NordenBladet — Opetus- ja kulttuuriministeriön Koululaiskyselyyn osallistui ennätykselliset 197 040 lasta ja nuorta. Tämä on merkittävä verkkopohjaisen kuulemisen saavutus niin kansallisesti kuin kansainvälisestikin. Kyselyyn osallistui useampi kuin joka kolmas perusopetuksen oppilas (35 % kaikista oppilaista). Koululaisia kiinnostavat monet uudet harrastukset koulupäivän yhteydessä. Peräti 55 % haluaa aloittaa jonkun uuden harrastuksen.Koululaiskyselyllä kysyttiin lasten ja nuorten harrastustoiveita koulupäivän yhteydessä. Kysely lähettiin kaikkiin eli 2 229 maamme ala-ja yläkouluihin. Koululaiset saivat valita suosikkiharrastuksiaan ja harrastuksia, joita haluaisivat kokeilla 76 harrastuksen valikoimasta.Tuloksena oli, että koululaisista 55 % haluaa aloittaa jonkun harrastuksen. Joka viidenneltä puuttuu mieleinen harrastus. Heistä yli 60 % haluaisi aloittaa harrastamisen. Alakoululaisten toiveharrastuksia ovat: parkour, kiipeily, ruuanlaitto, eläinkerho, kuvataide, lumilautailu/laskettelu ja jalkapallo. Yläkoululaisten suosikit ovat kuntosali, lumilautailu/laskettelu, ruuanlaitto, keilailu, ampumaurheilu/jousiammunta, mopon korjaus ja biljardi. Yläkoululaiset pojat saisi varmasti mukaan, jos kouluun saataisiin mopon korjauskerho. Tytöillä ja pojilla on eri toiveharrastukset. Tyttöjen toiveena on ratsastus, ruuanlaitto, kuvataide, eläinkerho, tanssi, kiipeily ja agility. Pojilla kärjessä ovat parkour, pelisuunnittelu/koodaus, jalkapallo, mopon korjaus, BMX-pyöräily/maastopyöräily, metsästys ja lumilautailu/laskettelu. 
Tytöillä on kiinnostusta kokeilla myös mm. elokuvakerhoa, kädentaitoja, muotipiirtämistä ja valokuvausta; pojat taas mm. historiakerhoa, arkkitehtuuria sekä media-, video- ja valotaidetta. – Haluan kiittää jokaista koululaista vastaamisesta sekä rehtoreita ja opettajia tuestanne kyselyn toteuttamisessa. Jokaisella lapsella pitää olla mahdollisuus harrastukseen. Se tuottaa iloa sekä onnistumisen ja oppimisen kokemuksia. Tämä on hallituksen päättämän harrastamisen Suomen mallin tavoite. Harrastuskysely on loistava alkusysäys sille, että koulupäivien yhteyteen tulee lasten ja nuorten toiveiden mukaisia harrastuksia, sanoo tiede- ja kulttuuriministeri Annika Saarikko. Koululaiskysely on osa harrastamisen Suomen mallin toteutusta. Tavoitteena on tarjota jokaiselle lapselle ja nuorelle mahdollisuus mieluisaan ja maksuttomaan harrastukseen koulupäivän yhteydessä. Harrastukset valitaan Koululaiskyselyn tai muun lasten ja nuorten kuulemisen perusteella.Suomen malli käynnistyy osassa kuntia ensi vuoden alussa. Seuraava haku kunnille aukeaa viimeistään maaliskuun alussa ja koskee syksyllä alkavia harrastuksia. Koululaiskysely järjestettiin nyt neljättä kertaa. Edellinen osallistumisennätys vuodelta 2017 parani 77 000 vastauksella.     

