NordenBladet — Hallitus esittää, että laivaväen määräaikaisten pätevyyskirjojen ja lisäpätevyystodistusten voimassaoloa pidennettäisiin koronaepidemiasta aiheutuneen tilanteen vuoksi. Lisäksi jatkettaisiin poikkeusta, jonka perusteella olisi mahdollista saada erivapaus aluksella vaaditusta lisäpätevyydestä. Poikkeukset olisivat väliaikaisia.Hallitus antoi esityksen asiaa koskevien lakien muuttamisesta 18. helmikuuta 2021.Esityksen mukaan viimeistään 30.6.2021 päättyvien pätevyyskirjojen ja lisäpätevyystodistusten voimassaolo jatkuisi ilman erillistä hakemusta kuusi kuukautta siitä ajankohdasta, jolloin niiden voimassaolo päättyy. Samana ajanjaksona Liikenne- ja viestintävirasto voisi laivaisännän hakemuksesta myöntää erivapauden lisäpätevyyttä koskevasta vaatimuksesta. Pätevyydet ja erivapaudet vanhenisivat siten 30.12.2021 mennessä.Laivaväen pätevyyksiä koskevilla muutoksilla pyritään turvaamaan merenkulun jatkuvuus ja merenkulkuun liittyvien elinkeinojen harjoittaminen koronaepidemian aiheuttamissa poikkeuksellisissa tilanteissa. Muutoksilla pyritään myös turvaamaan riittävä pätevien merenkulkijoiden määrä epidemian aikana.Samassa yhteydessä esitetään muutettavaksi liikenteen palveluista annetun lain merimieslääkäreitä ja rautatielääkäreitä koskevia kelpoisuusvaatimuksia. Vaatimuksia täsmennettäisiin siten, että kelpoisuutta ei voisi saada henkilö, jonka oikeuksia toimia lääkärin ammatissa on rajoitettu tavalla, joka rajoittaa toimimista rautatielääkärinä tai merimieslääkärinä.Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian. Liikenteen palveluista annetun lain 109 a § ja laivaväestä ja aluksen turvallisuusjohtamisesta annetun lain 13 §:n 4 momentti olisivat voimassa 30.6.2021 saakka.Mitä seuraavaksi?Hallituksen nyt eduskunnalle antamasta esityksestä käydään täysistunnossa lähetekeskustelu, jonka ajankohta ilmoitetaan eduskunnan verkkosivuilla (tulevia täysistuntoja).Lähetekeskustelun jälkeen esitys siirtyy liikenne- ja viestintävaliokuntaan, jonka mietinnön valmistuttua asian käsittely jatkuu täysistunnossa.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Valtiovarainministeriö selvitti digipalvelulain toimeenpanon edistymistä. Tulosten perusteella digitaalisten palvelujen järjestäminen ja saavutettavuus ovat selvästi edistyneet vuoden aikana. Tehtävää lain velvoitteiden toimeenpanemiseksi riittää edelleen. Tavoite on, että mahdollisimman monella olisi mahdollisuus asioida viranomaisen kanssa digikanavassa saavutettavasti.Valtiovarainministeriö teki vuodenvaihteessa 2020–2021 kyselyn lain digitaalisten palvelujen tarjoamisesta (306/2019,”digipalvelulaki”) toimeenpanosta. Kysely suunnattiin lain soveltamisalaan kuuluville organisaatioille ja sillä kerättiin ajankohtaista tietoa lain toimeenpanon etenemisestä. Kyselyyn saatiin vastauksia yhteensä 218 kappaletta. Kysely tehtiin ensimmäisen kerran vuosi sitten, jolloin vastuksia saatiin 162 kappaletta.Mahdollisuudet viestiä digikanavassa ja neuvonnan määrä digipalveluun lisääntyiDigitaalisten palvelujen järjestämisen osalta toimeenpano oli edennyt hyvin vuoden aikana. Lähes 80 % vastaajista ilmoitti, että velvoitteet on huomioitu kaikissa tai suurimmassa osassa palveluita. Toimenpiteinä ovat olleet mm. vahvan sähköisen tunnistamisen tarpeen arviointi ja sen käyttöönotto, käytettävyystestaukset sekä uusien toiminallisuuksien kuten Suomi.fi-viestit -palvelun käyttöönotto. Vain 6 % vastaajista ilmoitti, että vaatimuksia ei ole huomioitu yhdessäkään palvelussa. Tulos on merkittävästi parempi verrattuna vuoden takaiseen, jolloin 37 % vastaajista ilmoitti, että vaatimuksia ei ole huomioitu.Vastaajista 76 % ilmoitti, että lain edellyttämä mahdollisuus viestien vastaanottamiseen ja lähettämiseen tietoturvallisesti sähköisesti on olemassa. Muutos edelliseen vuoteen on hyvä, sillä silloin vain 60 %:lla vastaajista löytyi mahdollisuus asiointiin digikanavissa. Lisäksi lain mukaan viranomaisen tulee julkaista yhteystieto, josta saa neuvontaa digipalvelun käyttöön. 