NordenBladet — Sosiaali- ja terveysministeriö on lähettänyt lausunnolle luonnoksen lastensuojelun vaativaa sijaishuoltoa koskevaksi lainsäädännöksi. Esitys sisältyy vaativan sijaishuollon uudistamista pohtineen työryhmän 4.9.2020 julkaistuun raporttiin.Esityksellä halutaan helpottaa lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden työn kuormittavuutta sekä tehostaa etenkin lastensuojelun sijaishuollon laadukkaita palveluja. Tämä tarkoittaisi esimerkiksi sitä, että lastensuojelun sosiaalityöntekijällä voisi lain mukaan olla enintään 35 lasta asiakkaana.Lailla myös säädettäisiin uudesta tehostetusta avohuollon tukitoimesta, jotta lasten sijoituksen tarpeen syntymistä voitaisiin vähentää. Sijaishuoltoa koskevien ehdotusten tavoitteena on myös lyhentää sijoituksen pituutta, vähentää lapsen sijaishuoltopaikkojen siirtoja, pienentää kilpailutuksesta aiheutuvia alueellisia eroja sekä edistää perheen jälleenyhdistämisen mahdollisuuksia. Lisäksi esityksellä vahvistetaan sijaishuoltoon sijoitettujen lasten oikeutta tarvitsemiinsa sosiaali- ja terveydenhuollon palveluihin ja vähennetään samalla erityisen huolenpidon jaksojen tarvetta, kun ongelmiin päästään puuttumaan mahdollisimman varhain. Tavoitteena on myös selkiyttää erityisen huolenpidon hoidollista ja kuntouttavaa sisältöä ja turvata erityisen huolenpidon jakson riittävän pitkä aika, jotta lasten itseään vahingoittava käyttäytyminen ja esimerkiksi vakava päihdeongelma saataisiin katkaistua ja aloitettua suunnitelmallinen kuntoutus.Myös lastensuojelulaissa oleviin rajoituksiin esitetään täsmennyksiä sekä lisäyksiä erityisistä rajoitustoimenpiteistä, joita voitaisiin toteuttaa päihdekatkaisun ja -hoidon sekä erityisen huolenpidon aikana. Niiden tarkoituksena on suojella päihteitä käyttävän lapsen henkeä, terveyttä ja kehitystä.Luonnos on lausunnolla 12.2.2021 asti.Lausuntopyyntö vaativan sijaishuollon uudistamistyöryhmän ehdotuksesta hallituksen esitysluonnokseksi lastensuojelun vaativaa sijaishuoltoa koskevaksi lainsäädännöksi (lausuntopalvelu.fi)

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Keskiviikkona 16.12. 2020 klo 10-13 keskustellaan lapsen oikeuksista sekä internetin digitaalisten laitteiden aiheuttamasta riskeistä lapsille ja nuorille. Tilaisuus on englanninkielinen.Millaista tutkittua tietoa sosiaalisen median ja pelien haitoista oikeastaan on? Voiko digitaalisten välineiden kohdalla puhua jopa riippuvuudesta? Miten takaamme, että lapsen oikeuksista ja perheiden hyvinvoinnista huolehditaan digitaalisessa maailmassa, jossa kansainväliset teknologiayritykset yrittävät saada meidät käyttämään mahdollisimman paljon aikaa palveluissaan?Suomalaisten perheiden arki on mullistunut parissa vuosikymmenessä digitaalisten välineiden käytön lisääntymisen myötä. Tutkimus ja hallinto tarjoavat tähän mullistukseen tietoa ja ratkaisuja viiveellä. Yksittäisten perheiden harteilla on paljon uusia hyvinvointiin ja turvallisuuteen liittyviä kysymyksiä, mutta myös ratkaisuja on olemassa.Näistä teemoista keskustellaan paneelissa keskiviikkona 16.12.2020 klo 10-11.30. Mukana paneelissa ovat:Christine Grahn, yhteiskuntasuhteiden johtaja, Facebook