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Talouskasvu kiihtyy 2,5 prosenttiin vuonna 2021 koronaepidemian hellittäessä, ennustaa valtiovarainministeriö 17. joulukuuta julkaistussa taloudellisessa katsauksessaan.Vuoden 2020 aikana talous supistuu 3,3 prosenttia. Koronapandemian väistyminen vuoden 2021 aikana palauttaa talouden lähemmäs normaaleja aikoja. Sitä ennen talouskasvu on edelleen hidasta rajoitustoimien lisääntymisen, taloudenpitäjien vähäisen luottamuksen sekä epävarmuuden kasvun vuoksi. Vuoden 2021 toisella puoliskolla talous kasvaa ripeästi. Bruttokansantuotteen (BKT) arvioidaan kasvavan 2,0 prosenttia vuonna 2022 ja 1,4 prosenttia vuonna 2023. Ennuste perustuu oletukselle, että koronaepidemiaan liittyvät tautitapaukset vähenevät voimakkaiden rajoitusten myötä vuodenvaihteen aikana. Jos tautitapausten määrä kääntyy uudestaan nousuun rajoitusten höllentämisen jälkeen, rajoituksia voidaan joutua jälleen kiristämän vuoden 2021 alkupuolella. Tämä luo epävarmuutta, mikä heikentää talouden palautumista vuoden 2021 keväällä. Rokotteiden käyttöönotto kevään aikana parantaa taloudenpitäjien uskoa tulevaisuuteen ja palauttaa vähitellen yhteiskunnan toimintoja kohti normaaleja aikoja.Julkisen talouden tulojen ja menojen välinen epätasapaino pysyy yli 5 prosentissa suhteessa BKT:hen vuonna 2021. Alijäämä pienenee tulevina vuosina asteittain mutta jää kuitenkin niin suureksi, että julkinen velka suhteessa bruttokansantuotteeseen näyttää jatkavan kasvuaan koko 2020-luvun alkupuolen ajan.”Epidemia on ollut poikkeuksellista aikaa taloudessa ja yhteiskunnassa. Kun alkaa olla selvää, että Suomi on siirtymässä epidemian jälkeiseen aikaan, talouspolitiikan painopisteen olisi perusteltua siirtyä akuutista kriisinhoidosta talouden kasvun edellytysten vahvistamiseen ja julkisen taloudenpidon vakauttamiseen”, sanoo osastopäällikkö, ylijohtaja Mikko Spolander.Pandemian kulku ohjaa maailmantalouttaMaailmantalous elpyy koronapandemian aiheuttamasta syvästä taantumasta vuoden 2021 kuluessa. Elpyminen painottuu vuoden jälkipuoliskolle. Maailmankauppa on kesästä 2020 lähtien alkanut palautua pandemian aiheuttamasta syvästä romahduksesta, ja sen toipuminen jatkuu vähitellen. Kiinan talous on jo lähes palautunut kriisiä edeltävälle tasolle, mutta pandemia estää talouden normalisoitumista vielä useilla talousalueilla.Elpyminen jatkuu lyhyen suvantovaiheen jälkeenSuomessa talouden selvä toipuminen koronaepidemiasta siirtyy vuoden 2021 puolelle, sillä epidemian toinen aalto hidastaa talouskasvua tilapäisesti vuodenvaihteen ympärillä. Palveluiden kulutus vähenee uudelleen epidemian toisen aallon voimasta, mutta tavaroiden kulutus pysyy vahvana. Palveluiden kulutuksen odotetaan elpyvän vasta, kun kuluttajien luottamus palautuu vähitellen normaaliksi. Yksityisten investointien keskimääräinen kasvuvauhti jää vaisuksi. Vähitellen tointuva globaali talouskehitys kääntää investoinnit nousuun. Uusien rakennushankkeiden aloitusten ennakoidaan kuitenkin lykkääntyvän, ja asuntoinvestoinnit kääntyvät laskuun. Maailmankauppa on jo kääntynyt kasvu-uralle, millä on ollut suotuisa vaikutus tavaroiden vientiin, mutta palveluvienti vähenee edelleen. Vientiyritysten tuotannon kasvu lisää muualta maailmasta tuotujen välituotteiden kysyntää, ja nettoviennin vaikutus talouden kasvuun jää vaatimattomaksi. Kotimaisen arvonlisäyksen osuus viennistä ja BKT:sta ei ole noussut samassa suhteessa kuin EU:ssa keskimäärin.Julkinen talous sukeltaa edelleen syvällä vuonna 2021Vuoden 2021 puolelle jatkuva koronaepidemia sekä hallituksen päättämät yrityksiä, kansalaisia ja talouden elpymistä tukevat toimet pitävät julkisen talouden alijäämän hyvin suurena vuonna 2021. Ei-kiireellisen hoidon lykkääminen epidemian aikana aiheuttaa lisäksi palvelu- ja hoitovelkaa, joka lisää sosiaali- ja terveydenhuollon menojen kasvupainetta epidemian laannuttua.Julkinen velka kasvaa 69 prosenttiin