NordenBladet — Valtioneuvosto lähetti 10.12.2020 Tasavallan presidentin vahvistettavaksi perjantain esittelyyn lain biopolttoaineista ja bionesteistä annetun lain (kestävyyslaki) muuttamisesta. Lakimuutoksella laajennetaan kansallisen kestävyysjärjestelmän soveltamisalaa ja saatetaan voimaan EU:n uusiutuvan energian direktiivin (RED II) mukaiset kiinteitä ja kaasumaisia biomassapolttoaineita koskevat kestävyyskriteerit ja kasvihuonekaasupäästöjen vähennyskriteerit.Lakimuutoksen tavoitteena on varmistaa, että Suomessa kulutetut biopolttoaineet, bionesteet ja biomassapolttoaineet on tuotettu kestävällä tavalla ja, että ne voidaan ottaa huomioon EU:n uusiutuvan energian tavoitteissa sekä liikenteen uusiutuvan energian osuutta koskevassa velvoitteessa.Muutoksen jälkeen sääntelyn kohteiden määrä nousee soveltamisalan laajentumisen myötä nykyisestä 15:sta noin 150:een toiminnanharjoittajaan. Direktiivin täytäntöönpanoa koskevassa kansallisessa valmistelussa on pyritty olemassa olevien kansallisten järjestelmien hyödyntämiseen ja siihen, ettei kestävyyskriteerien osoittamisesta aiheutuisi toimijoille kohtuuttomasti hallinnollista taakkaa.Kestävyyslain muutokset tulevat voimaan 1.1.2021. Siirtymäsäännöksillä on kuitenkin otettu huomioon, että siirtyminen lain mukaiseen kestävyyskriteerien täyttymisen osoittamiseen ei ole käytännössä mahdollista välittömästi lain voimaan tultua.Siirtymäsäännöksillä tarkennetaan uuden sääntelyn voimaantuloa niin uusien sääntelyn piiriin tulevien toiminnanharjoittajien, kuin myös niiden toiminnanharjoittajien osalta, joilla on voimassa olevan lain nojalla hyväksytty kestävyysjärjestelmä.Lakimuutosten tarkempi sisältö on kuvattu TEM:n tiedotteessa 14.5.2020 hallituksen esityksestä.Lisäksi viimeistelyssä on parhaillaan kestävyyslain sääntelyä täydentävä valtioneuvoston asetus. Asetus sisältää menettelyihin ja niiden vaatimuksiin sekä lain soveltamiseen liittyviä tarkempia säännöksiä sekä tarkentavaa teknistä sääntelyä.
NordenBladet — Valtioneuvosto on antanut uuden asetuksen, jolla rajoitetaan ravitsemisliikkeiden toimintaa koronaepidemian vuoksi.Asetuksessa pysyvät samoina ravitsemisliikkeiden yleiset velvollisuudet. Epidemian eri vaiheissa olevia alueita koskevat ravitsemisliikkeiden asiakaspaikkoja, aukioloa ja anniskeluaikaa koskevat rajoitukset pysyvät ennallaan. Varsinais-Suomen, Pohjois-Karjalan ja Lapin maakuntien sekä Etelä-Savon sairaanhoitopiirin ravitsemisliikkeiden rajoitukset kiristyvät epidemiatilanteen heikentymisen vuoksi.Lisäksi asetus selventää alkoholin anniskeluaikaa koskevia rajoituksia. Asetus tulee voimaan 12. joulukuuta klo 00, ja se on voimassa 28.2.2021 saakka. Lapissa voimaan tulevilla rajoituksilla varaudutaan matkailusesongin tuomiin riskeihinAsiakaspaikkoja, aukioloa ja anniskeluaikaa koskevat rajoitukset otetaan