82 % vastaajista ilmoitti, että yhteystieto löytyy suurimmasta osasta tai kaikista palveluista ja vain 9 % vastasi, että neuvonnan yhteystietoja ei löydy yhdestäkään palvelusta. Tulos on merkittävä parannus viime vuoteen, jolloin 22 % ilmoitti, ettei yhteystietoa ole. Kansalaisten mahdollisuudet asioida digitaalisesti ja saada apua palveluiden käyttöön ovat siis lisääntyneet.Saavutettavuuspalautetta on annettu vielä vähänSaavutettavuuden kehittämiseksi oli vuoden aikana tehty runsaasti erilaisia toimenpiteitä.  Vastauksissa saavutettavuuden kehittäminen ja ylläpitäminen tunnistettiin jatkuvaksi toiminnaksi ja osaksi digipalvelujen sisältöjen kehittämistä ja uuden sisällön tuottamista.Vain 29 % vastaajista ilmoitti saaneensa saavutettavuudesta palautetta sivustoillaan ja noin 80 % oli tehnyt niiden perustella myös korjauksia. Palaute ei ole johtanut toimenpiteisiin esimerkiksi silloin, kun palaute on ollut myönteistä. Saavutettavuusarvioinnit koettiin hyödyllisiksi toimenpiteiksi. 77% vastanneista organisaatioista oli tehnyt saavutettavuusarvioinnin.Digipalvelulain toimeenpanon tueksi löytyy tukimateriaalia ja koulutuksiaKyselyssä selvitettiin digipalvelulain toimeenpanoon liittyviä tukitarpeita. Vastaajat kaipaisivat yksittäisiin teemoihin liittyviä täsmäinfoja ja tarkistuslistoja velvoitteiden toteutumisen varmistamiseksi.Toisaalta todettiin myös, että materiaalia ja neuvontaa on tarjolla riittävästi, mutta osaamista omassa organisaatiossa niukasti. Jonkin verran toivottiin myös jo julkaistua materiaalia, joten olemassa olevien ohjeistuksien tehokkaaseen viestintään on syytä panostaa edelleen.Ensisijaisena tavoitteena kyselyllä oli saada ajantasaista tietoa siitä, mikä on tilanne digipalvelulain toimeenpanon osalta. Kyselyn tulosten pohjalta voidaan arvioida millaista tukea viranomaiset tarvitsevat lain toimeenpanon edistämiseksi. Mahdollisia tukimuotoja ovat esimerkiksi soveltamissuositukset, koulutukset ja muuta tuki. Lisäksi kyselyllä on toimeenpanoa edistäviä vaikutuksia, sillä se on keino viestiä lain vaatimuksista ja herätellä toimeenpanemaan niitä.Digipalvelulain digipalvelujen järjestämiseen liittyvät velvoitteet astuivat voimaan 1.10.2019 ja ne koskevat kaikkia viranomaisia. Saavutettavuusvaatimukset velvoittavat viranomaisten lisäksi mm. osaa järjestöistä ja yrityksiä ja niiden soveltaminen käynnistyi portaittain 23.9.2018 lähtien. Lain tarkoituksena on edistää digitaalisten palvelujen saatavuutta, laatua, tietoturvallisuutta sekä sisällön saavutettavuutta ja siten parantaa jokaisen mahdollisuuksia käyttää yhdenvertaisesti digitaalisia palveluja.Kooste kyselyn tuloksista: Digipalvelulain toimeenpano

