NordenBladet — Laki poronhoitolain muuttamisesta on vahvistettu 17.12. tasavallan presidentin esittelyssä. Laki tulee voimaan 1.1.2021. Lakimuutoksen tarkoituksena on luoda toimiva ja läpinäkyvä malli porovahinkojen korvaamiseksi.Lain mukaan poronhoitoalueelle perustetaan porovahinkolautakunta, joka toimii alueella puolueettomana ja riippumattomana asiantuntijaelimenä. Lautakunta antaa pyynnöstä asiantuntijalausuntoja vahingoista, joita porojen epäillään aiheuttaneen viljelyksille, taimikoille ja asuntojen pihoille, sekä paliskunnan laissa säädetystä aitaamisvelvollisuudesta. Lautakunta tarjoaa myös sovittelupalveluja vahinkoja ja aitaamista koskevien riitojen osapuolille.Lautakunnan perustaminen lakkauttaa nykyiset kuntakohtaiset arvioimis- ja riidanratkaisulautakunnat, mikä merkitsee ensi asteen lainkäyttötoimivallan siirtymistä yleisille tuomioistuimille kyseisissä riita-asioissa.Laki tukee hallitusohjelman tavoitetta vähentää ristiriitojaUudistuksen tavoitteena on poistaa ongelmat, jotka liittyvät nykyisen riidanratkaisun puolueettomuuteen ja riippumattomuuteen ja sitä kohtaan koettuun luottamuspulaan.Lain toivotaan vähentävän ristiriitoja porotalouden ja muiden maankäyttömuotojen välillä. Tavoitteena on myös varmistaa porovahinkojen ja aitaamisasioiden arviointiin riittävä asiantuntemus.– Lakimuutoksen tarkoituksena on luoda toimiva ja läpinäkyvä malli porovahinkojen korvaamiseksi. Uusi porovahinkolautakunta keskittyy vahinkojen arviointiin ja sovitteluun ja lainkäyttö siirtyy tuomioistuimiin. Uudistuksen tavoitteena on myös vähentää elinkeinojen välisiä ristiriitoja erityisesti eteläisellä poronhoitoalueella, sanoo maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä.Uudistuksen eteneminenPorovahinkolautakunnan toiminta käynnistyy sen jälkeen, kun maa- ja metsätalousministeriö on nimittänyt sen sivutoimiset jäsenet ja lautakunta on vahvistanut itselleen työjärjestyksen. Jäsenten nimittämistä valmistellaan parhaillaan, ja asiassa kuullaan keskeisiä sidosryhmiä.Jäsenten valinta perustuu näiden henkilökohtaiseen osaamiseen. Nykyisten arvioimislautakuntien jäsenistä yli puolet on valittu intressisidonnaisuuksien perusteella. Valtioneuvoston asetus, johon sisältyvät porovahinkolautakunnan toimintaa koskevat tarkemmat säännökset, sekä lautakunnan käsittelymaksuja koskeva maa- ja metsätalousministeriön asetus on tarkoitus antaa tammikuussa ennen lautakunnan asettamista.Lain siirtymäsäännöksen mukaisesti nykyisten arvioimislautakuntien toiminta jatkuu siihen saakka, kunnes uusi porovahinkolautakunta on asetettu.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Sisäministeriö on asettanut työryhmän valmistelemaan pelastustoimen, poliisin ja Rajavartiolaitoksen välistä yhteistyötä miehittämättömien ilma-alusten käytössä. Työryhmän tavoitteena on yhdenmukaistaa toimialakohtaisia miehittämättömien ilma-alusten ohjeistuksia sekä tiivistää viranomaisten välistä yhteistyötä.Työryhmä muun muassa selvittää mahdollisuuksia yhdenmukaistaa miehittämättömiin ilma-aluksiin liittyvää koulutusta ja toteuttaa sitä osaksi viranomaisyhteistyönä. Samalla selvitetään, miten miehittämättömän ilmailun viranomaistoimintaa voidaan tilastoida valtakunnallisesti yhdenmukaisin menetelmin.Työryhmän asettaminen liittyy Traficomissa valmisteilla oleviin uudistuksiin, joissa kansallista viranomaisten ilmailua koskevat määräykset päivitetään vastaamaan Euroopan unionin sääntelyä. Vuonna 2021 voimaan tuleva ilmailumääräys sisältää uusia yhteistyö- ja toimintavelvoitteita viranomaisille.Asetetussa työryhmässä on edustus sisäministeriön pelastusosaston ja poliisiosaston, pelastuslaitosten sekä Pelastusopiston lisäksi Rajavartiolaitoksesta ja poliisihallituksesta. Työryhmän toimikausi on 1.1.