suhteessa bruttokansantuotteeseen vuonna 2020. Vuonna 2021 velkasuhteen kasvu hidastuu, kun epidemia väistyy ja talous elpyy. Julkisen talouden tulojen ja menojen välinen epätasapaino sekä väestön ikääntymisestä aiheutuva menojen kasvu ylläpitävät kuitenkin velkasuhteen kasvua myös tulevina vuosina. Julkisen velkasuhteen arvioidaan olevan 75 prosenttia vuonna 2025.Kehitys voi vielä yllättää molempiin suuntiinTalouskasvu voi jäädä ennustettua hitaammaksi tilanteessa, jossa tautitapausten määrän kasvu kiihtyisi joko rajoitustoimien myöhästyessä tai niiden osoittautuessa tehottomiksi. Sairaalahoidon tarpeen lisääntyminen johtaisi myöhemmin huomattavasti kireämpiin rajoitustoimiin, mikä puolestaan hidastaisi talouskasvua entisestään.Tautitapausten ja sairaalahoidon tarpeen lisääntyminen vähentää talouden luottamusta voimakkaasti, mikä hidastaa talouskasvua merkittävästi. Toisaalta taloudellisten vaikutusten mittaluokka riippuu myös julkisen vallan toimista epidemian hillitsemiseksi ja talouden tukemiseksi.  Talous elpyy sitä nopeammin, mitä nopeammin rokotteita on saatavilla, miten suuri osa väestöstä rokotetaan ja mitä tehokkaampi rokote on. Rokotteiden luottamusta kohentava vaikutus voi myös olla arvioitua voimakkaampi, jolloin talous voi normalisoitua oletettua aikaisemmin. Erityisesti tämä lisäisi palveluiden nopeampaa ja voimakkaampaa palautumista sekä kotimaassa että kansainvälisesti. Voimakkaita toimia tuotannon ja kysynnän elvyttämiseksi on aloitettu ja suunnitteilla EU:ssa. Näiden toimien toteutuminen kuten myös Suomen hallituksen päättämät ja suunnittelemat toimet talouden elvyttämiseksi tukevat tuotantoa sekä meillä että muualla. 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Hallituksen selonteko kotouttamisen edistämisen uudistustarpeista annetaan eduskunnalle ensi vuoden keväällä. Alkuperäinen tavoite oli tämän vuoden loppuun mennessä. Selonteon lausuntokierros käynnistyy tammikuun lopussa.Hallitusohjelmaan on kirjattu, että hallitus laatii kotouttamistoimien uudistamistarpeista kokonaisvaltaisen toimenpideohjelman. Toimenpideohjelma annetaan selontekona eduskunnalle. Selonteossa esitetään kotouttamispolitiikan uudistamista maahanmuuton ja kotoutumisen toimintaympäristössä tapahtuneisiin muutoksiin vastaamiseksi. Siinä vastataan eduskunnan tarkastusvaliokunnan mietinnössä esitettyihin kannanottoihin. Selontekoa on valmisteltu keskeisten sidosryhmien kanssa. Valmistelua koordinoi työ- ja elinkeinoministeriö.https://tem.fi/hankesivu?tunnus=TEM014:00/2020

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Sisäministeriön ja valtiovarainministeriön hallinnonalojen turvallisuusviranomaisten virkamerkit ja henkilökortit päivitetään 1.1.2021 lähtien. Poliisin, Rajavartiolaitoksen, pelastusviranomaisten sekä Tullin uusissa korteissa huomioidaan perustuslain ja kielilain turvaama kansalliskielten yhdenvertainen kohtelu.Sisäministeriön ja valtiovarainministeriön hallinnonalojen turvallisuusviranomaisten käyttämät virkamerkit ja henkilökortit uudistettiin vuonna 2018, jolloin kortit saivat uudet yhtenäiset ulkoasut ja turvatekijät. Eduskunnan oikeusasiamiehen linjauksen (EOAK/6446/2018) mukaan poliisin, Tullin, Rajavartiolaitoksen ja pelastusviranomaisten vuonna 2018 käyttöön ottamat henkilökunnan virkamerkit ja henkilökortit eivät ole viranomaisten kielellisten velvoitteiden mukaisia. Otsikkokentässä viranomaisen ja kortin nimi ovat ruotsiksi huomattavasti pienemmällä kirjasinkoolla kuin suomeksi.Nyt tehtävällä päivityksellä korjataan osoitetut puutteet. Uudet virkamerkit ja henkilökortit ovat samanlaiset kuin aiemmat kortit, lukuun ottamatta otsikkokentän tekstejä, jotka muutettiin samankokoiseksi kolmella kielellä (suomi, ruotsi ja englanti). Sisäministeriö on ohjeistanut, että virkamerkkien ja henkilökorttien vaihtamiseen on ryhdyttävä heti vuoden 2021 alusta. Siirtymäaikaa on vuoden 2023 loppuun saakka. Sisäministeriö edellyttää kaikkia turvallisuusviranomaisia vaihtamaan virkamerkit ja henkilökortit uudempiin priorisoiden ruotsinkieliset alueet ja asiakaskontakteissa olevat henkilöt. 