poikkeuksellisesti käyttöön koko Lapin maakunnassa. Maakuntaan kuuluvan Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin alueella vallitsee epidemian kiihtymisvaihe, mutta Lapin sairaanhoitopiiri on edelleen perustasolla. Yhtenevät rajoitukset säädetään, koska matkailusesongin myötä Lappiin saapuu jouluksi ja uudeksivuodeksi kymmeniä tuhansia matkailijoita muualta maasta, erityisesti kiihtymis- ja leviämisvaiheen alueilta. Alkoholin anniskelu on Lapin kaikissa ravitsemisliikkeissä sallittu kello 7-22 välillä. Ravintola, jossa alkoholin anniskelu on päätoimiala, saa olla auki kello 24-23 ja käytössä on puolet asiakaspaikoista. Muut ravintolat saavat olla auki kello 01-24 ja käytössä saa olla 75 % asiakaspaikoista.Rajoitukset Lapissa ovat täsmälleen samat kuin ns. kiihtymisvaiheessa olevissa maakunnissa on aiemmin sovellettu. Samoja rajoituksia sovelletaan nyt myös Satakunnan, Pirkanmaan, Etelä-Karjalan, Pohjois-Karjalan, Keski-Suomen, Etelä-Pohjanmaan, Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan, Kainuun ja Lapin maakunnissa. Lisäksi samat rajoitukset tulevat voimaan Etelä-Savon sairaanhoitopiirissä sijaitsevissa ravitsemisliikkeissä, mutta eivät koko Etelä-Savon maakunnassa. Tämä johtuu siitä, että maakuntaan kuuluvassa Itä-Savon sairaanhoitopiirissä epidemia on vielä perustasolla.Varsinais-Suomen maakunnassa ravintoloille leviämisvaiheen rajoituksetLeviämisvaiheessa olevien maakuntien joukossa on nyt myös Varsinais-Suomi. Ravitsemisliikkeet Uudellamaalla, Varsinais-Suomessa, Kanta-Hämeessä, Päijät-Hämeessä, Kymenlaaksossa ja Pohjois-Pohjanmaalla saavat olla auki klo 23 saakka, ja ne saavat avata ovensa sulkemisen jälkeen uudelleen aikaisintaan klo 05. Aukioloaikoja koskevat rajoitukset eivät koske huoltoasemien yhteydessä toimivia ravitsemisliikkeitä.Näissä maakunnissa kaikkien ravitsemisliikkeiden anniskelu päättyy klo 22. Ravintoloissa, joissa alkoholin anniskelu on päätoimiala, käytössä on puolet asiakaspaikoista. Ruokaravintoloissa asiakaspaikoista voidaan käyttää 75 %. Epidemian perustasolla olevissa Pohjois-Savon ja Ahvenanmaan maakunnissa ja Itä-Savon sairaanhoitopiirissä ei rajoiteta ravitsemisliikkeiden asiakaspaikkoja. Kaikki ravitsemisliikkeet saavat anniskella alkoholia kello 7-24 välisenä aikana. Ravintola, jossa alkoholin anniskelu on päätoimiala, saa olla auki klo 02-01. Muiden ravintoloiden aukioloaikoja ei rajoiteta. Alkoholin anniskeluun liittyviä säännöksiä täsmennetäänAsetuksessa on selvennetty alkoholijuomien anniskeluajan rajoitusta lisäämällä asetukseen viittaus alkoholilakiin. Käytännössä asetuksessa säädetyt anniskeluajan rajoitukset koskevat kaikkia enemmän kuin 1,2 tilavuusprosenttia sisältäviä alkoholijuomia. Esimerkiksi ns. ykkösoluen tai kevytlonkeron anniskelu ei ole sallittua asetuksessa säädetyn anniskeluajan päättymisen jälkeen.
