NordenBladet — Hallitus sai neuvottelussaan 16. helmikuuta katsauksen hybridistrategian toimintasuunnitelman uuden päivityksen valmisteluun. Toimintasuunnitelmaa päivitetään, koska tartuntatautilain uudet toimivaltuudet edellyttävät aiempaa yksityiskohtaisempaa ohjeistusta. Hallitus linjaa päivityksistä myöhemmin.Hallitus sai selvityksen sähköisen rokotustodistuksen valmistelun vaiheesta. Rokotustodistus toteutetaan Omakanta-palveluun. Rokotustodistus voisi olla esimerkiksi puhelimella näytettävä viivakoodi tai QR-koodi, ja sen voisi myös tulostaa paperille. Sähköisen rokotetodistuksen alustava kustannusarvio on 3,5 miljoonaa euroa. Sähköinen rokotustodistus pyritään saamaan valmiiksi huhtikuun loppuun mennessä. Hallitus sai myös epidemiologisen tilannekatsauksen. Arvioiden mukaan tilanne Suomessa on tällä hetkellä kaksijakoinen, ja alueelliset tilanteet vaihtelevat nopeasti eri suuntiin. Epidemian hillinnässä on monilla paikkakunnilla onnistuttu hyvin, ja tilanne on tapausmäärien ja ilmaantuvuuden suhteen valtakunnallisesti melko vakaa. Useilla paikkakunnilla on kuitenkin raportoitu myös joukkoaltistumisia, joista on käynnistynyt laajoja tartuntaketjuja. Tilanteen äkillinen heikentyminen koko maassa on edelleen mahdollista, etenkin kun virusmuunnosten väestöleviämisen uhka on merkittävä. Vaikka tilanne ei ole ohi ja on varauduttava rajoitteiden kiristämiseen tarvittaessa, on samaan aikaan jo avattava näkymää vaiheittaiseen epidemiasta ulospääsyyn ja yhteiskunnan mahdollisimman turvalliseen avaamiseen.
NordenBladet — Kaikilla päästösektoreilla tarvitaan lisätoimia, jotta Suomi saavuttaisi hallituksen asettaman hiilineutraaliustavoitteen vuoteen 2035 mennessä. Näin todetaan HIISI-hankkeen alustavissa tuloksissa, joita esiteltiin 16.2.2021 VTT:n koordinoiman hankkeen sidosryhmätilaisuudessa.Kaikilla päästösektoreilla tarvitaan lisätoimia, jotta Suomi saavuttaisi hallituksen asettaman hiilineutraaliustavoitteen vuoteen 2035 mennessä. Näin todetaan HIISI-hankkeen alustavissa tuloksissa, joita esiteltiin 16.2.2021 VTT:n koordinoiman hankkeen sidosryhmätilaisuudessa.HIISI-hankkeen sidosryhmätilaisuudessa esiteltiin alustavia analyysejä energia- ja kansantalouden sekä eri päästösektoreiden kehityksistä nykytoimin, eli niin sanotussa WEM (With Existing Measures) -skenaariossa. Alustavien tulosten mukaan lisätoimia tarvitaan kaikilla päästösektoreilla. WEM-skenaarion laskemat täsmentyvät helmi-maaliskuun aikana, jolloin valmistuvat myös arviot maankäyttösektorin ja metsänielujen kehityksistä. Kevään aikana laaditaan myös vaikutusarviot tarvittavista lisätoimista WAM-skenaariossa (With Additional Measures -skenaario).– Hiisi-hanke antaa vahvan tietopohjan ilmasto- ja energiapolitiikan kattavalle ja pitkäjänteiselle kehittämiselle. Strategiatyön seuraavassa vaiheessa konkretisoidaan politiikkatoimia matkalla kohti ilmastoneutraalia taloutta. Johtoajatuksena on kustannustehokkaiden ja myös Suomen hiilikädenjälkeä kasvattavien keinojen löytäminen, totesi työ- ja elinkeinoministeriön ylijohtaja Riku Huttunen tilaisuuden avauspuheenvuorossa.HIISI-hanke on valtioneuvoston rahoittama tutkimushanke, jota