NordenBladet — Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman eli maaseutuohjelman muutosesitys on lähetetty Euroopan komission hyväksyttäväksi. Muutosesitys koskee siirtymäkauden eli rahoituskausien väliin jäävien vuosien 2021 ja 2022 maaseutuohjelman toimia, jotka ovat tukikelpoisia ohjelmamuutoksen komissiolle toimittamisesta lähtien eli 8.2.2021 lähtien. Maaseuturahaston elpymisvälineen lisärahoituksen osalta muutosesitys lähetetään komissiolle myöhemmin.Manner-Suomen maaseutuohjelman ylin päättävä elin, seurantakomitea, hyväksyi esitykset maaseutuohjelmaan tehtävistä muutoksista kokouksessaan 1.12.2020. Maaseutuohjelman toiminta jatkuu myös 2021-2022 Siirtymäkaudella jatketaan nykyisen rahoituskauden toimenpiteitä normaaliin tapaan, mutta rahoitus tulee uuden kauden rahoituskehyksestä. Alla on erikseen lueteltu ne toimenpiteet, joihin tulee muutoksia siirtymäkaudella.   Nykyisen maaseutuohjelman toimenpiteet jatkuvat, mutta rahoitus tulee uuden kauden varoista.  Neuvontapalvelut Tilakohtainen enimmäisraja nostetaan siirtymäkauden takia. Neuvontakohteisiin lisätään eläinten hyvinvointisuunnitelmat. Maatalouden investoinnit Maatalousinvestointien tukemista jatketaan siirtymäkaudella nykyisten menettelyiden mukaisesti. Biokaasuinvestointien tukitaso nostettaisiin 40 prosentista 50 prosenttiin tukikelpoisesta kustannuksesta.  Ympäristökorvaukset ja luonnonmukainen tuotanto Tänä vuonna jatketaan voimassa olevia ympäristösitoumuksia ja -sopimuksia sekä luomusitoumuksia yhdellä vuodella. Uusia viisivuotisia kosteikkojen hoitoa ja maatalousluonnon monimuotoisuuden ja maiseman hoitoa koskevia ympäristösopimuksia sekä luomusitoumuksia voi hakea. Lisäksi on mahdollista hakea ei-tuotannollisten investointien korvausta kosteikon perustamiseen.  Ympäristösitoumusten ravinteiden ja orgaanisten aineiden kierrättämisen toimenpiteessä, voi tuensaaja aiemmasta poiketen saada korvauksen vastaanottamastaan biokaasulaitoksen mädätteestä myös tilanteessa, jossa tila luovuttaa lantaa biokaasulaitokseen.  Geenipankkikorvauksia muutetaan niin, että kasvi- ja eläingeenivaraohjelmien koordinaattorit voivat laatia uudet toimenpidesuunnitelmat ja ottaa näihin uusiin suunnitelmiin mukaan uusia tehtäviä esim. pohjolantumman mehiläisen emokasvatuksen edistämisen ja lisätä maatiaiskasvien varmuuskokoelmien määrää. Samalla toimintasuunnitelmiin kohdennetaan uutta määrärahaa. Leader  Lisätään Leader-toimenpiteeseen alatoimenpide 19.1 valmistelutuki, jolla tuetaan paikallisten strategioiden valmistelua tulevalle kaudelle.  Tekninen apu Siirtymäkaudelle 2021-2022 varataan teknistä apua ohjelman suunnittelu- ja toimeenpanotehtäviin.  

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Helsinkiin ensi kesäksi suunniteltu kansainvälinen Kasvinterveyskonferenssi perutaan. Elintarvike- ja maatalousjärjestön (FAO) jäsenvaltioiden, kansainvälisen kasvinsuojeluyleissopimuksen (IPPC) sopimusosapuolten, kasvinsuojelualan sidosryhmien ja FAO:n virkamiesten edustajat kokoontuivat 2. helmikuuta keskustelemaan kansainvälisen kasvinterveysvuoden toimintasuunnitelmasta ja päätyivät tällaiseen ratkaisuun.Kansainvälinen ohjauskomitea keskusteli siitä, miten Kasvinterveysvuosi etenee 1. heinäkuuta 2021 suunniteltuun päätökseen saakka ottaen huomioon FAO:n hyväksymän jatkoajan kasvinterveyden edistämiseksi meneillään olevasta covid-19-pandemiasta huolimatta. 
