NordenBladet — Valtioneuvosto on antanut eduskunnalle hallituksen esityksen laiksi räjähteiden lähtöaineiden markkinoille saattamisesta ja käytöstä ja siihen liittyviksi laeiksi. Uusi laki rajoittaisi nykyistä enemmän kuluttajien pääsyä tiettyihin räjähteiden lähtöaineisiin. Laissa annetaan kansalliset säädökset räjähteiden lähtöaineiden markkinoille saattamisesta ja käytöstä ja sillä kumotaan räjähteiden lähtöaineiden markkinoille saattamisesta ja käytöstä annettu laki. Kansallisilla säädöksillä täydennetään Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta.Uusi laki vastaa pitkälti voimassa olevaa lakia mutta se sisältää tiettyjä EU-asetuksessa edellytettyjä tarkennuksia. Kuluttajat eivät voisi esimerkiksi enää ollenkaan hankkia joitain kloraatteja ja perkloraatteja tietyn pitoisina, mikä on mahdollista voimassa olevan asetuksen (vuodelta 2013) nojalla. Myös rikkihappo tietyn pitoisena tulee nyt luvanvaraiseksi.Lakiesityksessä ehdotetaan myös, että luvanhakijan tausta tarkistettaisiin entistä tarkemmin. Tähän liittyvät säännökset lisättäisiin rikosrekisteritietojen säilyttämisestä ja luovuttamisesta Suomen ja muiden EU:n jäsenvaltioiden välillä annettuun lakiin sekä rikosrekisterilakiin.Lakien on tarkoitus tulla voimaan 1.2.2021, kun EU-asetuksen soveltaminen alkaa.
NordenBladet — Asialistaan saattaa tulla muutoksia ennen istuntoa.Valtioneuvoston kansliaHeidi Alajoki, hallitussihteeri p. 0295 160 441 – Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laiksi valtioneuvostosta annetun lain 2 §:n muuttamisesta (HE 127/2020 vp; EV 129/2020 vp)UlkoministeriöKirsti Pohjankukka, henkilöstöjohtaja p. 0295 350 038 – Edustuston päällikön tehtävän päättyminen – Edustuston päällikön tehtävään määrääminen – Ulkoministeriöstä käsin kiertävän suurlähettilään valtuutusOikeusministeriöTanja Innanen, lainsäädäntöneuvos p. 0295 150 338 – Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laiksi jäädyttämistä ja menetetyksi tuomitsemista koskevien päätösten vastavuoroista tunnustamista Euroopan unionissa koskevan asetuksen soveltamisesta sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi (HE 102/2020 vp; EV 123/2020 vp)Janina Groop-Bondestam, lainsäädäntöneuvos p. 0295 150 334 – 1. Landskapslag om ändring av landskapslagen om gymnasieutbildning 2. Landskapslag om ändring av landskapslagen om tillämpning i landskapet Åland av vissa riksförfattningar om pension för den offentliga sektorn 3. Landskapslag om ändring av landskapslagen om tillämpning i landskapet Åland av vissa riksförfattningar om pension för arbetstagare 4. Landskapslag om tillämpning på Åland av lagen om privata säkerhetstjänster 5. Landskapslag om ändring av ordningslagen för landskapet Åland 6. Landskapslag om ändring av 3 § landskapslagen om tillämpning i landskapet Åland av lagen om sammankomster 7. Landskapslag om tillämpning på Åland av vissa bestämmelser i lagen om transportservice 8. Landskapslag om ändring av 4 § landskapslagen om ordnande av kollektivtrafiktjänster 9. Landskapslag om proportionalitetsprövning före antagandet av nya eller ändrade krav för