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Etätyö ja digitalisoituminen ovat muuttaneet kansalaisten palvelutarvetta ja valtiolla tehtävän työn tapoja. Valtiovarainministeriön tänään asettamassa hankkeessa uudistetaan valtion toimitilastrategia. Tavoitteena on varmistaa tilankäytön kustannustehokkuus ja tuloksellisuus valtion työn muuttuessa. Hankkeessa tarkastellaan myös käyttösidonnaisten tilojen kehittämistarpeita. Hankkeen toimikausi on  15.2.2021 – 31.5.2021.”Viimeistään korona on osoittanut mahdollisuudet julkisen hallinnon työskentelyn ja palvelujen uudistamisessa. Joustavampi työskentely on etu työntekijöille ja samalla sähköisillä ratkaisuilla sekä yhteisillä asiakaspalvelupisteillä voidaan viedä palveluja ihmisten luokse. Muutos edellyttää suunnitelmallista toimitilaverkon uudistamista, nyt työ laitetaan käyntiin”, sanoo kuntaministeri Sirpa Paatero.Muutokset vaikuttavat erityisen voimakkaasti asiakaspalvelu- ja toimistotiloihin, mutta näkyvät myös erilaisissa käyttösidonnaisissa tiloissa. Käyttösidonnaisia tiloja ovat esimerkiksi museot, vankilat, kasarmit, poliisi- ja oikeustalot ja laboratoriot. Näiden tilojen tietopohjaisen suunnittelun kehittäminen sekä toiminnan ja tilojen yhtäaikainen kehittäminen muodostavat tärkeän kokonaisuuden uusistustyössä. Tunnistettuja keskeisiä teemoja toimitilastrategian uudistamisessa ovattoimistotilojen käyttötarkoitus ja oikea mitoitustilojen yhteiskäytön lisääminen koko julkisen hallinnon piirissätietotyö ja työympäristö tilaturvallisuuden yhteiset käytännöt”Jopa puolet tehtävistä voidaan tehdä etänä jo lähivuosina. Se antaa mahdollisuuden myös säästöihin ja toisaalta päästöjen vähentämiseen, kun toimitilojen tarve ja matkustus vähenee. Koronan myötä saimme jo tästä näkymää, kun viime vuonna valtiolla matkustus puolittui ja matkakustannukset laskivat 105 miljoonaa euroa”, ministeri Paatero jatkaa. Uudistuksessa huomioidaan Suomen hiilineutraalisuustavoitteet. Hankkeessa tuotetaan ehdotus uudistetuksi valtion toimitilastrategiaksi. Hanke tukee Julkisen hallinnon strategian tavoitteita ja liittyy läheisesti alueellisen läsnäolon, valtion palvelu- ja toimitilaverkoston sekä monipaikkaisen työn edistämisen hankkeisiin

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Viimeisten neljän viikon aikana Suomen covid-19-tapausten määrät ovat pysytelleet valtakunnallisesti samalla, melko korkealla tasolla. Tartuntoja todetaan viikoittain noin 2300-2700 kappaletta. Valtakunnallisesti sairaalahoidon kuormitus on pysynyt melko vakaana, mutta tehohoidon tarve on kasvanut jonkin verran viime päivinä. Kuolemantapausten viikoittainen määrä on hitaassa laskussa.Epidemiatilannetta luonnehtivat suuret ja nopeasti muuttuvat alueelliset erot. Etenkin Uudellamaalla epidemiatilanne on kääntynyt aiempaa huonompaan suuntaan. Viikoilla 5-6 Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) alueella 14 vuorokauden ilmaantuvuus oli 186 tapausta 100 000 asukasta kohden, kun se koko maassa oli 91 tapausta. Koronavirustapausten jäljitys on paikoin ruuhkautunut pääkaupunkiseudulla.Myös Varsinais-Suomen, Keski-Suomen, Vaasan ja Itä-Savon sairaanhoitopiireissä 14 vuorokauden ilmaantuvuus on ollut yli 100 tapausta 100 000 asukasta kohden viimeksi kuluneiden neljän viikon aikana. Erityisesti Britanniassa havaitun virusmuunnoksen leviäminen Suomeen herättää huolta. Tähän mennessä Suomessa on todettu uusia virusmuunnoksia yhteensä 450 koronavirusnäytteessä. Näistä 427 on Britanniassa havaittua virusmuunnosta ja 22 Etelä-Afrikan virusmuunnosta. Brasilian P.1.-virusmuunnoksesta on toistaiseksi yksi matkailuun liittyvä havainto. Myös virusmuunnokset herättävät huolta erityisesti Uudellamaalla. Suomessa havaituista Ison-Britannian virusmuunnostapauksista hieman yli 70 prosenttia on todettu HUSin alueella.Muuntuneita viruksia tunnistetaan sekvensoimalla koko viruksen perimä tai osa siitä. Positiivisista koronavirusnäytteistä valitaan viikoittain otos, jolla voidaan arvioida tilannetta eri puolilla maata. Tapausmäärät pysyneet korkealla tasollaViikolla 6 (8.2.