NordenBladet — Oikeuskansleri Tuomas Pöysti antoi 4.12.2020 ratkaisunsa sosiaali- ja terveysministeriön sekä työ- ja elinkeinoministeriön toimiin ja ohjaukseen korona-epidemiassa tarvittavien suojainvarusteiden hankinnassa ja varastoinnissa.Oikeuskansleri kiinnittää ministeriöiden huomiota etenkin ministeriöiden ja muiden toimijoiden välisen yhteistyön tärkeydestä sekä vastuunjaon selkeydestä. Hän myös korostaa valtioneuvoston johtamisen ja valmiussuunnittelun yleisen kehittämisen ja yhteensovittamisen tärkeyttä, jonka vuoksi oikeuskansleri lähetti ratkaisun tiedoksi myös pääministerille ja valtioneuvoston kanslialle.Oikeuskanslerin virasto on käynyt kattavasti ja analyyttisesti läpi ministeriöiden menettelyt pandemiatilanteessa tarvittavien suojainvarusteiden varastoinnin ja hankinnan ohjauksessa.– Yhteistyö ja vastuunjaon selkeys on nostettu aiheellisesti keskiöön. Olemme päätyneet samaan johtopäätökseen myös muiden selvitysten pohjalta ja ryhtyneet toimiin asian suhteen. Tällaisen kriisin hoidossa ne ovat tehokkaan toiminnan kannalta avainasemassa, toteaa HVK:n ohjauksesta vastaavan Työllisyys ja toimivat markkinat -osaston päällikkö Antti Neimala työ- ja elinkeinoministeriöstä.– Ministeriöt ovat tiivistäneet yhteistyötään koronakriisin jatkuessa ja yhdessä Huoltovarmuuskeskuksen kanssa. Myös oikeuskansleri Pöysti toteaa tämän ratkaisussaan, todeten, että tilanne sekä yhteistyön että sisäisen vastuunjaon osalta on tämän kriisin hoidossa ajan myötä parantunut, Neimala muistuttaa.Huoltovarmuusneuvoston 19.11.2020 julkaisema raportti koronakriisin vaikutuksista antaa hyvän pohjan huoltovarmuuteen liittyville laaja-alaisille kehittämistoimille. Raportin pohjalta on jo ryhdytty toimenpiteisiin varautumisen ja kriisivalmiuden kehittämiseksi.Työ- ja elinkeinoministeriö teettää arvioinnin Huoltovarmuuskeskuksen toiminnasta. Arvioinnin toteuttaa Vaasan yliopiston johtama konsortio. Työn on määrä valmistua huhtikuussa 2021. Työtä tukemaan on asetettu ohjausryhmä, jossa ovat mukana huoltovarmuuden kannalta keskeiset ministeriöt mukaan lukien sosiaali- ja terveysministeriö.Arviointi toimii HVK:n kehittämisen tukena täydentäen keskuksen omaa kehittämisohjelmaa ja marraskuussa julkaistua Huoltovarmuusneuvoston analyysia.Huoltovarmuuden tavoitteista annettu valtioneuvoston päätös vuodelta 2018 tullaan päivittämään vastaamaan entistä paremmin muuttuneen toimintaympäristön haasteita. Tavoiteohjelman päivityksessä otetaan huomioon myös OKV:n päätöksessä esitetyt johtopäätökset.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — EU:n ulkoasiainneuvoston kokous järjestetään Brysselissä maanantaina 7. joulukuuta. Suomesta kokoukseen osallistuu ulkoministeri Pekka Haavisto. Kokouksen pääaiheina ovat transatlanttiset suhteet sekä EU:n strateginen autonomia.”EU toivottaa tervetulleeksi Yhdysvaltain tulevan hallinnon sitoutumisen yhteisiin arvoihin ja sääntöperäiseen kansainväliseen järjestelmään. Tähän järjestelmään sitoutuminen on edellytys myös EU:n vahvemmalle autonomialle”, ulkoministeri Haavisto