NordenBladet — Pelastuslaitoksilla on julkishallinnon organisaatioista paras maine jo toista vuotta peräkkäin, selviää T-Median toteuttamasta Luottamus & Maine -tutkimuksesta. Kansalaisilla on positiivinen mielikuva erityisesti pelastuslaitosten palveluista.Myös Hätäkeskuslaitoksen toimintaa arvostetaan. Hätäkeskuslaitos sijoittui mainetutkimuksessa kolmanneksi. Toisella sijalla oli Ilmatieteen laitos.T-Median mainetutkimuksessa kansalaisia pyydettiin kertomaan mielikuvansa organisaatioiden hallinnosta, taloudesta, johdosta, innovaatioista, vuorovaikutuksesta, palveluista, organisaatioista työpaikkana ja vastuullisuudesta. Vastaajat arvioivat kutakin osa-aluetta asteikolla 1–5, ja vastausten keskiarvosta muodostettiin organisaatioille kokonaismaineluku. Mukana tutkimuksessa oli 74 julkisorganisaatiota.Pelastuslaitosten osalta kansalaisia pyydettiin arvioimaan oman alueensa pelastuslaitosta. Kokonaisarvosanaksi kansalaiset antoivat pelastuslaitoksille 3.96. Positiivisin mielikuva kansalaisilla oli pelastuslaitosten palveluista (4.38). Heikoimmin kansalaiset arvioivat taloutta (3.65).– Tutkimuksen tulos kertoo hyvää pelastustoimen arvojen toteutumisesta. Inhimillisesti, ammatillisesti ja luotettavasti ovat arvoja, mutta myös valintoja ja tekoja, joita pelastuslaitoksiemme henkilöstö ja sopimuspalokunnat tekevät joka päivä. On tärkeää, että hädän hetkellä voimme luottaa saavamme nopeasti apua omalta pelastuslaitokseltamme, toteaa pelastusylijohtaja Kimmo Kohvakka.Tunnetuimpien 25 julkisorganisaation mainekeskiarvo oli 3.34. Pelastuslaitosten tulos parani hieman viime vuodesta, sillä vuonna 2019 pelastuslaitosten kokonaismaineluvuksi muodostui 3.93.Kansalaisilla paras mielikuva Hätäkeskuslaitoksen palveluista ja vastuullisuudestaHätäkeskuslaitos sijoittui kolmanneksi mainearvosanalla 3,84. Parhaimmat mielikuvat kansalaisilla oli Hätäkeskuslaitoksen palveluista (4,23) ja vastuullisuudesta (4.09). Heikoimmin vastaajat arvioivat Hätäkeskuslaitoksen innovaatioita (3.55). Tulos kuitenkin parani viime vuodesta, sillä vuonna 2019 maineluku Hätäkeskuksen innovaatioiden osalta oli 3,41.– Tulos on vahva kiitos ja luottamuksen osoitus Hätäkeskuslaitoksen henkilöstön työlle. Tulos kertoo, että kansalaiset kokevat Hätäkeskuslaitoksen palvelut korkealaatuisina, sanoo pelastusylijohtaja Kohvakka.Tutkimuksen taustaaT-Median julkishallinnon organisaatioiden mainetta ja Suomen kansalaisten julkishallintoa kohtaan osoittamaa luottamusta mittaava tutkimus toteutettiin tänä vuonna kolmatta kertaa. Luottamus & Maine -tutkimuksen tiedonkeruu toteutettiin sähköisellä kyselylomakkeella 2.10.–29.10.2020. Tutkimukseen osallistui 8 057 mannersuomalaista, jotka olivat iältään 15–65-vuotiaita.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — ”Tietopolitiikalle kestävä suunta – Murrosten ajassa eteenpäin” on valtiovarainministeriön 4.12.2020 julkaisema opas, jonka tarkoituksena on tukea tietopolitiikan muodostamista ja toteutusta.Digitaalinen ja verkottunut tieto- ja viestintäympäristö on asettanut tarpeita yhteisille kansallisille sekä kansainvälisille periaatteille ja linjauksille koskien tietoa ja muun muassa sen tuottamista, hankintaa, avaamista, jakamista, käyttöä ja säilyttämistä. Vuodesta 2018 lähtien