NordenBladet — Kustannustuesta järjestetään kolmas hakukierros. Tavoitteena on edelleen tukea yrityksiä koronaviruksen aiheuttamassa vaikeassa taloustilanteessa. Kustannustukilakiin ehdotetaan nyt muutoksia, jotta tukea voitaisiin myöntää entistä joustavammin erityisesti pienyrityksille ja yksinyrittäjille. Yksinyrittäjätuki on jatkossa osa kustannustukea.Työ- ja elinkeinoministeriö pyytää kustannustukilakiin ehdotetuista muutoksista lausuntoja 24.2.2021 klo 14.00 mennessä. Tavoitteena on antaa lakiesitys eduskunnan käsittelyyn maaliskuun alussa ja avata haku yrityksille huhtikuussa. Yritykset ja myös yksinyrittäjät hakisivat tukea Valtiokonttorista. Tuen perusperiaatteet säilyisivät ennallaan.– Tavoitteena on tukea entistä joustavammin sekä isoja että pieniä yrityksiä ja yksinyrittäjiä. Kaikkien alojen yritykset voivat hakea tukea. Selvitämme parhaillaan myös mahdollisia tapoja tukea tapahtuma-alaa erikseen, elinkeinoministeri Mika Lintilä sanoo.Työ- ja elinkeinoministeriö selvittää tukimuotoa, joka sopisi tapahtuma-alalle, ja samalla arvioidaan tarvetta kustannustuen mahdolliselle neljännelle hakukierrokselle.Tuen perusperiaatteet pysyvät ennallaanKustannustuen kolmas hakukierros olisi tarkoitettu yrityksille, joiden liikevaihto on koronapandemian vuoksi pudonnut yli 30 prosenttia tukikaudella 1.11.2020–28.2.2021, kun sitä verrataan vastaavaan ajankohtaan vuosina 2019–2020.Yrityksen oman liikevaihdon lisäksi arvioitaisiin yrityksen toimialan liikevaihdon laskua, kuten aiemmillakin hakukierroksilla. Jos toimialan liikevaihto on laskenut vähintään 10 prosenttia tukikaudella, yritys voi hakea kustannustukea ilman lisäperusteluja, jos muut tuen ehdot täyttyvät. Valtiokonttori voisi edelleen myöntää tukea harkinnanvaraisesti myös niille yrityksille, jotka eivät kuulu tiettyyn toimialaan.Yksinyrittäjät hakevat tukea jatkossa ValtiokonttoristaTukea myönnetään yritysten liikevaihdon laskun ja toteutuneiden kustannusten mukaan. Lakiluonnoksen mukaan jatkossa tukea maksettaisiin vähintään 2000 euroa, vaikka yrityksen tuki jäisi laskennallisesti alle kyseisen summan. Näin tukea voisivat saada aiempaa useammat pienyritykset ja yksinyrittäjät, jos muut tukiehdot täyttyvät.Yksinyrittäjät ja pienyritykset ovat aiemminkin voineet hakea kustannustukea, mutta edellisillä hakukierroksilla on havaittu, että pienimpien, alle 70 000 euron vuosiliikevaihdon yritysten kustannustukihakemuksista on hylätty yli 80 prosenttia. Pääsyy tukihakemuksen hylkäykselle on ollut tuen jääminen laskennallisesti alle 2000 euron alarajan.Jotta yritys voisi hakea kustannustukea, sillä täytyy olla Y-tunnus. Vaatimuksena on myös, että yrityksellä on tukikaudella hyväksyttäviä kustannuksia vähintään 2000 euroa. Jatkossakaan ei olisi alarajaa sille, mikä tukeen oikeutetun yrityksen liikevaihdon tulee olla.Yksinyrittäjille oli aiemmin erillinen tukimuoto kunnilta. Kunnat myönsivät yksinyrittäjätukea 97 miljoonaa euroa, mikä oli noin 38 prosenttia tukeen varatusta 250 miljoonasta eurosta. Tukea myönnettiin 48 665 yksinyrittäjälle. Kunnilta haettava yksinyrittäjätuki on jo päättynyt eikä se jatku. Yksinyrittäjät voivat siis jatkossa saada kustannustukea Valtiokonttorista.Tuen enimmäismäärä nousee miljoonaan euroonTuen enimmäismäärä kasvaa, mikä vastaa erityisesti isojen yritysten tarpeisiin. Yritys voisi saada tukea miljoona euroa, kun aiemmilla hakukierroksilla yläraja on ollut 500 000 euroa.Jo myönnetyt tuet huomioidaan kustannustuen määrässä siten, että samojen Euroopan komission tilapäisten valtiontukisääntöjen mukaan myönnetyt tuet yhteenlaskettuina eivät ylitä 1,8 miljoonaan euroa. Aiemmin katto on ollut 800 000 euroa. Uusi yläraja perustuu komission päätökseen nostaa tuen yrityskohtaisia enimmäismääriä.Kustannustuki on yksi keino tukea yrittäjiä koronakriisissäKustannustuki on yrityksille suoraa tukea, jota ei tarvitse maksaa takaisin. Tuki olisi edelleen korvaus yrityksen joustamattomista kustannuksista ja palkkamenoista, mutta sillä ei korvata liikevaihdon laskemista. Kustannustuen ensimmäinen hakukierros järjestettiin