sanooKokouksessa ulkoministerit keskustelevat EU:n yhteisistä viesteistä Yhdysvaltojen uudelle hallinnolle sekä mahdollisuuksista vahvistaa transatlanttista suhdetta. ”Suomelle on tärkeää, että Yhdysvaltojen sitoutuminen Euroopan turvallisuuteen jatkuu. EU:n ja Yhdysvaltojen tulee yhdessä vahvistaa kansainvälistä sääntöpohjaista järjestelmää ja tehdä vahvempaa yhteistyötä globaaleissa kysymyksissä”, toteaa ulkoministeri Haavisto.Ulkoministerit keskustelevat myös EU:n ulkopolitiikan strategisen autonomian kehittämisestä. Kyseessä on ensimmäinen varsinainen keskustelu aiheesta ulkoministereiden kesken. Suomen näkemyksen mukaan EU:n strategisen autonomian tulee tarkoittaa vahvempaa vastuunkantoa ja EU:n arvojen ja etujen entistä määrätietoisempaa edistämistä ulkosuhteissa, ei eristäytymistä tai kumppanuuksista vetäytymistä.Kokouksessa käsitellään lisäksi lyhyemmin muita ajankohtaisia asioita mukaan lukien Georgian, Venezuelan, Hong Kongin sekä Turkin ja itäisen Välimeren tilanteet. 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Maa- ja metsätalousministeriö esittää, että vajaasti hyödynnettyjen kotimaisten kalojen elintarvikekäyttöä vauhditetaan miljoonan euron rahoituksella. Rahoitusta koskeva asetusluonnos on lausunnolla 15.1.2021 asti.Sanna Marinin hallitusohjelman tavoitteena on lisätä kotimaisen kalan tarjontaa ja osuutta kulutuksesta. Ehdotettu rahoitus vastaisi tähän haasteeseen. Monia kotimaisia kalalajeja kuten silakkaa, kilohailia, kuoretta, muikkua sekä pienikokoisia ahvenia ja särkikaloja ei vielä hyödynnetä elintarvikkeina läheskään niin paljon kuin olisi mahdollista.Miljoona euroa suunnattaisiin kehittämishankkeisiin, joilla yritetään saada uusia kotimaisia kalatuotteita markkinoille. Rahoituksella saataisiin liikkeelle arviolta 2–3 miljoonan euron hankkeet, jotka lisäisivät vajaasti hyödynnettyjen kalojen käyttöä noin miljoonalla kilolla.– Kotimainen kala on voittava yhdistelmä. Lisäämällä kotimaisen kalan käyttöä poistetaan ravinteita vesistöistä, parannetaan kansanterveyttä ja samalla vahvistetaan työllisyyttä koko kalatalouden arvoketjussa. Esitetyllä rahoituksella haluamme saada kauppojen hyllyille uusia, maistuvia kalatuotteita, sanoo maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä.Esitettyä avustusta voisivat hakea kaiken kokoiset yritykset, joilla on uusia ideoita siitä, kuinka kotimaisten kalalajien käyttöä voisi lisätä. Avustuksen määrä on enintään 50 prosenttia tukikelpoisista kustannuksista ja yhdelle yritykselle voitaisiin myöntää avustusta enintään 200 000 euroa.Avustuksen toteutuminen edellyttää, että Euroopan komissio hyväksyy sen valtiontukisääntöjen mukaiseksi. Maa- ja metsätalousministeriö on tehnyt komissiolle ennakkoilmoituksen suunnitellusta avustusjärjestelmästä. Toteutuessaan avustukset tulevat haettavaksi alkuvuodesta 2021. Avustuksen myöntämisestä päättäisivät elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset. Lausunnot pyydetään jättämään viimeistään 15.1.2021 maa- ja metsätalousministeriön kirjaamoon ([email protected]).