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Koronavirustartuntoja todetaan Suomessa edelleen paljon, ja tauti leviää eri-ikäisten ihmisten keskuudessa joka puolella Suomea. Erittäin huolestuttavaa on, että tartuntoja on yhä enemmän vanhemmissa ikäluokissa ja että sairaalahoitoa tarvitsevia potilaita on selvästi aiempaa enemmän.Alueiden viime viikkoina käynnistämien voimakkaiden suositusten ja rajoitustoimien vaikutukset sairaalahoidon tarpeeseen aletaan nähdä vasta muutaman viikon viiveellä.Myönteistä on, että yli kuukauden jatkunut koronatapausten määrän voimakas kasvu ja sen myötä tapausilmaantuvuus ovat hieman tasoittuneet viimeisen kolmen viikon aikana. Viikolla 50 (7.12.-13.12.) tartuntatautirekisteriin ilmoitettiin 2894 uutta tapausta, mikä on 112 vähemmän kuin viime viikolla. Uusien tapausten ilmaantuvuus oli 52 tapausta 100 000 asukasta kohden, kun edellisellä viikolla se oli 54 tapausta.Viimeisen kahden viikon seurantajakson (viikot 49-50) yhteenlaskettu tapausmäärä oli 5900 uutta tapausta, mikä on 179 tapausta enemmän kuin sitä edeltävien kahden viikon aikana. Uusien tapausten ilmaantuvuus oli 106 tapausta 100 000 asukasta kohden, kun edeltävällä kahden viikon jaksolla se oli 103 tapausta.Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) alueella on todettu yli puolet tartunnoista. Kolmen viime viikon aikana HUSin alueella on todettu viikoittain noin 1600 koronatapausta.Arvioitu tartuttavuusluku on tällä hetkellä 0,85-1,05 (90 % todennäköisyysväli).Ikääntyvien osuus todetuista tartunnoista kasvanut huolestuttavastiVaikka valtaosa tartunnoista todetaan edelleen nuorissa ikäluokissa ja työikäisillä aikuisilla, on tartuntojen ikäjakaumassa nähtävissä erittäin huolestuttavaa muutosta. Vanhempien ikäluokkien osuus tartunnoista on kasvanut marraskuun alusta lähtien. Viikolla 50 kaikista tapauksista noin 72 % todettiin alle 50-vuotialla ja noin 40 % alle 30-vuotiailla. Osuudet ovat samat kuin edellisellä viikolla. Yli 60-vuotiaiden ja yli 70-vuotiaiden osuudet ovat viime viikosta hieman nousseet: yli 60-vuotiaiden osuus on nyt yli 15 % ja yli 70-vuotiaiden osuus lähes 9 %. Yli 70-vuotiaat kuuluvat ikänsä puolesta riskiryhmään. Riskiryhmien suojeleminen on hyvin tärkeää vakavien koronatapausten ehkäisemiseksi.Sairaalahoidossa oli 16.12. yhteensä 268 potilasta, joista tehohoidossa 34. Tehohoitopotilaita on kaikilla erityisvastuualueilla. Erikoissairaanhoidossa potilaita oli 103 ja perusterveydenhuollossa osastohoidossa 131. Joukkoaltistumisissa nähtävissä pientä vähenemistäViikolla 50 oli jo merkkejä siitä, että suositukset ja rajoitukset vähentävät joukkoaltistumisia esimerkiksi harrastustoiminnassa, ravitsemisliikkeissä ja yleisötapahtumissa. Silti tartunnanjäljitystä kuormittavia joukkoaltistuksia oli runsaasti melkein kaikkien sairaanhoitopiirien alueilla. Noin 10 % näistä tapahtui sosiaali- ja terveydenhuollon yksiköissä ja nelisen prosenttia yksityisissä juhlissa.Oppilaitoksissa joukkoaltistumisia oli reilu kolmannes ja varhaiskasvatuksessa viidennes. Silti päiväkodeissa ja oppilaitoksissa tulee vain harvoin jatkotartuntoja. Viikolla 50 oppilaitoksiin liitettiin noin 4 % selvitetyistä tartunnoista ja varhaiskasvatukseen pari prosenttia tartunnoista.Tartunnanjäljitystä jatketaan määrätietoisestiKoko maassa uusien tartuntojen tartunnanlähde saatiin viikolla 50 selville suurin piirtein samoin kuin edellisellä viikolla: noin 60 %:ssa tapauksista. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) alueella tartunnanlähde selvisi puolessa tapauksista.Selvitetyistä tartunnoista noin puolet tapahtui samassa taloudessa asuvien kesken. Työpaikka raportoitiin tartuntapaikaksi 15 %:ssa, harrastustoiminta 2 %:ssa ja ravitsemisliikkeissä noin prosentissa jäljitetyistä tartunnoista.Suomessa on 16.12.mennessä todettu 31 870 tautitapausta ja tautiin liittyviä kuolemia on raportoitu 472. Taudista parantuneita arvioidaan olevan noin 22 500, mikä on noin 70 % kaikista todetuista tartuntatapauksista.Tänään julkaistu epidemian seurantaraportti sekä edelliset raportit ovat THL:n sivuilla:Koronaviruksen seuranta (THL)Koronaepidemia: alueiden tilanne, suositukset ja rajoitukset (THL)Koronavirus lukuina (HUS)Toimintasuunnitelma hybridistrategian mukaisten suositusten ja rajoitusten toteuttamiseen covid-19-epidemian ensimmäisen vaiheen jälkeen (Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2020:26)

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Kansanedustajista koostuva ryhmä on hyväksynyt jatkuvaa oppimista koskevat linjaukset, joilla edistetään työikäisten mahdollisuuksia kehittää osaamistaan ja varmistetaan osaavan työvoiman saatavuus. Koulutus- ja työllisyyspalveluja kehitetään kokonaisuutena, sillä uudistuksella halutaan vastata erityisesti työelämän muutoksista aiheutuviin osaamistarpeisiin. Jatkuvan oppimisen kehittämistä ohjaavat linjaukset liittyvät oppimiseen osana työelämää, jatkuvan oppimisen palvelujärjestelmään ja palvelujen saavutettavuuteen. Linjauksissa nimetään keinoja ja tukitoimia, joilla pyritään varmistamaan, että kaikki työikäiset voivat kehittää osaamistaan. Mahdollisuuksia työn ohessa opiskeluun ja työpaikalla oppimiseen lisätään ja osaavan työvoiman tarpeen ja tarjonnan kohtaantoa parannetaan. – Työelämä ja osaamistarpeet muuttuvat vauhdilla. Enää ei riitä se, että nuorena hankkii tietynlaisen osaamisen, jolla porskuttaa läpi työuran. Osaamisen päivittäminen ja jatkuva oppiminen koskettaa meitä kaikkia. Siksi on tärkeää, että jokaisella on tosiasiallinen mahdollisuus päivittää osaamistaan myös työuran aikana. Parlamentaarisen ryhmän työssä hyväksytyt linjaukset muodostavat tärkeän pohjan kehitystyölle, opetusministeri Li Andersson sanoo.– Koronakriisi vauhdittaa entisestään työelämän rakennemuutoksia. On ennakoitu, että jopa sadoillatuhansilla ihmisillä on tarvetta päivittää osaamistaan. Meidän on varmistettava, että myös matalammin koulutetut ja heikommassa työmarkkina-asemassa olevat pääsevät entistä helpommin täydentämään osaamistaan. Tässä uudistuksessa on kyse työllisyydestä, työministeri Tuula Haatainen sanoo.–  Oppimisesta on tehtävä jatkuvaa ja rajatonta. Yhteiskunnan ja työelämän muuttuessa yhä merkittävämpi osa oppimisesta tapahtuu koulutusjärjestelmän ulkopuolella – työpaikoilla, harrastuksissa ja vapaa-ajalla. Tarvitaan entistä tiiviimpää koulutuksen ja työelämän välistä yhteistyötä sekä monipuolisia koulutusmahdollisuuksia työikäiselle väestölle. Jatkuvaa oppimista edistämällä vahvistamme osaamisen, koulutuksen ja tutkitun tiedon merkitystä ja vaikuttavuutta koko yhteiskunnassamme, tiede-ja kulttuuriministeri Annika Saarikko sanoo.Parlamentaarisesti valmisteltu uudistus sisältyy nykyiseen hallitusohjelmaan ja sen toteutus jatkuu myös lähivuosina. Eduskunnan on tarkoitus seurata tavoitteiden saavuttamista vuosittain. Uudistusten toteuttamisesta valmistellaan tarkempi toimeenpanosuunnitelma. Rahoitustarpeista sovitaan julkisen talouden suunnitelman ja valtion talousarvioiden yhteydessä sovittaen ne yhteen muiden menotarpeiden kanssa.Jatkuva oppiminen nivotaan osaksi työelämää Jatkuvan oppimisen tulisi olla työpaikoilla strateginen osa toimintaa ja toimintatapojen tulisi kannustaa oppimiseen. Osaaminen tulee tunnistaa ja saada näkyväksi. Tätä varten kehitetään toimintatapoja ja välineitä työssä ja muulla tavoin hankitun osaamisen tunnistamiseksi ja tunnustamiseksi. Koulutuksen työelämävastaavuutta lisätään. Tarjontaa täydennetään joustavilla, lyhytkestoisilla koulutuksilla, joilla voi vastata työelämän nopeisiin tarpeisiin ja täydentää osaamista ennakoivasti. Myös nykyistä koulutustarjontaa kehitetään aikuisväestön ja työelämän tarpeita vastaavaksi. 