reglerade yrken 10. Landskapslag om ändring av landskapslagen om radio- och televisionsverksamhet 11. Landskapslag om temporärt tilläggsstöd till arbetsgivare som har beviljats sysselsättningsstöd för anställning inom näringslivet 12. Landskapslag om temporärt tilläggsstöd till arbetslösa för start av företagsverksamhet 13. Landskapslag om ändring och temporär ändring av landskapslagen om arbetsmarknadspolitisk verksamhet 14. Landskapslag om upphävande av affärstidslagen för landskapet Åland 15. Landskapslag om ändring av landskapslagen om stöd för hållbart skogsbruk 16.Landskapslag om ändring av landskapslagen om yrkesutbildade personer inom socialvårdenElina Nyholm, lainsäädäntöneuvos p. 0295 150 807 – Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laeiksi eräiden oikeusministeriön hallinnonalan lakien muutoksenhakusäännösten tarkistamisesta (HE 109/2020 vp; EV 136/2020 vp)Virpi Koivu, lainsäädäntöneuvos p. 0295 150 071 – Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen yksilöiden suojelusta henkilötietojen automaattisessa tietojenkäsittelyssä tehdyn yleissopimuksen muuttamisesta tehdyn pöytäkirjan hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi sekä laeiksi tietosuojalain ja henkilötietojen käsittelystä rikosasioissa ja kansallisen turvallisuuden ylläpitämisen yhteydessä annetun lain 1 ja 54 §:n muuttamisesta (HE 30/2020 vp; EV 125/2020 vp)Anna Saarela, hallitussihteeri p. 0295 150 106 – Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laiksi puoluelain 3 §:n muuttamisesta (HE 118/2020 vp; EV 127/2020 vp)PuolustusministeriöSinikka Vahvaselkä, vanhempi hallitussihteeri p. 0295 140 431 – Sotilasedustajan vaihdos – Amiraalin ja kenraalin virkoihin nimittäminen ja tehtävään määrääminen PuolustusvoimissaValtiovarainministeriöMervi Kuittinen, hallitusneuvos p. 0295 530 445 – Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laiksi kuntalain väliaikaisesta muuttamisesta (HE 159/2020 vp; EV 152/2020 vp)Marika Paavilainen, hallitusneuvos p. 0295 530 302 – Valtion virka-ansiomerkin myöntäminenMerja Sandell, hallitusneuvos p. 0295 530 191 – Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laiksi nestemäisten polttoaineiden valmisteverosta annetun lain liitteen muuttamisesta (HE 144/2020 vp; EV 143/2020 vp)Petri Syrjänen, budjettineuvos p. 0295 530 065 – Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laiksi Ahvenanmaan itsehallintolaissa tarkoitetun tasoitusperusteen muuttamisesta (HE 19/2020 vp; EV 145/2020 vp)Pia Kivimies, neuvotteleva virkamies p. 0295 530 183 – Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laiksi alkoholi- ja alkoholijuomaverosta annetun lain liitteen muuttamisesta (HE 145/2020 vp; EV 141/2020 vp)Matti Sillanmäki, neuvotteleva virkamies p. 0295 530 444 – Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen eduskunnalle laiksi kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain 36 §:n muuttamisesta (HE 207/2020 vp; EV 151/2020 vp)Opetus- ja kulttuuriministeriöAtte Jääskeläinen, ylijohtaja p. 0295 330 309 – Akateemikon arvonimen myöntäminen kahdelle suomalaiselle