toteuttavat Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy, Luonnonvarakeskus, Suomen ympäristökeskus, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos sekä Pellervon taloustutkimus. HIISI-hanke (Hiilineutraali Suomi 2035 – ilmasto- ja energiapolitiikan toimet ja vaikutukset) palvelee kansallisen ilmasto- ja energiastrategian sekä keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelman (KAISU) valmistelun tutkimus- ja selvitystarpeita. Sen tuloksia käytetään myös Euroopan komissiolle toimitettavan integroidun energia- ja ilmastosuunnitelman laadinnassa. Syksyllä eduskunnalle selontekona annettava ilmasto- ja energiastrategia kattaa Suomen kaikki kasvihuonekaasupäästöt ja nielut, niin päästökauppa-, taakanjako- kuin maankäyttösektorillakin. Se toimii eri kokonaisuuksia yhdistävänä hiilineutraalius 2035 -toimenpideohjelmana. Strategian sisältö valmistuu kommentoitavaksi kesän aikana.Strategiaa valmistellaan valtioneuvoston yhteisenä projektina, jossa ovat mukana työ- ja elinkeinoministeriön lisäksi ympäristöministeriö, liikenne- ja viestintäministeriö, maa- ja metsätalousministeriö sekä valtiovarainministeriö. Lisäksi hyödynnetään laajasti ministeriöiden alaisten virastojen asiantuntemusta.Ympäristöministeriön koordinoima ilmastolakiin perustuva keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelma laaditaan kerran vaalikaudessa ja se sisältää toimenpideohjelman päästökaupan ulkopuolisten sektoreiden (taakanjakosektori) päästöjen vähentämiseksi. Siihen lasketaan liikenteen, maatalouden, rakennusten erillislämmityksen, työkoneiden ja jätehuollon päästöt sekä F-kaasut. Myös tämä suunnitelmaluonnos valmistuu kesällä ja annetaan selontekona eduskunnalle syksyllä 2021.
NordenBladet — Euroopan avaruusjärjestö (ESA) avaa ensimmäistä kertaa yli kymmeneen vuoteen haun uusille astronauteille 31.3.2021. Avaruushallinnosta Suomessa vastaava työ- ja elinkeinoministeriö kannustaa suomalaisia hakemaan astronauttikoulutukseen.Astronautiksi voivat hakea henkilöt, joilla on maisterin tutkinto luonnontieteissä, lääketieteessä, insinööritieteissä, matematiikassa tai tietotekniikassa ja tämän lisäksi kolme vuotta oman alan työkokemusta. Lisäksi vaaditaan vahvaa motivaatiota, kielitaitoa ja paineensietokykyä.– Meillä on potentiaalia ja osaamista tällaiseen tehtävään. Edellisessä haussa suomalainen pääsi aivan kärkeen. Jo hakuprosessiin osallistuminen on hieno mahdollisuus tutustua Euroopan avaruusjärjestöön ja sen mahdollisuuksiin, sanoo ESAn neuvoston jäsen Maija Lönnqvist työ- ja elinkeinoministeriöstä.Monivaiheinen valintaprosessi kestää yli vuodenHakuaika päättyy 28.5.2021. Valinnassa erityistä huomiota kiinnitetään sukupuolten tasapainoon ja muuhun monimuotoisuuteen astronauttimiehistössä ja -reservissä. Osana hakua toteutetaan myös maailman ensimmäinen haku para-astronautiksi.Euroopan avaruusjärjestö on valinnut edelliset astronautit vuosina 2008–2009. Tämän jälkeen miehitettyjen avaruuslentojen ympäristö on muuttunut paljon, sillä säännöllisten kansainvälisen avaruusaseman lentojen lisäksi suunnitelmissa on lentoja kuuhun ja kuun kiertoradalla olevalle avaruusasemalle. Tulevaisuudessa kaupalliset lennot ja yhteistyö uusien kumppanien kuten Kiinan kanssa muuttavat tilannetta