-31.12.2021.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Puolustusministeriö asetti 15.1.2020 työryhmän arvioimaan sotilaskurinpitoa ja rikostorjuntaa Puolustusvoimissa koskevan lainsäädännön muutostarpeet ja valmistelemaan tarvittaessa ehdotus sääntelyn uudistamiseksi.Työryhmä on tänään 18.12.2020 luovuttanut puolustusministeriölle sotilasrikosten esitutkintasäännösten muutostarpeita koskevan välimietinnön. Välimietinnössään työryhmä ehdottaa, että sotilaskurinpidosta ja rikostorjunnasta Puolustusvoimissa annettuun lakiin lisätään säännökset Pääesikunnan ja poliisin itsenäisestä oikeudesta päättää esitutkinnan käynnistämisestä. Voimassa olevan lain mukaan esitutkinnan käynnistämisestä voi päättää vain epäillyn kurinpitoesimies. Ehdotuksilla pyritään parantamaan sotilasrikosten esitutkintojen riippumattomuutta ja varmistaa rikosvastuun tehokas toteutuminen Puolustusvoimissa.Työryhmä ehdottaa lisäksi lakiin uutta säännöstä Puolustusvoimien oikeudesta saada virka-apua muilta esitutkintaviranomaisilta sekä sotilasrikosten selvittämistä poikkeusoloissa ja normaaliolojen häiriötilanteissa koskevan sääntelyn täsmentämistä. Työryhmä ehdottaa myös useita vähäisempiä muutoksia ja täsmennyksiä sotilasrikosten selvittämistä koskeviin säännöksiin. Muutosehdotusten tarkoituksena on varmistaa sotilasrikosten esitutkintasäännösten ajantasaisuus sekä tehokas ja tarkoituksenmukainen viranomaisresurssien käyttö.Välimietintö on tarkoitus lähettää lausuntokierrokselle tammikuussa 2021. Työryhmä jatkaa jatkotyössään sotilaskurinpito- ja rikostorjuntalainsäädännön muiden osa-alueiden kehittämistä.Välimietintö sotilaskurinpitoa ja rikostorjuntaa Puolustusvoimissa koskevasta lainsäädännöstä

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Koronaepidemian vuoksi säädettyjä etäkokousten järjestämismahdollisuuksia ja maaseudun yritysten väliaikaista tukea jatketaan MMM:n hallinnonalalla kesäkuun 2021 loppuun. Vuodenvaihteessa astuu voimaan uusi laki joutoalueiden metsitystuesta, lisäksi kestävän metsätalouden määräaikaiselle rahoituslaille tulee jatkoa ja Maanmittauslaitosta koskeviin maksusäädöksiin muutoksia.Etäkokousten järjestämismahdollisuuksia jatketaan MMM:n hallinnonalalla kesäkuun 2021 loppuun Koronavirusepidemian johdosta säädettyjen kiinteistötoimituksia, osakaskuntien kokouksia sekä poronhoitolaissa tarkoitettuja kokouksia koskevien väliaikaissäännösten voimassaoloa jatketaan kesäkuun loppuun 2021. 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalla tulee vuoden 2021 alussa voimaan useita säädös- ja muita muutoksia. Tähän koosteeseen on kerätty niistä merkittävimmät.KoulutusLaki kaksivuotisen esiopetuksen kokeilusta ja laki varhaiskasvatuslain muuttamisesta voimaanOpetus- ja kulttuuriministeriö toteuttaa kaksivuotisen esiopetuksen kokeilun elokuun 2021 alusta toukokuun 2024 loppuun. Vuonna 2021 alkavan kokeilun kohdejoukkoon kuuluvat ne kokeilukuntien alueella asuvat lapset, jotka ovat syntyneet vuonna 2016.Lisätietoa:
