NordenBladet — Sosiaali- ja terveysministeriö suosittelee, että kunnat kompensoivat yksityisille palveluntuottajilleen ne ylimääräiset kustannukset, jotka ovat aiheutuneet koronaepidemian torjunnassa käytetyistä aineista ja tarvikkeista, kuten suojavarusteista.STM on lähettänyt kunnille kuntainfon, jossa se kehottaa kuntia neuvottelemaan yksityisten palveluntuottajiensa kanssa korvaamiskäytännöistä, jos niistä ei vielä ole päästy sopimukseen tai niistä ei ole palvelutuotantosopimuksissa yksiselitteistä mainintaa. Kustannusten korvaaminen perustuu ensisijaisesti palvelun järjestäjän ja tuottajan välisiin sopimuksiin. Mikäli sopimukset ovat puutteellisia, kunta tai kuntayhtymä vastaa viime kädessä suojainten saatavuudesta osana asianmukaista hoitoa. Asiakkaalla on oikeus saada palveluja siten, ettei hänen terveytensä tai turvallisuutensa vaarannu esimerkiksi siksi, että henkilökunnan suojautumisessa tai yksikön hygieniassa on puutteita.Hallituksen linjauksen mukaisesti kunnille ja sairaanhoitopiireille korvataan täysimääräisesti koronavirukseen liittyvät välittömät kustannukset osana valtion talousarviomenettelyä niin kauan kuin tautitilanne ja hybridistrategian toimeenpano sitä edellyttävät. Talousarvioesityksessä vuodelle 2021 näihin toimiin ehdotetaan yhteensä 1,6 miljardia euroa. Kuntainfo 19/2020: Yksityisten toimijoiden tarvitsemien ylimääräisten tarvikkeiden korvaaminen covid-19-epidemian yhteydessä

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Pelastuslakia päivitetään viranomaisverkon käytettävyyttä koskevien säännösten osalta. Lakiesityksen tavoitteena on turvata viranomaisten väliseen viestintään tarkoitetun laajakaistaisen viranomaisviestintäpalvelun käytettävyys turvallisuuskriittisissä kohteissa. Valtioneuvosto antoi 17.12. eduskunnalle hallituksen esitysluonnoksen pelastuslain muuttamisesta.Pelastuslain mukaan pelastusviranomainen voi määrätä kiinteistön omistaja hankkimaan ja ylläpitämään viranomaisverkon käytettävyyttä varmistavia laitteita. Määräyksen noudattaminen voidaan varmistaa tarvittaessa uhkasakon ja teettämisuhan avulla.Voimassa oleva pelastuslain säännös koskee nykyisin käytössä olevaa viranomaisradioverkkoa (Virve). Uuden säännöksen myötä pelastusviranomainen voisi määrätä rakennuksen tai rakennelman omistajan hankkimaan ja ylläpitämään myös laajakaistaisen viranomaisviestintäpalvelun (Virve 2.0) käytettävyyden varmistavia laitteita.Pelastusviranomaisten määräykset kohdistuisivat samoihin rakennuksiin ja rakennelmiin kuin nykyisinkin. Kustannusvastuu laitteista ja niiden ylläpidosta säilyisi rakennuksen tai rakennelman omistajalla.Viranomaisviestinnän laitteilla varmistetaan erityisesti pelastusviranomaisten kommunikointi pelastustoiminnan tehtävissä. Esimerkiksi suurissa kauppakeskuksissa ja sairaaloissa radiopuhelinten kuuluvuuteen vaikuttavat heikentävästi rakennusten rakenteet sekä tilojen mahdollinen sijainti syvällä maan alla.Lakimuutosten on tarkoitus tulla voimaan 1.5.2021.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Hallitus esittää 17.12.20, että kolmansista maista Suomeen kausityöntekijöiksi tulevilla on nykyistä helpompaa vaihtaa työnantajaa Suomessa ollessaan. Esityksessä ehdotetaan hallitusohjelman mukaisesti muutettavaksi kausityölakia, joka koskee työsuhteessa tapahtuvaa kausityötä maatalouden ja matkailun alalla.Esitys keventää työnantajan hallinnollista taakkaa. Ulkomaalaiset kausityöntekijät ovat nykylain mukaan olleet sidoksissa kausityölupaansa merkittyyn työnantajaansa. Uudistuksen myötä jokaisesta samaan aikaan ja samanlaiseen työhön tulevasta kausityöntekijästä ei enää tarvitsisi erikseen ilmoittaa, vaan tiedot voidaan antaa yhdellä kertaa kaikista kausityöntekijöistä. Myös kausityöntekijöiden paluuta Suomeen helpotettaisiin. Suurin osa maatalouden kausityöntekijöistä palaa uudelleen aiemmalle työnantajalleen. Tällaisen kausityöntekijän ei tarvitsisi esittää selvitystä työnteon edellytyksistä. Maahanmuuttovirasto on jo aiemmin selvittänyt työnantajan edellytykset toimia lain vaatimusten mukaisena työnantajana. Lain noudattamisen laiminlyövään työnantajaan kohdistettuja seuraamuksia tarkennettaisiin kohdistamalla vastuu myös yrityksen tai yhteisön vastuuhenkilöihin.Muutokset ovat osa hallitusohjelmaa. 