NordenBladet — YK:n lapsen oikeuksien komitea antoi 4. helmikuuta 2021 ratkaisunsa lapsen edun ensisijaisuudesta turvapaikka-asiassa. Ratkaisussa todettiin tapauksessa loukatun YK:n lapsen oikeuksien yleissopimuksen 3 (lapsen edun ensisijaisuus), 19 (lapsen suojeleminen väkivallalta) ja 22 (lapsen oikeus suojeluun ja humanitaariseen apuun, pakolaiset ja turvapaikanhakijat) artikloja.Tapaus koskee samaa sukupuolta olleen perheen käännytystä Venäjälle, jonne perhe on palannut vapaaehtoisen paluun turvin elokuussa 2017 kielteisen turvapaikkapäätöksen jälkeen. Valittajana asiassa on perheen lapsi. Komitea katsoo, että valtio on laiminlyönyt velvollisuutensa ottaa lapsen edun ensisijaisuus riittävällä tavalla huomioon arvioidessaan valittajan turvapaikkavalitusta.
NordenBladet — Osana luonnonsuojelulain uudistusta asetettu luontotiedon hallinnan parantamista selvittänyt alatyöryhmä on saanut työnsä päätökseen. Työryhmä ehdottaa, että luonnonsuojelulaissa säädettäisiin luonnonsuojelun tietojärjestelmäkokonaisuudesta ja siihen kuuluvista tiedoista. Työryhmän mukaan laissa tulisi kuvata myös luontotiedon hallinnan kannalta keskeisten viranomaisten tehtävät ja vastuut.Luontotiedoilla on keskeinen rooli luonnon monimuotoisuuden turvaamisessa, ja ympäristöä ja luontoa koskevan tiedon merkitys kasvaa jatkuvasti. Luontotiedon hallinnassa on jo olemassa useita toimivia järjestelmiä ja toimintakokonaisuuden kehityksessä on viime vuosina edistytty merkittävästi. Järjestelmien hallinnassa on kuitenkin kehitettävää. Haasteita luontotiedon hallintaan tuovat muun muassa toimijoiden paljous.Asiaa selvittänyt alatyöryhmä ehdottaa, että Suomen ympäristökeskuksen, Metsähallituksen, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen, Luonnontieteellisen keskusmuseon ja ympäristöministeriön tehtävistä ja vastuista luontotiedon hallinnassa olisi säädettävä tarkemmin luonnonsuojelulaissa. Sääntelyehdotukset koskevat myös luontotiedon laatua, tietojensaantioikeuksia ja tiedon julkisuuteen liittyviä seikkoja.”Kehittämisehdotuksilla pyritään parantamaan muun muassa luontotietojen saatavuutta, luotettavuutta, tietoturvallisuutta ja eri järjestelmien yhteentoimivuutta. Lisäksi ehdotuksilla pyritään edistämään tietoon perustuvaa päätöksentekoa ja osallistumista”, kertoo alatyöryhmän puheenjohtaja Saku Härkönen ympäristöministeriöstä.Myös tiedon löydettävyys, käytettävyys ja yhteensopivuus kaipaavat kehittämistä. Lisäksi luonnonsuojelulain sähköisten menettelyiden edistäminen vaatii toimenpiteitä. Niissä on kuitenkin huomioitava tiedonhallintalain vaatimukset sekä tiedon julkisuuteen liittyvät kysymykset.Alatyöryhmä tunnisti myös monia muita kehittämiskohteita, joita on kuitenkin tarkoituksenmukaisinta kehittää muilla keinoilla kuin lainsäädännöllä. Selvityksen tulokset on koottu loppuraporttiin, johon sisältyy myös luonnonsuojelun tiedonhallinnan nykyistä kokonaisarkkitehtuuria koskeva kuvaus.Luontotiedon käyttöä kunnissa ja maakuntien liitoissa selvitettiin kyselyssäKunnat ja maakuntien liitot ovat monipuolisia luontotiedon hyödyntäjiä ja tuottajia. Kuntaliitto selvitti kyselyllä luontotiedon käyttöä kunnissa ja maakuntien liitoissa. Vastauksia saatiin 33 kunnasta ja kuudesta maakunnan liitosta.Kunnat