lisää.Lisäksi seuraavien kymmenen vuoden aikana ESA rekrytoi sata työntekijää vuodessa: ESA etsii uutta avaruusammattilaisten sukupolvea rakentamaan Euroopan avaruuden tulevaisuutta.Haussa astronautteja pitkille ja lyhyille missioilleJatkossa ESAn astronautit jaetaan kahteen astronauttiluokkaan, ura-astronautteihin ja projektiastronautteihin.Ura-astronautit palkataan ESAn henkilöstöön, ja he osallistuvat pitkille lennoille kansainväliselle avaruusasemalle ja tuleville kuulennoille. Ura-astronautteja on tavoitteena palkata 4–6. Suomalaisen valinta ura-astronautiksi on epätodennäköistä, koska Suomi ei osallistu tällä hetkellä tarvittavaan rahoitusohjelmaan.Astronauttihaussa menestyneet hakijat, joita ei valita ura-astronauteiksi, voidaan valita astronauttireserviin projektiastronauteiksi. Projektiastronautit käyvät läpi saman valintaprosessin kuin ura-astronautit ja heidät katsotaan yhtä päteviksi avaruuslennoille, mutta heidät palkataan ESAan vasta tietylle lennolle, esimerkiksi jäsenmaan aloitteesta toteutettavassa missiossa. Projektiastronautit sitoutuvat vuosittaiseen koulutukseen ja lääkärintarkastukseen säilyttääkseen paikkansa astronauttireservissä. ESAn tavoitteena on koota astronauttireserviin mahdollisimman laaja edustus eri jäsenmaista, noin 20 henkilöä. Suomi on kuulunut Euroopan avaruusjärjestöön vuodesta 1995Euroopan avaruusjärjestö ESA on kansainvälinen järjestö, joka edistää jäsenvaltioidensa yhteistyötä avaruustieteessä, -teknologiassa ja -sovelluksissa. ESAlla on 22 jäsenmaata. Suomi on ollut ESAn täysjäsen vuodesta 1995 lähtien.– ESAn kautta jäsenmaat voivat yhdessä toteuttaa kunnianhimoisia avaruusprojekteja, joiden toteuttamiseen yksittäisellä Euroopan valtiolla ei ole mahdollisuuksia, Maija Lönnqvist korostaa.Suomen osuus ESAn budjetista on vuosittain 27–28 miljoonaa euroa. Tästä summasta suurin osa palautuu Suomeen ESAn tilauksina suomalaisille yrityksille ja tutkimuslaitoksille. ESAn kautta suomalaiset toimijat voivat päästä mukaan laajoihin yhteishankkeisiin ja saada globaaleja referenssejä.Työ- ja elinkeinoministeriö koordinoi Suomessa avaruuspolitiikkaa. Suomen avaruusstrategian tavoitteena on tehdä Suomesta vuoteen 2025 mennessä maailman houkuttelevin ja ketterin avaruusliiketoimintaympäristö, josta hyötyvät kaikki täällä toimivat yritykset. Avaruusasiain neuvottelukunta ohjaa ja seuraa avaruusstrategian toteuttamista.
NordenBladet — Lobbaus Suomessa kohdistuu valtiollisella tasolla päätöksenteon kaikkiin vaiheisiin ja toimijoihin. Kuitenkin keskeisimpiä lobbauskohteita ovat etenkin ministerit ja ministeriöiden keskeiset virkamiehet. Myös ministerien avustajakunnilla on merkitystä, koska he ovat reittejä ministerien luo. Tulokset selviävät oikeusministeriön rahoittamasta tutkimushankkeesta, jossa selvitettiin, millaista on valtion tason päätöksentekoon kohdistuva lobbaus Suomessa.Tutkimuksen perusteella keskeisimpiä lobbaajia Suomessa ovat elinkeinoelämän järjestöt ja institutionaaliset järjestöt. Sen sijaan ammattiliittojen merkitys on näitä vähäisempi.Lobbausta tapahtuu niin virallisten kuin epävirallisten vaikutuskanavien kautta. Tutkimus kuitenkin osoittaa, että epävirallinen vaikuttaminen nousee