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Hallitus esittää 17.12.2020 ulkomaalaislain muuttamista siten, että ulkomaisen työvoiman hyväksikäyttöä ehkäistään nykyistä tehokkaammin. Myös hyväksikäytön uhrin oikeusasemaa parannetaan. Tavoitteena on edistää työperäisen hyväksikäytön ilmi tulemista.-Pahimmillaan ulkomaalaisen työvoiman hyväksikäytössä on kyse riistotaloudesta. Toimenpiteiden tarkoituksena on tehdä hyväksikäyttäjän asemasta hankalampaa ja tarjota uhrille suojaa. Uusien toimien valmistelu jatkuu läpi hallituskauden. Lisää on luvassa, toteaa työministeri Tuula Haatainen.Lakimuutosten myötä työntekijän oleskelulupa voidaan jättää myöntämättä, jos on perusteltua aihetta epäillä työnantajan tai toimeksiantajan tarkoituksena olevan maahantuloa tai maassa oleskelua koskevien säännösten kiertäminen oleskelulupaa haettaessa. Esitys ei vaikuttaisi ulkomaalaisen mahdollisuuteen saada oleskelulupa muulle työnantajalle. TE-toimistolla olisi muutosten myötä paremmat mahdollisuudet pidättäytyä työntekijän oleskeluluvan myöntämisestä. – Tältä osin kontrollin lisääminen estää hyväksikäyttöä ja suojaa suomalaisia työmarkkinoita epäreilulta kilpailulta. Ministeriö päivittää ohjeistuksen TE-toimistoille ja varmistaa rekrytointikieltojen johdonmukaisen käytön. Haluan estää määräajaksi ulkomailta rekrytoinnit sellaisilta työnantajilta, jotka ovat syyllistyneet hyväksikäyttöön, Haatainen linjaa.Hyväksikäytön uhrin oikeusasema paraneeJos on perusteltua aihetta epäillä, että oleskeluluvan nojalla työskentelevän ulkomaalaisen työnantaja on merkittävällä tavalla laiminlyönyt velvollisuuksiaan työnantajana tai muulla tavalla hyväksikäyttänyt häntä, niin uhrille voitaisiin myöntää oikeus työntekoon ilman ammattialarajoitusta- tai muuta rajoitusta tai yritystoimintaan. Lisäksi uhrilla olisi samalla perusteella oikeus saada uusi määräaikainen oleskelulupa uuden työn hakemista tai yrittämistä varten.– Ulkomaalaisen työvoiman hyväksikäyttö on ilmiö, joka pysyy piilossa niin kauan kuin uhrien oikeusasema on heikko. Vahvistamalla uhrin oikeutta työskennellä maassa parannamme viranomaisten edellytyksiä havaita ja puuttua tähän ilmiöön, joka on luonteeltaan vakava ja vastenmielinen, Haatainen toteaa.Työ- ja elinkeinoministeriön vetämä monihallinnollinen työryhmä esitti jo elokuussa toimenpidepakettinsa lainsäädännön muuttamiseksi ja muiksi toimenpiteiksi, jotka hyväksyttiin syksyn budjettiriihessä. Hallituksen esitys ulkomaalaislain muuttamiseksi sisältyy yhtenä osana tähän toimenpide-pakettiin. Työryhmä jatkaa työskentelyään ja tekee lisää esityksiä. 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Varhaiskasvatuksen henkilöstölle esitetään elokuusta 2021 alkaen velvollisuutta ilmoittaa havaitsemastaan lapsen varhaiskasvatuksen toteuttamiseen kohdistuvasta epäkohdasta tai ilmeisen epäkohdan uhasta.Jos varhaiskasvatuksen henkilöstöön kuuluva huomaa lapsen varhaiskasvatuksen toteuttamiseen kohdistuvan epäkohdan tai ilmeisen epäkohdan uhan, hänen tulee jatkossa viipymättä ilmoittaa siitä varhaiskasvatuksen toimipaikan toiminnasta vastaavalle henkilölle, jotta epäkohtiin tai niiden uhkiin voitaisiin tehokkaasti ja nopeasti puuttua. Ilmoituksen tehneeseen henkilöön ei saa kohdistaa kielteisiä vastatoimia