tieteenharjoittajalleMaa- ja metsätalousministeriöTiina Pullola, erityisasiantuntija, esittelijä p. 0295 162 108 – Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laiksi tieteellisiin tai opetustarkoituksiin käytettävien eläinten suojelusta annetun lain muuttamisesta (HE 125/2020 vp; EV 130/2020 vp)Liikenne- ja viestintäministeriöSabina Lindström, osastopäällikkö, ylijohtaja p. 0295 342 576 – Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laiksi määräaikaisesta henkilöautojen romutuspalkkiosta vuosina 2020 ja 2021 (HE 201/2020 vp; EV 153/2020 vp)Eleonoora Eilittä, neuvotteleva virkamies p. 0295 342 089 – Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laiksi henkilöautojen romutuspalkkiosta ja sähkökäyttöisten henkilöautojen hankintatuesta sekä henkilöautojen kaasu- tai etanolikäyttöisiksi muuntamisen tuesta annetun lain muuttamisesta (HE 186/2020 vp; EV 154/2020 vp)Työ- ja elinkeinoministeriöTarja Virkkunen, ylitarkastaja, esittelijä p. 0295 048 252 – Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laiksi päästökauppalain muuttamisesta (HE 161/2020 vp; EV 147/2020 vp)Sosiaali- ja terveysministeriöMarko Leimio, hallitussihteeri p. 0295 163 564 – Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laiksi työttömyysetuuksien rahoituksesta annetun lain muuttamisesta (HE 156/2020 vp; EV 135/2020 vp) – Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laiksi työttömyyskassalain muuttamisesta (HE 14/2020 vp; EV 133/2020 vp)Pekka Paaermaa, hallitussihteeri p. 0295 163 180 – Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laeiksi työttömyysturvalain ja yleisestä asumistuesta annetun lain 53 §:n muuttamisesta (HE 81/2020 vp; EV 134/2020 vp)YmpäristöministeriöTia Laine-Ylijoki-Laakso, lainsäädäntöneuvos p. 0295 250 150 – Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laeiksi ympäristönsuojelulain ja vesilain 18 luvun 19 §:n muuttamisesta sekä ympäristönsuojelulain muuttamisesta annetun lain eräiden säännösten kumoamisesta (HE 59/2020 vp; EV 124/2020 vp)Sara Viljanen, lainsäädäntöneuvos p. 0295 250 315 – Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen eduskunnalle laiksi vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä annetun lain muuttamisesta (HE 130/2020 vp; EV 113/2020 vp)
NordenBladet — Työministeri Tuula Haatainen on nimittänyt 26.11.2020 Hämeen, Kaakkois-Suomen, Lapin, Pirkanmaan, Pohjois-Pohjanmaan, Satakunnan ja Varsinais-Suomen ELY-keskusten elinkeinot, työvoima ja osaaminen -vastuualueen (E-vastuualue) johtajat.Kaakkois-Suomen, Lapin, Pohjois-Pohjanmaan, Satakunnan ja Varsinais-Suomen ELY-keskuksissa E-vastuualuejohtajaksi on nimitetty viran nykyinen haltija.Kauppatieteiden maisteri Satu Mäkelä on johtanut Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen E-vastuualuetta vuodesta 2012.Yhteiskuntatieteiden maisteri Marja Perälä on työskennellyt Lapin ELY-keskuksen E-vastuualueen johtajana vuodesta 2017.Diplomi-insinööri Petri Keränen on johtanut Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen E-vastuualuetta vuodesta 2016 alkaen.Ekonomi, kauppatieteiden maisteri Marja Karvonen