NordenBladet — Yliopistojen pääomittamisella vahvistetaan yliopistojen taloutta ja itsenäisiä toimintamahdollisuuksia. Pääomittamisesta saatavien tuottojen käyttö tukee osaltaan yliopistojen strategista johtamista. Raha-asiainvaliokunta puolsi pääomittamista istunnossaan 10. joulukuuta. Pääomittaminen sisältyy vuoden 2020 seitsemänteen lisätalousarvioon.Valtion yliopistoille osoittamat pääomittamiserät kirjataan julkisoikeudellisten yliopistojen peruspääomaan ja säätiöyliopistojen pysyvästi säilytettävään säätiöpääomaan. Yliopistot voivat käyttää toimintaansa ainoastaan näiden pääomien tuottoja.– Uusi osaaminen ja luovat ratkaisut syntyvät alhaalta ylöspäin. Pitkän aikavälin rahoitusnäkymien vahvistaminen tukee yliopistoja toimintansa omaehtoisessa kehittämisessä ja vahvuuksiensa löytämisessä, tiede- ja kulttuuriministeri Annika Saarikko sanoo.Opetus- ja kulttuuriministeriö tekee päätökset yliopistokohtaisesta pääoman kohdentumisesta lisätalousarvion mukaisesti. Kohdentamisessa käytetään vuoden 2020 yliopistojen laskennallisen rahoitusmallin tutkimuksen rahoitusosuuden laskentakriteerien tuottamaa jakosuhdetta (tutkimuksen vaikuttavuus) seuraavasti:
Valtioneuvosto päätti keväällä julkisen talouden suunnitelmassa vuosille 2021–2024, että Suomen itsenäisyyden juhlarahaston lahjoitukseen perustuen yliopistoja pääomitetaan 33 miljoonalla eurolla vuonna 2020 ja 67 miljoonalla eurolla vuonna 2022.Talouspoliittisen ministerivaliokunnan kannanoton mukaan valtion yliopistojen pääomittamiseen varaamat määrärahat kohdennetaan yliopistoille tutkimuksen vaikuttavuuden kriteerien perusteella syksyllä 2020 ja valtion vastinrahaan oikeuttavan varainkeruun perusteella syksyllä 2022.Tiedote 12.6.2020: Talouspoliittinen ministerivaliokunta: Yliopistoja pääomitetaan 100 miljoonalla eurolla

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Suomessa puukerrostalohankkeiden määrä on jälleen kasvanut viime vuodesta, kertoo ympäristöministeriön tilaama selvitys. Viime vuonna suunnitteilla oli 7 500 uutta puukerrostaloasuntoa. Nyt niiden määrä on noussut 8 300:aan. Puukerrostalohankkeet keskittyvät pääkaupunkiseudulle ja Pirkanmaalle.Suomeen on rakenteilla tai suunnitteilla yhteensä 73 puukerrostalohanketta, eli yksittäisiä puukerrostaloja, puukerrostalokortteleita tai suuren mittakaavan puurakenteisia julkisia rakennuksia. Viime vuonna hankkeita oli 63, ja vuonna 2018 niitä oli 51.Lukuun on huomioitu vähintään kolmikerroksiset puukerrostalohankkeet. Hankkeista 24 toteutuu varmasti. Edellisenä vuonna varmoja hankkeita oli 18. Todennäköisiä hankkeita on tänä vuonna 36 ja mahdollisia 12 kappaletta. Mahdollisia hankkeita ovat kaavavaiheessa olevat laajat hankkeet, joissa ei ole vielä puurakentamiseen sitoutunutta rakennuttajaa tai rakentajaa.Varmojen ja todennäköisten hankkeiden toteutuminen tarkoittaisi, että Suomeen on tulossa lähivuosina noin 8300 uutta puukerrostaloasuntoa. Vuoden 2018 selvityksessä vastaava luku oli 6000.