Kasvinterveyskonferenssi oli tarkoitus järjestää Helsingissä 28. kesäkuuta – 1. heinäkuuta 2021. Peruutuspäätös tehtiin yhdessä Suomen kanssa jatkuvien matkustusrajoitusten, uusien covid-19-muunnosten ja rokotustilanteen vuoksi.”Kasvinterveys osana globaalia ruuantuotantoa on yhä ajankohtaisempi teema. Ensi vuonna mahdollisuudet järjestää kansainvälinen konferenssi ovat varmasti paremmat ja kasvinterveys voi saada sille kuuluvan arvon kasvinterveyspäivän ympärille rakennetun ohjelman muodossa”, maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä sanoo.Maa- ja metsätalousministeriön erityisasiantuntijan ja kansainvälisen IYPH-ohjauskomitean puheenjohtajan Ralf Lopianin mukaan on valitettavaa, ”ettei covid-19-pandemia salli meidän nähdä kasvotusten ja hyötyä vuorovaikutuksesta henkilökohtaisesti”.
”Koska Helsingin konferenssi peruutetaan, suosittelemme, että ensimmäinen kansainvälinen kasvinterveyskonferenssi siirretään pidettäväksi 12. toukokuuta 2022, jolloin toivottavasti voitaisiin viettää myös ensimmäistä kansainvälistä kasvinterveyspäivää”, Lopian toteaa.Valmistellakseen konferenssia IYPH-ohjauskomitea päätti järjestää temaattisia webinaareja. Seminaarisarjan käynnistää ilmastonmuutoksen vaikutuksia kasvinterveyteen koskevan tutkimusraportin virtuaalinen julkaiseminen 1. kesäkuuta. Seuraavat webinaarit, jotka pidetään 29. ja 30. kesäkuuta, keskittyvät elintarvikejärjestelmiin ja ilmastonmuutokseen. Kolmas webinaari, joka on suunniteltu pidettäväksi lokakuussa, käsittelee kasvintuhoojien torjumisjärjestelmiä.Joulukuussa järjestetään neljäs seminaari, jonka aiheena on kasvinterveyden sekä hedelmien ja vihannesten välinen synergia kansainvälisen hedelmien ja vihannesten vuoden 2021 kunniaksi.
YK:n yleiskokous julisti vuonna 2018 vuoden 2020 kansainväliseksi Kasvinterveysvuodeksi lisätäkseen maailmanlaajuista tietoisuutta siitä, miten kasvinterveyden suojelu voi auttaa vähentämään nälänhätää ja köyhyyttä, suojelemaan ympäristöä ja vauhdittamaan taloudellista kehitystä.Tietoa kansainvälisestä Kasvinterveysvuodesta

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Työryhmän ehdotus eräistä kirjailijoille ja kääntäjille suoritettavista apurahoista ja avustuksista annetun lain uudistamiseksi on valmistunut. Apurahajärjestelmää koskeva määrärahan määräytymis- ja laskemisperuste irrotettaisiin yleisten kirjastojen kirjahankinnoista. Sen sijaan valtion talousarvioon varattaisiin vuotuinen kiinteä määräraha käytettäväksi apurahoihin, työryhmä esittää.Työryhmän ehdotus lain uudistamiseksi luovutettiin tiede- ja kulttuuriministeri Annika Saarikolle 9. helmikuuta.Laki eräistä kirjailijoille ja kääntäjille suoritettavista avustuksista ja apurahoista ehdotetaan uudistettavaksi kokonaisuudessaan. Apurahajärjestelmää koskevan määrärahan määräytymis- ja laskemisperuste ehdotetaan irrotettavaksi yleisten kirjastojen kirjahankinnoista. Tämän sijasta valtion talousarvioon varattaisiin vuotuinen kiinteä määräraha, joka osoitetaan käytettäväksi kirjailijoille ja kääntäjille myönnettäviin apurahoihin.Nykyinen apurahoista ja avustuksista päättävä lautakunta ehdotetaan lakkautettavaksi. Sen tehtävät kaunokirjallisuuden osalta siirrettäisiin kirjallisuuden hakemuksia käsittelevälle valtion taidetoimikunnalle. Tietokirjallisuuden osalta opetus- ja kulttuuriministeriö voisi myöntää valtionavustuksen Tieteellisten seurain valtuuskunnalle edelleen käytettäväksi tietokirjallisuuden apurahoihin.Apurahajärjestelmän lähtökohtana olisi luovan työn tekeminen. Sosiaalisin perustein myönnettävistä avustuksista luovuttaisiin, mikä samalla mahdollistaa sen, että sosiaalisin perustein myönnettävistä avustuksista vapautuva kahdeksan prosenttia kohdennettaisiin osin kääntäjille myönnettävien apurahojen määrän nostamiseen. Siten kirjailijoille myönnettäisiin vähintään 78 % ja kääntäjille vähintään 18 %. – On ensiarvoisen tärkeää, että Suomessa säilyy vahva kirjallinen kulttuuri, joka on kirjoitettu omilla pienillä kansalliskielillämme tai käännetty näille kielille maailmankirjallisuudesta. Kieli on yksi vahvimmista kulttuurisen identiteetin ilmentymistä. Siksi on tärkeää mahdollistaa kirjailijoiden ja kääntäjien työ, sanoo ministeri Annika Saarikko. Saarikon mukaan pienellä kielialueella julkinen tuki on välttämättömyys kaikelle taiteen tekemiselle.Kääntäjille myönnetään nykyisin 16 % ja kirjailijoille 76 %. Jäljelle jäävä neljä prosenttia kohdennettaisiin aina vuotuisen päätöksen perusteella ansioituneimmille kirjailijoille ja kääntäjille. Sen sijaan tieto- ja kaunokirjallisuuden jako-osuudet ehdotetaan säilytettäväksi nykyisinä: määrärahasta 90 % myönnettäisiin kaunokirjallisuuden kirjailijoille ja kääntäjille, 10 % tietokirjallisuuden kirjailijoille ja kääntäjille. TaustaaVoimassa oleva laki vuodelta 1961 on monelta osin vanhentunut. Yhteiskunnassa tapahtuneet muutokset, kuten sosiaaliturvajärjestelmän parantuminen ja valtion taiteilijaeläkejärjestelmän perustaminen, ovat vaikuttaneet kirjailijoiden ja kääntäjien asemaan ja elinolosuhteisiin.Pääministeri Sanna Marinin hallituksen ohjelman kirjauksen ”tuetaan kotimaisilla kielillä kirjoitetun tiedekirjallisuuden julkaisemista” on myös katsottu tukevan lain uudistamisen tarvetta.
Laissa säädetään valtion talousarvioon varattavan määrärahan mitoituksesta. Vuonna 2020 määräraha oli 2 709 456 euroa. Työryhmän esitys lähtee seuraavaksi lausuntokierrokselle.Ehdotus hallituksen esitykseksi laiksi eräistä kirjailijoille ja kääntäjille myönnettävistä apurahoista

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Ruotsinkieliset suomalaiset kokevat, että he saavat aiempaa heikommin valtiolta palvelua omalla kielellään. Saamenkielisten palvelujen saannin haasteena on saamenkielisten työntekijöiden puute sekä riittämätön tieto siitä, mitä palveluja on saatavilla. Viittomakielisten viranomaisasioinnissa suurin haaste taas on tulkkauksen järjestäminen. Nämä seikat ilmenevät tänään julkaistuista kielellisten oikeuksien seurantabarometreista. – Kielelliset oikeudet ovat perusoikeuksia, joiden toteutuminen on usein edellytys muiden perusoikeuksien toteutumiselle. Vaikka kielelliset oikeudet on turvattu lainsäädännössä, niiden on myös toteuduttava käytännössä. Barometrien kautta saamme tärkeää tietoa eri kieliryhmien kokemuksista arjen todellisuudessa. Tuloksiin perehdytään ministeriössä huolellisesti, ja niitä hyödynnetään tällä hallituskaudella paitsi kielikertomusta varten myös muiden hallitusohjelman kirjausten toteuttamisessa, esimerkiksi kansalliskielistrategiassa ja kielipoliittisessa ohjelmassa, sanoo oikeusministeri Anna-Maja Henriksson.Kielibarometrilla selvitetään, miten suomenkieliset ja ruotsinkieliset vähemmistöt kaksikielisissä kunnissa kokevat julkisten palveluiden toteutuvan paikallisella vähemmistökielellä. Tällä kertaa mukana olivat myös ensimmäistä kertaa omassa kunnassaan enemmistössä olevat ruotsinkieliset. Kyselytutkimus tehtiin toukokuussa, ja siihen vastasi noin 6 500 ihmistä.– Ruotsinkieliset pyytävät harvemmin palveluja omalla kielellään, ja viranomaiset vastaavat niihin usein suomeksi. Vähemmistön osuudella on merkitystä omankielisen palvelun kannalta. Kieli-ilmapiiri koetaan samankaltaiseksi kuin vuonna 2016, se ei ole entisestään huonontunut, toteaa kielibarometrin tekijä, tutkija Marina Lindell Åbo Akademista.Saamenkielisillä vaikeuksia saada tietoja palveluista
Saamebarometrissa tarkastellaan saamenkielisiä palveluja sekä saamenkielisten kielellisten oikeuksien toteutumista sekä saamelaisten kotiseutualueella että sen ulkopuolella. Saamebarometri tehtiin nyt toista kertaa. Siihen vastasi viidesosa niistä 1430 täysikäisestä henkilöstä, joiden väestörekisteritietoihin on merkitty äidinkieleksi saame.