heinä-elokuussa ja toinen hakukierros on käynnissä 26.2.2021 klo 16.15 saakka. Tuen kolmannen hakukierroksen budjetti täsmentyy.Kustannustuki on yksi hallituksen keinoista tukea yrityksiä koronatilanteessa. Aiemmin käytössä olleilla Business Finlandin ja ELY-keskusten koronatuilla yritykset pystyivät kehittämään ja suuntaamaan toimintaansa uudelleen koronatilanteessa. Muita keinoja ovat muun muassa Business Finlandin tutkimus-, kehitys- ja innovaatiolaina, Finnveran takaukset ja Teollisuussijoitus Oy:n rahoitusohjelmat, joiden haku on edelleen meneillään. Hallitus esittää myös jatkoa yrittäjien oikeudelle saada työmarkkinatukea koronaviruspandemian takia. Aiemmin ovat olleet käytössä myös ravitsemusalan erityistuki sekä yksinyrittäjätuki.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Hallitus käsitteli iltakoulussaan keskiviikkona 17. helmikuuta Ahvenanmaahan liittyviä asioita. Ahvenanmaan itsehallinto täyttää tänä vuonna sata vuotta, ja hallitus on alkanut valmistella merkkivuoden tapahtumia valtioneuvoston kanslian johdolla. Iltakoulussa Ahvenanmaan maakunnan hallituksen edustajat kertoivat Ahvenanmaan hallinnollisesta ja taloudellisesta rakenteesta sekä antoivat yleiskatsauksen maakunnan tilanteesta.Hallitus ja maakuntahallitus kävi myös läpi hallitusohjelman Ahvenanmaahan liittyvien kirjausten valmistelutilannetta ja muita ajankohtaisia asioita. 
 
Iltakoulussa painotettiin hyvää ja toimivaa yhteydenpitoa ja yhteistyötä Suomen hallituksen ja Ahvenanmaan maakunnan hallituksen välillä.  

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Asialistaan saattaa tulla muutoksia ennen istuntoa.Valtioneuvoston kansliaElina Normo, istuntoasiainneuvos p. 0295 160 885
– Ministerityöryhmän pääsihteerin vaihdosUlkoministeriöPasi-Heikki Vaaranmaa, lähetystöneuvos p. 0295 351 700
– Valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle EU:n sekä Kiinan kansantasavallan välisen investointisopimuksen neuvottelemisestaOikeusministeriöLena Andersson, lainsäädäntöneuvos p. 0295 150 244
– Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rikoslain muuttamisestaSisäministeriöAnne Ihanus, lainsäädäntöneuvos p. 0295 421 608
– Valtioneuvoston päätös rajavalvonnan väliaikaisesta palauttamisesta sisärajoille tehdyn päätöksen voimassaolon jatkamisesta
– Valtioneuvoston päätös rajanylityspaikkojen liikenteen rajoittamisesta tehdyn päätöksen voimassaolon jatkamisestaValtiovarainministeriöKarri Safo, hallitusneuvos p. 0295 530 223
– Valtiovarainministeriön erityisasiantuntijan määrääminen valtioneuvoston esittelijäksiAntero Toivainen, hallitusneuvos p. 0295 530 098
– Valtioneuvoston asetus tuloveroja koskevan kaksinkertaisen verotuksen välttämiseksi ja veron kiertämisen estämiseksi Saksan kanssa tehdyn sopimuksen muuttamista koskevasta pöytäkirjastaMaa- ja metsätalousministeriöMika Saari, lainsäädäntöneuvos p. 0295 162 134
– Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi maatalouden rakennetuista annetun lain 18 §:n sekä porotalouden ja luontaiselinkeinojen rakennetuista annetun lain 41 §:n muuttamisestaMarkus Lounela, lainsäädäntöneuvos p. 0295 162 052
– Valtioneuvoston asetus biomassojen ravinteiden kierrätystä edistävään tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaan sekä investointeihin vuosina 2016—2018 ja 2020—2022 myönnettävästä valtionavustuksesta annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisestaJukka Mirvo, vanhempi hallitussihteeri p. 0295 162 468
– Maaseutupolitiikan neuvoston asettaminen toimikaudeksi 1.3.2021—31.12.2025Liikenne- ja viestintäministeriöJussi Luomajärvi, yksikön johtaja, hallintojohtaja p. 0295 342 471
– Liikenne- ja viestintäministeriön virkamiehen määrääminen valtioneuvoston esittelijäksiSini Wirén, yksikön johtaja, viestintäneuvos p. 0295 342 532
– Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi merilain 1 luvun ja alusrekisterilain muuttamisesta
– Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi liikenteen palveluista annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta, laivaväestä ja aluksen turvallisuusjohtamisesta annetun lain 13 §:n väliaikaisesta muuttamisesta sekä liikenteen palveluista annetun lain väliaikaisesta muuttamisesta annetun lain sekä laivaväestä ja aluksen turvallisuusjohtamisesta annetun lain 13 §:n väliaikaisesta muuttamisesta annetun lain kumoamisestaMari Suominen, neuvotteleva virkamies p. 0295 342 306
– Valtioneuvoston asetus kansainvälisiä rautatiekuljetuksia koskevan yleissopimuksen (COTIF) vaarallisten aineiden rautatiekuljetuksia koskevan liitteen C (RID) luvun 1.5 mukaisesta monenkeskisestä sopimuksesta RID 1/2021
– 1) Valtioneuvoston asetus vaarallisten tavaroiden kansainvälisistä tiekuljetuksista tehdyn sopimuksen (ADR) liitteen A 1.5 luvun 1.5.1 kohdan mukaisesta monenkeskisestä sopimuksesta M333 2) Valtioneuvoston asetus vaarallisten tavaroiden kansainvälisistä tiekuljetuksista tehdyn sopimuksen (ADR) liitteen A 1.5 luvun 1.5.1 kohdan mukaisesta monenkeskisestä sopimuksesta M334Työ- ja elinkeinoministeriöJan Hjelt, hallitusneuvos p. 0295 048 940
– Valtioneuvoston asetus julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun valtioneuvoston asetuksen 24 §:n väliaikaisesta muuttamisestaHanna Hämäläinen, neuvotteleva virkamies p. 0295 047 060
– Työ-, koulutus- ja elinkeinoasiain neuvoston jäsenten nimeäminen toimikaudeksi 22.2.2021 – 21.2.2024Eeva Vartio, hallitussihteeri p. 0295 047 082
– Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työttömyysturvalain 11 luvun väliaikaisesta muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisestaEmmi Äijälä, hallitussihteeri p. 0295 047 216
– Valtioneuvoston asetus elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksista annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisestaSosiaali- ja terveysministeriöEssi Rentola, johtaja p. 0295 163 155
– Hallituksen esitys eduskunnalle sosiaaliturvasta Japanin kanssa tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksiAnni-Riitta Virolainen-Julkunen, lääkintöneuvos p. 0295 163 324
– Valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle komission ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi Euroopan tautien ehkäisy- ja valvontakeskuksen perustamisesta annetun asetuksen (EY) N:o 851/2004 muuttamisestaArita Kaario, vanhempi hallitussihteeri p. 0295 163 522
– Sosiaali- ja terveysministeriön johtajan viran täyttäminenAnu Kangasjärvi, hallitussihteeri p. 0295 163 224
– Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sairausvakuutuslain väliaikaisesta muuttamisestaJoni Rehunen, erityisasiantuntija p. 0295 163 435
– Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi väliaikaisista poikkeuksista työttömyysturvalakiin covid-19-epidemian vuoksi annetun lain 4 §:n muuttamisesta

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Terveet tilat 2028 -ohjelman ajankohtaiset asiat ja hallitusohjelman sisäilmakirjausten eteneminen olivat aiheena keskiviikkona 17. helmikuuta järjestetyssä parlamentaarisessa keskustelutilaisuudessa. Tilaisuudessa puheenvuoron käyttivät kuntaministeri Sirpa Paatero, opetusministeri Jussi Saramo, tiede- ja kulttuuriministeri Annika Saarikko, sosiaali- ja terveysministeri Aino-Kaisa Pekonen, perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru sekä ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen.Puheenvuoroissa korostuivat sisäilma-alaan liittyvän osaamisen ja tutkimuksen merkitys. Osaamista tulee kehittää ja lisätä eri osa-alueilla – esimerkiksi terveellisten ja laadukkaiden tilojen hankintataidoissa on parannettavaa. Riittävillä resursseilla ja muun muassa tutkitun tiedon lisäämisellä on mahdollista viedä eteenpäin Terveet tilat 2028 -ohjelmaa ja hallitusohjelman sisäilmakirjauksia. Tahtotilana on yhdessä edistää julkisten rakennusten sisäilmaongelmien korjaamista ja parantaa tilojen käyttäjien ja sisäilmasta oireita saavien huomioon ottamista. On tärkeää kuulla tilojen käyttäjien kokemuksia. Ohjelman toivottiin tuottavan selkeitä ohjeistuksia. Tähän vastataan muun muassa hiomalla Terveet tilat -toimintamallia käytännönläheisemmäksi.Terveet tilat 2028 -ohjelma ylläpitää säännöllistä