merkittävään rooliin lobbauksessa etenkin tiedonsaannin kannalta ja pyrittäessä luomaan luottamuksellisia suhteita päättäjiin. Epävirallinen vaikuttaminen on myös se osa lobbausta, joka jää useimmiten pimentoon ja asiakirjajulkisuuden ulottumattomiin.Lobbaus näyttäytyy tutkimuksen valossa ennen kaikkea ammattimaisena ja suunnitelmallisena toimintana. Siinä pyritään pitkäjänteisesti suhteita luomalla rakentamaan luottamusta lobbareiden ja päättäjien välillä. Useimmiten suhdetoimintaa ja vaikuttamista tehdään itse, kun taas mediassakin esillä ollut konsulttilobbauksen rooli näyttäytyy vielä vähäisenä.Tutkimus tehtiin oikeusministeriön rahoittamassa selvityshankkeessa, joka on osa oikeusministeriön avoimuusrekisterin (lobbarirekisterin) perustamisen valmistelua.Tutkimustulokset: Kohti avoimempaa lobbausta: Lobbauksen nykytila Suomessa valtiollisella tasollaAvoimuusrekisteri – Oikeusministeriö
NordenBladet — Liikenne- ja viestintäministeriö asettaa poikkihallinnollisen virkamiestyöryhmän arvioimaan ja valmistelemaan kansallisen tieliikenteen päästökauppaa. Työ on osa fossiilittoman liikenteen tiekartan valmistelua.Fossiilittoman liikenteen tiekartan tavoitteena on puolittaa liikenteen päästöt vuoteen 2030 mennessä. Tiekartan toimet koskevat tieliikennettä, joka aiheuttaa valtaosan liikenteen päästöistä.Fossiilittoman liikenteen tiekartassa on kolme vaihetta. Ensimmäisessä vaiheessa tuetaan ja kannustetaan yrityksiä ja kansalaisia yhä kestävämpiin liikennemuotoihin. Toisessa vaiheessa arvioitaisiin keinoja, joiden vaikutuksista päästöihin tarvitaan lisää tietoa ennen päätöksentekoa. Ennen kaikkea selvitetään, onko kestävien bio- ja sähköpolttoaineiden osuus edelleen laajennettavissa, ja millaisia vaikutuksia esimerkiksi etätyöllä, hyvällä tienpidolla ja liikenteen uusilla palveluilla on. – Kolmannessa vaiheessa, syksyllä 2021, hallitus arvioi mitä näillä keinoilla saavutetaan ja eteneekö EU riittävän ripeästi oikeaan suuntaan, toteaa liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka.Myös korvausmallit tarkasteluunTyöryhmän tehtävänä on valmistella kattava arviomuistio, jossa arvioidaan ja valmistellaan kansallisen tieliikenteen päästökaupan toimeenpanon edellyttämät toimet sekä niiden toteuttamisen aikataulu. Työryhmä tekee myös ehdotukset yritysten ja kotitalouksien mahdollisista kompensaatiomalleista.Tieliikenteen päästökauppajärjestelmässä polttoaineen jakelija ostaisi valtiolta säännöllisesti järjestettävistä huutokaupoista myytävää fossiilista polttoainemäärää vastaavan, hiilisisältöön sidotun jakeluoikeuden. Huutokaupattavien oikeuksien määrä supistuu vähitellen niin, että päästökauppa täydentää muita keinoja riittävästi päästövähennystavoitteen saavuttamiseksi vuoteen 2030 mennessä.Mitä seuraavaksi?Virkamiestyöryhmään pyydetään jäsenet työ- ja elinkeinoministeriöstä, valtiovarainministeriöstä, ympäristöministeriöstä, Liikenne- ja viestintävirasto Traficomista ja Energiavirastosta. Työryhmän työ alkaa 1.3.2021. Muita sidosryhmiä kuullaan työn aikana.Fossiilittoman liikenteen tiekartta eli valtioneuvoston periaatepäätös kotimaan liikenteen kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi on lausunnoilla 19.2.2021 asti.