on toiminut Satakunnan ELY-keskuksen E-vastuualueen johtajana vuodesta 2011 lähtien. Samaan aikaan hän on toiminut keskuksen ylijohtajana.Valtiotieteiden tohtori Timo Metsä-Tokila on johtanut Varsinais-Suomen ELY-keskuksen E-vastuualuetta vuodesta 2018.Hallintotieteiden maisteri Vesa Jouppila on nimitetty Hämeen ELY-keskuksen E-vastuualueen johtajaksi. Jouppila on vuodesta 2016 lähtien toiminut kehittämisjohtajana ELY-keskusten sekä TE-toimistojen kehittämis- ja hallintokeskuksessa (KEHA-keskus). Sitä ennen hän työskenteli johtajana Pirkanmaan TE-toimistossa, projektipäällikkönä Pirkanmaan ELY-keskuksessa sekä johtajana Päijät-Hämeen ja Itä-Uudenmaan TE-toimistoissa.Diplomi-insinööri Mika Sievi-Korte on nimitetty Pirkanmaan ELY-keskuksen E-vastuualueen johtajaksi. Sievi-Korte on vuodesta 2019 toiminut johtavana asiantuntijana Business Finland Oy:ssa. Aiemmin hän on toiminut samassa organisaatiossa palvelujohtajana sekä Pirkanmaan ELY-keskuksen palveluksessa yksikön päällikkönä, ryhmäpäällikkönä ja teknologia-asiantuntijana. Hän on työskennellyt Business Finlandissa (aikaisemmin Tekes) pitkään läheisessä yhteistyössä Pirkanmaan ELY-keskuksen kanssa.Tehtävät alkavat 1.1.2021. Virat ovat määräaikaisia ja kestävät enintään viisi vuotta.Johtajan tehtävänä on johtaa vastuualuettaan ja vastata tulostavoitteiden saavuttamisesta. Tehtävään kuuluu alueellisen elinvoiman edistäminen ja yritysten uudistumisen, kasvun ja kansainvälistymiskyvyn vahvistaminen. Lisäksi johtaja edistää alueella työvoiman kohtaantoa, osaamista, osaavan työvoiman saatavuutta sekä maahanmuuttajien kotoutumista ja työllistymistä.ELY-keskukset kuuluvat työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalaan. Työ- ja elinkeinoministeriön lisäksi ELY-keskuksia ohjaavat sisäministeriö, opetus- ja kulttuuriministeriö, maa- ja metsätalousministeriö, ympäristöministeriö, liikenne- ja viestintäministeriö sekä Väylävirasto. ELY-keskukset toteuttavat myös Ruokaviraston, Maahanmuuttoviraston ja Business Finlandin tavoitteita.
NordenBladet — Valtioneuvosto on vahvistanut keskimääräiset yksikköhinnat vuodelle 2021. Lukiokoulutuksessa se on 6 615,98 euroa opiskelijaa kohden. Taiteen perusopetuksen keskimääräinen yksikköhinta on 82,19 euroa opetustuntia kohden ja kansalaisopiston keskimääräinen yksikköhinta 84,77 euroa opetustuntia kohden.Oppivelvollisuuden laajentamisen myötä lukiokoulutuksen toiminnan muutoksena otetaan huomioon oppivelvollisuuden laajentamisen määrärahalisäys vuodelle 2021, yhteensä 10,45 milj. euroa. Määrärahalisäyksellä rahoitetaan lukiokoulutuksen valtionosuusrahoituksen puitteissa oppivelvollisten opiskelijoiden maksuttomia oppimateriaaleja sekä oppivelvollisuuden laajentamiseen liittyviä ohjaus- ja valvontatehtäviä.
Asetuksen mukaisen rahoituksen kokonaismäärän arvioidaan olevan lukiossa noin 658 miljoonaa euroa, opetustuntikohtaisesti järjestetyssä taiteen perusopetuksessa 153 miljoonaa euroa sekä kansalaisopistossa noin 145 miljoonaa euroa. Vuoden 2021 keskimääräiset yksikköhinnat perustuvat vuoden 2018 toteutuneisiin käyttökustannuksiin.