Saamen kielellä tarkoitetaan saamen kielilain mukaisesti kaikkia kolmea saamen kieltä: pohjoissaamea, inarinsaamea ja koltansaamea.– Kielelliset oikeudet koetaan tärkeiksi, mutta käytännössä merkittävä osa vastaajista ei pyri saamaan saamenkielisiä palveluita. Tähän ovat syynä ongelmat palveluiden saatavuudessa ja toimivuudessa, palveluista tiedottamisessa ja koetussa kieli-ilmapiirissä, toteaa saamebarometrin tekijä, monikielisyysasiantuntija Laura Arola.Viittomakieliset joutuvat tilaamaan tulkin usein itse
Viittomakielibarometri tehtiin nyt ensimmäistä kertaa. Viittomakielilain mukaisesti viittomakielellä tarkoitetaan suomalaista ja suomenruotsalaista viittomakieltä. Kyselyyn vastasi 326 viittomakieltä ensikielenään käyttävää henkilöä. Heistä enemmistö (70 %) oli ilmoittanut väestötietojärjestelmään suomalaisen tai suomenruotsalaisen viittomakielen äidinkielekseen.– Tutkimuksen perusteella 87 % viittomakielisten asioimistilanteista on sellaisia, joissa viranomainen tai julkisen palvelun toimihenkilö ei ole toiminut lainsäädännön edellyttämällä tavalla, ja asiakas joutuu tilaamaan tulkin viranomaisen puolesta, toteaa viittomakielibarometrin tekijä, dosentti Päivi Rainò Humanistisesta ammattikorkeakoulusta.Tutustu tutkimustuloksiin

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Työ- ja elinkeinoministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö ja Säteilyturvakeskus ovat julkaisseet suunnitelman käytetyn ydinpolttoaineen ja radioaktiivisen jätteen huoltoa koskevan toimintapolitiikan ja kansallisen ohjelman päivittämisestä sekä ympäristövaikutusten arvioinnista.Tavoitteena on, että kaikesta käytetystä ydinpolttoaineesta ja radioaktiivisesta jätteestä huolehditaan turvallisesti ja siten, että jätehuollon toimenpiteet jätteen synnystä loppusijoitukseen toteutetaan viivytyksettä. Toimintapolitiikka ja kansallinen ohjelma perustuvat EU:n direktiiviin (2011/70/Euratom), ydinenergialakiin ja säteilylakiin. Ne koskevat Suomessa syntynyttä käytettyä ydinpolttoainetta ja radioaktiivista jätettä. Suomeen ei saa tuoda ulkomailta käytettyä ydinpolttoainetta ja radioaktiivista jätettä huolehdittavaksi.Käytettyä ydinpolttoainetta ja radioaktiivista jätettä syntyy neljässä ydinvoimalaitosyksikössä Loviisassa ja Eurajoella. Lisäksi Olkiluodossa on käynnistymässä kolmas laitosyksikkö, ja yksi yksikkö on suunnitteilla Pyhäjoelle. Radioaktiivisia jätteitä syntyy tulevaisuudessa myös loppusijoitustoiminnassa Eurajoella. Vähäisiä määriä käytettyä ydinpolttoainetta ja radioaktiivista jätettä on syntynyt myös Otaniemessä FiR 1 -tutkimusreaktorin käytöstä. Jätteitä syntyy vielä suljetun tutkimusreaktorin purkamisessa. Radioaktiivista jätettä syntyy lisäksi lukuisissa paikoissa terveydenhuollossa, teollisuudessa ja tutkimuslaitoksissa. Käytetyn ydinpolttoaineen ja radioaktiivisen jätteen huollon tilanne on Suomessa pääosin hyvä. On kuitenkin joitakin pieniä jäte-eriä, joiden huollon kokonaisuutta loppusijoitukseen