ilmoituksen johdosta. Voimassa oleva varhaiskasvatuslain 36 § mahdollistaa henkilöstön mitoituksesta poikkeamisen vain lapsen hoitoaikoihin liittyvistä syistä. Tästä huolimatta pykälää on sovellettu vastoin pykälän tarkoitusta henkilöstön poissaolotilanteissa. Uuden momentin myötä pykälän soveltaminen täsmentyy ja turvaa paremmin varhaiskasvatuslain 35 §:n edellyttämän henkilöstön mitoituksen toteutumisen. Varhaiskasvatuslain muuttamista koskevassa esityksessä tarkennetaan, että lain 35. pykälässä tarkoitetusta suhdeluvusta ei ole sallittua poiketa henkilöstön poissaoloista johtuvista syistä.erityisasiantuntija Laura Niemi, puh. 050 432 0326erityisasiantuntija Mervi Eskelinen, puh. 02953 30160
 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Hallitus esittää, että tasavallan presidentti vahvistaisi eräitä eduskunnan hyväksymiä lakiteknisiä ja moottorikelkkailua koskevia muutoksia uuteen tieliikennelakiin. Uusi tieliikennelaki tuli voimaan 1. kesäkuuta 2020.Covid-19-epidemiasta johtuen eduskunta siirsi eräiden uuteen tieliikennelakiin sisältyvien kokonaisuuksien käsittelyä tämän vuoden keväältä tälle syksylle. Näitä ovat esimerkiksi liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan virastouudistuksen ja raskaiden moottorikelkkojen käyttösäännösten sisällyttäminen tieliikennelakiin. Nyt hyväksytyt muutokset tulevat voimaan 11. tammikuuta 2021.Eduskuntakäsittelyn aikana eduskunta myös muutti moottorikelkkailureittiä osoittavan liikennemerkin (D8) sisältöä niin, että merkki on voimassa vain lumipeitteen aikana. Merkin voimassa ollessa myös eläimen vetämän ajoneuvon käyttäminen ja polkupyöräily ovat moottorikelkkailureitillä kiellettyä. Kesällä näitä väyliä käytettäessä noudatetaan normaaleja maastossa liikkumista koskevia säännöksiä ja periaatteita.Lisäksi eduskunta lisäsi lakiin siirtymäsäännöksen, jonka mukaan alle seitsemän vuotias lapsi voi käyttää moottorikelkan matkustajana hyväksytyn suojakypärän sijasta laskettelukypärää 1. kesäkuuta 2021 saakka. Siirtymäaika mahdollistaa tyyppihyväksyttyjen suojakypärien hankkimisen lapsille kohtuullisessa ajassa.Tieliikennelakia täydennettiin jo keväällä muun muassa kotihoidon pysäköintiä ja niin sanottuja HCT-yhdistelmiä koskevilla säännöksillä. Nämä täydennykset tulivat voimaan samanaikaisesti uuden tieliikennelain kanssa.Mitä seuraavaksi?Hallitus esitti tieliikennelain täydennysten vahvistamista 17. joulukuuta 2020. Lain täydennysten on tarkoitus tulla voimaan 11. tammikuuta 2021.Tietoa uudesta tieliikennelaista löytyy kootusti Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin verkkopalvelusta osoitteesta www.tieliikennelaki2020.fi.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Valtioneuvosto määräsi 17.12.2020 johtaja Juha Sammallahden Pirkanmaan ELY-keskuksen ylijohtajaksi, johtaja Marja Karvosen Satakunnan ELY-keskuksen ylijohtajaksi ja johtaja Petri Knaapisen Uudenmaan ELY-keskuksen ylijohtajaksi.Ylijohtajan tehtävään määrätään yksi ELY-keskuksen vastuualuejohtajista enintään viideksi vuodeksi kerrallaan. Hän hoitaa tehtävää oman toimensa ohella. Määräys ELY-keskuksen ylijohtajan tehtävään voidaan antaa enintään tehtävään määrättävän vastuualueen johtajan määräaikaisen virkasuhteen päättymiseen asti.Juha Sammallahti toimii Pirkanmaan ELY-keskuksen liikenne ja infrastruktuurit -vastuualueen johtajana. Hänet määrättiin ylijohtajan tehtävään ajalle 1.1.2021–31.12.2024. Sammallahti on hoitanut ELY-keskuksen ylijohtajan tehtävää virkaa tekevänä 29.1.2020 lähtien.Marja Karvonen toimii Satakunnan ELY-keskuksen elinkeinot, työllisyys ja osaaminen -vastuualueen johtajana.  