NordenBladet — Hallitus esittää, että Tasavallan presidentti vahvistaisi lain henkilöautojen romutuspalkkiosta vuosina 2020-2021 sekä lain henkilöautojen romutuspalkkiosta ja sähkökäyttöisten henkilöautojen sekä henkilöautojen kaasu- tai etanolikäyttöisiksi muuntamisen tuesta annetun lain muuttamisesta ja määräisi ne tulemaan voimaan 1.12.2020. Tasavallan presidentin on tarkoitus vahvistaa lait perjantaina 27.11.2020.– Romutuspalkkio ja kaasukäyttöisten kuorma-autojen hankintatuki ovat ensimmäiset Fossiilittoman liikenteen tiekartan toimenpiteet. Valtion rahoituksella vauhditamme henkilö- ja tavaraliikenteen siirtymään kohti ilmastoystävällistä liikkumista. Rahoitusta on tarjolla autoilijoille ja yrittäjille jo tänä vuonna, sanoo liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka.Romutuspalkkio uuden vähäpäästöisen auton, sähköavusteisen polkupyörän, joukkoliikenteen lipun tai liikkumispalvelun hankintaanValtio maksaa romutuspalkkiota hankittavan auton käyttövoimasta riippuen 1000-2000 euroa. Romutuspalkkion voi myös käyttää uuden sähköavusteisen polkupyörän, joukkoliikenteen kausilipun tai joukkoliikenteen matkustusoikeutta sisältävän liikkumispalvelun hankintaan, jolloin palkkio on enintään 1000 euroa.Romutuspalkkiota myönnetään 2000 euroa uuden flexfuel-auton eli korkeaseosetanoliauton, täyssähköauton tai enintään 95 grammaa kilometrillä hiilidioksidia päästävän ladattavan hybridin hankintaan ja 1000 euro auton hankintaa varten, jonka hiilidioksidipäästöt ovat enintään 120 grammaa kilometriä kohden. Romutuspalkkiota varten on varattu kahdeksan miljoonaa euroa seitsemännessä lisätalousarviossa.Tukea ensi kertaa kaasukäyttöisen kuorma-auton hankintaanKaasukäyttöisten kuorma-autojen hankintatuella lisätään kaasun käyttöä bensan ja dieselin sijaan. Tukea myönnetään 12 000 euroa nesteytettyä kaasua ja 5 000 euroa paineistettua kaasua käyttävän uuden kuorma-auton hankintaan.Hakija voi saada tukea enintään viidelle ajoneuvolle. Tuen saamisen edellyttää ajoneuvon rekisteröimistä Suomeen sekä sen rekisterissäpitoa yhden vuoden ajan tuen saamisen jälkeen. Määrärahaa hankintatuen myöntämiseen on varattu miljoona euroa seitsemännessä lisätalousarviossa.Mitä seuraavaksi?Tasavallan presidentin on tarkoitus vahvistaa laki määräaikaisesta henkilöautojen romutuspalkkiosta sekä laki sähkökäyttöisten henkilöautojen hankintatuesta ja kaasukäyttöisen kuorma-auton hankinta-tuesta sekä henkilöautojen kaasu- tai etanolikäyttöisiksi muuntamisen tuesta 27.11.2020. Ne tulevat voimaan 1.12.2020.Valtio maksaa romutuspalkkiota 1.12.2020-31.3.2022. Hakemus tulee kuitenkin jättää Liikenne- ja viestintävirasto Traficomille viimeistään 31.12.2021. Valtio maksaa kaasukäyttöisten kuorma-autojen hankintatukea 1.12.2020-31.12.2022.Tukien myöntämisestä ja valvonnasta vastaa Liikenne- ja viestintävirasto Traficom. Muita tukimuotoja arvioidaan Fossiilittoman liikenteen tiekartassa, joka lähtee lausunnoille loppuvuodesta 2020.