saakka ei ole toistaiseksi pystytty varmentamaan. Kansallisen ohjelman päivitystyön päätavoitteena voidaan pitää näiden jäte-erien ja niiden mahdollisten ratkaisuvaihtoehtojen tunnistamista. Kansallisessa ohjelmassa esitetään myös käytetyn ydinpolttoaineen ja radioaktiivisen jätteen huollon vastuut, yleiset tavoitteet ja periaatteet, jätteiden määrät, sijaintipaikat sekä arvio käytetyn ydinpolttoaineen ja radioaktiivisen jätteen huollon kustannuksista ja aikatauluista. Ensimmäinen direktiivin edellyttämä toimintapolitiikkaa ja kansallista ohjelmaa koskeva raportti valmistui kesällä 2015. Ohjelman päivittäminen on tarpeen kansallisen toiminnan kehittämiseksi sekä tulevaa, säännöllisin väliajoin toteutettavaa kansainvälistä arviointia varten. Suunnitelmaa voi kommentoida 19.3.2021 mennessäViranomaiset, alan toiminnanharjoittajat, kansalaiset ja yhteisöt voivat esittää lausuntoja ja mielipiteitä suunnitelmasta 19.3.2021 mennessä. Lausunnon tai mielipiteen voi antaa lausuntopalvelu.fi -sivustolla.Lausunnot ja mielipiteet voi toimittaa myös sähköpostilla osoitteeseen kirjaamo(at)tem.fi tai kirjeitse ministeriön kirjaamoon osoitteeseen: Työ- ja elinkeinoministeriön kirjaamo, PL 32, 00023 Valtioneuvosto. (Käyntiosoite: TEM/Kirjaamo, Ritarikatu 2 B, 00170 Helsinki). Asian diaarinumero on VN/874/2021.Suunnitelma ja sitä koskeva kuulutus löytyvät myös sosiaali- ja terveysministeriön verkkosivuilta osoitteesta stm.fi/lausuntopyynnot ja Säteilyturvakeskuksen verkkosivuilla osoitteessa www.stuk.fi. Lausunnot ja mielipiteet otetaan huomioon toimintapolitiikan ja kansallisen ohjelman päivittämisessä sekä ympäristövaikutusten arviointiselostuksen laadinnassa. Luonnosten valmistuttua niistä toteutetaan kuuleminen keväällä 2021.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Työllisyyden ja elinkeinotoiminnan edistämistä harvaan asutuilla alueilla mm. taloudellisin keinoin ja verohuojennuksin voisi kokeilla perustuslain sitä estämättä, arvioi valtiosääntöasiantuntija Tuomas Ojanen. Tällaiselle alueelle muuttaville voisi antaa verohuojennusta palkasta, huojennusta opintolainan takaisinmaksuun ja työnantajille helpotusta työnantajamaksuihin työllisyyden ja yritystoiminnan edistämiseksi. Syrjäisillä alueilla toimiville virkamiehille voitaisiin maksaa syrjäseutulisää.Harvaan asuttujen alueiden (HAMA) parlamentaarinen työryhmä tilasi marraskuussa 2020 työnsä tueksi valtiosääntöoikeuden professori Tuomas Ojaselta perustuslaillisen ennakkoarvioinnin ns. Norjan mallin mukaisia aluekehittämistoimenpiteitä koskien. Työryhmä käsittelee arviointiraporttia kokouksessaan 17. helmikuuta.Ojasen arvioinnissa tarkasteltiin seuraavia toimenpiteitä perustuslain kannalta:1. Verohuojennus palkasta harvaan asutulle alueelle työn perässä muuttavalle
2. Harvaan asutun maaseudun alueelle töihin muuttavat saavat opintolainaansa
anteeksi 2600 euron arvosta vuosittain. Lainan korot pitää maksaa itse. Riittävän
kauan asumalla laina pyyhkiytyy pois.
