskusten yhteydessä. Matkailun avulla on luotu monipuolisempia ja laadukkaampia palveluita myös paikallisille asukkaille. Puolet matkailutoimialojen henkilöstöstä työskenteli ravitsemispalveluissa ja neljännes henkilöliikenteen parissa.Edellinen selvitys matkailun talous- ja työllisyysvaikutuksista koski vuotta 2015Matkailutilinpito, tai matkailun satelliittitilinpito (TSA, Tourism Satellite Accounts), on tilastojärjestelmä, jossa matkailun talous- ja työllisyysvaikutuksia kuvataan monipuolisesti ja kattavasti. Alueellisen matkailutilinpidon tietosisältö on maakuntien välillä vertailukelpoinen ja sisällöltään vastaava kuin valtakunnallisessa matkailutilinpidossa, jota on nykymuodossaan tuotettu vuosilta 2011–2018.Matkailun talous- ja työllisyysvaikutuksia maakunnittain selvitettiin viimeksi vuotta 2015 koskien. Alueellisen matkailutilinpidon tuloksia voidaan hyödyntää esimerkiksi aluesuunnittelussa, alueellisessa kehittämistyössä ja tutkimuksessa.
Lähde: Valtioneuvosto.fi