NordenBladet — Hallitus esittää, että vahvasta sähköisestä tunnistamisesta ja sähköisistä luottamuspalveluista annettua lakia muutetaan. Muutoksella jatkettaisiin sähköiseen tunnistamiseen liittyvän ensitunnistamisen ketjuttamisen enimmäishintasääntelyä kahdella vuodella. Enimmäishinta olisi edelleen kolme senttiä.Ensitunnistaminen tarkoittaa henkilöllisyyden luotettavaa tunnistusta silloin, kun henkilölle myönnetään ensimmäistä kertaa vahva sähköinen tunnistusväline kuten pankkitunnukset. Ensitunnistamisen ketjuttaminen tarkoittaa, että henkilölle luodaan täysin sähköisesti jo olemassa olevalla vahvalla sähköisellä tunnistusvälineellä uusi tunnistusväline, esimerkiksi pankkitunnuksella uusi mobiilivarmenne.Hallitus päätyi esittämään määräaikaisen hintasääntelyn jatkamista, sillä sähköisen tunnistamisen saatavuus on yhteiskunnan peruspalveluiden ja niiden turvallisuuden kannalta olennaista. Enimmäishinnalla pyritään edistämään vahvojen tunnistusvälineiden tarjoajien mahdollisuuksia tarjota välineitä käyttäjille ja siten lisäämään vahvan sähköisen tunnistamisen saatavuutta niin kuluttajille kuin sähköisille asiointipalveluille. Nykyinen enimmäishintasääntely on vauhdittanut markkinoiden kehittymistä ja lisännyt kiinnostusta uusien ja keskenään kilpailevien palveluiden tarjontaa kohtaan. Kehitys on kuitenkin vielä kesken.Lisäksi esityksessä ehdotetaan, että lakiin lisätään Liikenne- ja viestintävirastolle uusi tehtävä kerätä ja muodostaa tilastotietoa vahvan sähköisen tunnistamisen markkinasta ja tarjonnasta. Tilastotieto mahdollistaisi tehokkaammin sääntelyn vaikutusten seuraamisen ja lainsäädännön kehittämisen.Mitä seuraavaksi?Hallitus antoi eduskunnalle esityksen vahvasta sähköisestä tunnistamisesta ja sähköisistä luottamuspalveluista annetun lain muutoksista 26. marraskuuta 2020.Hallituksen nyt eduskunnalle antamasta esityksestä käydään täysistunnossa lähetekeskustelu, jonka ajankohta ilmoitetaan eduskunnan verkkosivuilla (tulevia täysistuntoja).Lähetekeskustelun jälkeen esitys siirtyy valiokuntaan, jonka mietinnön valmistuttua asian käsittely jatkuu täysistunnossa.Sääntelyn on tarkoitus tulla voimaan 1.4.2021, samalla kun nykyinen hintasääntelykausi päättyy.
NordenBladet — Hallitus esittää muutosta lakiin tuesta ja hyvityksestä ravitsemisyrityksille. Muutos keventää pienyritysten hallinnollista rasitetta ja kustannusta, kun hyvitystä koskevat tilinpäätösvelvoitteet yksinkertaistuvat. Taustalla on lievennys, jonka Euroopan komissio on tehnyt valtiontukisääntöihin.Pienyrityksellä ei olisi enää velvollisuutta laadituttaa nykylain vaatimaa erityistä tilinpäätöslaskelmaa kiinnipitokauden ja vertailukauden tuloksista. Näin pienyritys välttäisi kyseisten laskelmien laadinnasta ja tilintarkastuttamisesta aiheutuvan lisäkustannuksen.Muutos ei edellytä erityistoimia ravitsemisyrityksiltä. Riittää, että tilinpäätöksestä ilmenee, että ravitsemisyritys kuuluu lainmuutoksen tarkoittamiin pienyrityksiin. Lainmuutos koskisi myös niitä pieniä ravitsemisyrityksiä, joille hyvitys on jo myönnetty, joten nekin voisivat hyödyntää helpotusta tilinpäätöksensä laadinnassa.Hallitus antoi esityksen eduskunnalle 26.11.2020. Lain on tarkoitus tulla voimaan mahdollisimman pian.Hallinnollinen rasite ja kustannus ovat johtuneet EU:n valtiontukisäännöksestäRavintolat suljettiin asiakkailta 4.4.