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Tervetuloa seuraamaan kansainvälisenä ihmisoikeuksien päivänä to 10.12. klo 14:00-15:30 verkkolähetystä, jossa keskustellaan yhdenvertaisesta pääsystä internetiin ja kuullaan Suomen Freedom Online Coalition -puheenjohtajakauden painopisteistä. Suomi toimii vuonna 2021 Freedom Online Coalitionin puheenjohtajana.Tilaisuuden avaa ulkoministeriön valtiosihteeri Matti Anttonen. Mukana keskustelussa ovat yhdenvertaisuusvaltuutettu Kristina Stenman, ulkoministeriön ihmisoikeus- ja demokratiasuurlähettiläs Rauno Merisaari, Fingon vaikuttamistyön johtaja Annika Launiala sekä FOC:n asiantuntijaverkoston Business and Human Rights Expert Laura Okkonen. Tilaisuuden moderaattorina toimii Juuso Moisander ulkoministeriöstä. Tilaisuus on suomenkielinen.Tilaisuus järjestetään yhteistyössä Finnish Internet Forumin (FIF) kanssa ja sitä pääsee seuraamaan FIF:n verkkosivuilla (linkki toimii vasta lähetyspäivänä)

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — EU:n neuvosto ja parlamentti pääsivät perjantaina 4. joulukuuta alustavaan yhteisymmärrykseen unionin budjetista vuodelle 2021. Budjetin painopisteitä ovat koronapandemian vaikutusten lievittäminen, kestävä elpyminen sekä vihreä ja digitaalinen siirtymä.Neuvosto ja parlamentti sopivat vuoden 2021 EU-budjetista seuraavasti:Sitoumusmäärärahat ovat yhteensä noin 164,2 miljardia euroa. Näihin määrärahoihin EU sitoutuu ensi vuoden aikana, mutta osa niistä maksetaan myöhemmin.Maksumäärärahat ovat yhteensä noin 166,1 miljardia euroa. Nämä määrärahat EU maksaa ensi vuonna.Vuoden 2021 budjetti on ensimmäinen EU:n seuraavassa monivuotisessa rahoituskehyksessä. Neuvosto ja parlamentti eivät vahvista virallisesti yhteisymmärrystä, koska rahoituskehystä vuosille 2021–2027 ei ole vielä hyväksytty. Komissiota pyydetään antamaan niin pian kuin mahdollista uusi esitys budjetista, jossa huomioitaisiin alustava sopu. Tämän jälkeen neuvosto ja parlamentti voisivat virallisesti hyväksyä EU:n vuoden 2021 budjetin.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Puolustusministeri Antti Kaikkonen ja Ranskan puolustusministeri Florence Parly keskustelevat kahdenvälisesti maanantaina 7.12.2020. Keskustelut käydään virtuaalisesti.
Keskustelujen asialistalla on Euroopan turvallisuusympäristön kehitys, EU:n puolustusyhteistyö, sotilaallinen kriisinhallinta sekä Suomen ja Ranskan kahdenvälinen puolustusyhteistyö.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Koronapandemia vaikuttaa itsenäisyyspäivän juhlintaan paitsi meillä Suomessa myös edustustoissamme. Monet perinteiset itsenäisyyspäivän vastaanotot järjestetään tänä vuonna virtuaalisesti ympäri maailmaa. Ne ovat samalla eräänlainen maakuvallinen pilottihanke.Ulkoministeriön yhteistyökumppani Zoan on luonut tilaisuuksia varten virtuaalisen maailman. Tapahtuma-alustaa kehitetään ja käytetään myös jatkossa maakuvallisissa virtuaalitapahtumissa.”Testaamme sekä tapahtuma-alustaa että uutta tapaa juhlia. Tavoitteena on, että Suomi erottuisi joukosta digitaalisuuden edelläkävijänä ja sopeutuvaisena uuteen heittäytyjänä”, sisältö- ja viestintäasiantuntija Hanna Öunap ulkoministeriön viestintäosastolta kertoo.Mukana yli 40 edustustoaNoin puolet Suomen edustustoista on mukana kokeilussa. Heille on luotu omat itsenäisyyspäivätapahtumansa virtuaaliseen maailmaan. Ympäristönä on mallinnettu Lonnan saari, josta näkyy Helsingin rantaviiva. Vieraat liikkuvat tässä 360-asteen maailmassa itsenäisesti ja katsovat sinne sijoitetuilta videoilta esimerkiksi edustuston päällikön tervehdyksen, musiikkikappaleita sekä kevyitä esittelyjä suomalaisesta arkipäivästä ja luonnosta. Keskustelu hoituu chatissa ja terveiset voi jättää sähköiseen vieraskirjaan.Ensimmäiset edustustojen virtuaalitapahtumat on jo järjestetty muutamaa päivää ennen varsinaista itsenäisyyspäivää 6. joulukuuta ja viimeiset ovat maanantaina 7. joulukuuta.Esimerkkejä virtuaalivastaanotoilla esitettävistä videoista: Mieskuoro Huutajat ei laula, vaan huutaa. ”This is Finland!” on esitys suomalaisista arvoista. Maija Kauhanen on palkittu kanteletaiteilija, laulaja, säveltäjä ja sanoittaja. Hänen tulkintansa Jean Sibeliuksen Finlandia hymnistä on ainutlaatuinen ja ensimmäinen sovitus tällaiselle kantelemallille. Video on kuvattu Sibeliuksen puistossa Helsingissä. ”Nature’s voice” -video kuvastaa suomalaisten vahvaa luontosuhdetta. Videolla yhdistyvät  luontokuvaaja Ossi Saarisen valokuvat, Samy Kramerin luonnon äänet sekä suomalaisten esikoululaisten hurmaavat ajatukset. Toivotamme kaikille hyvää itsenäisyyspäivää! 