hyödyntävät luontotietoa hyvin moninaisissa tehtävissä, kuten yhdyskuntasuunnittelussa ja kaavoituksessa; rakennusvalvonnan ja ympäristönsuojelun viranomaistehtävissä; kunnallisteknisissä hankkeissa; virkistysalueiden suunnittelussa ja kuntien omistamien metsien hoitosuunnitelmissa. Sekä kuntien että maakuntien liittojen vastauksissa haasteena koettiin luontotiedon hajaantuminen useisiin organisaatioihin ja tietovarantoihin. Myös tiedon ajantasaisuuteen todettiin liittyvän epävarmuutta. Erityisesti uhanalaista lajeista ja luontotyypeistä toivottiin nykyistä ajankohtaisempia tietoja.Sekä kunnat että maakuntien liitot teettävät luontoselvityksiä alueiden käytön kehittämishankkeiden yhteydessä. Jotta päällekkäiset selvitykset estettäisiin ja kerätyt tiedot saataisiin nykyistä tehokkaammin hyödynnettyä, tulisi tehdyt selvitykset jakaa yhteiseen tietovarantoon. Työryhmä totesi kehittämistarpeiksi luontoselvitysten hankintamenettelyjen yhdenmukaistamisen sekä yhteen toimivien rajapintojen avaamisen.Luonnonsuojelulakia uudistetaan – tavoitteena edistää luonnon monimuotoisuuden suojeluaKäynnissä olevassa luonnonsuojelulain uudistuksessa valmistellaan ehdotus hallituksen esitykseksi luonnonsuojelulaiksi. Ehdotuksen laadinnassa otetaan huomioon mm. hallitusohjelman tavoitteet, tehdyt selvitykset nykyisen luonnonsuojelulain toimivuudesta sekä lajien ja luontotyyppien suojelun nykytilasta.Uudistuksen tavoitteena on edistää luonnon monimuotoisuuden suojelua lainsäädännön toimivuuden ja vaikuttavuuden parantamisen myötä, lisätä luonnonsuojelun hyväksyttävyyttä sekä tehostaa ja selkeyttää hallinnollisia menettelyjä.Luontotietoa selvittäneessä alatyöryhmässä oli edustajat elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö- ja luonnonvarat -vastuualueelta, Metsähallituksesta, Luonnontieteellisestä keskusmuseosta, Suomen ympäristökeskuksesta, Kuntaliitosta, Suomen metsäkeskuksesta sekä Aluehallintovirastojen ympäristöluvat-vastuualueelta. Ympäristöministeriö huolehti alatyöryhmän puheenjohtaja- ja sihteerityöstä. Alatyöryhmä kuuli työssä keskeisiä sidosryhmiä.
NordenBladet — Valtio on solminut 16 kaupunkiseudun kanssa innovaatiotoimintaa vahvistavat sopimukset. Sopimuksilla kehitetään innovaatiotoiminnan ekosysteemejä eli tiiviitä yhteistoimintaverkostoja, vahvistetaan osaamiskärkiä sekä lisätään TKI-toiminnan vaikuttavuutta. Sopimusten sisällöt perustuvat kaupunkiseutujen paikallisiin vahvuuksiin, mutta ne kaikki liittyvät laajoihin ajankohtaisiin teemoihin, joita ovat vähähiilisyys, digitaalinen teknologia sekä hyvinvointi ja terveys.Valtion ja kaupunkien ekosysteemisopimukset allekirjoitettiin sopimusten julkistamistilaisuuden yhteydessä tiistaina 9. helmikuuta.– Ekosysteemisopimukset ovat mitä parhain esimerkki kaupunkien ja valtion toimivasta ja vaikuttavasta kumppanuudesta. Sopimuksilla on merkitystä uuden innovaatiolähtöisen kasvun luomisessa Suomeen erityisesti tämänhetkisessä tilanteessa, jossa uutta korkeaan osaamiseen perustuvaa kasvua tarvitaan, elinkeinoministeri Mika Lintilä sanoo.