Suomessa omaksi politiikkalohkokseen muodostunut tietopolitiikka pyrkii vastaamaan näihin tarpeisiin. Tietopolitiikan päämääränä on ihmisten hyvinvointi, demokratian edistäminen sekä sosiaalisesti, taloudellisesti, kulttuurisesti ja ympäristön kannalta kestävä yhteiskunta. ”Tietopolitiikalle kestävä suunta – Murrosten ajassa eteenpäin” -opas tukee tietopolitiikan muodostamista.Oppaassa eritellään tietopolitiikan osa-alueita ja tarkastellaan politiikkalohkon nykytilaa sekä tulevaisuutta. Oppaan tarkoituksena on valottaa tiedon ja tietopolitiikan eri näkökulmia ja niiden yhteyksiä sekä auttaa tunnistamaan kohteita, joissa tarvitaan linjauksia ja politiikkatoimia. Opas pyrkii helpottamaan tietopoliittista keskustelua ja yhteisen kielen löytämistä. Sen tarkoituksena on toimia materiaalina ja virittävänä aineistona erilaisissa koulutuksen ja oppimisen ympäristöissä ja halutessa vaikuttaa tulevaisuuden tietoperustaan. Opas ei pyri kertomaan, miten tulisi toimia, vaan sen tavoitteena on tarjota työkaluja ja mietteitä uuden politiikkalohkon muotoutumiselle ja syventämiselle.Opas on suunnattu etenkin henkilöille, jotka joutuvat tietopoliittisten kysymysten äärelle luottamustehtävissä, työn puitteissa tai kansalaistoiminnassa: päättäjille eduskunnassa, puolueissa, valtionhallinnossa, kunnissa, elinkeinoelämän piirissä ja kansalaisjärjestöissä. Oppaan on kirjoittanut Anne Kauhanen-Simanainen, jolla on pitkä kokemus tiedon parissa työskentelystä.Tietopolitiikalle kestävä suunta – Murrosten ajassa eteenpäin -opas

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Yritystukien määrä on moninkertaistunut koronaepidemian aikana, ja samalla yritystukien tavoitteet ovat muodostuneet aivan erilaisiksi kuin normaaliaikoina. Kriisin alkuvaiheessa yritystukien keskeinen tehtävä oli pelastaa maksuvalmiusongelmista kärsivät yritykset konkursseilta. Pidemmällä aikavälillä yritystuilla pitäisi pyrkiä kehittämään yritysten toimintaa.Tämä selviää yritystukien tutkimusjaoston tekemästä raportista, joka kohdistuu koronaepidemian aikana myönnettyihin yritystukiin. Raportti ei sisällä koronatukien yksityiskohtaista arviointia, vaan antaa lähtökohtia tutkimusjaoston tulevalle arviointityölle. Tutkimusjaoston laajempi arviointi koronatuista on tarkoitus julkaista keväällä 2021 osana vuosiraporttia.Pitkällä aikavälillä tukien on kehitettävä yritystoimintaaRaportissa on jaoteltu koronapandemia kolmeen vaiheeseen ja pohdittu niiden vaikutuksia talouteen ja yrityksiin. Nämä vaiheet ovat talouden osittainen sulkeminen, toipumisvaihe ja paluu normaaliin.Koronakriisin alkuvaiheessa talous sulkeutui osittain. Tiukat rajoitustoimet heikensivät nopeasti yritysten maksuvalmiutta, mutta epävarmuus kriisin syvyydestä ja kestosta rajoittavat yritysten halukkuutta ja mahdollisuutta velanottoon. Näin myös takausten ja lainojen tehokkuus yritystuen muotoina väheni. Tämä puoltaa suorien yritystukien käyttöä.Talouden toipumisvaiheessa yritystukien rooli pienenee, kun talous palaa kohti normaalia. Kun yritykset ja niiden rahoittajat pystyvät jälleen ennakoimaan tulevaisuutta ja liiketoiminnan riskejä, takausten ja lainojen merkitys tukimuotoina kasvaa oleellisesti ja suorien tukien merkitys vähenee.Pitkällä tähtäimellä tavoitteena