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Tasavallan presidentti Sauli Niinistö on päättänyt puolustusministeri Antti Kaikkosen esittelystä seuraavista kenraaliylennyksistä Puolustusvoimissa 6.12.2020 lukien:Kenraalimajuri Timo Tapio Kakkola ylennetään kenraaliluutnantiksi, prikaatikenraali Vesa Juhani Virtanen kenraalimajuriksi, prikaatikenraali Mikko Petteri Heiskanen kenraalimajuriksi, eversti Timo Kalevi Saarinen prikaatikenraaliksi ja eversti Juha-Pekka Keränen prikaatikenraaliksi.Kenraaliluutnantti Timo Kakkola (s. 1962) on toiminut Puolustusvoimien sotatalouspäällikkönä 1.1.2020 lukien. Aikaisemmin hän on palvellut muun muassa Puolustusvoimien logistiikkalaitoksen johtajana, Pääesikunnan logistiikkapäällikkönä, Puolustusvoimien logistiikkalaitoksen esikuntapäällikkönä, Maavoimien materiaalilaitoksen huolto-osaston osastopäällikkönä sekä Länsi-Suomen huoltorykmentin komentajana. Kenraalimajuriksi hänet ylennettiin vuonna 2017.Kenraalimajuri Vesa Virtanen (s. 1966) on toiminut Pääesikunnan suunnittelupäällikkönä vuodesta 2017. Aikaisemmin hän on palvellut muun muassa Kainuun prikaatin komentajana, Turvallisuuskomitean pääsihteerinä, tutkijana Maanpuolustuskorkeakoululla sekä pataljoonan komentajana Kaartin jääkärirykmentissä. Prikaatikenraaliksi hänet ylennettiin vuonna 2016.Kenraalimajuri Mikko Heiskanen (s. 1963) on toiminut Pääesikunnan johtamisjärjestelmäpäällikkönä vuodesta 2016. Sitä ennen hän on palvellut muun muassa Puolustusvoimien johtamisjärjestelmäkeskuksen johtajana, apulaisosastopäällikkönä Pääesikunnassa ja pataljoonan komentajana Karjalan prikaatissa. Prikaatikenraaliksi hänet ylennettiin vuonna 2015.Prikaatikenraali Timo Saarinen (s. 1965) on toiminut Puolustusvoimien logistiikkalaitoksen apulaisjohtajana vuodesta 2020. Aikaisemmin hän on palvellut muun muassa logistiikkalaitoksen esikuntapäällikkönä, Itä-Suomen huoltorykmentin komentajana ja sektorijohtajana Pääesikunnassa. Everstiksi hänet ylennettiin vuonna 2012.Prikaatikenraali Juha-Pekka Keränen (s. 1968) on toiminut Ilmavoimien operaatiopäällikkönä vuodesta 2017. Sitä ennen hän on palvellut muun muassa Satakunnan lennoston komentajana, osastoesiupseerina Pääesikunnassa ja osastopäällikkönä Ilmavoimien esikunnassa. Everstiksi hänet ylennettiin vuonna 2012.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Pääministeri Sanna Marin kävi perjantaina 4. joulukuuta illalla puhelinkeskustelun YK:n pääsihteerin António Guterresin kanssa. Keskustelu keskittyi kansainväliseen yhteistyöhön koronapandemian torjunnassa sekä ilmastopolitiikkaan.Pääministeri Marin totesi, että YK-järjestelmä on osoittanut olevansa haasteiden tasolla ja että vain kansainvälisellä yhteistyöllä voidaan pysäyttää globaali pandemia. Hän korosti, että pandemiassa kukaan ei ole turvassa ennen kuin kaikki ovat turvassa. Tehokkaan rokotteen kehitys ja sen kattava saatavuus ovat tässä avainasemassa. Puhelinkeskustelu käytiin juuri päättyneen virtuaalisen YK:n yleiskokouksen erityisistunnon jälkeen, jossa pääministeri Marin piti Suomen puheenvuoron.
