NordenBladet — Sairausvakuutuslain tutkimuksen ja hoidon korvauksia koskeviin säännöksiin on lisätty koronavirustestejä koskevat väliaikaiset säännökset. Valtioneuvosto voi antaa asetuksen covid-19-tartunnan toteamiseksi tehtävän tutkimuksen korvaustaksasta.Tutkimuksiin, joihin ei ole säädetty korvaustaksaa valtioneuvoston asetuksella, sovelletaan Kansaneläkelaitoksen vahvistamia korvaustaksoja. Tarkoituksena on, että valtioneuvoston asetuksella säädettäisiin korkeampi korvaustaksa kuin mitä Kansaneläkelaitos on vahvistanut normaalin taksanvahvistamismenettelyn kautta. Työnantajien taloudellisia mahdollisuuksia tarjota näitä tutkimuksia työntekijöilleen lisätään mahdollistamalla valtioneuvoston asetuksessa tarkoitetun covid-19-tutkimuksen suorakorvaus palveluntuottajalle silloinkin, kun omavastuuosuuden on maksanut testattavan työnantaja. Näin helpotetaan työnantajien mahdollisuuksia tarjota näitä tutkimuksia työntekijöilleen. Lisäksi korkeampi korvaustaksa helpottaisi Suomessa asuvan tai työskentelevän sairausvakuutetun mahdollisuuksia valita tutkimuspaikaksi yksityisen terveydenhuollon palveluntuottaja julkisen terveydenhuollon sijaan.Asetuksella säädetään sellaisten covid-19-tartunnan toteamiseksi tehtävien tutkimusten korvaustaksasta, joiden korvaaminen Kansaneläkelaitoksen vahvistamaa korvaustaksaa suuremmalla korvaustaksalla nähdään tarkoituksenmukaiseksi erityisesti tutkimuksen hoidollisen arvon perusteella. Laki sairasvakuutuslain väliaikaisesta muuttamisesta tulee voimaan 1.1.2021 ja on voimassa vuoden 2021 loppuun.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Korkeakouluopiskelijoiden opiskeluterveydenhuoltoon tekemien matkojen kustannusten korvaaminen edistää korkeakouluopiskelijoiden mahdollisuuksia käyttää opiskeluterveydenhuollon sairaanhoidon palveluja esimerkiksi kunnallisten terveyspalvelujen sijaan.Lakimuutoksilla turvataan yliopisto- ja ammattikorkeakouluopiskelijoiden pääsy tutkimukseen ja hoitoon myös silloin, kun tutkimus- tai hoitopaikkana on korkeakouluopiskelijoiden opiskeluter-veydenhuolto. Korkeakouluopiskelijoiden opiskeluterveydenhuoltoon tekemien sairauden hoitoon liittyvien mat-kojen matkakustannukset korvataan jatkossakin sairausvakuutuksen sairaanhoitovakuutuksesta.Palvelusetelillä järjestettävään hoitoon tehtyjen matkojen kustannukset korvataan enintään sen mukaan, kuinka paljon matka olisi maksanut sellaiseen lähimpään tutkimus- ja hoitopaikkaan, jossa vakuutettu voi saada hänen terveydentilansa vaarantumatta sairausvakuutuslaissa tarkoitet-tua tarpeellista tutkimusta ja hoitoa. Kansaneläkelaitoksen korvauskäytännössä lähimmäksi hoito-paikaksi arvioidaan julkisen terveydenhuollon porrastuksen mukaisesti perusterveydenhuollon tasoisessa hoidossa oman kunnan tai kuntayhtymän pääterveysasema ja erikoissairaanhoidon ta-soisessa hoidossa lähin yliopistosairaala. Sairausvakuutuksesta korvattavan taksinkäytön enimmäishintaa ja korvausperustetta koskevien säännösten voimassaoloa jatketaan vuoden 2024 loppuun. Opiskeluterveydenhuollon matkakorvausten osalta laki tulee voimaan 1.1.2021.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen riippumattomuutta rokotehankintoja koskevissa päätöksissä vahvistetaan siirtämällä laitoksen kaupallisiin rokotetutkimuksiin liittyvät toiminnot erilliseen osakeyhtiöön. Myös Tampereen yliopiston rokotetutkimuskeskuksen on tarkoitus liittyä osaksi uutta rokotetutkimusyhtiötä.Lain taustalla on oikeuskanslerin toukokuussa 2019 antamaan päätös, jonka mukaan Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kaupalliset rokotetutkimuspalvelut ja rokotteiden hankinta tulisi selkeämmin erottaa toisistaan.Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kaupallisissa rokotetutkimustehtävissä oleva henkilöstö