keskusteluyhteyttä eduskuntaan. Aika ajoin järjestettävien parlamentaaristen keskustelutilaisuuksien lisäksi ohjelman sihteeristön edustajat käyvät tarkastusvaliokunnan ja ympäristövaliokunnan kuultavina pyydettäessä. Myös eduskunnan kansanedustajien sisäilmaryhmän kokouksissa sihteeristö vierailee säännöllisesti. Tämän lisäksi ohjelman toteutuksesta raportoidaan vuosittain hallituksen vuosikertomuksessa. Terveet tilat 2028 -ohjelma etenee kohti 10-vuotista tavoitettaanHallituksen 10-vuotista toimintaohjelmaa toteuttavissa ministeriöissä on käynnissä runsaasti toimia ohjelman tavoitteen saavuttamiseksi. Ministeriöissä on valmisteilla muun muassa selvityksiä ja ohjeistuksia ohjelman eri osa-alueilta.Ohjelman yhteisenä ponnistuksena julkaistiin lokakuussa 2020 Terveet tilat -toimintamalli kuntien hyödynnettäväksi sisäilmaongelmien ratkaisemiseen ja niiden ennalta ehkäisyyn. Terveet tilat 2028 -ohjelman toimenpiteiden vaikuttavuutta seurataan sen toimikauden ajan. Ohjelman ensimmäinen vaikuttavuusarviointi käynnistetään kevään 2021 aikana. Vaikuttavuusarviointi toistetaan säännöllisesti ohjelman tavoitteiden toteutumisen seuraamiseksi.Suuret lainsäädäntöuudistukset ja hankkeet tukevat Terveet tilat 2028 -ohjelmaaSen lisäksi, että Terveet tilat 2028 -ohjelma etenee mukana olevissa ministeriöissä lukuisin toimenpitein, ohjelma huomioi muut käynnissä olevat hankkeet ja uudistukset. Ympäristöministeriössä maankäyttö- ja rakennuslain kokonaisuudistus etenee pian lausuntokierrokselle. Sosiaali- ja terveysministeriössä käynnissä olevassa sosiaaliturvauudistuksessa on tarkoitus selvittää diagnostisten kriteerien lisäksi myös toimintakykyyn liittyvien kriteerien käyttöä. Suomen ensimmäisen kansallisen julkisten hankintojen strategian toimeenpano on aloitettu valtiovarainministeriön johdolla. Lisäksi valtiovarainministeriö on käynnistänyt hankkeen, jossa muodostetaan kokonaiskuva kaikista kuntien ja kuntakonsernien omistamista tiloista sekä luodaan tietokanta ja malli kiinteistö- ja rakennustietojen ylläpidolle. Näiden hankkeiden tuottamaa tietoa hyödynnetään Terveet tilat 2028 -ohjelman toteuttamisessa. 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Liikenne- ja viestintäministeriön kansliapäällikkö Harri Pursiainen ei hae jatkoa virkakaudelleen. Pursiainen jätti hakemuksensa kansliapäälliköksi viran tultua hakuun 18.1. Hän veti hakemuksensa pois 16.2.”Olen palvellut valtiota lähes 42 vuotta. Tulin lopulta siihen tulokseen, että nyt on hyvä hetki lopettaa virkatyöt”, Pursiainen sanoo.Liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka kiittää Pursiaista työtoveruudesta ja urasta isänmaan palveluksessa.”Harri Pursiainen on 1990-luvulta alkaen johdattanut Suomea maailman kärkeen ja miljardiluokan menestykseen viestintäverkoissa. Kansliapäällikkönä hän on legenda, jota kaikki arvostavat, ministeri ensimmäisenä”, toteaa ministeri Harakka.”Pursiaisen vetäytyminen on meille menetys. Toivon, että hän voi edelleen antaa osaamistaan ja kokemustaan toimialan käyttöön.”Harri Pursiainen on työskennellyt liikenne- ja viestintäministeriön kansliapäällikkönä kesäkuusta 2006.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Opiskelijavalintauudistuksen tavoitteena on sujuvoittaa korkeakoulutukseen siirtymistä ja tehostaa opiskelupaikkojen kohdentumista. Opetus- ja kulttuuriministeriön tilaamassa seurantatutkimuksessa Palkansaajien tutkimuslaitoksen (PT) ja Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (VATT) tutkijat selvittävät, onnistuiko uudistus tavoitteissaan. Tutkimus valmistuu keväällä 2022. Nyt julkaistavassa väliraportissa esitetään väliaikatietoja tutkimuksesta.Vuosina 2020–2022 toteutettavassa tutkimushankkeessa tavoitteena on arvioida, miten uudistus on onnistunut korkeakoulutukseen siirtymisen nopeuttamisessa. Lisäksi selvitetään uudistuksen vaikutuksia korkeakoulupaikkojen tasa-arvoiseen ja yhdenvertaiseen jakautumiseen.Nyt julkaistu väliraportti keskittyy hakukäyttäytymisen ja opiskelijoiden valikoitumisen muutoksien kuvailuun vuosina 2015–2020. Väliraportissa käytetty aineisto sisältää vasta yhden uudistuksen jälkeisen vuoden.Tutkijat korostavat, että tässä vaiheessa on syytä pidättäytyä pitkälle menevien johtopäätöksien tekemisestä. Tulokset kuvailevat uudistuksen jälkeistä tilannetta, mutta havaitut muutokset eivät välttämättä johdu valintauudistuksesta, vaan taustalla voi muita ajassa muuttuvia tekijöitä. Esimerkiksi koronaepidemia ja korkeakoulujen lisäpaikat vaikuttanevat valikoitumiseen.