on palata yritystukiin, jotka kehittävät yrityksiä ja niiden tuotantoa pikemmin kuin ylläpitävät nykyisiä yritysrakenteita ja työllisyyttä. Pitkittyvät tukikaudet voivat säilyttää yritys- ja toimialarakenteita, jotka eivät enää vastaa kysyntää kriisin jälkeen. Silloin kasvaa riski liiketaloudellisesti heikosti kannattavista yrityksistä, jotka pysyvät pystyssä tuilla, jotka eivät kannusta yrityksiä kehittämään toimintaansa.Koronakriisin vaikutukset kohdistuvat palveluihin ja yksityiseen kulutukseenRaportissa koronakriisiä on myös verrattu kahteen aiempaan talouskriisin viime vuosikymmenten ajalta eli 1990-luvun lamaan ja vuoden 2008 finanssikriisistä alkaneeseen taantuma-ajanjaksoon. Havainnot ovat hyvin alustavia, koska koronapandemia on edelleen meneillään.Koronakriisin vaikutukset teollisuustuotantoon näyttävät maltillisilta verrattuna etenkin finanssikriisiin. Koronakriisin vaikutukset kohdistuvat paljolti palveluihin. Verrattuna aikaisempiin kriiseihin koronakriisi on kohdistunut voimakkaasti yksityiseen kulutukseen, kun taas vaikutukset investointeihin ovat olleet maltillisia. Työttömyysvaikutusten osalta 1990-luvun lama oli omassa luokassaan.Yritystukien tutkimusjaosto tekee arvioinnin koronatukien vaikutuksistaTyö- ja elinkeinoministeriön yhteydessä toimii vuonna 2019 perustettu riippumaton yritystukien tutkimusjaosto. Sen tehtävänä on tuottaa tietoa yritystukijärjestelmän kehityksestä sekä edistää vaikuttavuuden arvioinnin laatua ja tutkimuksen hyödyntämistä politiikanteossa sekä yhteiskunnallisessa keskustelussa. Toimikaudella 2019–2023 yritystukien tutkimusjaostoon kuuluvat puheenjohtaja Seija Ilmakunnas (työelämäprofessori, Jyväskylän yliopisto) sekä Minna Martikainen (professori, Vaasan yliopisto), Mikko Puhakka (professori, Oulun yliopisto), Hannu Salonen (professori, Turun yliopisto) ja varapuheenjohtaja Rune Stenbacka (professori, Hanken).Työ- ja elinkeinoministeriö on elokuussa 2020 käynnistänyt riippumattoman arvioinnin yritystuista, jotka on otettu käyttöön koronatilanteen aiheuttaman yritysten maksuvalmiuskriisin vuoksi. Ensimmäisessä vaiheessa arvioidaan koronatukien lyhyen aikavälin vaikutuksia.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — 15. joulukuuta julkaistu selvitys ympäristörikoshyötyjen tilannekuvasta osoittaa, että ympäristörikoksissa rikoshyödyn tunnistaminen, laskeminen ja arvioiminen on toisinaan pulmallista. Siksi laskemisessa käytettyä nettohyötyperiaatetta tulisi tutkia ja selvittää lisää.Lisäksi tutkimuksessa havaittiin, ettei rikoshyötyä ollut aina vaadittu, ilmeisimmin siksi, ettei sitä ollut esitutkinnassa tunnistettu. Ympäristörikosten tuottamaa rikoshyötyä ei aina tunnistettu myöskään tuomioistuimissa. Jos rikoshyöty jää tunnistamatta, rikoksen tekijä saa perusteetonta hyötyä. Tähän tulisikin kiinnittää entistä enemmän huomiota koko rikosprosessin osalta.Vuosina 2013–2018 ympäristörikoksista oli Oikeusrekisterikeskukselta saadun aineiston perusteella tuomittu rikoshyötyä runsaat 4 750 000 euroa. Ympäristörikoksella saatu taloudellinen hyöty voi syntyä esimerkiksi säästyneistä kierrätys- tai lupamaksuista taikka välttämättömien investointien laiminlyönnistä. Rikoksella saadulla taloudellisella hyödyllä on yritystoimintaan