– Hyvin ruokituilla ja oikein hyödynnetyillä innovaatiotoiminnan paikallisilla yhteistyöverkostoilla on koko Suomen kilpailukykyä voimistava vaikutus. Kaupunkien lähitulevaisuuden isot investoinnit ja hankinnat voidaan myös entistä tehokkaammin valjastaa TKI-toimintaan. Tavoitteena on vauhdittaa innovaatioita, jotka synnyttävät uutta kansainvälistä liiketoimintaa ja luovat työpaikkoja, ministeri Lintilä lisää.Ekosysteemisopimukset ovat valtion ja kaupunkien pitkäjänteinen, yhteinen satsaus osaamiskeskittymien vahvistamiseen. Sopimukset ovat voimassa 31.12.2027 saakka. Sopimukset ovat kaupunkikohtaisia, mutta sopimuksille on yhteistä, että verkostojen kehitys perustuu yliopistovetoiseen korkeaan osaamiseen ja sen hyödyntämiseen.Ekosysteemisopimusten keskeiset strategiset sisällöt 2021–2027:Lappeenranta ml. Imatra: Vihreä sähköistäminenKuopio: Terveys ja hyvinvointiteknologia sekä vesiosaaminenTurku: Uudistuva teollisuus ja Life Science -alaHelsinki, Espoo ja Vantaa: Älykkäät ja kestävät kaupunkiratkaisut, hyvinvointi ja terveysteknologia sekä uudet oppimisympäristöt ja osaamisen digitaaliset ratkaisutOulu: Digitalisaatio kaupunkiympäristön muutoksessa, OuluHealth – Digitaaliset hyvinvoinnin ja terveyden ratkaisut sekä kestävä kiertotalous ja puhtaat ratkaisutJoensuu: Bio- ja kiertotalouden uudet liiketoiminnat sekä fotoniikka-liiketoimintaLahti: Hiilineutraali kiertotalous ja urheiluliiketoiminta Jyväskylä: Liikunta, terveyden edistäminen ja hyvinvointi sekä uudistuva teollisuusVaasa: Kestävät ja älykkäät energiajärjestelmätTampere: Sustainable industry X (SIX), rakennukset, energia ja infrastruktuuri sekä digitaaliset terveysratkaisutSeinäjoki: Ruokaekosysteemin kestävä uudistuminen ja älykkäästi uudistuva teollisuusMikkeli: Yhdyskuntavesien kiertotalous Pori: Teknologiametallit ja kiertotalous sekä automaatio ja robotiikka Kokkola: Akkukemia sekä kiertotalous ja teollisuutta tukevat älykkäät ratkaisutKajaani ml. Sotkamo: Mittaustekniikka sekä suurteholaskenta, tekoäly ja datakeskuksetRovaniemi: Arktinen matkailu sekä tulevaisuuden hyvinvointipalvelut ja etäisyyksien hallintaValtioneuvosto jakoi 4. helmikuuta kaupunkiseuduille ekosysteemisopimusten käynnistämiseen kansallista aluekehittämisrahoitusta 5 miljoonaa euroa. Käynnistysvaiheen jälkeen sopimuksia on tarkoitus rahoittaa EU:n kestävän kaupunkikehittämisen rahoituksella vuosina 2021–2027.Tavoitteena luoda Suomesta vuoteen 2030 mennessä maailman toimivin kokeilu- ja innovaatioympäristöEkosysteemisopimukset ovat osa hallituksen toimia, joilla Suomesta halutaan luoda vuoteen 2030 mennessä maailman toimivin kokeilu- ja innovaatioympäristö. Valtion ja kaupunkien väliset ekosysteemisopimukset ovat myös olennainen osa kansallisen TKI-tiekartan uutta kumppanuusmallia, jonka tavoitteena on vahvistaa julkisen ja yksityisen sektorin välistä TKI-yhteistyötä. – Suomi tunnetaan vahvana innovaatiotoiminnan maana ja sopimukset voivat osaltaan varmistaa, että näin on jatkossakin, ministeri Lintilä toteaa.Ekosysteemisopimukset on valmisteltu työ- ja elinkeinoministeriön johdolla yhdessä kaupunkiseutujen toimijoiden kanssa. Valtionhallinnosta neuvotteluihin osallistuivat myös opetus- ja kulttuuriministeriö, ympäristöministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö ja Business Finland. Myös sopimusten toteuttamisessa on määrä jatkaa valtion ja kaupunkien aktiivista vuoropuhelua ja yhteiskehittämistä.