“Erityisesti kasvukeskukset näyttävät heränneen puun käytön lisäämiseen rakentamisessa: peräti puolet hankkeista löytyy Uudeltamaalta. Lisäksi tärkeä muutos on varmojen hankkeiden lukumäärän kasvu verrattuna aiempiin vuosiin. Koronan vaikutuksia puurakentamiseen voi tässä vaiheessa vasta arvailla. Teollisen puurakentamisen hyvä puoli on, että teollisessa rakennustoiminnassa työturvallisuuden turvaaminen on hieman helpompaa kuin työmaalla”, puurakentamisen ohjelman ohjelmapäällikkö Petri Heino arvioi.15 maakuntaan suunnitteilla puukerrostalojaHankkeista 64 prosenttia keskittyy pääkaupunkiseudulle ja Pirkanmaalle, mutta hankkeita on suunnitteilla myös tasaisesti ympäri Suomea. Vuonna 2019 hankkeita oli suunnitteilla 13 maakuntaan. Viime vuodesta poiketen puukerrostaloja kaavaillaan nyt myös Kanta-Hämeeseen ja Kainuuseen. Vain Lappiin, Etelä-Karjalaan, Päijät-Hämeeseen tai Ahvenanmaalle ei ole tällä hetkellä suunnitteilla yli kolmikerroksisia puukerrostalohankkeita.”Hankkeissa tulee esiin puun monipuolisuus rakennusmateriaalina: puusta on helppo toteuttaa arkkitehtonisesti näyttäviä rakennuksia ja se taipuu todella moneen. Esimeriksi Katajanokan massiivipuinen hotelli- ja toimistokohde on tästä hieno esimerkki”, Heino sanoo.Kaupungeista eniten puurakentamista kaavaillaan Tampereelle, kuten myös vuonna 2019. Tampereella puurakentaminen keskittyy asuinkerrostaloihin, joita nousee muun muassa Kauppiin sekä Hervantajärven alueelle. Kahdestatoista Tampereelle kaavaillusta hankkeesta varmoja tai todennäköisiä on yksitoista.Pääkaupunkiseudulle ollaan rakentamassa niin puisia toimistorakennuksia kuin asuintalojakin. Helsingissä Jätkäsaaren osittain valmistuneen Wood Cityn puukorttelin rakentaminen jatkuu: alueelle nousee Supercellin toimistotalo sekä vielä suunnitteluvaiheessa oleva hotelli. Wood Cityn korttelin on määrä valmistua kokonaisuudessaan vuoteen 2021 mennessä. Niin ikään Katajanokalla toteutetaan suuri puinen toimisto- ja hotellihanke.  Keilaniemeen aiotaan rakentaa persoonallisesti muotoiltu 11-kerroksinen toimistotalo, jolle on tulossa viherkatto ja katolle myös aurinkopaneeleja.Puisia kerrostaloja rakennetaan Kuninkaantammeen noin 675 asukkaalle, ja Vihdin Pajuniittyyn on suunnitteilla yli tuhat puukerrostaloasuntoa. Espoossa puukerrostaloasuntoja on nousemassa usealle eri alueelle lähes 600. Varmoja puukerrostaloja on tulossa myös Jyväskylään, Keravalle, Kirkkonummelle, Kuopioon, Sipooseen, Turkuun, Uuteenkaupunkiin sekä Vaasaan.Suomalainen puukerrostalohankekanta on koottu ensimmäisen kerran vuonna 2012. Hankekantaa on päivitetty vuosina 2014, 2015, 2017, 2018, 2019 ja 2020. Hankekannan tilaajana toimi tänä vuonna ympäristöministeriö. Hankekannan on koonnut oululainen arkkitehti Janne Tolppanen.Tiedot perustuvat kuntien julkisiin tietoihin. Tietojen ajantasaisuus on varmistettu kunnilta.