siirtyy tulevan osakeyhtiön palvelukseen. Perustettavaan yhtiöön siirrettävät kaupalliset rokotetutkimuspalvelut eivät sisällä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen lakisääteisiä tehtäviä. Muutoksilla ei myöskään ole henkilöstövaikutuksia Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen rokotehankinnoista ja rokoteohjelmasta vastaavalle terveysturvallisuusosastolle. Perustettava yhtiö on valtion erityistehtäväyhtiö ja sen omistajaohjauksesta vastaa sosiaali- ja terveysministeriö. Valtio merkitsee osakeyhtiötä perustettaessa enemmistön sen osakkeista. Vähemmistöosuuden osakekannasta merkitsisi Tampereen korkeakoulusäätiö, joka luovuttaisi yhtiöön Tampereen rokotetutkimuskeskuksen kliiniset rokotetutkimustoiminnot. Valtioneuvoston yleisistunto päättää valtion osalta ja Tampereen korkeakoulusäätiön hallitus omalta osaltaan yhdessä sovitusti yhtiön perustamiseen liittyvistä asioistaOsakeyhtiön on tarkoitus aloittaa toimintansa alkuvuoden 2021 aikana.Laki Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kaupallisten rokotetutkimuspalvelujen yhtiöittämisestä tulee voimaan 1.1.2021.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Hallitus haluaa lieventää covid-19-pandemian merenkulkualalle aiheuttamia taloudellisia vahinkoja ja edistää merikuljetusten jatkuvuutta.Hallitus esitti meriliikenteessä käytettävien alusten kilpailukyvyn parantamisesta annetun lain väliaikaisen muuttamisen vahvistamista 17.12.2020. Laki tulee voimaan 1.1.2021.Muutoksen myötä valtio maksaa merenkulun tukena työnantajille takaisin työnantajan sairausvakuutusmaksun, työnantajan osuuden työttömyysvakuutusmaksusta, ryhmähenkivakuutusmaksusta sekä työnantajan osuuden vapaaehtoisesta tapaturmavakuutus- ja vapaa-ajan lisävakuutusmaksusta. Muita tukitekijöitä ei muuteta.Lakia sovelletaan kertaluonteisesti vuonna 2020 aiheutuneiden kustannusten perusteella maksettavaan tukeen.Hallitus antoi 17.12.2020 myös asetuksen, jolla pidennetään meriliikenteen tukemisesta annetun valtioneuvoston asetuksen voimassaoloaikaa 30.6.2021 asti.Valtion vuoden 2020 neljännessä lisätalousarviossa varattiin 24,8 miljoonaa euroa meriliikenteen avustuksille. Näiden avustusten tarkoituksena on edistää Suomen merikuljetuskyvyn riittävyyttä, luottamuksen palautumista meriliikenteeseen sekä ylläpitää osaltaan varustamoiden toimintakykyä.Liikenne- ja viestintävirasto Traficom voi asettaa julkisen palveluvelvoitteen yhteysväleittäin meriliikenteeseen, jos se on välttämätöntä riittävien liikenneyhteyksien, huoltovarmuuden ja Suomen ulkomaankaupan kuljetusten kannalta. Traficom on avannut syksyn aikana useampia tuetun laivaliikenteen hakuja ja tehnyt päätöksiä liikennöintivelvoitteista.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Hallitus esittää muutoksia ulkomaalaislakiin ja oikeusapulakiin turvapaikanhakijoiden oikeusavun ja valitusaikojen osalta. Esityksen tarkoituksena on vahvistaa turvapaikanhakijoiden oikeusturvaa pääministeri Sanna Marinin hallitusohjelman mukaisesti.Hallituksen tänään eduskunnalle antamassa esityksessä ehdotetaan, että turvapaikanhakijalla voisi tarvittaessa olla julkisin varoin kustannettu avustaja apunaan turvapaikkapuhuttelussa. Turvapaikkapäätösten valitusaikaa taas ehdotetaan pidennettäväksi 30 päivään, kuten on muissakin hallinto-oikeudellisissa asioissa. Lisäksi yksityiselle avustajalle maksettaisiin jatkossa tarpeellisista toimenpiteistä tuntiperusteinen korvaus asiakohtaisen palkkion asemesta.