liittyvissä rikoksissa suuri merkitys, koska se vääristää yritysten välistä kilpailuasetelmaa lainvastaisesti toimivan eduksi.Hankkeessa tuotettiin tilannekuva ympäristörikoksilla tavoitelluista ja saaduista taloudellisista hyödyistä sekä selvitettiin piiloon jäävän ympäristörikollisuuden määrää, luonnetta ja taloudellista arvoa. Hankkeessa selvitettiin myös hyviä käytänteitä rikoshyödyn selvittämisessä.Haasteita myös aiheutetun vahingon ennallistamisen huomioonottamisessaTutkimuksessa havaittiin, että rikosprosessissa on haasteita turvata aiheutetun vahingon ennallistaminen. Ennallistamisella tarkoitetaan ympäristön saattamisesta siihen tilaan, missä se oli ennen rikosta. Olisikin tarpeen selkeyttää valtiolle tuomittavan rikoshyödyn ja ennallistamisen välistä suhdetta.  Lisäksi tulisi varmistaa, että ympäristövahingon tekijä itse vastaisi aiheuttamiensa ympäristövahinkojen korvaamisesta.Itä-Suomen yliopiston ja Poliisiammattikorkeakoulun yhteistyönä tehty julkaisu on toteutettu osana valtioneuvoston vuoden 2019 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Ilmasto- ja energiapoliittinen ministerityöryhmä käsitteli maanantaina ehdotusta kiertotalouden strategisen ohjelman keskeiseksi sisällöksi: linjausta luonnonvarojen käytöstä sekä tärkeimpiä toimenpide-ehdotuksia.Keskeiset ehdotukset liittyvät kiertotalousosaamisen uudistamiseen, kestävien kiertotalousmarkkinoiden luomiseen, kiertotalouden edistämiseen rakentamisessa sekä hiilineutraalin kiertotalouden nostamiseen elinkeinopolitiikan ja talouden uudistumisen keskiöön. Ehdotuksessa on myös mukana yritysten ja kuntien kanssa tehtävä vapaaehtoinen luonnonvarojen käytön kansallinen sopimus.Ohjelmaehdotus valmistuu joulukuussa, ja se luovutetaan tammikuussa. Ministerit päättivät, että ohjelman pohjalta tehdään valtioneuvoston periaatepäätös, ja ohjeistivat periaatepäätöksen laatimista. Periaatepäätösluonnos lähetetään lausuntokierrokselle alkuvuodesta.”Luonnonvarojen ylikulutus on juurisyy niin ilmastonmuutokselle kuin luonnon köyhtymiselle. Tarvitsemme taloudellemme uuden perustan, jossa tuotanto ja kulutus mahtuvat maapallon kantokyvyn rajoihin. Kiertotalous ei toteudu ilman kunnianhimoisia ja konkreettisia tavoitteita”, ilmasto- ja energiapoliittisen ministeriötyöryhmän puheenjohtaja, ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen sanoo.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Kansalaispaneeli on osa OECD:n käynnissä olevaa arviointia Suomen kansalaisyhteiskunnan toimintaedellytysten vahvistamisesta sekä kansalaisten mahdollisuuksista osallistua julkiseen päätöksentekoon Suomessa. Åbo Akademin Yhteiskuntatieteen tutkimuslaitos (Samforsk) toteuttaa puntaroivan kansalaispaneelin valtiovarainministeriön ja oikeusministeriön toimeksiannosta. Kansalaispaneelissa selvitetään osallistujien näkemyksiä siihen, millaisilla toimilla julkisissa tehtävissä olevia henkilöitä voidaan suojata vihapuheelta, ja turvata henkilöiden vapaa mielipiteen ilmaisu. Julkisissa viroissa ja tehtävissä toimivat henkilöt, kuten toimittajat, tutkijat, virkahenkilöt, poliisit, tuomarit, poliitikot ja kansalaisaktivistit kohtaavat enenevässä määrin uhkailua ja häirintää työssään. Niin sanottu maalittaminen voi estää henkilöitä