NordenBladet — Ilmastopolitiikan pyöreä pöytä kokoontui maanantaina keskustelemaan toimialojen laatimista vähähiilisyyden tiekartoista. Keskustelussa nousi esiin tarve huomioida oikeudenmukainen siirtymä kokonaisvaltaisemmin sekä päivittää ja sovittaa yhteen toimialojen suunnitelmia.Hallitusohjelman mukaisesti yhteensä 13 toimialaa on laatinut itselleen tiekartan vähähiilisyyteen. Tiekartat valmistuivat pääosin viime kesänä, ja niissä on tunnistettu useita mahdollisuuksia päästöjen vähentämiseen.”On tärkeää, että Suomen teollisuus ja muut toimialat ovat aktiivisesti mukana rakentamassa hiilineutraalia Suomea. Tiekartat ovat keskeinen työkalu ilmastopolitiikan tehostamiseen ja talouden jälleenrakennukseen koronakriisin jälkeen”, sanoi pyöreän pöydän puheenjohtaja, pääministeri Sanna Marin.VTT:n analyysin mukaan tiekarttatyö on auttanut paitsi hahmottamaan päästövähennysmahdollisuuksia myös sitouttanut toimialoja yhteisen tavoitteen taakse. Tiekarttoja on kuitenkin vaikea vertailla, koska niiden lähtökohdat, tavoitteet ja lähestymistavat ovat kovin erilaisia. Oikeudenmukaisen siirtymän näkökulmia tiekartoissa ei ole juuri käsitelty.”Tiekartoissa on keskitytty lähinnä teknisiin keinoihin ja sivuttu innovaatioita, tutkimusta ja kehitystä, jotka ovat toki kaikki erittäin tärkeitä ulottuvuuksia. Työtä kannattaisi kuitenkin jatkossa laajentaa siten, että kansalaiset, työntekijät, järjestöt ja muut tahot kokisivat tulleensa kuulluksi ja oikeudenmukainen siirtymä tulisi huomioitua”, totesi VTT:n tiimipäällikkö Tiina Koljonen.”Jotta siirtymä vähähiiliseen talouteen ylipäänsä onnistuu, sen on oltava oikeudenmukainen. Työntekijöiden mahdollisuuksia kouluttautua ja hankkia uusia taitoja on parannettava. Sosiaaliturvan on tuettava oikeudenmukaista siirtymää, ja ihmisten toimeentulosta ja tulevaisuudenuskosta on huolehdittava”, painotti SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta.Keskustelussa todettiinkin, että tiekarttatyö jatkuu usealla taholla. Pyöreä pöytä korosti, että toimialojen jatkotyössä on tarve tarkastella systemaattisemmin paitsi sosiaalisia ulottuvuuksia myös ilmastotoimien vaikutuksia esimerkiksi luonnon monimuotoisuuteen ja resurssitehokkuuteen. Sosiaalisen oikeudenmukaisuuden kysymyksiä olisi myös syytä tarkastella poikkileikkaavasti, läpi eri toimialojen.Suomella mahdollisuus kasvattaa hiilikädenjälkeään tarjoamalla ratkaisuja myös kansainvälisestiPyöreässä pöydässä todettiin, että Suomessa tehty toimialojen vähähiilitiekarttatyö on kansainvälisestikin uraa uurtavaa. Keskustelussa nousi esiin myös Suomen mahdollisuus olla kokoaan suurempi maailmalla kasvattamalla hiilikädenjälkeään.”Meillä on maailmanluokan osaamista vaikkapa älykkäissä energiajärjestelmissä, fossiilittomissa teollisuusprosesseissa tai energiapihissä rakentamisessa”, painotti Teknologiateollisuuden johtaja Helena Soimakallio.Pyöreä pöytä korosti myös tarvetta nivoa tiekartat ja suomalaisten ratkaisujen vientipotentiaali tiiviisti osaksi Suomen kestävän kasvun ohjelmaa ja EU:n ja maailman koronaelvytystä.Sosiaalisessa mediassa pyöreän pöydän toimintaa voi seurata tunnisteilla #ilmastonpyöreäpöytä, #hiilineutraali2035. Tiekarttoihin liittyvää keskustelua voi seurata tunnisteella #tiekartat
NordenBladet — Liikenne- ja viestintäministeriön kansliapäällikön viran hakuaika päättyi 8.2.2021 klo 12. Virkaa hakivat seuraavat henkilöt:Jalo AminoffMinna KivimäkiJoni KuokkanenPiotr LehtonenRami MetsäpeltoHarri PursiainenKari Tuutti Kansliapäällikön virka täytetään viiden vuoden määräajaksi 1.6.2021 lukien.Kansliapäällikön tehtävänä on johtaa, kehittää ja valvoa ministeriön sekä sen hallinnonalan toimintaa. Kansliapäällikkö johtaa ministeriön strategian suunnittelua ja toimeenpanoa sekä hallinnonalojen välistä yhteistyötä.