3. Työnantajamaksujen poisto uusilta harvaan asuttujen alueiden yrityksiltä 
4. Syrjäseutulisä: Syrjäseutulisä maksettaisiin harvaan asutuilla alueilla toimiville
valtion ja kuntien virkamiehille. Valtio kompensoisi syrjäseutulisän kunnille
valtionosuusjärjestelmän kautta.Ojasen tarkastelu kertoo, että perustuslakivaliokunnan aiempien lausuntojen mukaan lainsäätäjällä on laaja harkintavalta etenkin veroasioissa yhdenvertaisuuden estämättä, kunhan vain henkilöihin kohdistuvat erottelut eivät ole mielivaltaisia ja kohtuuttomia.Ojanen suosittelee harkitsemaan jatkovalmistelussa, että toimenpiteet toteutettaisiin aluksi määräaikaisina kokeilulakeina. Tällä tavoin saataisiin myös tarvittavaa lisätietoa toimenpiteiden tosiasiallisista vaikutuksista näiden ja vastaavanlaisten muiden toimenpiteiden mahdollista jatkokehittelyä varten.  ”Etsimme HAMA-työryhmässä laajasti uusia toimintamalleja elinvoimaisuuden ja hyvinvoinnin lisäämiseksi harvaan asutuilla alueilla mm. kokeilujen kautta.  Olen erittäin iloinen Ojasen raportin myönteisestä suhtautumisesta HAMA-työryhmän esityksiin.  Saamme siitä arvokasta tietoa alueellisten kokeilujen valmisteluun – tämä on iso askel kokeiluihin ja positiivinen signaali työllemme”, toteaa Harvaan asuttujen alueiden parlamentaarisen työryhmän puheenjohtaja Hanna Huttunen (kesk).Ojasen raportti

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Tullin pääjohtaja Hannu Mäkinen on työministeri Tuula Haataisen pyynnöstä luonnostellut ehdotuksen osatyökykyisten muita heikomman työllisyyden korjaamiseksi. Mäkinen ehdottaa ratkaisuksi Ruotsin Samhall-yhtiön kaltaista, mutta Suomen tarpeisiin sovellettua yhtiötä.Mäkisen ehdottama välityömarkkinatoimija vahvistaa osatyökykyisten siirtymiä avoimille työmarkkinoille. Se tarjoaa työpaikkoja niille, joille tämä siirtymä ei muuten toteudu. Tämä tapahtuu selvityshenkilön ehdotuksessa yhdistämällä sekä riittävät palvelut että työn tekeminen.– Työllisyyden vahvistamisen lisäksi kyse on osallisuudesta ja oikeudenmukaisuudesta, sanoi työministeri Tuula Haatainen vastaanottaessaan Hannu Mäkisen selvityksen julkistustilaisuudessa 9.2.2021.– Selvityshenkilö Mäkisen ehdottama uusi Suomen malli on tarpeen. Sanna Marinin hallitus haluaa nostaa osatyökykyisten ja vammaisten ihmisten työllistymisen täysin uudelle tasolle, korosti Haatainen.Välityömarkkinatoimijasta on tarkoitus tehdä päätökset kevään 2021 kehysriihessä. Toiminnan on tarkoitus käynnistyä viimeistään vuoden 2022 aikana.– Ruotsissa henkilöstömäärältään suurin osakeyhtiö on julkinen Samhall ja se työllistää yli 25 000 osatyökykyistä. Suunnan tulee meillä olla samanlainen, kertoi työministeri.Mäkisen ehdotuksen tärkein uudistus on uusi liiketoimintaa harjoittava toimija, joka työllistää osatyökykyisiä. Ehdotetussa kokonaisuudessa yhdistyvät työsuhteinen työ ja työnhakijan työkyvyn edellyttämät palvelut.Mäkisen esittämä Suomen malli ratkoisi keskeisimmät osatyökykyisten työllistymisen esteet:•    Osatyökykyisillä ihmisillä on usein monenlaisia palvelutarpeita, mutta ne jäävät valitettavan usein tunnistamatta. Lisäksi heille tarjotuista palveluista puuttuu kunnollinen työelämälähtöisyys.