hoitamasta työtään ja esittämästä mielipiteitään. Kansalaispaneelin osallistujat edustavat eri väestöryhmiä eri puolilta maataKansalaispaneeli järjestetään helmikuussa 2021 ja siihen kutsutaan satunnaisotoksella joukko suomalaisia eri puolelta maata. Kansalaispaneelin osallistujat perehtyvät huolellisesti aiheeseen, keskustelevat siitä eri näkökulmista ja työstävät julkilausuman, jotka luovutetaan valtiovarainministeriölle ja kuntaministeri Sirpa Paaterolle. Kansalaispaneelin tuloksia hyödynnetään OECD:n arvioinnin lisäksi myös muussa ministeriöiden valmistelutyössä.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Oikeusministeriön työryhmä ehdottaa, että käräjäoikeudessa vastaanotettu suullinen todistelu otettaisiin hovioikeudessa ja korkeimmassa oikeudessa jatkossa vastaan käräjäoikeudessa tehdyltä videotallenteelta.Uudistuksella pyrittäisiin parantamaan hovioikeuden ja korkeimman oikeuden edellytyksiä ratkaista asian näyttökysymykset oikein. Jos muutoksenhakutuomioistuin voisi ratkaista asian käräjäoikeudessa kerrotun perusteella, sen käytettävissä oleva näyttö olisi nykyiseen verrattuna tuoreempaa ja parempaa. Videotallenteiden hyödyntäminen vähentäisi muutoksenhausta asianosaisille ja todistajille aiheutuvia kustannuksia ja muuta haittaa. Esimerkiksi rikosasioissa asianomistajat ja todistajat välttyisivät yleensä kohtaamasta syytettyä uudelleen. Hovioikeuden pääkäsittelyitä saattaisi myös peruuntua harvemmin, mikä voisi lyhentää käsittelyaikoja ja vähentää oikeudenkäynnin kustannuksia.Lisäksi ehdotuksella pyritään vahvistamaan hovioikeuden roolia käräjäoikeuden ratkaisun oikeellisuutta kontrolloivana tuomioistuimena, kun oikeudenkäynnin painopiste siirtyisi entistä enemmän käräjäoikeuteen. – Pidän työryhmän ehdotusta perusteltuna ja hyvänä uudistuksena, sillä se voisi tuoda merkittäviä hyötyjä oikeusturvan, muutoksenhakumenettelyn tarkoituksenmukaisuuden sekä todistajien ja asianomistajien näkökulmasta. Näen, että uudistus on syytä toteuttaa mahdollisimman nopealla aikataululla, oikeusministeri Anna-Maja Henriksson sanoo.Ehdotuksella on tarkoitus toteuttaa pääministeri Sanna Marinin hallitusohjelman kirjaus näytön vastaanottamisen keskittämisestä käräjäoikeuksiin ja todistelun tallentamisesta hovioikeuskäsittelyä varten.Uudistus voisi tulla voimaan vuonna 2022. Menettelyä sovellettaisiin ensin riita- ja hakemusasioissa.Työryhmän ehdotus on lähetetty lausunnolle, ja siitä voi antaa lausunnon Lausuntopalvelu.fi:ssä 19.2.2021 saakka.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Työ- ja elinkeinoministeriön toimeksiannosta käynnistetty arviointi Huoltovarmuuskeskuksen toiminnasta on lähtenyt hyvin liikkeelle. Arvioinnin toteuttaa Vaasan yliopiston johtama konsortio, joka on esitellyt arvioinnin lähtökohtia HVK:n johdolle ja henkilöstölle. Työn on määrä valmistua ensi huhtikuun puolivälissä.– Osana normaalia ohjausta ja seurantaa, työ- ja elinkeinoministeriöllä on tapana teettää aika ajoin ulkoisia arvioita hallinnonalansa organisaatioista. Huoltovarmuuskeskuksen tapauksessa arviointi palvelee myös laajemmin Suomen huoltovarmuusjärjestelmän kehittämistä, toteaa TEM:n ylijohtaja Riku Huttunen, joka toimii arviointityön ohjausryhmän puheenjohtajana.