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — EU-ministerivaliokunta keskittyi kokouksessaan perjantaina 4. joulukuuta EU-selonteon valmisteluun. Lisäksi esillä oli vähimmäispalkkoja koskeva direktiiviesitys.Hallitus antaa EU-selonteon eduskunnalle alkuvuodesta 2021. EU-ministerivaliokunta on valmistellut sitä syksyn aikana muun muassa keskustelemalla laajoista EU-poliittisista kokonaisuuksista. Selonteon valmistelu jatkuu.EU-ministerivaliokunta linjasi myös Suomen kannasta Euroopan komission 28. lokakuuta antamaan direktiiviehdotukseen riittävistä vähimmäispalkoista EU:ssa. Valtioneuvosto tukee direktiiviesitystä, jonka tavoitteena on torjua työssäkäyvien köyhyyttä. Tähän pyritään esimerkiksi laatimalla selkeä kriteeristö vähimmäispalkan määritelmälle, varmistamalla vähimmäispalkan määrän säännöllinen tarkastaminen sekä parantamalla työmarkkinajärjestöjen asemaa palkanmuodostuksessa. Direktiivi ei aiheuttaisi Suomessa merkittäviä lainsäädännön muutostarpeita.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Sisäministeri Maria Ohisalo avaa sisäministeriön blogissa, miten ilman oleskelulupaa maahan jäävien tilanteeseen voidaan vaikuttaa.Sisäministeriö selvitti asiaa aiemmin tänä vuonna osana sisäisen turvallisuuden strategian toimeenpanoa. Laajan sidosryhmäyhteistyön tuloksena syntyi viisi ehdotusta jatkotoimien painopisteiksi.– Paperittomuus on monimutkainen ilmiö, ja sitä tulee tarkastella monesta eri näkökulmasta. Suomessa asuu ilman oleskelulupaa esimerkiksi perheitä, joiden lapset ovat syntyneet Suomessa ja käyvät täällä koulua. YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen mukaisesti lapsen edun ensisijaisuuden periaate on otettava huomioon kaikessa lapsia koskevassa päätöksenteossa, ministeri Ohisalo kirjoittaa.– Pidän todella tärkeänä sitä, että hyödynnämme kaikki tehokkaat keinot, joilla voimme ehkäistä ihmisten jäämistä yhteiskunnan reunoille. Suomalaisessa hyvinvointivaltiossa ihmisarvoisen elämän edellytykset on turvattava ihan jokaiselle.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Sakon muuntorangaistukseen ja enintään kuuden kuukauden ehdottomaan vankeusrangaistukseen tuomittujen ottamista vankilaan rajoitetaan koronaviruspandemian vuoksi.Tarkoituksena on vähentää vankiloihin tulevien lyhytaikaisvankien määrää ja näin pienentää koronaviruksen leviämisen riskiä vankien ja henkilökunnan keskuuteen. Rajoitusta koskeva oikeusministeriön asetus tulee voimaan 4.12.2020 ja on voimassa 3.3.2021 saakka.Vankiluku vähenee asetuksen voimassaoloaikana noin 200-240 vangilla päivittäin.Vankien ottamista vankiloihin rajoitettiin myös keväällä koronaviruspandemian vuoksi. Rajoitusten avulla vankiluku laski enimmillään noin 400 vankia tavanomaista alemmas. Rajoitusten voimassaolon lakattua vankiluku on palautunut tavanomaiselle tasolle eli noin 2 600 vankiin ja määrä vaikuttaa olevan edelleen kasvussa.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Suomen itsenäisyyden 100 -vuotisjuhlavuosi onnistui tukemaan kansalaisten toimijuutta sekä lisäsi yritysten yhteiskunnallista aktiivisuutta, selviää Kulttuuripolitiikan tutkimuskeskus Cuporen, Owal groupin ja Demos Helsingin toteuttamasta tutkimuksesta. Juhlavuoden päätavoitteeksi asetettu yhteenkuuluvuuden tunteen lisääminen jäi sen sijaan hetkelliseksi ja kertaluonteiseksi.Suomi 100 -juhlavuoden sihteeristö ja valtioneuvoston kanslia onnistuivat luomaan juhlavuoden toteuttamiseksi