NordenBladet — Hallituksen esityksen luonnos perhevapaauudistuksesta on valmistunut ja julkaistu. Siitä pyydetään 19.2.- 2.4.2021 välisenä aikana lausuntopalautetta. ”Perhevapaauudistus on ennen kaikkea lasten edun mukainen uudistus. Uusi perhevapaamalli kohtelee jokaista lasta yhdenvertaisesti perhemuodosta riippumatta. Se kannustaa perheitä tasaisempaan hoitovastuun jakoon, jolloin lapsen suhde kumpaankin vanhempaan saa hyvän alun”, toteaa sosiaali- ja terveysministeri Aino-Kaisa Pekonen. Hallituksen valmistelussa päivärahapäivien malli on tarkentunut siten, että kumpikin vanhempi saisi 160 päivärahapäivän kiintiön. Päivärahapäiviä on viikossa kuusi, joten yhteensä malli toisi siis lasta kohden vanhempainrahapäiviä 12,8 kuukautta. Tästä 0-63 päivärahapäivää olisi mahdollista luovuttaa toiselle. Lisäksi loppuraskauden suojaamiseksi luotaisiin 40 päivärahapäivän mittainen raskausraha eli kaikkineen päivärahapäiviä olisi yli 14 kuukautta. Yhden vanhemman perheissä vanhempi saisi molemmat kiintiöt. Kaksoset, kolmoset ja muut monikot ovat tähän malliin ainoa poikkeus: päivärahakiintiö pidentyy heidän perheissään toista lasta ja jokaista sitä seuraavaa lasta kohden 78 päivärahapäivällä.Perhevapaauudistuksen mallissa päivärahapäiviä voi käyttää, kunnes lapsi täyttää 2 vuotta. Päivärahapäivät voisi käyttää useassa osassa, ainoastaan raskausraha on yhdenjaksoinen ja tulee aloittaa 14-30 päivää ennen laskettua aikaa. Kaikkien lasten vanhemmilla, jotka ovat lapsen huoltajia, olisi päivärahoihin yhtäläinen oikeus riippumatta vanhemman sukupuolesta, tai siitä onko biologinen vai adoptiovanhempi tai onko lähi- vai etävanhempi. Perhevapaiden kokonaismäärä kasvaisi uudistuksen myötä nykyisestä. Tällä hetkellä perhevapaat koostuvat raskaana olevalle naiselle myönnettävästä äitiysrahasta (105 arkipäivää eli noin 4,2 kk), isän isyysrahasta (54 arkipäivää eli noin 9 vk) ja vanhempainrahasta toiselle vanhemmista tai vanhempien kesken jaettavaksi (158 arkipäivää eli noin 6,3 kk). Investointi vanhemmuuteen, perheiden ja lasten hyvinvointiinUudistuksella tavoitellaan perhevapaiden tasaisempaa jakoa, mikä ennen kaikkea tarkoittaisi, että isät käyttäisivät oikeuttaan perhevapaisiin nykyistä enemmän. Mikäli tavoite toteutuu, perhevapaiden kokonaiskustannukset yhteiskunnalle nousevat isien käyttämien päivärahapäivien kokonaismäärän kasvaessa. ”Toteutamme perheiden hyvinvointia tukevan perhevapaauudistuksen. Uudistus on investointi. Kyse on perheiden toimeentulosta tärkeässä elämänvaiheessa”, muistuttaa ministeri Pekonen.Tavoitteena tasa-arvoisempi työelämäUudistuksella toteutetaan hallitusohjelman kirjausten lisäksi muutostarpeet, jotka johtuvat EU:n työelämän tasapaino -direktiivistä. Muutoksilla pyritään edistämään miesten ja naisten tasa-arvoa työelämässä sekä helpottamaan työ- ja perhe-elämän yhteensovittamista.”Lakien ja säännösten lisäksi tasa-arvoon työelämässä vaikuttavat asenteet. Haluamme kannustaa isiä käyttämään perhevapaita nykyistä enemmän. Perhevapaiden tasaisempi jakaantuminen hyödyttää montaa perhettä ja koko yhteiskuntaa, kun tasa-arvo etenee”, työministeri Tuula Haatainen sanoo.Olennaisimmat työsopimuslakiin tehtävät muutokset liittyvät muun muassa perhevapaiden nimiin sekä jaksoihin, joissa vanhempainvapaata voisi pitää. Kokonaan uutta olisi omaishoitovapaa, joka perustuu työelämän tasapaino -direktiiviin. Se on tarkoitettu esimerkiksi tilanteisiin, joissa omainen tarvitsee äkillisesti apua. Korvauksetonta omaishoitovapaata