Puukerrostalohankkeet on jaettu selvityksessä kolmeen eri luokkaan toteutumispotentiaalin mukaan: varmat, todennäköiset ja mahdolliset. Luokitus kuvastaa alueiden ja kohteiden toteutumistodennäköisyyttä puurakenteisena. Hankekantaan on kerätty kaikki vähintään kolmikerroksiset puukerrostalohankkeet sekä kaikki merkittävät suuren mittakaavan puurakenteiset julkiset rakennukset Suomessa. Hankekannassa ei esitetä jo toteutuneita kohteita.Ohjelmapäällikkö Petri Heino, p. 0295 250 203, [email protected]

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Kriisinhallinnan parlamentaarinen komitea käsitteli neljännessä istunnossaan 10.12. kansainvälisen kriisinhallinnan eri toimijoita ja Suomen kriisinhallintalainsäädäntöä.Suomi osallistuu tällä hetkellä kriisinhallintaan YK:n, EU:n Etyjin, Naton ja kansainvälisten koalitioiden puitteissa ja myös vaikuttaa kriisinhallinnan painopisteisiin erityisesti EU:ssa. Komitean puheenjohtajat Johanna Sumuvuori ja Jouni Ovaska korostivat, että Suomen on jatkettava aktiivisesti kriisinhallintaa eri kansainvälisten järjestöjen puitteissa, kuten ulko- ja turvallisuuspoliittisessa selonteossa linjataan. Suomen on suunnattava kriisinhallintaosallistumistaan kansainvälisen kriisinhallinnan vaatimusten ja turvallisuusympäristöön vaikuttavien uhkatekijöiden mukaan. On myös tärkeä vaikuttaa aktiivisesti kriisinhallinnan kokonaisuuteen kansainvälisellä tasolla. Kriisinhallintaosallistumisella edistetään myös Suomen ulkopoliittisia tavoitteita YK:n, EU:n, Etyjin ja Naton sekä tärkeiden kahdenvälisten suhteiden kuten transatlanttisten suhteiden osalta.Kriisinhallinnan konseptuaalista kehittämistä on seurattava tiiviisti ja vaikutettava siihen eri järjestöissä Suomen prioriteettien mukaisesti. EU:n poliittisten ja turvallisuusasioiden komitean puheenjohtaja Sofie From-Emmesberger totesi alustuksessaan komitealle, että EU:n kriisinhallinnan kehittämisessä on meneillään hyvin tiivis vaihe ja on tärkeää, että jäsenmaat, Suomi mukaan lukien, osallistuvat siihen aktiivisesti.Kriisinhallintaoperaatioita toteutetaan erilaisten kansainvälisten mandaattien puitteissa. Suomen lainsäädäntö kriisinhallinnasta on ajantasainen ja antaa riittävän oikeudellisen pohjan Suomen osallistumiselle.                                                                                                           

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Valtiovarainministeri Matti Vanhasen mukaan OECD:n 10. joulukuuta julkaiseman Suomea koskevan maaraportin suositukset on arvioitava huolella.”Taloutemme rakenteissa on isoja uudistustarpeita. Suomi on kuitenkin koronavuonna osoittanut, että osaamme toimia ennakkoluulottomasti, ratkaisukeskeisesti ja ripeästi. Sama kansallinen hyvä tekemisen meininki tulee pitää yllä tulevinakin vuosina”, sanoo Matti Vanhanen.  OECD arvioi Suomelle alle 2 prosentin talouskasvua lähivuosina. Ministeri Vanhanen korostaa, että siihen ei pidä tyytyä. Ennustettua vahvempi kasvu kuitenkin edellyttää työelämän joustavuutta sekä parempaa tuottavuutta.”Finanssikriisin jälkeen Suomen talouskasvu on ollut vaisua. Vauhtiin päästiin vasta vuonna 2015. Vastaavaan, pitkään liki kymmenvuotiseen toipumisaikaan meillä ei ole varaa. Näkökulma on siirrettävä jo koronakriisin jälkeiseen aikaan. Ensi keväänä on määrätietoisesti valmisteltava toimia sekä työllisyysasteen nostamiseksi että tuottavuus- ja talouskasvun vahvistamiseksi. Velkarahalla voimme ostaa ainoastaan aikaa uudistusten tekemiselle”, sanoo Vanhanen.Vanhanen toteaa, että OECD:n