NordenBladet — Valtioneuvosto teki torstaina 10. joulukuuta periaatepäätöksen Suomen COVID-19-rokotestrategiasta, jonka keskeisestä sisällöstä hallitus linjasi viime viikolla pitämässään neuvottelussa.Suomen tavoite on, että koko väestö suojataan, kun myyntiluvallinen rokote on saatavilla. Rokotteita tarjotaan maksutta kaikille, jotka niitä haluavat. Lasten rokottaminen tulee ajankohtaiseksi vasta kohderyhmän tutkimusten valmistuttua.Rokotestrategia on valmisteltu sosiaali- ja terveysministeriössä lääketieteellisin perustein, kansallisia asiantuntijoita kuullen ja näyttöön perustuen. Strategiassa määritellään pääperiaatteet, joiden mukaan rokotusjärjestyksestä päätetään. Rokotusta tarjotaan lääketieteellisen riskiarvion perusteella. Alkuvaiheessa rokotetta tarjotaan koronapotilaita hoitavalle sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstölle sekä hoivakotien henkilöstölle, ikääntyneille henkilöille ja henkilöille, joilla on vakavalle koronavirustaudille altistavia sairauksia.Suomi on mukana Euroopan unionin yhteishankinnassa, mikä takaa mahdollisuuden saada useiden eri valmistajien koronarokotteita. Tällä hetkellä Euroopan unionin komissio on neuvotellut sopimuksen kuudesta eri koronarokotteesta. Suomi on mukana kaikissa kuudessa sopimuksessa.Rokotusten käytännön järjestelyissä on varauduttava siihen, ettei koronarokotetta saada samanaikaisesti kaikille. Sosiaali- ja terveysministeriön arvion mukaan ensimmäiset rokotteet saadaan maahan vuoden 2021 alussa. Rokotukset aloitetaan mahdollisimman pian tämän jälkeen. Käytännön rokotusjärjestelyjä koordinoivat sairaanhoitopiirit. Kunnat ovat vastuussa rokotusten järjestämisestä alueellaan. Kunnat voivat tehdä yhteistyötä keskenään, työterveydenhuollon ja yksityisten palveluntuottajien sekä alueensa sairaanhoitopiirin kanssa. Lopulliset rokotuspäätökset voidaan tehdä vasta sitten, kun rokotteilla on myyntilupa ja niitä on saatavilla. Valtioneuvosto päättää rokotusten toimeenpanosta antamalla tartuntatautilain mukaisen asetuksen, kun käytettävät rokotteet ovat varmistuneet.
NordenBladet — Valtioneuvosto päätti 10. joulukuuta, että maahantulon rajoituksia jatketaan 12.1.2021 asti. Koronaepidemia on maailmanlaajuisesti yhä selvässä kasvussa ja tartuntojen määrä kasvaa useimmissa maissa. Vaikka uusien tapausten määrä Suomessa lähti syksyllä kasvuun kesän rauhallisen tilanteen jälkeen, ero Suomen ja monen muun maan epidemiatilanteen välillä on kasvanut viime aikoina jyrkästi. Näin ollen rajoitusten höllentäminen ei ole perusteltua ennen kuin valmisteilla olevat korvaavat toimenpiteet ovat riittävällä tavalla käytettävissä.Päätöksessä sovelletaan koronailmaantuvuuden raja-arvoa 25 uutta tautitapausta 100 000:ta henkilöä kohden edellisen 14 päivän aikana. Tämä koskee Schengen-alueen maita, Schengen-alueeseen kuulumattomia EU-maita ja Yhdistynyttä kuningaskuntaa.Sisärajavalvontaan pieniä muutoksiaSisärajaliikenteellä tarkoitetaan Suomen ja muiden Schengen-alueeseen kuuluvien maiden välistä liikennettä. Maahantulon rajoitukset ovat sisärajaliikenteessä voimassa Suomen ja Alankomaiden, Belgian, Espanjan, Islannin, Italian, Itävallan, Kreikan, Latvian, Liechtensteinin, Liettuan, Luxemburgin, Maltan, Norjan, Portugalin, Puolan, Ranskan, Ruotsin, Saksan, Slovakian, Slovenian, Sveitsin, Tanskan, Tšekin, Unkarin ja Viron välisessä liikenteessä huvialusliikennettä lukuun ottamatta.Päivittäinen liikenne Suomen ja Ruotsin välisellä maarajalla rajayhteisöjen välillä on kuitenkin mahdollista. Samoin on mahdollista työmatkaliikenne tai muu välttämätön syy Suomen ja Norjan maarajalla