– Väliraportti kokoaa ja yhdistää erittäin hyvin korkeakoulutukseen siirtymisen nopeuden, tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden näkökulmia. Tutkimustiedon karttuessa korkeakoulujen tulee tarkastella näitä kaikkia opiskelijavalintakäytäntöjä edelleen kehittäessään. Raportti tukee osaltaan korkeakoulutuksen saavutettavuussuunnitelman valmistelua, sanoo tiede- ja kulttuuriministeri Annika Saarikko.Vuosina 2018–2020 toteutetun opiskelijavalintauudistuksen myötä korkeakoulut ovat siirtyneet valitsemaan enemmistön opiskelijoistaan todistusvalinnan kautta ala- tai ohjelmakohtaisten valintakokeiden sijaan. Ammattikorkeakoulut ovat ottaneet käyttöön yhteisen valintakokeen ja yliopistoissa on yhä enemmän siirrytty oppiaineiden yhteisiin valintakokeisiin. Lisäksi valintakokeiden sisältöä on pyritty uudistamaan siten, etteivät kokeet enää vaatisi pitkäkestoista valmistautumista.Entistä useampia hakukohteitaEräs opiskelijavalintauudistuksen hyödyistä on, että hakijat voivat hakea eri paikkakunnilla sijaitseviin hakukohteisiin valmistautumatta useisiin valintakokeisiin ja matkustamatta pääsykokeisiin eri paikkakunnille.Tutkimuksen perusteella haettujen kohteiden määrä kasvoi hieman (keskimäärin 3,0 paikasta 3,4 paikkaan vuosien 2017 ja 2020 välillä). Etenkin nuoret alle 23-vuotiaat ovat alkaneet hakea useampiin hakukohteisiin.Haettujen alojen määrässä näkyy selvä muutos vuonna 2020. Vuodesta 2015 jatkunut lasku haettujen koulutusalojen määrässä päättyi ja entistä useampi hakee kolmelle tai useammalle alalle.Hakupaineet kohdistuvat eri aloilleOpiskelijavalintauudistus vaikuttaa myös hakemusten jakaantumiseen eri alojen ja hakukohteiden välillä. Ammattikorkeakouluissa trendi on ollut useimmilla aloilla viime vuosina laskeva. Merkittävintä lasku on ollut terveys- ja hyvinvointialoilla, joiden osuus hakemuksista laski 27 prosentista 21 prosenttiin viimeisen kolmen vuoden aikana.Yliopistoissa on tapahtunut merkittävää kasvua erityisesti kaupan ja hallinnon, oikeustieteiden ja lääketieteen aloilla. Vuosina 2018–2020 oikeustieteiden ja lääketieteen hakemusosuudet ovat jopa kaksinkertaistuneet aiempaan verrattuna.Lisää nuorempia opiskelijoitaOpiskelijavalintauudistuksen tavoitteena on sujuvoittaa korkeakoulutukseen siirtymistä ja tehostaa opiskelupaikkojen kohdentumista. Vuonna 2020 yhä useampi hakijoista sai tarjouksen opiskelupaikasta ammattikorkeakoulussa tai yliopistossa. Paikan vastaanottaneiden määrä kasvoi maltillisemmin.Molemmilla koulutussektoreilla opiskelupaikan vastaanottaneiden keski-ikä oli ollut kasvussa, mutta kasvu näyttää pysähtyneen yliopistoissa vuonna 2018 ja ammattikorkeakouluissa vuonna 2020. 19-vuotiaiden ja tätä nuorempien osuus kasvoi selvästi vuonna 2020. Yliopistossa kasvu koskee myös 20-vuotiaita, mutta 21- ja 22-vuotiaiden ikäryhmien osuudet pienenivät.Todistusvalinnan kautta valitut opiskelijat ovat koepisteillä valittuja opiskelijoita nuorempia. Todistusvalinnan kautta valitaan erityisen paljon alle 21-vuotiaita. Koepisteillä valituista opiskelijoista 40 prosenttia on yli 25-vuotiaita.Miesopiskelijoiden osuudessa kasvuaYli puolet korkeakouluopiskelijoista on naisia. Naisten osuus opiskelupaikan vastaanottaneista kasvoi vuoteen 2019 asti, jolloin se saavutti 55 prosentin tason. Vuonna 2020 uusien naisopiskelijoiden osuudessa on havaittavissa laskua. Lasku on ollut selvempää ammattikorkeakouluissa, joissa naisten osuus paikan vastaanottaneista supistui 1,5 prosenttiyksiköllä edellisvuoteen verrattuna.Opiskelijavalintauudistuksen vaikutuksia on vielä hankala arvioida. Ammattikorkeakoulujen tapauksessa pieni enemmistö (53 %) todistuksella valituista ja paikan vastaanottaneista on naisia, kun taas pieni enemmistö (51 %) koepisteillä valituista ja paikan vastaanottaneista on miehiä. Yliopistosektorilla naisilla on puolestaan enemmistö molemmissa ryhmissä, mutta naisten osuus on suurempi (58 %) koepistekiintiön kautta paikan vastaanottaneissa kuin todistuskiintiön kautta paikan vastaanottaneissa (54 %).Opiskelijavalintauudistuksen seurantatutkimuksen väliraportti