mukaan lähivuosien matalaksi jäävään kasvuun vaikuttaa koronan jälkeinen epävarmuus investointien tekemiseksi. Siksi Vanhasen mukaan työelämän uudistamisen ja rahoituksen ratkaisuja on erityisesti arvioitava investointien näkökulmasta.Vanhasen mukaan Suomessa on onneksi jo osin tartuttu OECD:n suosituksiin. Esimerkiksi eläkeikää lähestyvien työmarkkina-asemaa vahvistavat toimet ovat parhaillaan hallituksen pöydällä ratkottavana.”Suomeen on vuosien aikana muodostunut työpaikoille maan tapa, jossa kuuttakymppiä lähenevät työntekijät ovat ensimmäisiä irtisanottavia. Moni ajattelee, että näin tehdään tilaa nuorille. Tällaiseen nollasumma-ajatteluun ei pidä pysähtyä. Työllisyysasteen pitää kasvaa kaikissa ikäluokissa. Edessä on kakun kasvattamisen aika.”Lyhyellä aikavälillä niin sanottu eläkeputki on ollut työntekijöille ja työnantajille helppo sopeutumistapa. Mutta toimintamalli on loppujen lopuksi ikääntyneitä työntekijöitä syrjivä. Tutkimukset ovat osoittaneet Suomessakin, että aina, kun eläkeputken ikärajaa on nostettu, ihmiset ovat työllistyneet paremmin, heidän tulotasonsa ja jopa terveytensä on parantunut. ”Ikäsyrjintä on saatava loppumaan niin lainsäädännössä kuin toimintatavoissakin. Asenteiden on muututtava. Myös terveyspalveluiden pitää toimia sujuvammin niin, että kuntoutusta ja tukea saadaan, kun sitä tarvitaan. Kaikki on saatava toimimaan sujuvasti yhteen niin, että ikääntyneiden työntekijöiden työkyky kohenee ja työssä jaksetaan.” OECD on uudistamistarpeiden rinnalla tunnistanut myös Suomen vahvuuksia työmarkkinoilla, kuten erityispiirteenä lomautusmahdollisuuden pysyvien irtisanomisten sijaan.”Työmarkkinajärjestöt toimivat keväällä kiitettävällä tavalla, kun keväällä kyettiin pika-aikataululla tekemään määräaikaisia toimia muun muassa lomautuksiin ja työttömyysturvaan, jotka tekivät järjestelmästämme entistä toimivamman kriisioloissa”, kiittelee Vanhanen.OECD suosittaa myös työehtosopimusten joustoja ulotettavaksi kaikille työnantajille, mikä tarkoittaa käytännössä paikallisen sopimisen mahdollisuuksien lisäämistä. ”Pidän paikallisen sopimisen edistämistä keskeisenä työkaluna, jolla voimme lähivuosien aikana tukea vientialojemme kilpailukykyä. Toimintaympäristö on epävarma ja muuttuva, joten samalla alallakin eri yrityksillä on erilaisia kilpailutilanteita. Paikallisen sopimisen edellytyksenä on luottamus ja henkilöstön riittävä osallisuus yrityksen päätöksenteossa. Joustavuuden lisääminen on kansallisissa käsissämme”, sanoo Vanhanen.OECD kiinnittää Vanhasen mukaan aivan oikein myös huomiota julkisten palveluiden tuottavuuden ja tehokkuuden lisäämiseen muun muassa sote-uudistuksen ja digitalisaation avulla.”Muistutan, että sote-uudistus on historian suurimpia rakenneuudistuksia. Hyvinvointialueella yhteinen budjetti, johtaminen ja asiakastiedot sekä henkilöstö mahdollistavat toimintatapojen uudistamisen kustannusvaikuttaviksi. Juuri ICT-muutoskustannukset ovat alkuvaiheessa korkeita mutta ne tulevat tuottamaan mittavat hyödyt pitkällä aikavälillä”, Vanhanen muistuttaa. 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Hallitusohjelman mukainen yhteinen ruokapöytä on kokoontunut kuluvan vuoden aikana kuusi kertaa. Ruokapäydän puhetta johtaa Reijo Karhinen.Maa- ja metsätalousministeriö asetti 11.11.2019 hallitusohjelman mukaisesti yhteinen ruokapöytä -keskustelufoorumin hallituskauden mittaiselle toimikaudelle.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Teollisuusmaiden järjestö OECD arvioi Suomi-raportissaan muun muassa koronakriisin vaikutuksia Suomen talouteen. Raportin erityisteemana on hallituksen työllisyystavoitteen saavuttaminen.OECD:n maatutkimusosaston johtaja Álvaro Santos Pereira esitteli maaraporttia verkkoseminaarina järjestetyssä julkistustilaisuudessa torstaina 10. joulukuuta. OECD:n tiedote, raportti ja esitysmateriaali (englanniksi)