rajayhteisöjen välillä. Lisäksi Suomessa voi käydä työssä Ruotsista ja Virosta ilman omaehtoista 10 vuorokauden karanteenia.Sisärajaliikenteen osalta 19.11.2020 tehtyä päätöstä muutetaan niin, että sisärajan ylittäminen Suomen ja Ruotsin sekä Suomen ja Norjan välisillä rajajoilla on sallittua myös jäätä pitkin ilman rantautumista toisen valtion alueelle. Lisäksi rajayhteisöjen asukkaat ja saamelaiset voivat ylittää Suomen ja Ruotsin sekä Suomen ja Norjan välisen maarajan (järvet mukaan lukien) ja rajajoet myös muualta kuin rajanylityspaikkojen kautta. Edellä mainittu oikeus ei kuitenkaan oikeuta ylittämään rajaa moottorikäyttöisellä ajoneuvolla, lukuun ottamatta maastoajoneuvoja. Muutokset tulevat voimaan 14.12.2020.Edellä mainittuja poikkeuksia lukuun ottamatta sisärajoilla maahantulon rajoitukset mahdollistavat vain paluuliikenteen Suomeen, kauttakulkuliikenteen, työmatkan ja muun välttämättömän syyn. Maahantulijoille suositellaan 10 vuorokauden omaehtoista karanteenia, jota voi halutessaan lyhentää kahdella vapaaehtoisella koronatestillä.Ulkorajaliikenteen rajoitukset säilyvät ennallaanUlkorajaliikenteellä tarkoitetaan Suomen ja Schengen-alueeseen kuulumattomien maiden välistä liikennettä. 19.11.2020 tehty päätös säilyy ennallaan ja ulkorajaliikenteen rajoitukset jatkuvat 12.1.2020 asti. Maahantulon rajoitukset on jo aiemmin poistettu Vatikaanista Suomeen saapuvassa liikenteessä sekä Suomen ja Australian, Japanin, Ruandan, Etelä-Korean, Singaporen, Thaimaan ja Uuden-Seelannin välisessä liikenteessä näiden maiden asukkaiden osalta.Ennallaan säilyy myös se, että rajoitukset poistuvat Kiinan sekä Hongkongin ja Macaon erityishallintoalueiden asukkailta, jotka matkustavat näiltä alueilta Suomeen, vasta silloin jos EU:n neuvosto toteaa vastavuoroisuuden riittävän toteutumisen.Seuraavista Euroopan maista voi edelleen tulla Suomeen työmatkalle tai muusta välttämättömästä syystä: Andorra, Bulgaria, Irlanti, Kroatia, Kypros, Monaco, Romania, San Marino ja Yhdistynyt kuningaskunta. Näiden maiden maahantulon rajoitukset ovat sisärajavalvonnan rajoituksia vastaavat. Maahantulijoille suositellaan 10 vuorokauden omaehtoista karanteenia.Muiden Schengen-alueeseen kuulumattomien maiden osalta maahantulon rajoitukset mahdollistavat vain paluuliikenteen Suomeen ja muihin EU- ja Schengen valtioihin, kauttakulkuliikenteen Helsinki-Vantaan lentokentällä sekä muun välttämättömän liikenteen. Lisäksi maahantulijoille suositellaan 10 vuorokauden omaehtoista karanteenia, jota voi halutessaan lyhentää kahdella vapaaehtoisella koronatestillä.Yhdistynyt kuningaskunta erosi EU:sta 1.2.2020. Siirtymäkausi päättyy 31.12.2020. Siirtymäkauden jälkeen eli 1.1.2021 lukien Yhdistyneen kuningaskunnan kansalaisiin sovelletaan EU:n ulkopuolisten maiden kansalaisia koskevia säännöksiä rajatarkastuksissa.Hallitus suosittelee edelleen välttämään tarpeetonta matkustamista riskimaihinPerustuslain mukaan Suomen kansalaisella ja Suomessa asuvalla on aina oikeus palata Suomeen, ja jokaisella on oikeus halutessaan lähteä Suomesta, ellei oikeutta ole lailla rajoitettu. Hallitus kuitenkin suosittelee edelleen välttämään tarpeetonta matkustamista ulkomaille paitsi maihin, joiden osalta on luovuttu maahantulon rajoituksista.Matkalle lähtijän pitää itse varmistaa kohdemaan senhetkiset maahantulo- ja karanteenimääräykset ja ottaa huomioon Suomeen palaajan karanteeni- ja testaussuositukset. Jos ulkosuomalaisia saapuu joululomalle Suomeen, heillekin suositellaan 10 vuorokauden omaehtoista karanteenia, jota voi halutessaan lyhentää kahdella vapaaehtoisella koronatestillä.