– Hallitus on sitoutunut turvapaikanhakijoiden oikeusturvan parantamiseen. Nyt esitetyillä muutoksilla palataan tilanteeseen, jossa oltiin ennen edellistä hallituskautta. Samalla parannetaan turvapaikkaprosessia ja varmistetaan turvapaikanhakijoiden oikeus oikeusavustajaan heti prosessin alusta alkaen. Käytännössä turvapaikanhakijoille annetaan samat oikeudet kuin muillekin, oikeusministeri Anna-Maja Henriksson sanoo.Esityksen ensisijainen tavoite on kansainvälistä suojelua hakevien oikeusturvan ja perus- ja ihmisoikeuksien vahvistaminen. Lisäksi muutoksilla pyritään yhdenmukaistamaan oikeusapua. Esitetyillä muutoksilla pyritään vaikuttamaan myös siihen, että turvapaikanhakuprosessi sujuisi entistä tehokkaammin. Tavoitteena on myös turvata asiantuntevien avustajien saatavuus jatkossakin.  Muutosehdotusten on tarkoitus tulla voimaan mahdollisimman pian.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Hallitus esittää uutta lakia henkilötietojen käsittelystä Rikosseuraamuslaitoksessa. Lisäksi esitetään muutoksia vankeuslakiin ja muihin seuraamusten täytäntöönpanoa koskeviin lakeihin. Esitys liittyy Rikosseuraamuslaitoksen uuden tietojärjestelmän käyttöönottoon.Uuden henkilötietotietojen käsittelyä Rikosseuraamuslaitoksessa koskevan lain antaminen on tarpeen, koska uusi tietojärjestelmä tuo paljon muutoksia muun muassa rekisterijaotteluun ja rekisterien nimiin. Samalla voimassa oleva laki kumottaisiin. Lakiehdotuksessa otetaan myös aiempaa yksityiskohtaisemmin huomioon yleisen tietosuojalainsäädännön vaatimukset.Lisäksi esityksessä ehdotetaan muutettaviksi vankeuslakia, tutkintavankeuslakia, yhdyskuntaseuraamusten täytäntöönpanosta annettua lakia, valvotusta koevapaudesta annettua lakia, yhdistelmärangaistuksen täytäntöönpanosta annettua lakia ja rikoslakia. Lakeihin tehtäisiin lähinnä menettelysäännöksiä koskevia muutoksia. Tavoitteena on yksinkertaistaa ja selkeyttää menettelytapoja seuraamusten täytäntöönpanossa.Ehdotettujen lakien on tarkoitus tulla voimaan toukokuun alussa, jolloin Rikosseuraamuslaitoksen uusi tietojärjestelmä (Roti) otetaan käyttöön.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Yritystukia audiovisuaaliseen tuotantoon ja laivanrakennuksen innovaatioihin jatketaan vuosille 2021–2023. Valtioneuvosto teki päätöksen jatkosta 17.12.2020.Tuki audiovisuaalisiin tuotantoihin vahvistaa merkittävästi alan työllisyyttä. Lisäksi tähän mennessä rahoitetut tuotannot ovat työllistäneet majoitus-, ravitsemus- ja logistiikka-aloja. Tuen budjetti on 8,35 miljoonaa euroa ensi vuonna. Yritykset voivat hakea tukea Business Finlandista.Innovaatiotuki laivanrakennukseen on tärkeä Suomen laivanrakennusteollisuuden uusien konseptien luomiselle sekä kilpailukyvylle. Vuosina 2015–2019 Suomessa myönnettiin seitsemälle laivanrakennushankkeelle innovaatiotukea yhteensä 44,35 miljoonaa euroa.Valtioneuvosto katsoo laivanrakennustuen myöntämisen jatkossakin välttämättömäksi, kun huomioidaan alan yhä koveneva kansainvälinen kilpailutilanne. Laivanrakennuksen innovaatiotukeen ei ole osoitettu pysyvää rahoitusta valtion budjetissa, vaan hallitus esittää lisärahoitusta tarvittaessa. Tuen ja hankkeiden arviointi on Business Finlandin tehtävänä.