voisi pitää enintään viisi päivää vuodessa.Uudistus huomioidaan varhaiskasvatuksessa Oikeus varhaiskasvatukseen alkaisi jatkossa sen kalenterikuukauden alussa, jona lapsi täyttää yhdeksän kuukautta. Oikeus samaan varhaiskasvatuspaikkaan säilyisi, vaikka lapsi on poissa varhaiskasvatuksesta vanhemman kanssa vanhempainvapaalla, mikäli poissaolo kestää yhtäjaksoisesti enintään 13 viikkoa ja mikäli se on ennalta ilmoitettu. Varhaiskasvatuksen asiakasmaksulain muutoksella huolehdittaisiin siitä, että edellä mainitut poissaolot olisivat edelleen maksuttomia.”Jatkossa lapsi voi säilyttää saman, tutun varhaiskasvatuspaikan, vaikka vanhemmat hyödyntäisivät vanhempainvapaitaan entistä joustavammin. Jatkuvat, turvalliset ihmissuhteet ovat tärkeitä lapsen hyvinvoinnin ja kehityksen edellytyksiä ja ne turvataan perhevapaauudistuksen yhteydessä”, sanoo opetusministeri Jussi Saramo. Valmistelu yhteistyössä Perhevapaauudistusta valmisteli sosiaali- ja terveysministeriön vetämä työryhmä sekä työsopimuslain osalta työ- ja elinkeinoministeriön työryhmä. STM:n työryhmään kuului ministeriöiden ja virastojen lisäksi työmarkkinajärjestöjen edustajia. Ryhmä työskenteli hallitusohjelmakirjausten puitteissa. Se ei päässyt työssään täyteen yksimielisyyteen. Hallituksen esityksen luonnosTiedotustilaisuuden esitysmateriaaliKatso perhevapaauudistusta esittelevä animaatio
NordenBladet — Viron pääministeri Kaja Kallas vierailee Helsingissä perjantaina 19. helmikuuta pääministeri Sanna Marinin kutsusta. Kyseessä on tammikuussa virkaan astuneen pääministeri Kallaksen ensimmäinen Suomen vierailu.Pääministeri Marin ja pääministeri Kallas keskustelevat Suomen ja Viron kahdenvälisistä suhteista, koronapandemian hoidosta, kansainvälisistä kysymyksistä sekä ajankohtaisista EU-asioista. Esillä on muun muassa ensi viikon ylimääräinen Eurooppa-neuvoston kokous, joka käsittelee koronapandemiaa sekä turvallisuus- ja puolustusyhteistyötä.Pääministeri Kallas tapaa Helsingissä myös presidentti Sauli Niinistön.
NordenBladet — Valtioneuvoston teettämässä tutkimuksessa selvitettiin, millaisia yhteisvaikutuksia ulkomaalaislakiin vuosina 2015–2019 tehdyillä muutoksilla on ollut kansainvälistä suojelua hakeneiden ja saaneiden asemaan sekä lapsen edun toteutumiseen. Tutkimuksen taustalla oli hallitusohjelman kirjaus siitä, että ulkomaalaislain muutosten ja soveltamiskäytäntöjen yhteisvaikutukset oikeusturvaan selvitetään. Tavoitteena oli saada kokonaiskuva tilanteesta ja tuottaa toimenpidesuosituksia. Tutkijaryhmä luovutti raporttinsa 16.2. sisäministeri Maria Ohisalolle.Tutkimuksen mukaan turvapaikkaprosessin tehostamiseksi tehdyt lakimuutokset ovat heikentäneet hakijoiden asemaa, sillä ne näyttävät esimerkiksi lisänneen tarvetta muutoksenhakuun ja uusintahakemuksiin. Erilaisia oleskelulupia on aiempaa vähemmän: Suomessa kansallisena lupakategoriana olleesta humanitaarisesta suojelusta on luovuttu, eikä tilapäistä oleskelulupaa enää myönnetä niille, joilla on mahdollisuus palata kotimaahansa tuettuna omaehtoisesti. Koska kaikki ilman oleskelulupaa jääneet eivät kuitenkaan poistu maasta eikä heitä välttämättä pystytä poistamaan viranomaistoimin, on syntynyt erilaisia väliinputoajien ryhmiä.Tutkimuksessa todetaan, että monien muutosten myötä ulkomaalaislaki on muuttunut yhä vaikeammin hahmotettavaksi kokonaisuudeksi.Havaintojen pohjalta tutkijat suosittelevat kymmentä toimenpidettä, joilla muun muassa parannettaisiin ilman oleskeluoikeutta maassa olevien asemaa, turvattaisiin lapsen edun toteutumista ja kehitettäisiin säädösvalmistelussa perus- ja ihmisoikeuksiin sekä lapsiin kohdistuvien vaikutusten arviointia. Toimenpidesuosituksiin kuuluvat myös keskeisten toimijoiden rahoituksen turvaaminen sekä alan koulutuksen lisääminen. Lisäksi suositellaan arvioimaan tarvetta ulkomaalaislain kokonaisuudistukselle.