NordenBladet — Rakennetun ympäristön uuden, valtakunnallisen tietojärjestelmän määrittelytyön hankinta on käynnissä. Tarjoukset tulee jättää viimeistään 12.3. ja työ käynnistyy huhtikuussa.Ryhti-hankkeessa luotava valtakunnallinen tietojärjestelmä luo perustan rakennetun ympäristön digitalisaatiolle ja sen mahdollistamille uusille palveluille. Hanke keskittyy viranomaistietoihin, joiden avulla yksityiset toimijat voivat kehittää liiketoimintaansa. Tietojärjestelmään kootaan kaavoituksessa ja rakentamisen luvissa syntyviä tietoja.Tavoitteena on keventää ja selkeyttää tiedonhallintaa: tiedot viedään vain yhden kerran, sovitussa muodossa yhteiseen valtakunnalliseen tietojärjestelmään, jossa ne ovat ajantasaisina ja luotettavasti kaikkien saatavilla. Ensivaiheessa järjestelmään kootaan tiedot, joita julkishallinto käyttää lakisääteisessä toiminnassaan. Vuonna 2021 toteutetaan järjestelmän vähimmäis- ja toiminnalliset määrittelyt. Nyt käynnissä oleva hankinta koskee tietojärjestelmän määrittelytyötä ja teknistä toteutustapaa. Määrittelyssä kuvataan tietojärjestelmältä vaadittavat toiminnallisuudet, mitä tietoa sen kautta on saatavilla, ja miten tuo tieto liikkuu eri järjestelmien välillä. Määrittelyn avulla Ryhti-hanke rakentaa keskeisiä käyttäjätarpeita palvelevan ratkaisun tietojen hallintaan. Määrittelytyön hankinnan eteneminen keväällä 2021Määrittelytyön hankintailmoitus julkaistiin Hilmassa 25.1.Tarjouspyyntöön voi esittää kysymyksiä 9.2. astiVastaukset annetaan viimeistään 16.2.Tarjoukset jätettävä 12.3. klo 15.00 mennessä (Huom. tarjouksenjättöaikaa pidennetty)Tarjousten avaaminen 15.3. Määrittelytyö alkaa huhtikuussa.Määrittelytyön jälkeen kilpailutetaan tietojärjestelmän pääkehittäjä toteuttamaan suppein toimiva järjestelmä (MVP, minimum viable product). Vähimmäistoteutuksen laajuus on tavoitteena olla selvillä vuoden 2021 loppupuoliskolla.Tietojärjestelmä rakennetaan osaksi Suomen ympäristökeskus SYKE:n organisaatiota. SYKE vastaa järjestelmän määrittelyyn ja toteutukseen liittyvästä hankinnasta sekä järjestelmän kehityksestä. Määrittelytyötä ohjaavat SYKE ja ympäristöministeriö yhdessä.
NordenBladet – Huomenta! Millainen ihana luminen päivä! Puutarhan omistajan ei tarvitse käydä kuntosalilla, sillä kuntoilu tulee itse kotiin – talvella lumitöiden muodossa ja kesällä ruohonleikkuuna. Ainoa huoli on se, että lunta on niin paljon, että se voi jo alkaa murtaa kattoja ja on kuormana myös puiden ja pensaiden harteilla. Tilasin Bauhofista teleskooppivarrellisen lumenpoistajan (27 EUR), jolla voi puhdistaa kattoa. Jää nähtäväksi, miten käytännöllinen se on.
Viikonloppuun mahtui sekä työtä että viihdettä.