OKM-tiedoteLukiokoulutuksen, taiteen perusopetuksen ja kansalaisopistojen keskimääräisiin yksikköhintoihin muutoksiaUudet yksikköhinnat tulevat voimaan vuoden 2021 alusta. Lukiokoulutuksessa yksikköhinta on 6 615,98 euroa opiskelijaa kohden. Taiteen perusopetuksen keskimääräinen yksikköhinta on 82,19 euroa opetustuntia kohden ja kansalaisopiston keskimääräinen yksikköhinta 84,77 euroa opetustuntia kohden.OpintotukiKoronaepidemia huomioidaan opintotukilaissaLakimuutoksen myötä syyslukukauden 2020 aikana korkeakoulututkinnon suorittanut opintolainansaaja on oikeutettu opintolainahyvitykseen ja -vähennykseen, vaikka tutkinnon suorittaminen olisi viivästynyt yhdellä lukukaudella. Opiskelijan pitää osoittaa, että opintojen viivästyminen johtuu koronaepidemiaan liittyvästä syystä. Syynä voi olla esimerkiksi koronavirusepidemiasta johtuva pakollisten opintojen estyminen korkeakoulujen tilojen sulkeutumisen vuoksi tai pakollisen harjoittelujakson estyminen.Korkeakoulutus ja tiede
Korkeakoulujen uusi rahoitusmalli käyttöön
Rahoitusmallien uudistaminen on osa korkeakoulutuksen ja tutkimuksen vision 2030 toimeenpanoa. Vision tavoitteena on nostaa koulutustasoa, lisätä jatkuvan oppimisen mahdollisuuksia korkeakouluissa sekä lisätä panostuksia tutkimus- ja kehittämistoimintaan.Vuonna 2021 vietetään tutkitun tiedon teemavuottaTutkitun tiedon teemavuonna 2021 eri toimijat yhdistyksistä oppilaitoksiin ja tutkimusorganisaatioista yrityksiin tarjoavat tutkittua tietoa ja siihen liittyviä tekoja jokaisen suomalaisen ulottuville. Teemavuodesta voi lukea lisää osoitteessa tutkittutieto.fi.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Sosiaali- ja terveysministeriö ennakoi, että ensimmäinen erä Pfizer – BioNTechin tuottamia koronavirusrokotteita saapuu Suomeen jo joulunpyhinä. Suomi tavoittelee rokotusten aloitusta EU-maiden rintamassa 27.12.20, mikäli myyntiluvat ja toimitukset ovat kunnossa.Rokotusten maahan saapumisen edellytyksenä on, että rokotteet ovat tätä ennen saaneet myyntiluvan Euroopan komissiolta. Se tekee myyntilupaa koskevan päätöksen Euroopan lääkeviraston (EMA) kokonaisarvioinnin ja suosituksen jälkeen. Tätä EMA:n päätöstä odotetaan maanantaina 21. joulukuuta. Suomeen saapuvan rokote-erän suuruutta ei vielä tiedetä. Todennäköisesti ensimmäinen saapuva erä on pienehkö. 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Puolustusministeriön puolustuspoliittisen osaston ylijohtaja Esa Pulkkinen on nimitetty jäseneksi Irlannin puolustuskomissioon.
Puolustuskomissio on Irlannin puolustus- ja ulkoministeri Simon Coveneyn asettama itsenäinen työryhmä, jonka tehtävänä on arvioida Irlannin puolustusvoimien kykyä suorittaa tehtävänsä sekä luoda visio Irlannin puolustusvoimien kehittämiselle 2030-luvulle asti.

Irlanti on kutsunut komission jäseniksi kansallisia ja kansainvälisiä puolustus- ja turvallisuuspolitiikan asiantuntijoita. Komission puheenjohtajana toimii Irlannin oikeusministeriön entinen kansliapäällikkö Aidan O’Driscoll.

– Minulle on luonnollisesti suuri kunnia suomalaisena osallistua toisen EU-jäsenmaan puolustusvoimien kehittämistyöhön. Olin edellisessä tehtävässäni EU:n sotilasesikunnan päällikkönä aika ajoin tiiviisti yhteydessä Irlantiin ja Irlannin puolustusvoimien komentajaan, Pulkkinen kertoo.

Pulkkinen tulee toimimaan komission jäsenenä oman toimensa ohessa.