-14.2.) todettiin yhteensä vajaa 2500 uutta tapausta, mikä on hieman vähemmän kuin edellisellä viikolla. Uusien tapausten ilmaantuvuus oli 45 tapausta 100 000 asukasta kohden, kun se edellisellä viikolla oli 47 tapausta.Arvioitu tartuttavuusluku on tällä hetkellä 0,95-1,15 (90 % todennäköisyysväli).Karanteeniin asetettiin noin 8 600 henkilöä viikolla 6, mikä on noin 2400 henkilöä vähemmän kuin edellisellä viikolla. Vastaavasti 39 % uusista tartunnoista todettiin henkilöillä, jotka olivat tartunnan toteamishetkellä karanteenissa. Edellisellä viikolla osuus oli 27 %. Viikolla 6 suurin osa tartunnoista oli peräisin kotimaasta, kuten tähänkin asti. Ulkomailla saatujen tartuntojen osuuden lasku jatkuu, osuus oli 3 % viikolla 6. Näistä aiheutuneiden jatkotartuntojen osuus jäi noin prosenttiin kaikista tartunnoista. Valtaosa tartunnan saaneista on alle 50-vuotiaitaKoko maassa uusien tartuntojen tartunnanlähde saatiin selvitettyä yli 60 %:ssa tapauksista. Suomen 21 sairaanhoitopiiristä 13:ssa saatiin jäljitettyä vähintään 75% tapauksista. Jäljitystyö toimii siten pääosin hyvin. Tapauksia todetaan eniten työikäisillä, tällä hetkellä varsinkin nuorilla aikuisilla. Viikolla 6 vajaa 80 % kaikista tapauksista todettiin alle 50-vuotiailla ja miltei puolet alle 30-vuotiailla. Yli 70-vuotiaiden osuus on kasvanut viime viikon 4 %:sta 9 %:iin kaikista tapauksista. Mitä enemmän tautia leviää väestössä, sitä suuremmaksi kasvaa riski, että myös ikänsä puolesta riskiryhmään kuuluvat saavat tartuntoja. Riskiryhmiin kuuluvien suojeleminen on tärkeää vakavien covid-19-tapausten ja kuolemantapausten ehkäisemiseksi. Rokotusstrategian mukaisesti vakavalta tautimuodolta suojaavat koronarokotukset aloitettiin vanhimmista ikäluokista, ja myös muiden riskiryhmien rokotukset ovat jo käynnistyneet. Sairaalahoidossa oli 17.2. kaikkiaan 132 potilasta covid-19-taudin vuoksi: perusterveydenhuollon osastoilla 42 potilasta, erikoissairaanhoidossa 60 potilasta ja teho-osastoilla 30 potilasta. Tautiin liittyviä kuolemia oli viikolla 6 raportoitu 17, kahdella edellisellä viikolla 21 ja 25. Yhteensä kuolemantapauksia oli 17.2.2021 mennessä raportoitu 723. Tänään julkaistu epidemian seurantaraportti sekä edelliset raportit ovat THL:n sivuilla. 
Tilannekuvaraportin liitteenä on tällä viikolla myös erilliskatsaus, joka koskee muuntuneiden koronavirusten seurantaa.Koronaviruksen seuranta (THL)Koronaepidemia: alueiden tilanne, suositukset ja rajoitukset (THL)Koronavirus lukuina (HUS)Toimintasuunnitelma covid-19 -epidemian hillinnän hybridistrategian toteuttamiseen tammi-toukokuussa 2021 (Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja2021:1)COVID-19-rokotusten edistyminen (THL)

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Sosiaali- ja terveysministeriön, työ- ja elinkeinoministeriön sekä opetus- ja kulttuuriministeriön yhteisellä hankkeella tuettiin pitkään perhevapailla olleiden paluuta takaisin työelämään. Hanke tarjosi ura- ja työhönhakuvalmennusta vanhemmille, jotka kokevat epävarmuutta työhön paluusta. Hankkeeseen osallistu-jat olivat saamiinsa palveluihin erittäin tyytyväisiä.Perhevapaalla olevien urasuunnittelun tukeminen ei ole nykyisin minkään toimijan vastuulla. Uudenmaan ELY-keskuksen hallinnoimassa hankkeessa perhevapaalla oleville tarjottiin valmennusta muun muassa lasten ja perheiden sosiaali- ja terveyspalveluita järjestävien neuvoloiden ja perhekeskusten yhteydessä. Hankkeella oli neljä tavoitetta:
1.    Mallintaa työllisyyspalvelujen tarjoamista perheiden lähipalveluna perhekeskusten kontekstissa.
2.    Tukea perhevapaalla olevien joustavaa siirtymistä koulutukseen tai työelämään heille räätälöityjen palvelujen avulla.
3.    Lisätä perhekeskuksen työntekijöiden tietoisuutta urasuunnittelun tukimuodoista.
4.    Selvittää, miten maakunta järjestäjänä voisi tarjota asiakaslähtöisen palvelukokonaisuuden tälle kohderyhmälle verkostoyhteistyötä integroimalla.Sipilän hallituksen aikana käynnistynyt hanke jatkui verkostoyhteistyönä. Asiakkaiden näkökulmasta tavoitteet toteutuivat hyvin, ja osallistujat olivat erittäin tyytyväisiä. Suurin osa koki, että valmennukset auttoivat jäsentämään omaa tilannetta ja etenemään kohti työelämää. Osalla tämä tarkoitti alan vaihtamista ja uudelleenkouluttautumiseen hakeutumista. Vanhemmat olivat erityisen tyytyväisiä siihen, että valmennuksen ajaksi järjestyi lastenhoito, jotta omia ajatuksia ja tavoitteita pääsi pohtimaan rauhassa. Pandemia-aikana valmennukset järjestettiin etäyhteyksillä.Jatkosuositukset palvelujen kehittämiseenHankkeessa tunnistettiin haasteita nykyisessä palvelujärjestelmässä sekä keinoja, joilla perhevapailla olevien työelämäpalveluita voitaisiin kehittää. Hanketta hallinnoineen Uudenmaan ELY-keskuksen antamat jatkosuositukset voi jakaa kolmeen kokonaisuuteen:Perhevapaalla olevien vanhempien työelämään siirtymisen joustavaa tukea tulee vahvistaaPerhevapaalla olevien vanhempien urasuunnittelun tukeminen ei ole tällä hetkellä minkään toimijan vastuulla, tuen saaminen on satunnaista. Lisäksi tuessa on alueellista vaihtelua. Kaikille vanhemmille tulisi olla tarjolla tietoa ja välineitä omatoimiseen urasuunnitteluun ja työelämään paluuseen. Tarvitaan henkilökohtaisia asiakaslähtöisiä palveluita.
tietoa palveluista ja vaihtoehdoista perheilleEnemmän tietoa palveluista ja vaihtoehdoista perheillePerheiden kanssa työtä tekevien ammattilaisten tietoutta työelämään siirtymisen palveluista ja tuen vaihtoehdoista perhevapaalla oleville vanhemmille tulee lisätä. Hankkeen kokemusten perusteella vanhemmilla on varsin heikko käsitys erilaisista työelämään liittyvistä tukimuodoista ja palveluista. Näin ollen vanhemmille tulisi saada jo vanhempainvapaan varhaisessa vaiheessa ja mielellään myös lasten ja perheiden palvelujen kautta tietoa perhevapaalta työelämään siirtymisestä. Sote-, työllisyys- ja koulutuspalveluita tulee integroida paremminParemmat palvelut perheille edellyttävät sote-, työllisyys- ja koulutuspalveluiden verkostoitumista. Nykyistä laajemmalla verkostoitumisella on mahdollista luoda asiakkaan tarpeita vastaava tuen kokonaisuus tilanteessa, jossa vanhempi kaipaa ohjausta palatessaan perhevapaalta työhön tai opintoihin. Palvelujärjestelmän eri hallinnonalat toimivat erillään eikä toimioilla ole tietoa toistensa palveluista ja tuesta riittävästi. Laajemmalla yhteistyöllä voitaisiin saavuttaa merkittäviä etuja perhevapaalta työelämään siirtymisen sujuvoittamiseksi, jotta tarpeettomat katkokset vanhempien työuralla vältettäisiin. Perhevapaalta työelämään liittyvän tuen kehittäminen jatkuu, sillä hankkeelle on myönnetty jatkorahoitus vuosille 2021–2022. Hankkeen rahoittaja jatkokaudella on työ- ja elinkeinoministeriö.Lue lisää:
Perhevapailta työelämään –hankkeen loppuraportti
www.perhevapaaltatyohon.fi

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Harvaan asuttujen alueiden (HAMA) parlamentaarinen työryhmä haluaa löytää keinoja monipaik-kaisuuden edistämiseksi. Työryhmä pohti kokouksessaan 17. helmikuuta sitä, miten se voisi edis-tää monipaikkaisuutta kokeilujen kautta.”Haluamme selvittää, mitä käytännön haasteita on monipaikkaista elämää jo elävillä kansalaisilla ja kuinka lainsäädännöllä tai byrokratian purkamisella voitaisiin helpottaa heidän tilannettaan.