toimintamallin, joka tarjosi kansalaisille erilaisia mahdollisuuksia osallistua valtiolliseen juhlaan ja kokea osallisuutta. Tutkimuksessa selvitettiin, millaisia edellytyksiä juhlavuoden erilaisissa verkostoissa ja yhteistyössä tapahtunut toiminta antoi osallistua juhlavuoteen, miten kansalaiset ja yhteisöt osallistuivat juhlavuoteen sekä millaisia vaikutuksia juhlavuodella on ollut osallisuuteen.Tutkimuksen mukaan Suomen 100 -vuotisjuhlavuosi loi erilaisia osallistumisen ”alustoja” eli tapoja, tapahtumia ja paikkoja. Juhlavuoden yhdessä-teemaa toteutettiin kansalaisyhteiskunnan eri toimijoiden toteuttamien hankkeiden, tapahtumien ja tempausten sekä uudenlaista yhteiskunnallista vaikuttavuutta tavoittelevan yritysyhteistyön kautta. Erilaisten juhlavuosituotteiden tarjonnan lisäksi yritykset toteuttivat hankkeita, joissa korostuivat vapaaehtoisuus ja vapaaehtoistyö, ja joihin kutsuttiin mukaan niin asiakkaita kuin työntekijöitäkin. Yksittäiset kansalaiset osallistuivat juhlavuoden toteutukseen yleisönä, juhlavuosituotteiden ja ohjelmasisältöjen kuluttajina sekä järjestämällä itse juhlavuoden ohjelmaa.Tutkimuksen mukaan juhlavuosi onnistui tukemaan kansalaisten aktiivisuutta ja omaa toimijuutta koko Suomessa. Osallistujia ja tapahtumien tekijöitä olivat erityisesti naiset. Vaikka konkreettisia muutoksia itsenäisyyden juhlimisen tavoissa voidaan tunnistaa vähän, juhlavuoteen osallistuminen koettiin tärkeänä. Juhlavuosi tuotti ainakin hetkellisiä myönteisiä vaikutuksia myös yhteiskunnalliseen osallistumiseen ja edesauttoi osallisuuden kokemuksen muodostumista vuoden aikana, kansalaisten aktivoituessa eri tavoin ottamaan osaa juhlintaan. Lisäksi juhlavuodella vaikuttaa olleen pitkäkestoisempia vaikutuksia vapaaehtoistyön muotoihin, sillä erityisesti yritysten yhteiskunnallinen aktivoituminen lisääntyi tällä saralla.Raportin mukaan Suomi100 -juhlavuosi loi ainakin juhlavuoden ajaksi uutta osallisuutta ja yhteenkuuluvuuden tunnetta. Erityisesti muutenkin aktiiviset ihmiset ottivat osaa juhlavuoden projekteihin ja tapahtumiin. Suomi 100 -juhlavuoden päätavoite, yhteenkuuluvuuden tunteen lisääntyminen, jäi monilta osin yksittäisille tapahtumille tyypillisesti hetkelliseksi ja kertaluonteiseksi.Julkaisu on Suomi 100 -juhlavuoden vaikutuksia tarkastelevan tutkimuksen toinen osaraportti. Ensimmäinen, yhteistyötä ja organisoitumista käsittelevä raportti julkaistiin syyskuussa 2020. Imago- ja identiteettivaikutuksiin keskittyvä osaraportti sekä tutkimuksen johtopäätökset julkaistaan kesällä 2021.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Kuntalain 1.12.2020 voimaan tulleen väliaikaisen säännöksen mukaan kunnan ja kuntayhtymän on mahdollista hakea alijäämän kattamiskauteen pidennystä koronaepidemian aiheuttamien taloudellisten vaikeuksien vuoksi.Pidennystä voi hakea, jos kunta tai kuntayhtymä ei pysty koronaepidemiasta johtuvien poikkeuksellisten ja tilapäisten kunnallistaloudellisten vaikeuksien vuoksi kattamaan taseeseensa kertynyttä alijäämää säädetyssä neljässä vuodessa. Valtiovarainministeriö voi myöntää hakemuksesta kaksi vuotta lisäaikaa alijäämän kattamiselle.Jos kunnan tai kuntayhtymän alijäämän kattamiskausi päättyy vuonna 2020, hakemus on tehtävä vuoden 2020 loppuun mennessä. Vuonna 2021 päättyvän alijäämän kattamiskauden pidennystä on mahdollista hakea jo vuonna 2020, kuitenkin viimeistään vuoden 2021 elokuun loppuun mennessä.Kuntalain muutos on väliaikainen. Viimeisen kerran pidentämistä voi hakea vuonna 2025. Tällöin voi hakea vuosien 2025 ja 2026 päättyvien alijäämän kattamiskausien pidentämistä.