– Perehdymme sisäministeriössä nyt tarkasti suosituksiin ja sovimme niiden pohjalta jatkotoimista. Tutkimus antaa meille arvokasta tietoa, jota voimme hyödyntää myös poliittisessa päätöksenteossa, toteaa sisäministeri Maria Ohisalo.– Näen tutkimuksessa esiin nousseet asiat pitkälti oikeusvaltiokysymyksinä: kyse on heikoimmassa asemassa olevien ihmisten oikeuksien toteutumisesta, kuten oikeudesta elämään, perhe-elämään sekä oikeusturvaan. Näistä on huolehdittava. Suositukset tukevat myös työtä, jota on monilta osin jo laitettu vireille. Nyt on tärkeä saattaa tämä työ myös maaliin ja turvata ihmisten perusoikeuksien toteutuminen, Ohisalo jatkaa.Varjoyhteiskunnan torjuminen ja lapsen edun toteutuminen ovat ajankohtaisia kehityskohteitaSisäministeriössä on vuoden 2020 alusta kartoitettu keinoja ehkäistä kokonaisvaltaisesti niin sanotun varjoyhteiskunnan muodostumista. Tämä työ nivoutuu laittoman maahantulon ja maassa oleskelun vastaisen toimintaohjelman päivitykseen, joka valmistuu alkuvuodesta 2021.Perheenyhdistämistä koskevaa lainsäädäntöä tarkastellaan parhaillaan lapsen edun toteutumisen edistämiseksi. Sisäministeriössä valmistellaan ulkomaalaislakiin muutosta, jonka tavoitteena on lopettaa toimeentuloedellytyksen soveltaminen alaikäisiin perheenkokoajiin, jotka ovat saaneet oleskeluluvan kansainvälisen suojelun perusteella.Myös Maahanmuuttovirastossa alaikäisiin liittyvää päätöksentekoa ja lapsen edun riittävää arviointia on pyritty tähänkin asti kehittämään, ja ne ovat jatkuvasti laillisuusvalvonnan kohteena.Riittävillä resursseilla turvataan Maahanmuuttoviraston laadukas toimintaViime vuosina monet muutokset maahanmuuton suuntauksissa ja viranomaisten tehtävissä ovat vaikeuttaneet Maahanmuuttoviraston oikean resurssitason määrittämistä. Sisäministeriössä on käynnissä vuoden 2021 loppuun kestävä Tulevaisuuden Maahanmuuttovirasto -hanke, jonka tarkoitus on varmistaa, että maahanmuuttohallinto vastaa yhteiskunnan ja asiakkaiden tarpeisiin.– Nyt valmistunut tutkimus on jälleen hyvä osoitus siitä, että Maahanmuuttovirastolle on turvattava sen tarvitsemat voimavarat. Niiden riittävyys ja vakaus on välttämätöntä laadukkaan toiminnan kannalta. Käynnissä olevan hankkeen avulla saamme kattavan käsityksen siitä, millaisessa toimintaympäristössä Maahanmuuttovirasto tulevaisuudessa toimii ja millaista henkilöstö- ja määrärahatasoa toimintaympäristön muutoksiin vastaaminen vaatii, sanoo ministeri Ohisalo.Selvityksen tarve huomioitiin hallitusohjelmassaTutkimuksen taustalla oli hallitusohjelman kirjaus siitä, että ulkomaalaislain muutosten ja soveltamiskäytäntöjen yhteisvaikutukset oikeusturvaan selvitetään. Viime vuosina ulkomaalaislakiin on kansainvälisen suojelun osalta valmisteltu muutoksia useina erillisinä hankkeina sisäministeriössä ja oikeusministeriössä.Tutkijaryhmään kuului asiantuntijoita Åbo Akademista, Turun yliopistosta, Euroopan kriminaalipolitiikan instituutista ja Siirtolaisuusinstituutista. Tutkimushankkeen ohjausryhmään kuului jäseniä sisäministeriöstä, oikeusministeriöstä, ulkoministeriöstä sekä työ- ja elinkeinoministeriöstä. Tutkijat tekivät työnsä itsenäisesti.