Työpaikkojen ja osaamispalveluiden tarjoajien yhteistyötä tiivistetään. Työpaikkoja hyödynnetään oppimisympäristöinä. Pienten ja keskisuurten yritysten ja yksinyrittäjien osaamista tuetaan verkostojen kautta. Palveluja tuotetaan yhteistyönä ja ohjausta yhden luukun periaatteella Ohjausta ja ”yhden luukun periaatteella” toimivia palveluja kehitetään, jotta ne saavuttaisivat myös koulutukseen eri syistä vähemmän osallistuvat. Heitä pyritään tavoittamaan esimerkiksi yhteydenotoilla ja jalkautumalla työpaikoille. Myös TE-toimistoissa lisätään henkilökohtaista ohjausta.Tiedon ja sopivien palvelujen löytämiseksi käyttöön otetaan digitaalinen palvelu, joka yhdistää koulutustarjonnan, ohjauspalvelut ja tietoa työmarkkinoista. Kokonaisuus sisältää osaamisen kartoitus-, tunnistamis- ja urasuunnittelupalveluja sekä ennakointitietoa. Älykkäistä sähköisitä palveluista muodostuva kokonaisuus toimii jatkuvan oppimisen palvelujärjestelmän alustana. Työvoima-, koulutus- ja osaamistarpeiden ennakointia ja sen hyödyntämistä parannetaan, jotta koulutuksia voidaan suunnata ja osaavaa työvoimaa on kaikilla alueilla ja toimialoilla saatavissa niiden tarpeita vastaavasti. Työpaikkojen, oppilaitosten ja työelämäpalveluja tuottavien tahojen yhteistyötä tiivistämällä osaamistarpeisiin voidaan vastata osuvammin ja nopeammin. Työ- ja elinkeinopolitiikan ja koulutuspolitiikan yhteyttä alueilla lisätään samoin kuin koulutus-, työllisyys-, yrityspalvelujen ja verkostojen yhteistyötä. Palveluiden tueksi jatkuvan oppimisen palvelujärjestelmässä tarvitaan koordinaatiota ja rakenne, jolla voidaan edistää osaamisen kysynnän ja tarjonnan kohtaantoa, ennakoida osaamistarpeita, uudistaa ja hankkia osaamispalveluita sekä tukea alueiden yhteistyörakenteita. Etuudet tukemaan uudistuksen tavoitteita Linjauksissa nostetaan esiin työttömien opiskelumahdollisuuksien kehittäminen ja etuusjärjestelmän tarkastelu koulutuksessa aliedustettujen ryhmien näkökulmasta. Opintotuen kehittämisen yhteydessä arvioidaan mahdollisuuksia kehittää sitä tukemaan nykyistä paremmin jatkuvaa oppimista. Etuusjärjestelmiin tehtävillä muutoksilla voidaan tukea jatkuvan oppimisen uudistuksen tavoitteita, kuten osaamistason nostamista, koulutuksessa aliedustettujen ryhmien osaamistason ja osallistumisen lisäämistä sekä työn ja opiskelun yhteensovittamista.  Etuuksia ja toimeentuloa tarkastellaan kokonaisuutena vuoteen 2027 ulottuvassa sosiaaliturvauudistuksessa. Osaaminen turvaa tulevaisuuden – Jatkuvan oppimisen uudistuksen linjauksetTietoa jatkuvan oppimisen uudistuksesta 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Ympäristöministeriö aikoo arvioida, onko Saaristomeren valuma-alueen maatalouden kuormitus mahdollista poistaa Itämeren suojelukomission (HELCOM) hot spot -listalta. Selvitys käynnistyy ensi vuoden alussa yhteistyössä Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen, Suomen ympäristökeskuksen, maa- ja metsätalousministeriön ja muiden toimijoiden kanssa.Saaristomeren valuma-alueen maatalouskuormitus on Suomen ainoa jäljellä oleva kohde HELCOM:n Itämeren hot spot -listalla. Lista on laadittu vuonna 1992, minkä jälkeen Itämeren ympärysvaltiot käynnistivät laajan yhteistyöohjelman kohteiden puhdistamiseksi. Kohteita oli Itämerellä alkujaan 162, nyt 42. Kaikkien kohteiden oli määrä olla puhdistettu jo vuonna 2018.Selvityksen tarkoitus on arvioida, riittävätkö nykyiset toimet vähentämään kuormitusta ja parantamaan Saaristomeren tilaa HELCOM:n edellyttämällä tavalla. Tuloksista riippuen suunnitellaan toimia, joilla kohde voidaan poistaa listalta. Selvitys tehdään vuoden 2021 aikana.”Olen sitoutunut edistämään toimintaa Saaristomeren tilan parantamiseksi. Toiveeni