Ylijohtajan tehtävään hänet määrättiin ajalle 1.1.2021–31.12.2025. Karvonen on toiminut ylijohtajana ELY-keskuksen perustamisesta, vuodesta 2010 lähtien.Petri Knaapinen toimii elinkeinot, työllisyys ja osaaminen -vastuualueen johtajana Uudenmaan ELY-keskuksessa. Hänet määrättiin ylijohtajan tehtävään ajalle 1.1.2021–31.12.2024. Knaapinen on toiminut ELY-keskuksen ylijohtajan tehtävässä vuodesta 2016 lähtien.Ylijohtaja vastaa keskuksen toiminnan tuloksellisuudesta ja keskuksen yhteisten tulostavoitteiden saavuttamisesta sekä toimii keskuksen johtoryhmän puheenjohtajana. Keskusten tehtävä on kehittää ja tukea taloudellista, sosiaalista ja ekologisesti kestävää hyvinvointia.ELY-keskukset kuuluvat työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalaan. Keskuksia ohjaavat työ- ja elinkeinoministeriön lisäksi sisäministeriö, opetus- ja kulttuuriministeriö, maa- ja metsätalousministeriö, ympäristöministeriö, liikenne- ja viestintäministeriö sekä Väylävirasto. ELY-keskukset toteuttavat myös Ruokaviraston, Maahanmuuttoviraston ja Team Finland -verkoston tavoitteita.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Esityksen tavoitteena on päivittää Kelan tehtäviä ja organisaatiota koskevat säännökset vastaamaan nykytilaa. Lisäksi lakiin lisättäisiin mahdollisuus toimittaa Kelan etuuksia koskevat päätökset asiakkaalle sähköisesti, jos asiakas niin haluaa.Kansaneläkelaitoksen tehtäviä ja organisaatiota koskevat säännökset on tarkoitus ajantasaistaa. Näin turvattaisiin Kansaneläkelaitoksen toiminnan ajantasaisuus ja tehokkuus. 
 
Laki tulisi voimaan 1.3.2021.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Työpanokseen perustuva osinko luetaan jatkossa mukaan vakiintuneeseen palkkaan tai palkassa huomioon otettavaksi tuloksi. Jatkossa työpanososingoista maksetaan työttömyysvakuutusmaksut. Näin ollen työpanososingot otetaan jatkossa huomioon työttömyysetuuden määrässä ja sovittelussa.Muutos liittyy aiemmin vahvistettuun rahoituslain muutokseen, jossa työpanokseen perustuvasta osingosta perittäisiin työttömyysvakuutusmaksut. Lisäksi työttömyysvakuutusmaksun perusteena olevia säännöksiä työsuhdeoption ja osakepalkkion osalta täsmennetään lakiin tehtyjä muutoksia vastaavasti. Muutoksen vaikutus maksettujen työttömyysetuuksien määrään arvioidaan olevan vähäinen.Valtioneuvosto antoi asiasta asetuksen 17.12.2020. Asetus tulee voimaan 1.1.2021.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Potilasvakuutuksen korvausjärjestelmä palautetaan korvauksen saajan näkökulmasta toissijaiseksi työeläkkeisiin nähden. Muutosten tarkoituksena on parantaa potilasvahingon kärsineen asemaa korvausten hakemisessa ja maksatuksessa siten, että etuusjärjestelmä on nykyistä selkeämpi ja ymmärrettävämpi. Lakimuutoksella ei ole vaikutusta potilasvahingon kärsineen etuuksiin ja korvauksiin.Lakimuutoksilla poistetaan potilasvakuutuksesta maksettavien ansionmenetyskorvausten ensisijaisuus suhteessa työeläkejärjestelmän perhe- ja vanhuuseläkkeisiin. Tämä tarkoittaa, että työeläkejärjestelmä maksaa aina eläkkeen, ja potilasvahingon kärsineen tai edunsaajan toimeentulo muodostuu ensisijaisesti työuran aikana karttuneesta vanhuuseläkkeestä tai perhe-eläkkeestä. Potilasvakuutuksesta korvataan vain työeläkkeen yli menevä osuus.Työeläkejärjestelmästä maksettavien työkyvyttömyyseläkkeiden ja kuntoutusetuuksien osalta potilasvakuutusjärjestelmän ensisijaisuus säilyy. Ensisijaisuus toteutetaan kuitenkin rahoituksellisesti siten, että eläkelaitoksella on oikeus saada maksamansa työkyvyttömyyseläke ja kuntoutusetuus takaisin Potilasvakuutuskeskukselta. Lakimuutoksia tehdään myös vakuutuksen antamista koskevaan velvollisuuteen. Lakimuutoksiin sisältyy myös työtapaturma- ja ammattitautilain työansiokäsitettä koskevan säännöksen täsmentäminen niin, että työansiokäsitteen yhtenevyys työeläkelakien kanssa säilyy.Lait tulevat voimaan 1.1.2021.

Lähde: Valtioneuvosto.fi