NordenBladet — Kirkkolakia esitetään muutettavaksi siten, että kirkon toimielimet voisivat pitää myös sähköisiä kokouksia. Muutos koskisi seurakunnan, seurakuntayhtymän, hiippakunnan ja kirkon keskushallinnon toimielimiä. Tarve uudelle järjestelylle on noussut esiin koronavirusepidemian aikana. Kirkon toimielinten päätöksentekotapaa ja päätösvaltaisuutta koskevia säännöksiä ehdotetaan muutettavaksi siten, että toimielimet voivat pitää myös sähköisiä kokouksia, joihin jäsenet voivat osallistua etäyhteydellä. Nykyisin toimielinten päätösvaltaisuus edellyttää jäsenten läsnäoloa kokouspaikalla.Sähköinen kokous voitaisiin pitää soveltuvalla tietojärjestelmällä tai videoneuvotteluyhteydellä. Sähköisen kokouksen pitämisen edellytyksenä olisi yhdenvertainen näkö- ja ääniyhteys.Päätöksentekomenettely sähköisessä kokouksessa olisi sama kuin kokouksessa, jossa osallistujat ovat läsnä. Mahdollisuus kokoontua sähköisesti aiheuttaa muutostarpeita kuitenkin toimielinten päätösvaltaisuutta sekä toimielimessä toimitettavan vaalin toimittamista koskevaan sääntelyyn. Sähköisiä kokouksia koskeva tarkempi sääntely voidaan ottaa toimielimiä koskeviin työjärjestyksiin, ohje- ja johtosääntöihin. Sähköiset kokoukset mahdollistavalla esityksellä pyritään turvaamaan Suomen evankelis-luterilaisen kirkon toimielimissä toimiville henkilöille ja kirkon jäsenille yhdenvertaiset mahdollisuudet osallistua kirkon toimielinten kokouksiin ja siten kirkon päätöksentekoon covid-19-epidemian aikana. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian. Valmisteilla olevassa uudessa kirkkolaissa tulee olemaan säännökset sähköisestä kokouksesta, joten nyt ehdotettavat säännökset ovat väliaikaisia.Muusta lainsäädännöstä poiketen kirkkolakia koskevat ehdotukset valmistellaan pääsääntöisesti kirkkohallituksessa ja niiden antamisesta valtioneuvostolle päättää kirkolliskokous. Valtioneuvostossa kirkkolakiehdotusten jatkokäsittely kuuluu opetus- ja kulttuuriministeriön vastuulle. Ministeriö tai eduskunta ei voi muuttaa kirkkolakiehdotuksen sisältöä. Jos muutoksia tarvitaan, edellyttää se kirkolliskokouksen uutta päätöstä, jolla se muuttaa alkuperäistä ehdotustaan.
NordenBladet — Valtioneuvosto antoi 10.12.2020 Väylävirastolle suostumuksen myydä viraston hallinnassa olevaa liikenteenohjaukseen ja -hallintaan liittyvää irtainta omaisuutta Traffic Management Finland Oy:lle.Siirtyvä omaisuus sisältää tie- ja rautatieliikenteen liikenteenohjaus- ja -hallintapalveluihin liittyviä järjestelmiä ja laitteita.Luovutus tehdään käypään arvoon. Luovutettavan omaisuuserän kauppahinta on yhteensä noin 29,6 milj. euroa. Omaisuus siirtyy Traffic Management Finlandille 31.12.2020.Myynti liittyy Liikenneviraston liikenteenohjaus- ja hallintapalveluiden yhtiöittämiseen. Nämä palvelut muutettiin osakeyhtiömuotoon 1.1.2019 alkaen. Yhtiöitetystä kokonaisuudesta on sittemmin muodostunut osa Traffic Management Finland -konsernia, jossa hoidetaan kaikkien liikennemuotojen liikenteenohjaus- ja hallintapalveluitaliikennemuotokohtaisiin tytäryhtiöihin organisoituina.Yhtiöittämisen yhteydessä luovutetun omaisuuden lisäksi Liikennevirastolla oli yhtiöittämishetkellä meneillään keskeneräisiä investointihankkeita, joihin sisältyi myös liikenteenohjaus ja -hallintapalveluihin liittyviä osuuksia.Yhtiöittämiseen liittyvässä eduskunnalle annetussa hallituksen esityksessä ja valtioneuvoston yleisistunnon 5.12.2018 tekemässä päätöksessä on todettu, että Traffic Management Finland Oy:llä on etusijainen oikeus lunastaa käypään hintaan Liikennevirastolta keskeneräisten investointihankkeiden liikenteenohjaukseen ja -hallintaan liittyvät osuudet ja omaisuuserät niiden valmistuttua vuosina 2019-2022.Koska liikenteenohjaus- ja hallintapalvelujen tuottaminen on siirtynyt 2019 Traffic Management Finland Oy:lle, ei ole olemassa perusteltua syytä pitää omaisuutta enää valtion viraston omistuksessa.