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Hallitus esittää yleisradiolakia muutettavaksi siten, että Ylen julkaisemat tekstimuotoiset verkkosisällöt olisivat nykyistä tiukemmin sidoksissa sen julkaisemaan audio- tai videosisältöön.Hallitus antoi lakiesityksensä eduskunnalle 17. joulukuuta 2020.Esityksen tavoitteena on tarkentaa Yleisradion roolia julkisen palvelun mediatalona ja muuttaa yhtiötä koskeva sääntely EU:n valtiontukisääntelyn mukaiseksi. Ehdotetut säännökset rajoittaisivat Yleisradion julkaiseman tekstimuotoisen sisällön tukemaan pääosin liikkuvaa kuvaa tai ääntä sisältäviä julkaisuja. Esitys on valmisteltu parlamentaarisesti, kuten Yleisradiota koskevien asioiden osalta vakiintuneen tavan mukaan tehdään.Ehdotetut säännökset selventäisivät nykyistä sääntelyä kaupallisen median toimintaympäristön kannalta. Samalla tarkoituksena on mahdollistaa, että Yleisradio voi jatkossakin tarjota tekstimuotoisia sisältöjä osana julkisen palvelun yleisradiotoimintaa.Yleisradio ei voisi julkaista tekstimuotoista sisältöä ilman, että sisältö liittyy johonkin liikkuvaa kuvaa tai ääntä sisältävään julkaisuun. Poikkeuksina tästä olisivat:– lyhyet tekstimuotoiset sisällöt, joita Yleisradio julkaisee Suomen tietotoimiston tai muun kansallisen uutistoimiston kanssa tehtyyn yhteistyöhön perustuen,– lyhyet nopeisiin uutistilanteisiin liittyvät uutissisällöt,– lain mukaan välitetyt viranomaistiedotukset,– saamen- ja romaninkieliset sekä Suomen muilla maan vähemmistönä olevien kieliryhmien julkaistut tekstimuotoiset uutissisällöt,– kulttuuriin ja oppimiseen liittyvät tekstimuotoiset sisällöt.Mitä seuraavaksi?Hallituksen nyt eduskunnalle antamasta esityksestä käydään täysistunnossa lähetekeskustelu, jonka ajankohta ilmoitetaan eduskunnan verkkosivuilla (tulevia täysistuntoja).Lähetekeskustelun jälkeen esitys siirtyy valiokuntaan, jonka mietinnön valmistuttua asian käsittely jatkuu täysistunnossa.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Liikenne- ja viestintäministeriö ja VR-Yhtymä Oy ovat tehneet sopimuksen henkilöjunaliikenteen ostoista kaudelle 1.1.-30.6.2021 ja optiosta kaudelle 1.7.-31.12.2021. Optiokauden voimaantulo edellyttää eduskunnan myöntämää määrärahaa.Raha-asiainvaliokunta puolsi sopimuksen tekemistä 17. joulukuuta 2020.Sopimuksen tavoitteena on turvata valtion hankkiman junaliikenteen palvelutaso myös koronan aiheuttamassa tilanteessa. Palvelutason ylläpitoa varten eduskunta on myöntänyt kuluvalle vuodelle lisätalousarviossa 11 miljoonan euron lisärahoituksen junaliikenteen hankintaan. Hankinta ei kohdistu kuitenkaan markkinaehtoiseen liikenteeseen, jota koskevat ratkaisut VR tekee itsenäisesti.Liikennöintikorvaus tammi-kesäkuun kaudelta on 30,6 milj. euroa (alv 10%), ja heinä-joulukuun optiokaudelta 23,6 milj. euroa (alv 10%). Optiokauden käyttäminen edellyttää 11 milj. euron (alv 10%) lisärahoitusta.Vuoden 2021 ostoliikennesopimus muodostuu Etelä-Suomen taajamaliikennealueen Sm2- ja Sm4-kalustolla liikennöitävistä lähijunavuoroista sekä kiskobussiliikenteestä kaukoliikenteen hiljaisemmilla reiteillä. Lisäksi hankintaan kuuluu muun muassa säännöllinen Lapin yöjunaliikenne sekä joitakin markkinaehtoista liikennettä täydentäviä Intercity- ja Pendolino-vuoroja.Taajamajuna- ja kiskobussiliikenne palaa takaisin koronaa edeltävälle tasolle. Myös yöjunaliikenne