Irlannin puolustusministeriön tiedote komission perustamisesta

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — EU:n maatalous- ja kalastusneuvosto kokoontui 15.-16. joulukuuta Brysseliin päättämään suurten merialueiden, kuten Atlantin, Pohjanmeren, Välimeren ja Mustanmeren kalastuskiintiöistä. Lisäksi neuvosto hyväksyi neuvoston päätelmät eläinten hyvinvointimerkinnästä. Suomea kokouksessa edusti pysyvän edustajan sijainen Minna Kivimäki.Maatalous- ja kalastusministerit hyväksyivät jäsenmaiden yksimieliset päätelmät elintarvikepakkauksissa esitettävästä eläinten hyvinvointimerkinnästä. Työ alkoi jo Suomen puheenjohtajakaudella syksyllä 2019, jolloin hyväksyttiin neuvoston päätelmät eläinten hyvinvoinnista. Suomi kannattaa EU:n yhtenäisen eläinten hyvinvointimerkinnän kehittämistä.  Merkinnällä parannettaisiin kuluttajien saamaa tietoa eläinten hyvinvoinnista, edistettäisiin eläinten hyvinvointia ja mahdollistettaisiin tuottajille myös reilumpi korvaus heidän panostuksestaan eläinten hyvinvointiin. Neuvoston päätelmät lähettävät komissiolle vahvan viestin EU:n laajuisen eläinten hyvinvointimerkinnän kehittämisen puolesta ja osoittavat komissiolle suuntaa merkinnän valmistelutyössä. Ministerit eivät päässeet yksimielisyyteen neuvoston päätelmistä elintarvikepakkausten etupuolella olevista ravintoarvomerkinnöistä, ravintosisältöprofiileista ja alkuperämerkinnöistä. Yksimielisyys oli lähellä, mutta kaatui kolmen jäsenmaan vastustukseen. Puheenjohtajan päätelmät saivat kuitenkin jäsenmaiden enemmistön taakseen. Eniten erovaisuuksia jäsenmaiden kannoissa oli ravintoarvomerkinnöistä. Suomi korosti kokouksessa usean muun maan ohella, että käydyt keskustelut ovat joka tapauksessa hyvä pohja työn edistämiselle jatkossa. Suomi myös painotti, että kuluttajien mahdollisuuksia saada tietoa elintarvikkeiden ravintosisällöstä ja alkuperästä tulee edelleen parantaa.Työ uusien EU:n laajuisten elintarvikemerkintöjen luomiseksi on vasta alussa ja uusien merkintöjen valmistelu tulee viemään vielä useita vuosia.Neuvosto pääsi ratkaisuun Atlantin ja Pohjanmeren sekä Välimeren ja Mustanmeren kalastuskiintiöistä vuodelle 2021 sekä syvänmeren kalakannoille vuosille 2021 ja 2022. Koska kysymys kalastuksen järjestelyistä Yhdistyneen kuningaskunnan ja EU:n kesken ovat edelleen kesken, päätettiin niihin liittyvien keskeisten kalakantojen osalta soveltaa väliaikaisia kalastuskiintiöitä. Väliaikaiset kiintiöt vuoden 2021 ensimmäiselle neljännekselle vahvistettiin pääsääntöisesti 25 prosenttiin kuluvan vuoden tasosta.Puheenjohtajamaa Saksa antoi ministereiden lounaskeskustelussa katsauksen yhteisen maatalouspolitikan (CAP) uudistuksen käsittelystä kaudellaan. Saksa on edistänyt reformin neuvotteluja merkittävästi puheenjohtajuutensa aikana ja Suomi on tyytyväinen Saksan työhön.  Ministerit painottivat tarvetta päästä poliittiseen yhteisymmärrykseen Euroopan parlamentin kanssa kevään 2021 aikana, jotta CAP-uudistuksen toimeenpano voi edetä.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Henkilöautojen romutuspalkkiota ja kaasukäyttöisten kuorma-autojen hankintatukea voi hakea Liikenne- ja viestintävirastoltaRomutuspalkkiota voi hakea tukikauden 1.12.2020-31.12.2021 aikana. Kun romuttaa yli kymmenen vuotta vanhan auton ja hankkii tilalle uuden auton, sähköavusteisen polkupyörän, joukkoliikennelipun tai liikkumispalveluita, voi hakea Liikenne- ja viestintävirasto Traficomista romutuspalkkiota. Valtio maksaa romutuspalkkiota 1000-2000 euroa yksityishenkilöille. Kaasukäyttöisten kuorma-autojen hankintatuella lisätään kaasun käyttöä bensan ja dieselin sijaan. Valtio maksaa tukea uuden kaasukäyttöisen kuorma-auton hankintaan yrityksille tai yksityishenkilöille joko 12 000 euroa tai 5 000 euroa ajanjaksolla 1.12.2020-31.12.2022. Hakija