Työt, jotka tulivat tehdyiksi: ✓ useita tunteja lumitöitä, ✓ siivousta ja pyykinpesua, ✓ kirjan kirjoittamista – sain valmiiksi lastenkirjan Hänen Ylhäisyytensä Hiiri Ensimmäinen toisen luvun! Jeeee! ✓ maalasin – valmistui samaan lastenkirjaan kahdestoista kuvituskuva (postitan maalauksesta joitakin valokuvia tännekin, ks. alempaa) ✓ kuvasin lisäksi itse valmistettua keramiikkaa Viron kansallismuseon (Eesti Rahva Muuseum, ERM) tulevaa näyttelyä varten (ks. kuvia Elisheva & Shoshanan blogista TÄSTÄ). ✓ Artikkeleita ja käännöksiä NordenBladet + OHMYGOSSIP -sivustoille
Hupia: ✓ Ostimme CashFlow-pelin! Se on vieläkin hauskempi kuin Monopoli! Cashflow on aikuisten seurapeli, joka opettaa oravanpyörästä poistumista. Se opettaa, miten kehittää omaa sijoitusstrategiaa käyttämällä kiinteistöjä, yritystoimintaa, arvopapereita ja jalometalleja. Toisin sanoen se opettaa rahan käyttämistä ja varallisuuden kasvattamista! Pelaajien tehtävänä on vapautua kello 09.00-17.00 työstä ja saavuttaa säännölliset passiiviset tulot. Tulee kerätä omaisuuksia ja vähentää velvollisuuksia ja panna raha työskentelemään puolestasi! Äärettömän kiva peli! Tein kahvia kermavaahdon kera, voileipiä ja ostin tuulihattuja ja sitten pelasimme monta tuntia! Loppuun asti emme päässeetkään, mutta jatkamme peliä joskus. ✓ Vierailu-illallinen (mereantimia ystävien kanssa). Siitä valmistui oma kirjoituksensa. Sen löydätte tästä: Helena-Reet: FOTOBLOGI + RESEPTIT! Juuri sellaiselta näyttää ruokapöytä, kun kaksi huippukokkia kutsuu teidät viettämään perjantai-iltaa! ✓ Kävin vanhempien luona Mõigussa, jossa oli Tartosta vieraisilla myös nuorempi sisareni, joka oli valmistanut maukasta riisisalaattia ja mustikkaleivoksen. Muuten, sisarella on tänään, 8. helmikuuta syntymäpäivä! Paljon onnea! Tänä viikonloppuna on suunnitelmissa mennä Tarttoon (edessä odottaa ERM:ssä käynti ja sisaren synttärit!). Odotan sitä jo mielettömästi!
Alan nyt kirjoittaa lastenkirjan Hänen Ylhäisyytensä Hiiri Ensimmäinen kolmatta lukua. Sitten pesen koneellisen pyykkiä, menen hakemaan lapset koulusta ja sitten edessä ovat taas lumityöt!
Kaunista maanantaita ja puuhakasta viikkoa teille!
Halauksia!
NordenBladet — Liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka pitää Suomen puheenvuoron 8. helmikuuta 2021 Alankomaiden järjestämässä uusiutuvia lentopolttoaineita koskevassa etäkonferenssissa. Korkean tason tilaisuuteen osallistuu ministereitä useasta EU:n jäsenvaltiosta. Konferenssin yhteydessä annetaan ministeritason yhteislausunto lentoliikenteen kestävistä polttoaineista.Suomi pitää erittäin tärkeänä uusiutuvien lentopolttoaineiden käytön lisäämistä päästöjen vähentämiseksi. Politiikkatoimia tarvitaan mahdollisimman pian, jotta lentoliikenteen ennakoitu päästöjen kasvu ei vaarantaisi 2030-tavoitteiden saavuttamista.– Synteettisistä sähköpolttoaineista tulee ennen pitkää merkittävä tekijä lentoliikenteen päästöjen vähentämisessä. Nyt on aika edistää niiden kehitystä ja tuotantoa, ministeri Harakka toteaa.– On kuitenkin tärkeää, että ennen sähköpolttoaineiden tuloa käytämme täysimittaisesti niitä vaihtoehtoisia polttoaineita, joita meillä on jo nyt. Markkinoilla on saatavilla uusiutuvia polttoaineita, joilla lentoliikenteen päästöjä voidaan vähentää jopa 90 prosenttia, Harakka toteaa.Ministereiden yhteislausunnossa tuetaan Euroopan komission tavoitetta lisätä kestävien lentopolttoaineiden kysyntää ja tarjontaa EU:ssa. Yhteislausunnon allekirjoittaneet jäsenmaat kannattavat myös ReFuelEU Aviation -aloitetta uusiutuvien lentopolttoaineiden ja sähköpolttoaineiden käytön edistämiseksi.