on, että Saaristomeri saadaan poistettua HELCOM:n listalta mahdollisimman rivakasti. Tämä on yhteinen projekti, johon kutsun kaikki mukaan”, ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen sanoo.Vesienhoitosuunnitelmien ja merenhoitosuunnitelman toimien lisäksi myös vesiensuojelun tehostamisohjelmassa työskennellään Saaristomeren tilan parantamiseksi. Ohjelman tavoitteena on levittää kipsiä yli 60 000 peltohehtaarille Saaristomeren valuma-alueella. Tällä pyritään vähentämään Saaristomeren vuotuista fosforikuormitusta 44 tonnilla. Saaristomeren fosforin kokonaiskuormitus on tällä hetkellä noin 480 tonnia vuodessa. Kipsin vaikutus kestää noin viisi vuotta.Saaristomeren tila ei toistaiseksi ole parantunut toisin kuin esimerkiksi itäisen Suomenlahden tila. Sen tilaa on parantanut Pietarin jäteveden tehokkaampi puhdistaminen ja venäläiseltä lannoitetehtaalta Laukaanjokeen valuneen suuren päästön tukkiminen. Saaristomeri on matala ja sokkeloinen, ja sen tilaan voidaan vaikuttaa Suomen omilla toimilla. Myös ilmastonmuutos on erityinen riski lämpimien ja sateisten talvien lisäämien ravinnehuuhtoumien vuoksi.HELCOM hot spots

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — ”Koronaviruspandemian aikana työpaikoilta on vaadittu paljon: nopeaa reagointia, vaarojen tunnistamista, riskien arviointia, uusia toimintatapoja ja oivalluksia. Tämä tilanne on muuttanut työelämäämme nopeasti, jopa pysyvästi”, totesi sosiaali- ja terveysministeri Aino-Kaisa Pekonen avatessaan tänään webinaarin, jossa käsiteltiin koronaviruksen hallintaa työpaikoilla. ”Hyvin rakennettu perusta, työsuojelutyö, on kuitenkin luotsannut tätä aikaa ja turvallista tekemistä.”Työsuojelutoiminnalla on Suomessa pitkä historia ja vakiintuneet, lakisääteiset muodot. Se on antanut hyvät valmiudet myös koronaviruksen torjuntaan – riskinarviointi on normaali osa työpaikan turvallisuustoimintaa. Työterveyslaitoksen mukaan työpaikat ovat selvinneet koronapandemian haasteista hyvin. Tämä on hyvä lähtökohta tuleviin riskeihin varautumiseen. ”Yhteistyön kehittäminen ja tiedon jakaminen riskien arvioinnista luovat pohjaa tulevaisuuden vaaratekijöiden tunnistamiselle sekä riskeihin varautumiselle. Työturvallisuustiedon, oivallusten ja hyvien käytäntöjen jakaminen on tapa laittaa hyvä kiertämään ja auttaa muita toimialasta riippumatta. Tiedon tarve on kaikkialla suurta. Viestinnällä on todettu olevan myös suoria vaikutuksia työhyvinvointiin.” Sosiaali- ja terveysministeriön, Työterveyslaitoksen ja Työturvallisuuskeskuksen järjestämän Koronapandemian hallinta työpaikoilla – näkökulmia eri toimialoita -webinaarin voi katsoa tallenteena Työturvallisuuskeskuksen YouTube-kanavalta.Työturvallisuuskeskus (YouTube)

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Täysimääräisen elatustuen määrä on 1.1.2021 lukien 167,35 euroa kuukaudessa lasta kohden. Tuet nousevat 0,20 prosenttia.Myös elatusavut nousevat 0,20 prosenttia. Sosiaali- ja terveysministeriö päivittää kuntainfossa rahamäärät, jotka on annettu STM:n ja oikeusministeriön ohjeessa lapsen elatusavun suuruuden arvioimiseksi.Ohje lapsen elatusavun suuruuden arvioimiseksi (OM:n julkaisu 2007:2)