– Arviointi toimii HVK:n kehittämisen tukena täydentäen keskuksen omaa strategiaprosessia ja 19.11.2020 julkaistua Huoltovarmuusneuvoston analyysia, Huttunen jatkaa.Arviointityön tavoitteena on tuottaa kattavaan analyysiin perustuva näkemys HVK:n toiminnasta, johtamisesta ja toiminnan vaikuttavuudesta kansallisessa huoltovarmuusjärjestelmässä sekä esittää johtopäätöksiä ja suosituksia näiden kehittämiseksi. Arviointi tarkastelee myös laajemmin Suomen huoltovarmuuden tilannetta ja suorituskykyä pitäen kuitenkin keskeisenä näkökulmanaan HVK:n roolia suomalaisen huoltovarmuuden turvaamisen kokonaisuudessa.Työn toteuttajaksi valittiin tarjouskilpailun jälkeen Vaasan yliopiston kompleksisuustutkimuksen ryhmän johtama konsortio. Sen kumppaneina hankkeessa ovat Laurea, Maanpuolustuskorkeakoulu ja Poliisiammattikorkeakoulu.Arvio kattaa HVK:n toimintajärjestelmän ja toiminnan, sekä sen vaikuttavuuden kansallisessa huoltovarmuusjärjestelmässä. Arviointi sisältää myös kansainvälisen näkökulman. Vallitseva pandemiatilanne on otettava huomioon arvioinnin toteutuksessa. Lisäksi arvioitsijaryhmän tulee esittää johtopäätöksiä ja suosituksia toiminnan kehittämisestä.Ohjausryhmä tukee HVK-arviointityön toteuttamistaTyö- ja elinkeinoministeriö asetti syyskuussa ohjausryhmän tukemaan HVK:n arviointityön toteuttamista. Ryhmän tehtäviin on kuulunut arviointityön tekijän valinta tarjouskilpailun pohjalta, arviointityön toteuttamissuunnitelman hyväksyminen, työn toteutuksen ja tavoitteiden saavuttamisen ohjaaminen sekä aikataulun, kustannusten ja toteutuksen etenemisen seuranta.Ohjausryhmän puheenjohtajana toimii ylijohtaja Riku Huttunen työ- ja elinkeinoministeriöstä (TEM) ja jäseninä maatalousneuvos Kirsi Heinonen (MMM), hallitusneuvos Tarja Jaakkola (PLM), hallitusneuvos Kari Klemm, (TEM), budjettineuvos Jaana Kuusisto (VM), erityisasiantuntija Konsta Luukka (LVM) ja lääkintöneuvos Sirkku Pikkujämsä (STM). Ohjausryhmän sihteeri on kaupallinen neuvos Eeva-Liisa Koltta-Sarkanen (TEM) ja nimettynä asiantuntijajäsenenä neuvotteleva virkamies Henri Backman (TEM).

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Ideafestivaali – keskusteluja hyvästä elämästä maaseudulla -kampanja kutsuu eri-ikäiset ja -taustaiset mukaan parantamaan suomalaista keskustelukulttuuria. Keskustelun järjestäminen onnistuu helposti ja mukaan haastetaan erityisesti maaseuduilla toimivia tahoja. Kampanjalla halutaan erityisesti tuoda esiin nuorten ääniä ja nostaa ne osaksi maaseudun kehittämistä.Ideafestivaali – keskusteluja hyvästä elämästä maaseudulla käydään osana valtakunnallista Maaseutuparlamenttia 2021, joka järjestetään Kurikassa 1.-2. päivä lokakuuta.Kampanja käynnistyy 18.1. ja jatkuu kesäkuulle. Kevään aikana käydään keskustelua kolmessa osiossa, kolmeen eri kysymykseen syventyen. Alkuvuodesta keskitytään siihen, mitä tarvitsemme, jotta hyvä elämä toteutuisi nyt ja kymmenen vuoden päästä. Keskustelun järjestäjäksi voi ilmoittautua mukaan jo nyt.  Rakentavan keskustelun järjestäminen ja siihen osallistuminen antaa mahdollisuuden lisätä omaa ymmärrystä, löytää uusia oivalluksia ja vaikuttaa kansalliseen maaseutupolitiikkaan.  