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Apulaisprofessori Venla Bernelius luovutti selvityksensä Koulutuksellinen tasa-arvo, alueellinen ja sosiaalinen eriytyminen ja myönteisen erityiskohtelun mahdollisuudet opetusministeri Jussi Saramolle keskiviikkona 17.2. Selvityksestä ilmenee, että sosioekonomisen taustan merkitys on korostunut 2000 -luvulla osaamisen ja oppimisen taustatekijänä.Jos kehitys säilyy nykyisen kaltaisena, riskinä on peruskoulun eriarvoistuminen tavalla, jossa lasten perhetaustan vaikutus tulevaisuuden mahdollisuuksiin voimistuu entisestään. Vaikka tyttöjen osaaminen on keskimäärin parempaa kuin poikien, on heikosta sosioekonomisesta perhetaustasta tuleva tyttö osaamisessaan keskimäärin puolen kouluvuoden osaamisen verran jäljessä vahvan sosioekonomisen perhetaustan omaava poika.– On huolestuttavaa, kuinka vahvasti perheiden väliset erot vaikuttavat oppimistuloksiin jo varhaiskasvatusikäisten lasten välillä. Tällä hetkellä jokaisen oma lähikoulu kuuluu Suomessa vielä maailman parhaiden koulujen joukkoon – siitä on pidettävä kiinni ja pysäytettävä alueiden välisten erojen kasvu. Kaikkien koulujen tulee pysyä jatkossakin yhtä laadukkaina ja vetovoimaisina niin oppilaille kuin opettajille. Koulutuksen epätasa-arvon estäminen on aika nostaa etusijalle, opetusministeri Jussi Saramo toteaa.Selvityksen mukaan koulutuksellinen epätasa-arvo tihenee erityisesti kaupunkiseutujen naapurustoissa, joissa on paljon köyhyyttä tai sosiaalisia ongelmia. Alueelliset erot näkyvät sekä henkilökunnan kasvavana työkuormana että lasten korostuneena tuen tarpeena ja heikompina kouluvalmiuksina.Tällä hetkellä jo reilusti yli kolmannes kouluikäisistä lapsista ja nuorista asuu yli 100 000 asukkaan kaupungeissa. Yksin Helsingin, Espoon ja Vantaan alueella asuu yli puolet kaikista vieraskielisistä kouluikäisistä. Koulutuksen kansallinen tulevaisuus ja maahanmuuttotaustaisen väestön kiinnittyminen suomalaiseen koulutusjärjestelmään ja työmarkkinoille ratkaistaan yhä suuremmalta osin kaupungeissa.-Selvityksen viesti tasa-arvorahan vaikutuksista on olennaisen tärkeä koulutuksen kehittämiselle. Tätä työtä viemme vahvasti eteenpäin Oikeus oppia -ohjelmassa. Parhaillaan kuntien haettavana on 67,2 miljoonaa euroa opetuksen tasa-arvon ja laadun kehittämiseen, opetusministeri sanoo.Selvittäjät toteavat, että tasa-arvoa vahvistavien ratkaisujen pohjaksi tarvitaan kattavaa ja systemaattista seurantatietoa lasten ja nuorten perhetaustojen ja kielitaustan yksikkökohtaisesta eriytymisestä. Tällä hetkellä kansallisia ja paikallisia toimia jarruttaa osin tiedon puute. Huomio on kiinnitettävä koulujen ja päiväkotien kannalta merkittävimmälle alueellisen eriytymisen tasolle, eli koulun tai päiväkodin lähialueeseen tai oppilasalueeseen.Venla Berneliuksen selvitys on tilattu Oikeus oppia –ohjelman työryhmätyön taustaksi ja tutkimukselliseksi pohjaksi. Selvitykseen sisältyy myös suosituksia jatkokehittämiseksi. Apulaisprofessori Berneliuksen lisäksi selvityksen laatimiseen on osallistunut väitöskirjatutkija Heidi Vartiainen Huilla Helsingin yliopistosta.selvityshenkilö Venla Bernelius, puh. 050 415 4865opetusneuvos Minna Polvinen (OKM), puh. 02953 30262_ _ _Koulutuksellinen tasa-arvo, alueellinen ja sosiaalinen eriytyminen ja myönteisen erityiskohtelun mahdollisuudetOikeus oppia –ohjelmaTasa-arvon ja laadun kehittämisen avustushaku-tiedote