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Vuonna 2020 Suomi antaa humanitaarista apua historialliset 115 miljoonaa euroa. Humanitaarinen apu on yksi konkreettisimmista keinoista vastata kriiseihin ja katastrofeihin. Konfliktien, luonnononnettomuuksien sekä koronaviruspandemian johdosta humanitaarista apua tarvitsee maailmassa yli 200 miljoonaa ihmistä.Suomi painottaa humanitaarisessa avussa koulutusta, kouluruokailua, naisten ja tyttöjen oikeuksia, vammaisten henkilöiden aseman parantamista, kriisien ennaltaehkäisyä sekä tänä vuonna myös suoraa tukea koronakriisin hoitoon. ”Hallitus on sitoutunut nostamaan humanitaarisen avun tasoa. Nyt loppuvuonna myönnetyn merkittävän lisärahoituksen myötä Suomen humanitaarinen apu nostetaan kehitysyhteistyömäärärahojen leikkauksia edeltävälle tasolle ja jopa sen yli. Näin Suomi kantaa vastuunsa myös näinä poikkeuksellisina aikoina”, toteaa kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Skinnari.Suomi ottaa aiempaa vahvemman roolin koulutuksessa myös humanitaarisella sektorilla. Suomi ryhtyy rahoittamaan Unicefin hallinnoimaa Education Cannot Wait -rahastoa (6 miljoonaa €), jonka tavoitteena on varmistaa lasten oikeus koulutukseen myös kriisitilanteissa. Suomi tukee lasten koulunkäyntiä myös YK:n palestiinalaispakolaisjärjestö UNRWA:n kautta (2 miljoonaa €), joka tarjoaa pakolaisille muun muassa perusopetusta ja terveyspalveluita.Koronaviruspandemian myötä akuutista aliravitsemuksesta kärsivien ihmisten määrä on kasvanut merkittävästi. Suomen rahoituksella YK:n ruokaohjelma WFP (World Food Programme) tukee kouluruokailua Sahelin alueen maissa sekä monilla muilla kriisialueilla, joissa kouluruoka on monille lapsille päivän ainoa ateria. WFP:n kautta Suomi antaa myös ruoka-apua nälänhädän partaalla olevassa Jemenissä (yhteensä 5 miljoonaa €).Suomi haluaa vahvistaa tukeaan koulutussektorille kriisitilanteissa. ”Tiedämme omasta kokemuksesta, että kouluruokailulla on pelkkää ravitsemusta huomattavasti laajemmat vaikutukset. Se vahvistaa lasten terveyttä, parantaa oppimistuloksia ja edistää tasa-arvoa. Tästä syystä pyrin WFP:n kouluruokalähettiläänä vahvistamaan poliittista ja taloudellista tukea kouluruokailulle kehittyvissä maissa ja humanitaarisissa kriiseissä”, sanoo ministeri Skinnari.Koronaviruspandemia on heikentänyt etenkin tyttöjen ja naisten asemaa humanitaarisissa kriiseissä. Suomi edistää naisten ja tyttöjen oikeuksia muun muassa tukemalla YK:n väestörahasto UNFPA:n humanitaarista työtä Syyriassa sekä maailman muilla kriisialueilla (3 miljoonaa €). UNFPA tarjoaa äitiys- ja neuvolapalveluita, parantaa mahdollisuuksia turvalliseen synnytykseen, ehkäisee sukupuoleen perustuvaa väkivaltaa ja tarjoaa väkivallan uhreille psykososiaalista tukea. YK:n pakolaisjärjestön UNHCR:n kautta Suomi rahoittaa sukupuoleen perustuvan väkivallan ehkäisyä rohinga-pakolaisten keskuudessa Myanmarissa ja Bangladeshissa (2 miljoonaa €). UNHCR:n työssä painottuvat myös lastensuojelu, koulutus, hätämajoitus ja suojelu.Ennaltaehkäisy on paljon halvempaa kuin kriiseihin reagoiminen. Suomi on jo pitkään tukenut katastrofiriskien ennaltaehkäisyä YK:n kautta. Lisärahoituksella Suomi auttaa erityisesti kaikkein köyhimpiä maita varautumaan niin luonnonkatastrofeihin kuin muihin kriisitilanteisiin (1 miljoona €).Loppuvuonna myönnettävällä lisärahoituksella Suomi tukee myös Unicefin humanitaarista työtä Etiopiassa (2 miljoonaa €) ja ohjaa tukea Punaisen Ristin ja Punaisen Puolikuun kansainvälisen liikkeen kautta Etiopiaan, Somaliaan ja Nigeriin, missä työn keskiössä ovat terveys, vesi ja sanitaatio ja suojelu (yhteensä 3 miljoonaa €). Suomi antaa lisärahoitusta myös UNHCR:n työlle Venezuelassa (0,5 miljoonaa €) sekä YK:n keskitetylle hätäapurahasto Cerfille (5,4 miljoonaa €), jonka kautta voidaan nopeasti reagoida äkillisiin katastrofeihin ja pitkittyneisiin alirahoitettuihin kriiseihin eri puolilla maailmaa.Aiemmin tänä syksynä Suomi on myöntänyt 3,1 miljoonaa euroa suomalaisten kansalaisjärjestöjen hankkeisiin, joiden avulla vastataan koronaviruspandemian aiheuttamiin humanitaarisiin tarpeisiin Jemenissä, Ugandassa, Keniassa, Kongon demokraattisessa tasavallassa ja Zimbabwessa. 

Lähde: Valtioneuvosto.fi