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Ympäristöministeriö on myöntänyt kuudelle hankkeelle rahoitusta Muovimiljoona-tukiohjelmasta muoviongelman ratkaisuihin tähtääviin kokeilu- ja pilotointihankkeisiin. Ohjelmaan saatiin 32 hakemusta, joilla haettiin kaikkiaan lähes kuuden miljoonan euron rahoitusta.Arvioinnin perusteella rahoitettaviksi valittiin seuraavat hankkeet:Muovin tarina – roskasta tuotteeksi, Espoon kaupunki, (305 215 euroa)Muovikomposiittijätteen kerääminen ja hyödyntäminen, Muoviteollisuus ry (247 298 euroa)Rakentamisen muovien kierrätettävyyden tutkimus ja pilotointi, Muovipoli Oy (163 489 euroa)Logistisesti optimoitu monilokerokeräys, Rosk’n Roll (124 000 euroa)Uudelleenkäytettävien take away -kahvikuppien käytön pilotointi Helsingissä, Kamu Collective Oy (85 542 euroa)Kierrätysmuovin käytön edistäminen rotaatiovalussa, Favorit Tuote Oy (67 657 euroa)

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Valtiovarainministeriö on asettanut tulevaisuuden kuntapolitiikan toimenpidevaihtoehtoja valmistelevan työryhmän ja sen alaiset valmistelujaostot toimikaudeksi 9.12.2020–31.12.2021.Työn tavoitteena on tuottaa poliittiseen päätöksentekoon kuntapolitiikan kokonaisuutta koskevia toimenpide-ehdotuksia. Kokonaisuudessa käydään läpi kuntien rahoituspohjan ja tehtävien tasapainoa ja kestävyyttä, kuntien roolia ja itsehallintoa, kuntien toimintatapoja, yhteistyötä ja kuntarakennetta sekä valtion kuntiin kohdistamaa ohjausta eri muodoissaan.Toimenpidekokonaisuuksien valmistelua varten perustettiin työryhmä ja kaksi alajaostoa. Työryhmän tehtävänä on huolehtia kuntapolitiikan toimenpide-ehdotusten yhteensovituksesta ja esittää toimenpide-ehdotukset poliittiseen päätöksentekoon tarkoituksenmukaisessa aikataulussa,määritellä reunaehdot ja tarkastelutavat kuntien tulevaisuuden vaihtoehtoisten toimenpidekokonaisuuksien valmisteluun jaherättää keskustelua kuntien tulevaisuuden kannalta merkityksellisistä aiheista ja muutostekijöistä.Alajaostot laativat toimenpide-ehdotuksia oman aihepiirinsä osalta. Alajaostot ovat kuntien rahoituksen ja tehtävien tasapainoa käsittelevä jaosto jakuntien roolia, itsehallintoa, rakenteita ja toimintatapoja käsittelevä jaosto.Valmistelutyön aikana sekä työryhmän että jaostojen työssä kuullaan kuntien, valtionhallinnon, kaupunkien, eri tieteenalojen, kansalaisyhteiskunnan, elinkeinoelämän ja muiden sidosryhmien asiantuntijoita sekä kuntien asukkaita. Työtä varten voidaan tilata selvityksiä ja puheenvuoroja.Työssä järjestetään tarpeellisia seminaari- ja työpajatilaisuuksia, pyöreän pöydän keskusteluita sekä käydään keskustelua olemassa olevissa verkostoissa.Hallitus päätti syksyn 2020 budjettiriihessä kuntapolitiikan suuntaviivojen valmistelun käynnistämisestä. Työtä ohjaa julkisen hallinnon kehittämisen poliittinen ohjausryhmä.