–31.5.2020 koronaviruksen leviämisen ehkäisemiseksi. Eduskunta edellytti rajoitukset hyväksyessään kohtuullisten kustannusten kompensointia ja toimia, joilla lievennetään rajoitusten vaikutuksia. Laki ravitsemisyritysten uudelleentyöllistämisen tukemisesta ja toiminnan rajoitusten hyvittämisestä tuli voimaan 5.6.2020.Lain voimaantulon edellytyksenä oli, että Euroopan komissio hyväksyi siihen sisältyvän tukimallin EU:n valtiontukisääntöjen nojalla. Komissio edellytti sen varmistamista, että ravitsemisyritykselle myönnettävä hyvitys on enintään sen verran kuin yritykselle kiinnipitoaikana kertynyt tappio ylittää vertailukauden tuloksen. Tämän vaatimuksen vuoksi pienyrityksetkin olisivat joutuneet sisällyttämään tilinpäätökseensä erityiset tuloslaskelmat kiinnipito- ja vertailukaudelta. Tällaisten laskelmien laadinta vaatii poikkeuksellista laskentateknistä työtä, joten laskelmista ja niiden tilintarkastuksesta syntyneet lisäkustannukset olisivat voineet nousta pienyritykselle huomattaviksi sen saamaan hyvitykseen nähden.Euroopan komissio kuitenkin muutti 2.7.2020 valtiontukisäännöksiään. Tilinpäätöksen erityisistä laskelmavaatimuksista on mahdollista luopua muuttamalla lakia siten, että pien- ja mikrokokoisiin ravitsemisyrityksiin sovelletaan uutta EU-säännöstöä.Valtaosa hyvitystä saaneista ravitsemisyrityksistä pieniä ja mikroyrityksiäKEHA-keskus on myöntänyt hyvitystä toiminnan rajoittamisesta yhteensä noin 90 miljoonaa euroa yli 7000 yritykselle. Niistä valtaosa on pien- ja mikroyrityksiä, jotka kuuluvat lainmuutoksen piiriin.
NordenBladet — Valtioneuvosto on tänään 26.11.2020 asettanut Luonnonvarakeskukselle uuden johtokunnan toimikaudeksi 1.1.2021 – 31.12.2023. Johtokunnan puheenjohtajaksi määrättiin johtaja Tuomas Salusjärvi Valio Oy:stä ja varapuheenjohtajaksi hallituksen puheenjohtaja Saara Kankaanrinta BSAG-säätiöstä.Luonnonvarakeskuksen johtokunnan tehtävänä on tukea Luonnonvarakeskuksen johdon toimintaa, tehdä aloitteita toiminnan strategiseksi suuntaamiseksi sekä edistää yhteistyötä sidosryhmien kanssa. Luonnonvarakeskuksen johtokunta päättää viraston talousarvioehdotuksesta, tilinpäätöksen hyväksymisestä sekä pääjohtajan sijaisista. Johtokunnan kokoonpano on seuraava:puheenjohtaja: johtaja Tuomas Salusjärvi, Valio Oyvarapuheenjohtaja: hallituksen puheenjohtaja Saara Kankaanrinta, BSAG-säätiö Jäsenettoimitusjohtaja Timo Karjalainen, Laitakarin Kala Oydekaani Kristiina Kruus, Aalto-yliopiston Kemian tekniikan korkeakoulujohtaja Jorma Länsitalo, Stora Enso Oyjyrittäjä Heli Siitari, Villilä Luonto OyJohtokuntaan kuuluu myös henkilöstön keskuudestaan valitsema jäsen. Vaali on parhaillaan käynnissä Luken henkilöstön keskuudessa.