NordenBladet — Euroopan komissio antoi 28.10.2020 ehdotuksensa direktiiviksi riittävästä vähimmäispalkasta EU:ssa. Valtioneuvosto tukee ehdotuksen tavoitetta torjua työssäkäyvien köyhyyttä muun muassa parantamalla työmarkkinajärjestöjen asemaa palkanmuodostuksessa sekä niiden edellytyksiä neuvotella ja sopia palkoista työehtosopimuksin.– Olemme hallitusohjelmassa linjanneet, että sosiaalinen ulottuvuus on tärkeä EU:n painopistealue ja että EU-yhteistyössä keskeistä on eriarvoisuuden vähentäminen. Komission aloite vastaa näihin molempiin, työministeri Tuula Haatainen perustelee.Komission ehdotuksen tavoitteena on varmistaa riittävä palkka ja kohtuullinen toimeentulo EU-työntekijöille. Jäsenvaltioilta ei edellytettäisi lakia vähimmäispalkasta, eikä vähimmäispalkan suuruutta määriteltäisi. Ehdotuksella pyritään vahvistamaan työmarkkinajärjestöjen asemaa palkanmuodostuksessa maissa, joissa vähimmäispalkat perustuvat lakiin.Valtioneuvosto antoi eduskunnalle 10.12.2020 U-kirjelmän komission ehdotuksesta ja valtioneuvoston kannasta siihen. Alustavan tarkastelun mukaan direktiivi ei näyttäisi aiheuttavan Suomessa merkittäviä lainsäädännön muutostarpeita. Asian käsittely EU-tasolla on vasta alkanut, joten Suomen kanta tarkentuu asian käsittelyn etenemisen myötä.Suomen lainsäädäntöön ei odotettavissa merkittäviä muutoksiaKomission ehdottama direktiivi loisi puitteet vähimmäispalkan käsittelylle jäsenmaissa ja sen seurannalle EU:n tasolla. Muutokset koskisivat etenkin EU-maita, joissa on käytössä lakisääteinen vähimmäispalkka. Ehdotuksella pyritään varmistamaan, että vähimmäispalkat noudattaisivat tiettyjä kriteerejä ja että työmarkkinajärjestöt osallistuisivat palkantason määrittämiseen ja sen seurantaan.Yhtenäistä EU:n vähimmäispalkkaa ei ehdoteta.Lakisääteistä vähimmäispalkkaa ei edellytettäisi Suomelta tai muilta mailta, joissa palkat määräytyvät työehtosopimuksin. Jäsenvaltioiden tulisi ehdotuksen mukaan edistää työehtosopimustoimintaa. Suomi korostaa tarvetta kunnioittaa työmarkkinaosapuolten sopimusautonomiaa palkanmuodostuksessa.Komissio ehdottaa, että jäsenvaltioille tulisi velvollisuus tilastoida ja raportoida vähimmäispalkkojen kehityksestä.– Osassa jäsenmaita lakisääteiset vähimmäispalkat ovat jääneet jälkeen ja työssäkäyvien köyhyys lisääntynyt. EU-tason seuranta tukisi omalta osaltaan tasapainoista palkkakehitystä ja tasoittaisi siten myös yritysten kilpailuedellytyksiä sisämarkkinoilla, työministeri Haatainen toteaa.
NordenBladet — Hallitus antoi 10.12.2020 eduskunnalle esityksen muutoksista hankintalakeihin. Muutokset ovat pääosin teknisiä korjauksia ja täydennyksiä. Niillä muun muassa parannettaisiin hankintayksiköiden tiedonsaantioikeutta. Hallitusohjelmaan sisältyviä hankintalakikirjauksia koskeva valmistelu jatkuu vuoden 2021 aikana.Hallituksen esittämillä lakimuutoksilla parannetaan hankintayksiköiden tiedonsaantioikeutta siitä, miten tarjoajien sekä näiden alihankkijoiden soveltuvuus täyttyy. Näin edistetään harmaan talouden torjuntaa julkisissa hankinnoissa. Lisäksi laajennetaan hankintojen sähköisen kilpailutusjärjestelmä HILMAn käyttöä sekä julkisten toimijoiden mahdollisuuksia saada hankintoja koskevaa tilastotietoa.Puitejärjestelyä koskeva sääntely täsmentyisi. Puitejärjestelyt mahdollistaisivat tarkoituksenmukaisen ja hankintayksiköiden muutostarpeet huomioivan tavan hankkia tuotteita ja palveluja puitejärjestelyn sisällä.Muutokset tehtäisiin hankintalakiin, erityisalojen hankintalakiin sekä puolustus- ja turvallisuushankinnoista annettuun lakiin. Lakien on tarkoitus tulla voimaan 1.3.2021.