 
Pääministeri Marin ja pääsihteeri Guterres totesivat, että ilmastotoimet eivät saa jäädä koronapandemian jalkoihin. Pääministeri Marin kertoi odotuksistaan ensi viikolla kokoontuvan Eurooppa-neuvoston suhteen, jossa on määrä keskustella mm. pandemiasta sekä hyväksyä yhteinen päästövähennystavoite vuotta 2030 varten. Marin edustaa Suomea korkean tason Climate Ambition Summit -ilmastohuippukokouksessa, joka kokoontuu virtuaalisesti 12.12.Keskustelu oli samalla jatkoa heidän aiemmalle yhteydenpidolleen. Pääministeri Marin ja YK:n pääsihteeri Guterres tapasivat New Yorkissa 6. maaliskuuta ja keskustelivat viimeksi puhelimitse 21. huhtikuuta. Pääministeri Marin on näissä yhteyksissä korostanut YK:n pääsihteeri Gutérresille monenkeskisen kansainvälisen järjestyksen ja YK:n merkitystä sekä tuonut esille myös tarpeen tiiviimmälle EU-YK-yhteistyölle. 
 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Kansainvälisen harjoitusyhteistyön merkitys on korostunut Puolustusvoimien tehtävien edellyttämien valmiuksien ja kyvyn kehittämisessä. Puolustusyhteistyön syveneminen on vaikuttanut myös kansainvälisen harjoitusyhteistyön tavoitteisiin, tilannekuvauksiin ja harjoitusten laajuuksiin.Puolustusvoimien osallistuminen vuoden 2021 kansainväliseen harjoitusyhteistyöhön on jatkumoa edellisten vuosien pitkäjänteiselle harjoitusosallistumiselle ja heijastaa osaltaan puolustusyhteistyön tiivistymistä. Kehittyvä yhteistyö Ruotsin, Yhdysvaltojen ja Naton kanssa vaikuttaa myös harjoitusyhteistyön sisältöön. Puolustusvoimien kansainvälisen harjoitusyhteistyön painopiste on vaativissa kansainvälissä harjoituksissa sekä sotilaallisen avun antamista ja vastaanottamista kehittävissä harjoituksissa.Puolustusvoimien tärkeimmät kansainväliset harjoituskokonaisuudet ensi vuonna ovat osa Pohjoismaista sekä Ruotsin ja Yhdysvaltojen kanssa tehtävää kahden- ja monenvälistä yhteistyötä. Näihin liittyvät harjoituskokonaisuudet järjestetään kevään ja alkukesän aikana Ruotsin, Norjan ja Suomen alueilla.Puolustusvoimien vuoden 2021 suunnitelma sisältää 60 harjoitustapahtumaa (71 vuonna 2020), joiden kustannukset ovat yhteensä noin 4,0 milj. euroa (7,9 milj. euroa vuonna 2020). Lisätietoa Suomen osallistumisesta kansainväliseen harjoitusyhteistyöhön sekä esimerkkejä vuoden 2021 harjoituksista löytyy puolustusministeriön verkkosivuilta.Puolustusministeriössä

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — EU-puheenjohtajamaa Saksa järjestää televiestintä- ja liikenneministereiden videokokoukset 7.-8.12.2020. Suomea kokouksissa edustaa liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka.Televiestintäministerit käyvät periaatekeskustelun datan hallinta-asetuksesta, josta Euroopan komissio antoi ehdotuksensa 25.11.2020. Asetus on jatkoa komission datastrategiassa mainituille tavoitteille. Tarkoituksena on luoda yhteinen malli eurooppalaisten data-avaruuksien hallinnalle ja yhteen toimivat datan sisämarkkinat.Liikenneministerit käyvät periaatekeskustelun eurovinjettidirektiivin muuttamisesta. Muutosten tavoitteena on edistää vähäpäästöisempää ja tehokkaampaa liikennettä sekä turvata liikenneverkon ylläpitoon ja kehittämiseen riittävä rahoitus.Ministerit keskustelevat myös yhtenäistä eurooppalaista ilmatilaa koskevasta SES2+-sääntelypaketista. Yhtenäinen eurooppalainen ilmatila mahdollistaa ilmatilan tehokkaamman käytön. Tavoitteena on saavuttaa täsmällisempiä lentoaikatauluja, suorempia lentoreittejä, säästöjä lentoajoissa sekä vähentää lentoliikenteen päästöjä.Kyseessä ovat epäviralliset videokokoukset, joissa ei tehdä muodollisia päätöksiä.

Lähde: Valtioneuvosto.fi