•    Työvoiman kysyntä ei yhdenvertaisesti kohdistu osatyökykyisiin. Tämä johtuu osin syrjinnästä, osin työnantajille tarjottujen palvelujen puutteista.Uuden toimijan rooli on täydentäväHallituksen työkykyohjelmassa on jo käynnistetty uudistuksia, joilla parannetaan osatyökykyisten työllistymistä. Näitä ovat mm. TE-palvelujen kehittäminen, julkisten hankintojen työllistämisehdot ja yhteiskunnallisten yritysten toimintaedellytysten kehittäminen.Mäkisen ehdotuksessa korostetaan, että välityömarkkinatoimijan jatkovalmistelussa on huomioitava, että sen tulee täydentää jo olemassa olevia työvoimapalveluja. Ei ole tarkoitus, että uuteen välityömarkkinatoimijaan työllistyisivät ne osatyökykyiset, jotka työllistyisivät muillakin toimilla. Uusi toimija ja sille tarjottava julkinen tuki ei saa myöskään vääristää kilpailua markkinoilla.Lisäksi työministeri Haatainen edellyttää, että uuden välityömarkkinatoimijan Suomen mallin rakentamisessa hyödynnetään järjestöjen, säätiöiden ja yhdistysten erityistä asiantuntemusta.Mäkisen ehdottama Suomen malli saa asiakkaansa TE-toimiston osoittamana ja sen kolme tehtäväaluetta olisivat:1.    vaikeimmassa asemassa olevien osatyökykyisten palveluiden varmistaminen ja tarvittava täydentäminen,
2.    vaikeimmassa asemassa olevien osatyökykyisten työllistäminen ja
3.    korkean työllistymiskynnyksen omaavien ryhmien muualle työllistymisen järjestäminen.– Suomen mallin menestymiselle olisi tärkeätä päästä yhteiskunnassa tilanteeseen, jossa erilaiset yhteisöt ja yritykset haluaisivat laajasti käyttää vaikeimmassa asemassa olevia osatyökykyisiä työllistävän toimijan palveluksia yhteiskuntavastuun kantamiseksi, kertoi selvityshenkilö Hannu Mäkinen.Kuntakokeilut ja työllisyyspalveluiden siirto paikallistasolle ovat yksi osa hallituksen työllisyyspolitiikkaa uudistavasta kokonaisuudesta. Toinen osa on pohjoismainen työvoimapalvelumalli, jossa työllisyyspalveluista luodaan työnhakijoille tiiviit ja yksilölliset kohtuullistaen samalla koko seuraamusjärjestelmä. Kolmas Suomen työllisyyspolitiikkaa uudistava osa olisi selvityshenkilö Mäkisen esittämä välityömarkkinatoimija.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Maatilatalouden kehittämisrahastosta (Makera) rahoitetaan tänä vuonna 17 uutta maa- ja elintarviketalouden kansallista tutkimus-, kehitys- ja selvityshanketta. Hankkeiden kokonaisrahoitus on yhteensä 3,95 miljoonaa euroa.Tutkimusrahoitusta kohdennettiin haun painopisteiden mukaisesti:
1.    Kasvintuotannon uudet mahdollisuudet ja haasteet
2.    Kotieläintuotannon uudet mahdollisuudet ja haasteet
3.    Ruokajärjestelmän menestystekijät nyt ja tulevaisuudessaRahoitettavien hankkeiden tavoitteena on parantaa maa- ja elintarviketalouden kannattavuutta ja kilpailukykyä kestävällä tavalla sekä tuottaa maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan tehtävien hoitamisessa tarvittavaa tietoa.Rahoitettavien hankkeiden perustiedot ja lyhyt yhteenveto hankkeista ovat maa- ja metsätalousministeriön verkkosivulla Vuonna 2021 rahoitetut maa- ja elintarviketalouden Makera-hankkeet.Maa- ja elintarviketalouden rahoitusta suunnataan lisäksi rahoittajien välisten EU-tason verkostojen eli ERA-NETien kautta suomalaisille tutkijoille. Näissä suomalaiset tutkijat tekevät laajempaa tutkimusta kansainvälisessä yhteistyössä eri alueilla (kestävä kasvintuotanto, luomututkimus, kestävä ruuantuotanto, ICT-teknologia ja automatiikka ruokajärjestelmässä). Suomalaisten hankkeiden osuuden rahoitus tulee osin Makeran ja osin EU-rahoituksen kautta. 