voi saada tukea enintään viidelle ajoneuvolle.Henkilöautojen romutuspalkkiota ja kaasukäyttöisten kuorma-autojen hankintatukea voi hakea Liikenne- ja viestintävirastoltaRomutuspalkkiota voi hakea tukikauden 1.12.2020-31.12.2021 aikana. Kun romuttaa yli kymmenen vuotta vanhan auton ja hankkii tilalle uuden auton, sähköavusteisen polkupyörän, joukkoliikennelipun tai liikkumispalveluita, voi hakea Liikenne- ja viestintävirasto Traficomista romutuspalkkiota. Valtio maksaa romutuspalkkiota 1000-2000 euroa yksityishenkilöille. Kaasukäyttöisten kuorma-autojen hankintatuella lisätään kaasun käyttöä bensan ja dieselin sijaan. Valtio maksaa tukea uuden kaasukäyttöisen kuorma-auton hankintaan yrityksille tai yksityishenkilöille joko 12 000 euroa tai 5 000 euroa ajanjaksolla 1.12.2020-31.12.2022. Hakija voi saada tukea enintään viidelle ajoneuvolle.Romutuspalkkio ja kaasukäyttöisten kuorma-autojen hankintatuki ovat ensimmäiset Fossiilittoman liikenteen tiekartan toimenpiteet. Romutuspalkkiota varten on varattu kahdeksan miljoonaa euroa ja kaasukäyttöisten kuorma-autojen hankintatukea miljoona euroa seitsemännessä lisätalousarviossa.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Ympäristöministeriön hallinnonalalla tulee 1.1.2021 voimaan seuraavia säädöksiä.Rakennusten paloturvallisuusasetuksen muutoksella edistetään palomääräysten materiaalineutraaliutta, pienennetään rakentamiskustannuksia sekä selkeytetään määräysten tulkintaa. Muutos helpottaa esimerkiksi suurehkojen, enintään kaksikerroksisten hirsirakenteisten tai muiden massiivipuuseinäisten rakennusten suunnittelua ja mahdollistaa näkyviin jäävät puupinnat rakennusten sisällä.YM tiedote 3.12.2020: Muutoksia rakennusten paloturvallisuusmääräyksiinAsetuksella säädetään ensimmäistä kertaa energiatehokkuuden vaatimukset rakennusten automaatio- ja ohjausjärjestelmille, paikallisille sähköntuotantojärjestelmille sekä itsesäätyville laitteille. Vaatimuksia sovelletaan uudisrakennuksissa, korjaus- ja muutostöissä sekä rakennuksen käyttötarkoitusta muutettaessa. Asetus luo perusta sille, että rakennuksiin asennettavat tekniset järjestelmät suunnitellaan ja toteutetaan energiatehokkaiksi, ja että ne myös toimivat suunnitelmien mukaisesti.YM:n tiedote 27.10.2020: Ympäristöministeriöltä rakennusten teknisten järjestelmien energiatehokkuutta parantava asetusVuoden 2021 alussa tulee voimaan muutoksia rakennusperinnön suojelemisesta annetun lakiin. Rakennuksen suojelua voi esittää yhä useampi, ja naapureita kuullaan entistä laajemmin suojelupäätöksissä. Jatkossa rakennussuojelupäätöksistä voi valittaa hallinto-oikeuteen.YM:n tiedote 17.12.2020: Laki rakennusperinnön suojelemisesta muuttuu.Ympäristönsuojelulakiin on tehty lisäys, joka koskee julkisuuteen ja tiedottamiseen liittyviä poikkeusmahdollisuuksia puolustusvoimien tarpeisiin tarkoitettujen kemikaalivarastojen ympäristölupa- ja ilmoitusmenettelyissä. Tarkoituksena on varmistaa ympäristönsuojelulain tavoitteiden toteutuminen puolustusvoimien tarpeisiin tarkoitetuissa kohteissa ilman, että lain mukaiset menettelyt vaarantavat maanpuolustuksen kannalta erityissuojattavien kohteiden salassapitoa.Lisäksi muutoksena ympäristönsuojelulakiin muun kuin eläinmäärään perustuvan turkistarhan kokonaiseläinyksikkömäärään perustuva luvanvaraisuusraja laskee kokonaiseläinyksikkömääränä 250:sta 100:aan. Toisena muutoksena lisättiin lakiin laskentasääntö eri eläinlajeja tai eri-ikäisiä eläimiä sisältävien eläinsuojien ilmoituksenvaraisuuden määrittelyyn. Asioiden hakeminen ympäristöasioiden tietojärjestelmistä puolestaan helpottuu vesilakiin ja ympäristönsuojelulakiin esitetyillä muutoksilla.YM:n tiedote 23.4.2020: Puolustusvoimien kemikaalivarastoille erityismenettely ympäristönsuojelulakiin

Lähde: Valtioneuvosto.fi