NordenBladet — Tutkimushankkeessa selvitettiin, millaisia yhteisvaikutuksia ulkomaalaislain ja sen soveltamiskäytännön muutoksilla on ollut kansainvälistä suojelua hakeneiden ja saaneiden asemaan. Tarkasteluun oli rajattu hallituskaudella 2015–2019 hyväksytyt tai voimaan tulleet muutokset. Tutkimuksen mukaan turvapaikkaprosessin tehostamiseksi tehdyt lakimuutokset ovat myös heikentäneet hakijoiden asemaa.Lakimuutosten myötä ovat yleistyneet tilanteet, joissa henkilöille ei myönnetä turvapaikkaa tai muuta oleskelulupaa. Koska kaikki henkilöt eivät tällöin poistu maasta eikä heitä välttämättä pystytä poistamaan viranomaistoimin, on syntynyt erilaisia väliinputoajien ryhmiä. Osa turvapaikkamenettelyyn tehdyistä muutoksista näyttää myös lisänneen tarvetta muutoksenhakuun ja uusintahakemuksiin. Osittain lakimuutokset ovat siis johtaneet päinvastaisiin tuloksiin kuin mitä niillä oli tavoiteltu. Samalla ulkomaalaislain kokonaisuudesta on tullut vaikeammin hahmotettava.Tutkimuksessa tarkasteltiin erityisesti lakimuutosten yhteisvaikutusta lapsen edun toteutumiseen. Lasten asemaa oli tarkastelujaksolla monin tavoin parannettu. Pääosin parannukset olivat kuitenkin kohdistuneet ilman huoltajaa maahan tulleisiin lapsiin, kun taas perheiden kanssa tulleiden lasten asema oli jäänyt jossain määrin vähemmälle huomiolle. Siksi parannukset eivät ole täysin ehkäisseet ulkomaalaislain yleisten muutosten kielteisiä vaikutuksia lapsiin.Johtopäätöksenä tutkijat suosittelevat seuraavia toimenpiteitä:Kartoitetaan ilman oleskelulupaa olevien mahdollisuus saada oleskelulupa muulla kuin kansainvälisen suojelun perusteella.Muukalaispassin myöntämisen edellytykset tarkistetaan.Lapsen jatkoluvasta päätettäessä turvataan hänen elämäntilanteensa vakaus ja jatkuvuus.Turvataan kaikkien kansainvälistä suojelua saaneiden yhdenvertainen oikeus perheenyhdistämiseen.Turvataan perheenyhdistämisessä lapsen etu.Kiinnitetään enemmän huomiota hakijoiden haavoittuvuuteen.Kehitetään perus- ja ihmisoikeuksiin sekä lapsiin kohdistuvien vaikutusten arviointia.Turvataan keskeisten toimijoiden, erityisesti Maahanmuuttoviraston, oikeusaputoimistojen ja hallinto-oikeuksien rahoitus.Lisätään alan perus- ja täydennyskoulutusta. Arvioidaan ulkomaalaislain kokonaisuudistuksen tarve.Tavoitteena oli saada kokonaiskuva tilanteestaUlkomaalaislakiin on kansainvälisen suojelun osalta valmisteltu viime vuosina muutoksia useina erillisinä hankkeina sisäministeriössä ja oikeusministeriössä. Tarkastelujaksolla esimerkiksi perheenyhdistämisen edellytyksiä tiukennettiin, valitusaikoja lyhennettiin ja uusintahakemusten tutkittavaksi ottamisen edellytyksiä tarkennettiin. Suomessa omana kansallisena lupakategoriana ollut humanitaarinen suojelu lakkautettiin.Pääministeri Marinin hallitusohjelmaan on kirjattu, että ulkomaalaislain muutosten ja soveltamiskäytäntöjen yhteisvaikutukset oikeusturvaan selvitetään. Tutkimuksen tavoitteena oli saada kokonaiskuva tilanteesta ja tuottaa toimenpidesuosituksia perusteluineen.Tutkimus toteutettiin yhdistämällä perus- ja ihmisoikeuslähtöistä lainoppia, diskurssianalyysia, haastattelututkimusta ja tilastoanalyysiä. Keskeisten hallituksen esitysten lisäksi tutkijat kävivät läpi muun muassa lainvalmisteluaineistoja, tuomioistuinten ratkaisuja ja viranomaisten sisäisiä ohjeita. Lisäksi hankkeessa haastateltiin henkilöitä, jotka ovat työssään tekemisissä turvapaikkaprosessin, turvapaikanhakijoiden tai pakolaisten kanssa, sekä asiantuntijoita, jotka työkseen seuraavat kansainvälisen suojelun oikeudellisten ja hallinnollisten menettelyjen muutoksia.Tutkijaryhmään kuului asiantuntijoita Åbo Akademista, Turun yliopistosta, Euroopan kriminaalipolitiikan instituutista ja Siirtolaisuusinstituutista. Tutkimusraportti on toteutettu osana valtioneuvoston vuoden 2020 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa.