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Kestävän kehityksen toimikunta laatii ensi vuonna Agenda2030 tiekartan. Tiekartan tarkoituksena on tehdä näkyväksi, minkälaista politiikkaa Suomessa tulisi tehdä kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamiseksi kansallisella tasolla. YK:n jäsenvaltiot ovat sopineet yhdessä kestävän kehityksen toimintaohjelman Agenda2030 toimeenpanosta ja tavoitteiden saavuttamisesta vuoteen 2030 mennessä.Esiselvityksen tiekarttatyöstä on laatinut Gaia Consulting Oy, joka esitteli selvityksen pääkohdat kestävän kehityksen toimikunnan kokouksessa 3. joulukuuta. Esiselvitys julkaistaan kokonaisuudessaan myöhemmin joulukuussa.Esiselvitys kokoaa yhteen olemassa olevan tiedon Agenda2030 tavoitteiden nykytilasta Suomessa. Esiselvityksessä tunnistettiin 55 Agenda2030:n alatavoitetta, joissa tarvitaan lisätoimenpiteitä, jotta Suomi saavuttaa Agenda2030:n tavoitteet tällä vuosikymmenellä.Selvityksen taustalla on erityisesti keväällä julkaistu Suomen Agenda2030-maaraportti, jossa Suomi raportoi YK:lle, miten se on edistynyt kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamisessa viimeisen neljän vuoden aikana. Lisäksi esiselvityksessä on hyödynnetty muita kestävän kehityksen ajankohtaisia raportteja Suomen tulevaisuuden suunnista, muun muassa eduskunnan käsittelyssä olevaa kestävän kehityksen selontekoa.Kestävän kehityksen toimikunnan kokouksen puheenjohtajana toiminut ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen muistutti, että tiekartan laatiminen on kirjattu hallitusohjelmaan ja työtä tehdään pitkäjänteisesti.”Kestävyysongelmia ei ratkota vuodessa tai kahdessa. Siksi Agenda2030 tiekartassa katsotaan yli vaalikausien ja linjataan ne asia, joihin meidän tulee Suomessa keskittyä seuraavan kymmenen vuoden aikana, jotta saavutamme kestävän kehityksen tavoitteemme. Tiekartan tulisi myös käsitellä sitä, miten parhaiten tuemme muita maailman maita tavoitteiden saavuttamisessa.”Mikkonen huomautti, että Agenda2030 tavoitteiden saavuttaminen toteutuu vain laajalla kansallisella ja kansainvälisellä yhteistyöllä.”Tiekartan pitkä aikajänne korostaa avoimen keskustelun ja laajan yhteistyön tarvetta. Agenda 2030 tavoitteet eivät ole vain hallituksen, vaan koko Suomen tavoitteita. Siksi tiekartan valmistelussa kestävän kehityksen toimikunnalla tulee olemaan keskeinen rooli.”Hallitus valmistelee parhaillaan hallituskauden puoliväliarviointia varten omaa kestävyystiekarttaa, ja Mikkonen toivoi, että työ huomioidaan ensi vuoden aikana myös toimikunnan piirissä tehtävässä työssä.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Valtioneuvosto vahvisti tänään vuodelta 2020 maksettavien EU:n kokonaan rahoittamien viljelijätukien ensimmäisen maksuerän yksikkötasot. Ruokavirasto aloittaa tukien maksun 10. joulukuuta. Nautaeläinpalkkioiden maksaminen alkaa 17. joulukuuta.EU:n suoria tukia vuodelta 2020 maksetaan yhteensä yli 500 miljoonaa euroa. Ensimmäisessä maksuerässä joulukuussa perustukea maksetaan noin 237 miljoonaa, viherryttämistukea noin 145 miljoonaa, nuoren viljelijän EU-tukea noin 9,6 miljoonaa ja tuotantosidonnaista peltokasvipalkkiota noin 15 miljoonaa euroa. Joulukuussa näitä tukia maksetaan noin 95 prosenttia vuoden 2020 enimmäismääristä.

Lähde: Valtioneuvosto.fi