Seuraavassa kokouksessa lähdemme etsimään ratkaisuja ja valmistelemaan mahdollisia alueellisia kokeiluja, sanoo työryhmä puheenjohtaja, kansanedustaja Hanna Huttunen (kesk).Työryhmä kuuli valtiosääntöoikeuden professori Tuomas Ojasta Norjan mallin mukaisista alueke-hittämistoimenpiteistä. Työryhmän Ojaselta tilaamassa perustuslaillisessa ennakkoarviossa tode-taan, että työllisyyden ja elinkeinotoiminnan edistämistä harvaan asutuilla alueilla mm. taloudelli-sin keinoin ja verohuojennuksin voisi kokeilla perustuslain sitä estämättä. Tällaiselle alueelle muuttaville voisi antaa verohuojennusta palkasta, huojennusta opintolainan takaisinmaksuun ja työnantajille helpotusta työnantajamaksuihin työllisyyden ja yritystoiminnan edistämiseksi. Syrjäi-sillä alueilla toimiville virkamiehille voitaisiin maksaa syrjäseutulisää.Ensimmäiseksi työryhmä lähtee yhdessä opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa edistämään alu-eellisen opintolainahuojennuksen kokeilemista. Työryhmä haluaa vauhdittaa myös muita Ojasen raportissa mainittuja toimenpiteitä ja tulee pyytämään vastuuministeriöitä edistämään niiden to-teuttamista.”Olen iloinen siitä, että HAMA-työryhmä haluaa saada aikaiseksi konkreettisia tuloksia, jotka nä-kyvät ihmisten arjessa”, toteaa Huttunen.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Sananvapautta käsitellyt kansalaispaneeli oli osa OECD:n arviointia, joka tarkastelee kansalaisyhteiskunnan toimintaedellytyksiä ja kansalaisten mahdollisuuksista osallistua julkiseen päätöksentekoon Suomessa. Åbo Akademin Yhteiskuntatieteen tutkimuslaitos järjesti kansalaispaneelin 11.–14.2. valtiovarainministeriön ja oikeusministeriön toimeksiannosta. ”Kiitän kansalaispaneelia, siihen osallistuneita ja sen järjestäjiä ansiokkaasta työstä sekä monipuolisista ehdotuksista vihapuheeseen puuttumiseksi. Kansalaispaneeli osoitti toimivuutensa kansalaisten osallistumisessa päätöksentekoon. Näin muun muassa vihapuhetta voidaan ehkäistä ottamalla kansalaisia mukaan asioiden valmisteluun jo varhaisessa vaiheessa”, sanoo kuntaministeri Sirpa Paatero.Kansalaispaneelin tuottamat tavoitteet ja suositukset vihapuheen ja maalittamisen vastaisessa työssä ovat nyt julki.Kansalaispaneelin suosituksien keskeisiä teemoja ovat  määritelmien selkeys ja määritelmistä viestiminen  ennaltaehkäisyverkkoalustojen sääntely vihapuheen näkyväksi tekeminen ja tuomittavuus, sekä vihapuheesta irtisanoutuminen julkisuudessa Kansalaispaneeliin valittiin Suomen väestöä mahdollisimman hyvin edustava noin 35 henkilön ryhmä vapaaehtoiseksi ilmoittautuneiden joukosta. Åbo Akademi lähetti vuoden 2020-2021 vaihteessa kutsun väestörekisterin pohjalta satunnaisotannalla valikoituneille 3 000 täysi-ikäiselle suomalaiselle.Kansalaispaneelin johtopäätökset ja suositukset julkaistaan raportissa, joka luovutetaan kuntaministeri Sirpa Paaterolle keväällä 2021. Kansalaispaneelin tuloksia hyödynnetään ministeriöiden valmis-telutyössä sekä OECD:n maa-arvioinnissa kansalaisyhteiskunnan toimintaedellytysten vahvistami-sesta (Civic Space Scan Finland). Hankkeen loppuraportti julkistetaan touko-kesäkuun vaihteessa.