Yhdessä lisäämään rakentavaa ylisukupolvista keskustelua– Haluamme saada eri-ikäiset ja -taustaiset ihmiset keskustelemaan toistensa kanssa siitä, mitä hyvä elämä maaseuduilla tarkoittaa. Keskusteluista syntyvät oivallukset auttavat meitä ymmärtämään ja tukemaan paremmin sitä, mistä hyvä elämä muodostuu eri ihmisille ja erilaisissa yhteisöissä, kertoo kehittämispäällikkö Virpi Harilahti-Juola Maaseudun Sivistysliitosta, Maaseudun Sivistysliitto on  yksi kampanjan kumppanitahoista. – Keskusteluun haluamme erityisesti tuoda mukaan maaseuduilla asuvat nuoret. Yhteiskunta tarvit-see heidän näkemyksiään, jotta voimme tehdä kestävää tulevaisuutta. Tärkeää on huomioida heitä, jotka eivät yleensä tule kuulluiksi, mutta joita tulisi kuulla maaseudun kehittämiseen tai maaseutupolitiikkaan liittyvissä keskusteluissa, painottaa kehityspäällikkö Hilkka Näse Suomen 4H-liitosta. – Nuoruus on ajallisesti lyhyt, mutta sitäkin merkityksellisempi ja elämänmakuinen elämänvaihe. Se antaa vahvan suunnan koko loppuelämälle ja kun nuoret saavat aidosti mahdollisuuden olla mukana keskusteluissa ja vaikuttamassa oman kylän tai korttelin kehittämiseen petaa se hyvän tulevaisuuden paitsi heille itselleen, myös laajemmalle yhteisölle, korostaa Nuoriso-Leader -toiminnan puolelta mukana oleva Anu Suotula, Keskipiste-Leader ry:stä. Ideafestivaali-keskustelun järjestäminen on helppoa Mukaan Ideafestivaali – keskusteluun hyvästä elämästä maaseudulla voivat lähteä kaikki maaseudun tulevaisuudesta kiinnostuneet tahot. Keskustelun järjestäminen on helppoa. Järjestäjille on tarjolla valmis ohje- ja materiaalipaketti. Lisäksi tarjotaan mahdollisuus osallistua Erätauko-säätiön järjestämään fasilitointikoulutukseen.– Tulevaisuus tehdään yhdessä tänään, nojautuen jo tehtyyn. Ylisukupolvinen keskustelu ja yhteisen ymmärryksen hakeminen on tärkeää, kun mietitään tulevaisuuden tekemistä, toteaa Laura Arikka, Erätauko-säätiön toimitusjohtaja. Mukaan järjestäjäksi voi ilmoittautua nettilomakkeella, joka löytyy Maaseutuparlamentin ideafestivaali.fi –sivulta. Määrittelemme itse hyvän elämän maaseudulla– Hyvästä elämästä ei ole olemassa yhtä ainutta määritelmää kuin ei myöskään maaseudusta tai sen tulevaisuudenkuvasta. Nämä ovat kaikkea sitä, mitä me itse puheellamme määrittelemme, korostaa Petri Rinne, Suomen Kylät ry:n puheenjohtaja. – Politiikassa sanat ovat tekoja. Yhteisen ymmärryksen lisäämisen kautta voimme edetä yhteiseen tahtotilaan ja yhteisten ratkaisujen hakemiseen, toteaa Maaseutuparlamentin 2021 päätuottajana toimiva Antonia Husberg, maa- ja metsätalousministeriöstä. Ideafestivaali – keskusteluja hyvästä elämästä maaseudulla -kampanjan pääyhteistyökumppaneita ovat Maaseudun Sivistysliitto MSL, Suomen 4H-liitto, Suomen Kylät ry, Keskipiste-Leader ry, Erätau-ko-säätiö sekä Ruokaviraston verkostopalvelut-yksikkö/maaseutuverkosto sekä kampanjaa koordi-noiva Maaseutupolitiikan neuvoston sihteeristö maa- ja metsätalousministeriössä. Kampanja toteutetaan osana valtakunnallista Maaseutuparlamentti 2021 –tapahtumaa, joka järjestetään Kurikassa 1.-2.10.2021. Se myös kytkeytyy Hyvin sanottu – Bra sagt (Yle.fi) –hankkeeseen. Uutiseen liittyvät www-sivut: ideafestivaali.fi ja maaseutuparlamentti.fi.Lisätietoa:Antonia Husberg, maaseutuylitarkastaja, maa- ja metsätalousministeriö, p. 0295 16 2033, [email protected] 

Lähde: Valtioneuvosto.fi