NordenBladet — Tullilain muutoksen taustalla on EU-lainsäädäntö, jolla pyritään estämään laittomasti vietyjen kulttuuriesineiden tuonti, varastointi ja kauppa sekä terrorismin rahoittaminen niillä.Tulli voi jatkossa määrätä seuraamusmaksun sille, joka siirtää Suomen tullialueelle asetuksessa tarkoitetun kulttuuriesineen. Tullilain muutos täydentää EU-lainsäädäntöä. Valtioneuvosto esittää, että tasavallan presidentti vahvistaa lainmuutokset tulemaan voimaan 28.12.2020.
Seuraamusmaksu koskee tilanteita, joissa salakuljetuksen tunnusmerkistö ei täyty. Kyse voi olla esimerkiksi tavaran kauttakuljetuksesta tai väliaikaisesta varastoinnista. Tulli voi tällöin määrätä 500–10 000 euron seuraamusmaksun. Salakuljetuksen tunnusmerkistö sen sijaan täyttyy silloin, kun tavara on tullioikeudellisesti tuotu maahan. Tällöin seuraamukset määräytyvät rikoslain perusteella.Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta kulttuuriesineiden tullialueelle siirtämisestä ja tuonnista aletaan tietyiltä osin soveltaa 28.12.2020. Asetus edellyttää, että jäsenvaltiot vahvistavat säännöt ja tekevät tarvittavat toimenpiteet, jotta seuraamukset voidaan ottaa käyttöön.Lait julkaistaan kokonaisuudessaan päätökset-sivulla.
NordenBladet — Valtioneuvosto myönsi torstaina 10. joulukuuta Suomen Pankille valtiontakuun koskien kahta Kansainvälisen valuuttarahaston (IMF) rahoitusjärjestelyä. Järjestelyt perustuvat eduskunnan marraskuussa antamaan suostumukseen.New Arrangement to Borrow -järjestelyyn (NAB-järjestely) liittyen hyväksyttiin 2,27 miljardin erityisen nosto-oikeuden SDR (noin 2,7 miljardia euroa) suuruinen valtiontakuu ja IMF:n kanssa tehtävään uuteen kahdenväliseen lainasopimukseen liittyen hyväksyttiin 3,76 miljardin euron valtiontakuu. Suomen Pankki hoitaa Suomen osuuden IMF:n rahoituksesta. Suomen Pankille on myönnetty valtiontakuut siltä varalta, että rahoituksista aiheutuisi tappioita. Korvausvastuu ei ole tähän mennessä toteutunut kertaakaan.Valtioneuvosto päätti, että valtiontakuusta ei peritä takuumaksua, koska Suomen Pankki toimii asiassa valtion puolesta ja toimeksiannosta.Takuuvastuu aleneeUusissa rahoitusjärjestelyissä NAB-järjestelyyn liittyvä vastuu nousee 1,13 miljardista SDR:stä (noin 1,35 miljardia euroa) 2,27 miljardiin SDR:ään (noin 2,7 miljardia euroa). Kahdenväliseen lainasopimukseen liittyvä valtiontakuu säilyy aluksi 3,76 miljardin euron suuruisena. NAB-järjestelyn kaksinkertaistamisen tullessa kansainvälisesti voimaan kahdenvälisiä lainasopimuksia koskeva valtiontakuu kuitenkin pienenee 1,62 miljardiin euroon. Kun vireillä olevat muutokset on saatettu loppuun, rahoitusjärjestelyitä koskevan valtiontakuun kokonaismäärä tulee alenemaan noin 780 miljoonalla eurolla.Suomen Pankille IMF:n 2,4 miljardin SDR:n suuruista (noin 2,87 miljardia euroa) jäsenosuutta koskeva valtiontakuu säilyy voimassa ennallaan.