paranee vuoden 2020 korona-ajan liikenteeseen verrattuna. Koronaa edeltävään aikaan verrattuna yöjunaliikenne painottuu jonkin verran enemmän lomakausiin, jolloin matkustajakysyntää on eniten.Uusi sopimus korvaa nykyisen sopimusjärjestelyn kokonaisuudessaan ja sen myötä myös VR:lle vuonna 2009 myönnetty yksinoikeus päättyy. Uudessa sopimuksessa liikenne- ja viestintäministeriön käyttöoikeussopimuksen määrittelemä ns. velvoiteliikenne siirtyy osaksi valtion hankkimaa ostoliikennettä. Muutoksella on tarkoitus selkeyttää nykyistä sopimusjärjestelyä. Sopimusmallin kehittämisestä on neuvoteltu alkuvuodesta lähtien.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Sosiaaliturvauudistuksen ministeriseurantaryhmä kokoontui ensimmäistä kertaa tiistaina 15.12.2020. Ministerit saivat katsauksen sosiaaliturvakomitean ja sen jaostojen toimintaan.– Sosiaaliturvaa on vuosikaudet uudistettu vain sirpalemaisesti. Nyt meillä on vihdoin mahdollisuus uudistaa sosiaaliturvaa kokonaisuutena. Työ on lähtenyt hyvin käyntiin koronakriisin varjossakin, mistä haluan esittää kiitokset kaikille siihen osallistuville, toteaa sosiaali- ja terveysministeri Aino-Kaisa Pekonen. Sosiaaliturvakomitean työ alkoi keväällä 2020. Kevään ja kesän aikana komitea kokosi sosiaaliturvan keskeiset ongelmat neljäksi kokonaisuudeksi, joista jokaisesta komitea julkaisee raportin. Työn etenemistä voi seurata sosiaaliturvakomitean kokoustiedotteista ja niiden liitteinä julkaistavasta kokousmateriaalista. Itse raportit valmistuvat vuoden 2021 aikana. Raportit muodostavat yhdessä pohjamateriaalin komitean välimietinnölle eli sosiaaliturvauudistuksen tiekartalle. Sosiaaliturvakomitea ja sen kokoustiedotteet– Komitea linjasi työskentelyn alkaessa myös omia työskentelyperiaatteitaan. Niihin kuuluvat avoimuus ja julkiseen keskusteluun kannustaminen. Pyrimme toimimaan ennakoivasti niin, että julkisessa keskustelussa voidaan käsitellä asioita samaan aikaan kuin komiteatyössä. Esimerkiksi ensi kevään kokousten pääaiheet on jo julkaistu kokoustiedotteiden mukana. Lisäksi järjestämme verkossa seminaareja, joihin kaikilla on vapaa pääsy. Uudistuksen etenemistä voi seurata myös twittertililtä, YouTube-soittolistalta tai kolumneista, sanoo komitean puheenjohtaja, tutkimusprofessori Pasi Moisio. Sosiaaliturvauudistuksen Twitter-tili @sosiaaliturvaSosiaaliturvauudistuksen YouTube-videot (sisältää seminaarien tallenteet)Sosiaaliturvauudistuksen kolumnit– Koronakriisin vuoksi komitea on kokoontunut vain etänä. Se on tuonut työhön uudenlaisen luonteen, mutta olemme kuitenkin päässeet hyvin liikkeelle. Komitean julkaisusarjassa on ilmestynyt suuria kriisejä ja sosiaaliturvan uudistamista kartoittanut työpaperikin, kertoo Moisio.Työpaperi: Olli Kangas: Poikkeukselliset ajat avaavat poikkeuksellisia mahdollisuuksiaMinisterit seuraavat sosiaaliturvan uudistamisen kokonaiskuvaaMinisteriseurantaryhmän puheenjohtajana toimii sosiaali- ja terveysministeri Aino-Kaisa Pekonen. Muut jäsenet ovat tiede- ja kulttuuriministeri Annika Saarikko, oikeusministeri Anna-Maja Henriksson, perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru sekä sisäministeri Maria Ohisalo.Asettamispäätöksen mukaisesti komitea raportoi työstään ministeriseurantaryhmälle, mutta ei toimi sen ohjauksessa. Ministeriseurantaryhmä voi käsitellä myös sosiaali- ja terveysministerin toimialaan kuuluvia sosiaaliturvauudistukseen liittyviä hankkeita.

Lähde: Valtioneuvosto.fi