NordenBladet — Ympäristöministeriö sekä työ- ja elinkeinoministeriö pyytävät lausuntoja valtioneuvoston ehdotuksesta kiertotalousohjelmaa koskevaksi periaatepäätökseksi. Tavoitteena on hillitä kiertotalouden keinoin luonnonvarojen ylikulutusta, ilmastonmuutosta ja luonnon köyhtymistä sekä vahvistaa taloutta ja työllisyyttä.Ehdotuksessa periaatepäätökseksi linjataan keskeiset toimet, joita ministeriöt sitoutuvat toteuttamaan vuosina 2021-2024. Poimintoja toimista:Kiertotalouden kannusteet: kehitämme kannusteita, kuten verotusta, joilla tuetaan luonnonvarojen säästeliästä käyttöä, vähennetään hiilidioksidipäästöjä sekä edistetään kiertotalouden palvelumallien yleistymistä. Lisäämme vähähiilisiä kiertotalousratkaisuja muun muassa julkisen sektorin rakentamisessa, energia- ja infrastruktuurihankkeissa sekä palveluiden hankinnoissa.Kiertotalouden markkinat: edistämme kierrätysmateriaalien markkinoiden vahvistumista ja autamme kansalaisia löytämään kiertotalouspalveluja ja parannamme niiden houkuttelevuutta.Kiertotalous keskeisillä sektoreilla: solmimme yritysten, kuntien ja muiden toimijoiden kanssa vapaaehtoisia sitoumuksia luonnonvarojen käytön vähentämiseksi. Perustamme ”kansallisen osaamisverkoston” tukemaan kuntien ja alueellisten ekosysteemien työtä hiilineutraalin kiertotalousyhteiskunnan edistämiseksi.Kiertotalouden innovaatiot, digitalisaatio ja osaaminen: Edistämme kiertotaloutta tukevia digitaalisia ratkaisuja. Sisällytämme kiertotalousosaamisen osaksi koulutusjärjestelmää ja työelämäosaamista.Kiertotalousulkopolitiikka kestävän kehityksen tavoitteiden tukena: Edistämme globaalia siirtymää kiertotalouteen tukemalla kehittyvien maiden kiertotaloussiirtymää, osallistumalla aktiivisesti globaaliin kiertotalousallianssiin sekä keskusteluun globaalista luonnonvarasopimuksesta.Periaatepäätösehdotus pohjautuu visioon, jonka mukaan hiilineutraali kiertotalousyhteiskunta on Suomen talouden perusta vuonna 2035. Ehdotuksen mukaan uusiutumattomien luonnonvarojen kulutus vähenee, ja uusiutuvien luonnonvarojen kestävä käyttö voi kasvaa siten, että kotimaan primääriraaka-aineiden kokonaiskulutus ei 2035 ylitä vuoden 2015 tasoa. Vientituotteiden valmistukseen käytetyt luonnonvarat eivät kuulu tavoitteen piiriin. Resurssien tuottavuuden tulee kaksinkertaistua vuoden 2015 tilanteesta vuoteen 2035 mennessä. Lisäksi materiaalien kiertotalousasteen täytyy kaksinkertaistua vuoteen 2035 mennessä.Kiertotalouden strategisen ohjelmaehdotuksen laatinut työryhmä esitti tammikuussa tavoitteet ja keinot, joilla kiertotaloudesta tehdään Suomen talouden uusi perusta vuoteen 2035 mennessä. ”Uusi suunta – Ehdotus kiertotalouden strategiseksi ohjelmaksi” sisälsi suosituksia ja 41 toimenpide-ehdotusta.Lausunnot tulee lähettää 8.3.2021 klo 16 mennessä.