NordenBladet — Koulumatkatukilakia esitetään muutettavaksi väliaikaisesti. Lakiin ehdotetaan lisättäväksi säännös, jolla joustavoitetaan koulumatkatuen myöntämisedellytyksiä. Koulumatkatukeen oikeutetulta opiskelijalta edellytettäisiin vähintään kahdeksan koulumatkatukeen oikeuttavaa edestakaista matkaa kalenterikuukaudessa, jos opiskelijan päivittäisten koulumatkojen määrä on vähentynyt covid-19-epidemiaan liittyvien opetusjärjestelyjen muutoksien vuoksi. Hallitus antoi esityksensä koulumatkatukilain muuttamisesta 26. marraskuuta.Koulumatkatuen myöntämisehtoja on tarve joustavoittaa, jos poikkeukselliset opetusjärjestelyt yleistyvät ja etäopetusjärjestelyjen vuoksi koulumatkatuen piirissä olevien opiskelijoiden tarve kulkea säännöllisesti kodin ja oppilaitoksen välillä vähenee, mutta koulumatkoista kuitenkin aiheutuu kustannuksia.Ehdotetulla säännöksellä joustavoitettaisiin koulumatkatuen myöntämistä ja tuen maksamisen jatkamista tilanteessa, jossa opiskelijalla ei välttämättä ole riittävästi koulumatkatukeen oikeuttavia koulumatkoja viikon tai kalenterikuukauden aikana koronavirusepidemiasta johtuvien poikkeuksellisten opetusjärjestelyjen vuoksi. Ehdotetun säännöksen perusteella ei olisi rajoituksia sille, miten tukeen oikeuttavat matkat sijoittuisivat kalenterikuukauden aikana. Opiskelijalle voitaisiin siten myöntää koulumatkatukea nykyistä joustavammin esimerkiksi, jos opetusta järjestettäisiin oppilaitoksen tiloissa vuoroviikoin tai esimerkiksi kahtena päivänä viikossa.Koulumatkatuen myöntämisen edellytykset säilyisivät muilta osin nykytilaa vastaavina. Siten koulumatkatuen myöntämisen edellytyksenä on edelleen pitkä koulumatka ja soveltuva matkustustapa, joita määriteltäessä otetaan huomioon matkasta kuukausittain aiheutuvat säännölliset kustannukset, opiskelijan mahdollisuus käyttää julkista liikennettä sekä opiskelun yhtäjaksoisuus.Lisäksi opiskelijan yhdensuuntaisen koulumatkan pituuden tulee edelleen olla vähintään 10 kilometriä, ja kuukausittaisten koulumatkasta aiheutuvien kustannusten tulee ylittää 54 euroa. Opiskelijan tulee käyttää joukkoliikennettä tai koulutuksen järjestäjän järjestämää koulukuljetusta taikka säädettyjen edellytysten täyttyessä muuta soveltuvaa omaa matkustustapaa.Lain on tarkoitus tulla voimaan mahdollisimman pian ja olla voimassa lukuvuoden 2020–2021 loppuun eli 31.7.2021 asti.
NordenBladet — Hallitus esittää jatkoa väliaikaiseen lakiin, jolla tiettyjen kuluttajaluottojen enimmäiskorko on rajoitettu 10 prosenttiin ja luottojen ja luotonvälityspalvelujen suoramarkkinointi on pääosin kielletty. Korkokattosääntelyn tehokkuuden varmistamiseksi myöskään luotosta perittäviä maksuja ei saisi korottaa lain voimassaoloaikana. Rajoitusten voimassaoloa on tarkoitus jatkaa ensi vuoden syyskuun loppuun asti.Tarkoituksena on helpottaa koronavirustilanteen takia taloudellisiin vaikeuksiin joutuneiden kuluttajien asemaa sekä vähentää velkaongelmia. Ehdotuksen mukaan tilapäistä korkokattoa sovellettaisiin lain voimaantulon jälkeen tehtäviin kuluttajaluottosopimuksiin sekä ennen lain voimaantuloa tehtyihin jatkuvaa luottoa koskeviin sopimuksiin, kun nostoja tehdään lain voimassaoloaikana. Tilapäinen korkokatto ei siis koskisi ennen lain voimaantuloa nostettuja luottoja. Näin ollen korkokatto ei koskisi myöskään viime heinäkuussa voimaan tulleen väliaikaisen lain aikana nostettuja luottoa, vaikka sitä olisi vuodenvaihteen jälkeen vielä maksamatta. Lain voimassaolon päättymisen jälkeen sen soveltamisalaan kuuluvalle luotolle perittävä korko määräytyisi luottosopimuksen mukaan. Jotta tilapäistä korkokattoa ei käytetä harhaanjohtavasti markkinointikeinona, mainonnassa tulisi antaa varoitus koron nousemisesta lain voimassaolon päättymisen jälkeen.Lain on tarkoitus tulla voimaan ensi vuoden alusta alkaen.