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Opetus- ja kulttuuriministeriö vauhdittaa jatkuvaa oppimista lähes 20 miljoonan euron uusilla avustuksilla. Osaamista uudistamalla vastataan työelämän murrokseen, jota koronakriisi on entisestään nopeuttanut. Lisärahoituksesta työikäisten osaamiseen päätettiin viime vuoden neljännessä lisätalousarviossa. Jo aiemmin kesällä ministeriö myönsi liki 40 miljoonaa euroa jatkuvaa oppimista tukeville hankkeille ja kokeiluille.Jatkuvan oppimisen uudistuksessa tarkoituksena on auttaa ihmisiä osaamisen kehittämisessä, parantaa osaavan työvoiman saatavuutta ja tukea työllistymistä. Opetus- ja kulttuuriministeriö myönsi avustuksia jatkuvan oppimisen uudistusta tukeville 79 hankkeelle yhteensä 19,8 miljoonaa euroa. Hankkeet vastaavat työelämän murroksiin, helpottavat koronakriisistä toipumista ja tukevat osaavan työvoiman saatavuutta alueilla. Osaamistarpeisiin vastaamiseksi toteutetaan lyhytkestoisia koulutuksia, joihin myönnettiin avustuksina yhteensä 8,9 miljoonaa euroa. Lyhytkestoisilla koulutuksilla vastataan erityisesti ohjelmisto- ja teknologia-alan osaajapulaan. Lisäksi avustuksia myönnettiin koulutuksiin, jotka liittyivät ilmaston kannalta kestävän rakennemuutoksen ”vihreään siirtymään” sekä digitalisaation, teköälyn ja robotiikan hyödyntämiseen. Koulutukseen vähemmän osallistuvien ns. aliedustettujen ryhmien osallistumisen lisäämiseksi myönnettiin 8,2 miljoonaa euroa, jolla kehitetään ja toteutetaan muun muassa palveluihin ohjaavaa hakevaa toimintaa, työ- ja opiskeluvalmiuksia edistäviä opintoja sekä koulutuksen tukitoimia. Työllisyyden kuntakokeiluja tuetaan 2,7 miljoonalla eurolla. Seitsemässätoista hankkeessa järjestetään työllistymistä tukevia opintoja sekä sujuvoitetaan palveluja ja työllistymistä. Rahoitusta myönnettiin etenkin uusille ja laajeneville kuntakokeilualueille. Tukea saaneista hankkeista 31 on ammatillisen koulutuksen järjestäjän, 28 korkeakoulujen ja 20 vapaan sivistystyön oppilaitosten hakemia. Avustuksista päätettäessä hankehakemuksia arvioivat opetus- ja kulttuuriministeriö ja työ- ja elinkeinoministeriö. Arvioinnissa kuultiin myös ELY-keskuksia. Jatkuvan oppimisen uudistusta ohjaavat parlamentaariset linjaukset valmistuivat joulukuussa 2020. Alkuvuodesta valmistellaan yksityiskohtaisempi etenemissuunnitelma uudistuksen toteuttamiselle. Indikaattorien avulla seurataan jatkuvaan oppimiseen kytkeytyvien ilmiöiden kehitystä ja arvioidaan uudistusten toteutumista.Jatkuvan oppimiseen avustukset: avustusten saajat ja myönnetyt avustukset Jatkuvan oppimisen uudistus

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Savukkeiden matkustajatuonti väheni viime vuonna 58 prosenttia ja nuuskan 38 prosenttia, ilmenee viranomaisten teettämästä haastattelututkimuksesta. Lasku selittyy koronapandemiasta johtuvalla matkustamisen vähentymisellä.Suomalaiset matkustajat toivat Suomeen viime vuonna noin 167 miljoonaa savuketta ja noin 9,3 miljoonaa rasiaa nuuskaa. Savukkeiden matkustajatuonti väheni 58 prosenttia ja nuuskarasioiden 38 prosenttia toissa vuodesta.Matkustajatuonnin määrän lasku selittyy pitkälti koronapandemiasta ja matkustusrajoituksista johtuvalla matkustamisen vähentymisellä. Tutkimuksessa matkalta palanneiden määrä oli noin kolmannes (31 prosenttia) vuoden 2019 määrästä. Maahan palanneista matkustajista 14 prosenttia toi mukanaan savukkeita ja 6 prosenttia nuuskaa.Matkustajatuontitutkimuksen tulokset eivät mittaa ammattimaista laitonta maahantuontia.Savukkeiden tuontia on seurattu kyselyssä vuodesta 2006 alkaen. Seurantajakson aikana matkustajatuonti on vähentynyt. Korkeimmillaan matkustajatuonti oli runsaat 800 miljoonaa savuketta vuonna 2008.Nuuskan matkustajatuontia tiedusteltiin kyselyssä ensimmäisen kerran vuonna 2009. Seurantajakson aikana nuuskan matkustajatuonti on ollut kasvussa ja tuontimäärä oli korkeimmillaan vuonna 2018, noin 17,5 miljoonaa rasiaa. Eniten savukkeita ostetaan laivalta, nuuskaa RuotsistaSavukkeiden ostopaikat jakautuivat kyselyn mukaan seuraavasti:laivan myymälä: 88 miljoonaa savuketta (53 % matkustajien tuomista savukkeista)Viro: 17 miljoonaa savuketta (10 %)Venäjä: 8 miljoonaa savuketta (4 %)Latvia: 4 miljoonaa savuketta (3 %)jokin muu EU-maa: 20 miljoonaa savuketta (12 %)lentokenttä: 9 miljoonaa savuketta (5 %)muu ostopaikka: 22 miljoonaa savuketta (13 %).Nuuskan ostopaikat jakautuivat kyselyn mukaan seuraavasti:Ruotsi: 7,6 miljoonaa rasiaa (82 % matkustajien tuomista nuuskarasioista)laivan myymälä: 1,6 miljoonaa rasiaa (17 %)muu ostopaikka: 0,1 miljoonaa rasiaa (1 %).Omaan ja toisen käyttöönMatkustajista 62 prosenttia toi savukkeet omaan käyttöön, 28 prosenttia jonkun toisen käyttöön ja 10 prosenttia sekä omaan että toisen käyttöön. Matkustajista 23 prosenttia ilmoitti tuoneensa kerralla enemmän kuin yhden kartongin savukkeita.Nuuskan matkustajatuonnissa 80 prosenttia matkustajista sanoi tuoneensa nuuskarasiat omaan käyttöön, 8 prosenttia jonkun toisen käyttöön ja 12 prosenttia sekä omaan että toisen henkilön käyttöön. Nuuskaa tuotiin laskennallisesti keskimäärin 925 grammaa (noin 40 rasiaa) kerralla paluuta kohden. Tuodut nuuskamäärät vaihtelivat suuresti muutamasta kymmenestä grammasta useisiin kiloihin.Menetelmänä puhelinhaastatteluMatkustajatuontia seurataan viikoittain Kantar TNS:n toteuttamilla puhelinhaastatteluilla, joihin valitaan joka viikko satunnaisotannalla 500 yli 15-vuotiasta suomalaista (pois lukien Ahvenanmaa). Tarkasteluajanjakson tiedot perustuvat näin ollen yli 26 000 yhteydenottoon. Vuonna 2020 haastatelluista noin 900 henkilöä oli käynyt ulkomailla ja vastasi kyselyyn. Haastattelussa selvitetään tupakkatuotteiden matkustajatuontia kahden edellisen viikon aikana. Satunnaisotannalla saadut vastaukset yleistetään väestötasolle siten, että kunkin väestöryhmän vastaukset kuvaavat sen väestöryhmän kokoa. Matkustajatuontitulosten vaihteluväli on savukkeiden osalta vuositasolla +/– 50 miljoonaa kappaletta ja nuuskan osalta +/– 3,5 miljoonaa rasiaa (95 prosentin luottamustasolla). Matkustajatuontiseurantatutkimuksen teettivät sosiaali- ja terveysministeriö ja valtiovarainministeriö.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Suomen metsäkeskuksen toimintaa ohjaa ja valvoo johtokunta, jossa on seitsemän jäsentä yhteiskunnan eri aloilta. Jäsenet johtokuntaan nimeää maa- ja metsätalousministeriö (MMM) aina neljäksi vuodeksi kerrallaan. MMM on nyt nimennyt Suomen metsäkeskukselle uuden johtokunnan toimikaudelle 1.3.2021-28.2.2025.Johtokunnan kokoonpano on 1.3.2021 alkaen seuraava (suluissa varajäsen):Maa- ja metsätalousministeriön edustajina: 
maatalousneuvos Taina Vesanto, MMM
(pääjohtaja Johanna Buchert, Luonnonvarakeskus)Metsänomistajien edustajina: 
metsäjohtaja Juha Hakkarainen, Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliitto MTK r.y. (metsäasiantuntija Lea Jylhä, Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliitto MTK r.y.)                             Puuta jalostavan teollisuuden edustajina:
metsäjohtaja Karoliina Niemi, Metsäteollisuus ry
(toimitusjohtaja Kai Merivuori, Sahateollisuus ry)Metsäalan yrittäjien ja alueiden edustajina:
koneyrittäjä Mika Jormakka, Parikkala
(toimitusjohtaja Teemu Tolppa, Kone-Yijälä Oy, Jämsä)Metsäalan yhteistyötahojen edustajina:
ylijohtaja Ari Niiranen, Pohjois-Karjalan elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskus
(maakuntajohtaja Marko Korhonen, Pohjois-Savon liitto)johtava asiantuntija Eeva Hellström, Sitra
(ylijohtaja Pekka Rehn, digi- ja väestötietovirasto)Henkilöstön edustajina:
metsäneuvoja Jyrki Vuorenmaa
(metsätilarakenteen asiantuntija Jukka Matilainen)Johtokunnan puheenjohtajaksi nimettiin edelleen johtava asiantuntija Eeva Hellström ja varapuheenjohtajaksi metsäjohtaja Juha Hakkarainen.Suomen metsäkeskuksen tehtävänä on toimeenpanna metsälainsäädäntöä sekä kerätä ja jakaa metsiä koskevaa tietoa. Tehtävänä on näin edistää metsien kestävää hoitoa ja käyttöä, metsien monimuotoisuuden säilyttämistä sekä metsiin perustuvia elinkeinoja. Metsäkeskuksen johtokunta päättää keskuksen keskeisistä strategisista linjauksista ja toiminta- ja taloussuunnitelmasta, vahvistaa vuotuisen talousarvion ja tilinpäätöksen, hyväksyy toimintakertomuksen sekä tekee maa- ja metsätalousministeriölle esityksen Kemeran määrärahojen tarpeesta ja kohdentamisesta eri toimenpiteille.

Lähde: Valtioneuvosto.fi