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Hallitus keskusteli neuvottelussaan 9. joulukuuta hallituksen käyttöön laadituista skenaarioista. Skenaarioita on kolme, ja niissä tarkastellaan mahdollisia epidemiologisia kehityskulkuja ja niiden taloudellisia ja sosiaalisia vaikutuksia. Skenaarioiden aikajänne ulottuu joulukuusta 2020 kesäkuun 2021 loppuun.Skenaariot on muodostettu valtioneuvoston kanslian, sosiaali- ja terveysministeriön, valtiovarainministeriön ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen yhteistyönä. Tarkastelutaso on strateginen, eikä toimenpiteitä ole muistiossa käsitelty yksityiskohtaisesti.Skenaariot ovat: Riitävän voimakkaat, toistuvat rajoitukset   Rajoitustoimet hidastavat, mutta eivät pysäytä epidemiaaAjautuminen myöhästyneisiin rajoitustoimiin Ensimmäisessä skenaariossa tautitapausten ilmaantuvuus painetaan riittävän voimakkailla rajoitustoimilla takaisin niin matalalle tasolle, että merkittävää terveydenhuollon kuormitusta ei synny. Tarvittava rajoitusten kesto on arvioilta 3–4 viikkoa. Rajoitustoimia varaudutaan kiristämään myöhemmin uudelleen.Toisessa skenaariossa voimassa olevat rajoitustoimet hidastavat epidemian kulkua. Epidemiatilanne kiihtyy kuitenkin asteittain, jolloin tilanteen hallitsemiseksi on tarpeen turvautua alkuperäisiä rajoitustoimia laajempiin ja tiukempiin rajoitustoimiin. Kolmannessa skenaariossa rajoitustoimien vaikutus jää aluksi vähäiseksi, ja epidemia kiihtyy nopeasti ja voimakkaasti. Seurauksena ajaudutaan myöhemmin toteuttamaan laajoja ja merkittäviä rajoitustoimia. Nopeilla ja päättäväisillä toimilla suotuisin tulosSkenaariot ja niihin perustuva taloudellisten, terveydellisten ja sosiaalisten vaikutusten mallinnukset ja arvioinnit viittaavat johtopäätökseen, jonka mukaan nopeat ja päättäväiset toimet epidemian hillitsemiseksi johtavat suotuisimpaan tulokseen. Erityisen haitallinen tulos syntyy skenaariossa, jossa rajoitustoimia lykätään niin, että epidemia riistäytyy käsistä ja pakottaa myöhemmin laajoihin rajoitustoimiin hallinnan palauttamiseksi.Vaikutukset ovat samansuuntaisia kaikissa tarkastelluissa osioissa: terveydenhuoltojärjestelmän kapasiteetti ja kuormitus, bruttokansantuotteen kehitys ja työllisyys ja SOTE-palvelut laajemmin. Epidemiatilanteeseen liittyvän epävarmuuden vaikutukset ovat kaikissa skenaarioissa saman suuntaiset. Tämä on merkittävä tekijä paitsi väestön kokeman stressin, myös elinkeinoelämän näkymien kannalta. Mitä suurempaa on epidemiatilanteen epävarmuus, sitä enemmän se heikentää luottamusta tulevaisuuteen ja tätä kautta talouden toimeliaisuutta.Merkittävä erityinen johtopäätös on, että laskelmien perusteella epidemian kehitys ja siitä seuraava terveydenhuollon kuormitus vaikuttavat talouskehitykseen enemmän kuin epidemian hallinnaksi tehtävät rajoitukset.Tarkastellut skenaariot eivät ole ennusteita, vaan mallinnuksiin ja laskelmiin perustuvia vaihtoehtoisia kehityskulkuja epidemialle. Skenaarioihin liittyy merkittävää epävarmuutta, joka koskee muun muassa väestön käyttäytymistä epidemiatilanteen jatkuessa. 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Sosiaaliturvatietoja vaihdetaan sähköisesti EU/Eta-alueella EESSI (Electronic Exchange of Social Security Information) –järjestelmän kautta. Kaikki asianosaiset laitokset Suomessa ovat nyt liittyneet osaksi EESSI-järjestelmää.EESSI-sanomaliikenne laajeni merkittävästi Suomessa 7.12.2020, kun sähköinen EU-eläkehakemusten, rajat ylittävän perinnän ja eri sosiaaliturvasektoreille yhteisten tietojen välittäminen alkoi. Sosiaaliturvan sähköinen tiedonvaihtojärjestelmä EESSIEESSI (Electronic Exchange of Social Security Information) -järjestelmä sujuvoittaa tiedonkulkua sosiaaliturvasta vastaavien viranomaisten välillä EU:n sisällä. Järjestelmän avulla EU-maiden sosiaaliturvaviranomaiset voivat siirtää toisilleen tietoja nopeasti ja turvallisesti.

Lähde: Valtioneuvosto.fi