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Kuntaministeri Sirpa Paatero asetti professori emerita Leena Halilan selvittämään julkisiin hankintoihin liittyvien valitusten pitkiä käsittelyaikoja. Tavoitteena on tunnistaa valitusten määrään ja käsittelyaikojen lyhentämiseen vaikuttavia tekijöitä sekä löytää erilaisia ratkaisuvaihtoehtoja hankinta-asioiden sujuvoittamiseksi ja oikeusvarmuuden parantamiseksi. Selvitys on osa Hankinta-Suomi toimenpideohjelmaa, jonka tavoitteena on edistää julkisiin hankintoihin käytettävien varojen yhteiskunnallista vaikuttavuutta sekä julkisen talouden kestävyyttä. Selvityshenkilöhanke on asetettu toimikaudeksi 9.2.-30.6.2021.”Julkisia hankintoja koskeviin valituksiin liittyvät pitkät käsittelyajat ovat laajasti esille noussut ongelma. Pahimmillaan viive vaikuttaa jo ennakolta hankintojen sisältöön, mikä haittaa veronmaksajien rahojen huolellista käyttöä. Tämän selvityksen myötä pääsemme kiinni ongelmiin ja niiden ratkaisuihin”, toteaa hankintojen kehittämisen koordinoinnista vastaava kuntaministeri Sirpa Paatero.Hankintojen valitusprosessien ongelmakohtia ja kehittämismahdollisuuksia on aiemmin Suomessa selvitetty esimerkiksi lainvalmisteluun liittyneissä työryhmämietinnöissä, konsulttiselvityksissä sekä osana hallitusten esitysten kansainvälistä vertailua EU:n jäsenmaiden välillä. Nyt käynnistyvän selvityksen näkökulmana on tuomioistuimien toiminta ja mm. niiden erilaiset asiaryhmät. Julkisia hankintoja käsittelevät markkinaoikeus erityistuomioistuimena sekä korkein hallinto-oikeus, jonne valittaminen vaatii valitusluvan.Selvityshenkilö kartoittaa voimassa olevan lainsäädännön, haastattelee keskeisiä sidosryhmiä sekä tarkastelee valitusprosesseja. Selvityksen pohjalta selvityshenkilö ehdottaa ratkaisuvaihtoehtoja julkisia hankintoja koskevien valitusten käsittelyaikojen lyhentämiseksi. ”Odotan kiinnostuneena, mitä keskusteluissa eri tahojen kanssa tulee esiin. Pyrin siihen, että löydämme toimivia vaihtoehtoja järjestelmän kehittämiseksi,” selvityshenkilö Leena Halila toteaa. Julkisten hankintojen valitusten pitkät käsittelyajat nousivat teemana esiin osana kansallisen julkisten hankintojen strategian valmistelua. ”On hyvä, että asiaa selvitetään tarkemmin. Valitusten pitkät käsittelyajat on koettu ongelmaksi, joka aiheuttaa turhaan tehottomuutta julkisissa hankintaprosesseissa, hankintasopimusten toteuttamisessa ja julkisten palveluiden järjestämisessä niin hankintayksiköiden kuin tarjoajien näkökulmasta. Selvitys on yksi konkreettinen askel tilanteen parantamiseen”, tiivistää Hankinta-Suomi ohjelmajohtoon kuuluva johtava lakimies Katariina Huikko Kuntaliitosta. Selvitys valmistuu kesäkuussa ja sitä esitellään syyskuussa pidettävässä Hankinta-Suomi ohjelman seminaarissa.Valtiovarainministeriö:erityisavustaja: Lauri Finér, puh 041 501 2317, lauri.finer(at)vm.fifinanssineuvos Tarja Sinivuori-Boldt, puh. 02955 30433, tarja.sinivuori-boldt(at)vm.fiKuntaliitto:johtava lakimies Katariina Huikko, puh. 050 566 4327, katariina.huikko(at)kuntaliitto.fi 

Lähde: Valtioneuvosto.fi