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Maa- ja metsätalousministeriö (MMM) laatii kuluvan vuoden loppuun mennessä kokonaisvaltaisen maa- ja metsätaloutta ja muuta maankäyttöä koskevan ilmastosuunnitelman, josta tulee osa uuden ilmastolain mukaista suunnittelujärjestelmää. Ehdotuksen suunnitelmaksi laatii MMM:n 16.2.2021 asettama poikkihallinnollinen virkamiestyöryhmä. Valtioneuvoston on tarkoitus hyväksyä asiaa koskeva selonteko alkuvuodesta 2022.Maankäyttösektorin ilmastosuunnitelman toimilla edistetään osaltaan Hiilineutraali Suomi 2035 -tavoitteen toteutumista. Suunnitelma tulee kattamaan maankäyttösektorin ilmastotavoitteen saavuttamiseksi tarvittavat toimenpiteet, niiden toteuttamissuunnitelman sekä suunnitelman siitä, miten toimia ja niiden vaikutuksia seurataan. Maatalousmaiden hiilidioksidipäästöihin, metsiin ja pitkäikäisiin puutuotteisiin, maankäytön muutoksiin sekä kosteikkoihin kohdistuvien toimenpiteiden tavoiteltu nettovaikutus on vähintään 3 Mt CO2-ekvivalenttia vuodessa vuonna 2035.– Maa- ja metsätalous on ilmastonmuutoksen hillinnässä ratkaisujen ala, painottaa maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä. Meillä on yhdessä viljelijöiden, metsänomistajien, alan toimijoidien ja tutkijoiden kanssa mahdollisuus ottaa parhaat käytännöt käyttöön ja samalla vahvistaa maankäytön kokonaiskestävyyttä ja osaamista tulevaisuutta silmällä pitäen, sanoo ministeri Leppä.– Perustan suunnitelman valmistelulle ja toimeenpanolle luo keväällä 2020 käynnistetty maankäyttösektorin Hiilestä kiinni -ilmastotoimenpidekokonaisuus, kertoo työryhmän puheenjohtaja, MMM:n neuvotteleva virkamies Jaana Kaipainen. Suunnitelman valmistelussa voidaan hyödyntää toimenpiteiden valmistelua varten tuotettuja aineistoja ja tutkimus- ja kehityshankkeiden tuloksia. Työn edetessä järjestetään myös useita kuulemis- ja muita osallistavia tilaisuuksia, sanoo Kaipainen.Poikkihallinnollisen virkamiestyöryhmän yhtenä keskeisenä tehtävänä on varmistaa, että maankäyttösektoria koskeva suunnitelmaehdotus on yhteensopiva ja johdonmukainen muiden energia- ja ilmastokehyksen mukaisten suunnitelmien, kuten ilmasto- ja energiastrategian sekä keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelman kanssa.  Muita maankäyttösektorin ilmastosuunnitelman kannalta tärkeitä strategioita ja ohjelmia ovat muun muassa Kansallinen metsästrategia, biotalous- ja biodiversiteettistrategiat sekä kiertotalous- ja ilmastoruokaohjelmat.Maankäyttösektorin ilmastosuunnitelmalla edistetään kokonaiskestävyyttä, ja se laaditaan yhteensopivaksi muiden maatalous- ja metsäpolitiikan keinojen kanssa. Suunnitelmassa arvioidaan toimenpiteiden ympäristövaikutusten lisäksi myös niiden sosiaalisia ja taloudellisia vaikutuksia. Tarkastelua syvennetään työryhmässä koskemaan myös toimenpiteiden hyväksyttävyyttä ja niiden oikeudenmukaista toteuttamista.Työryhmän asettamiskirje Lue lisää maankäyttösektorin Hiilestä kiinni -kokonaisuudesta (mmm.fi)

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Ympäristöministeriön raportti tarjoaa taustoja ajankohtaiseen kysymykseen: kannattaako olemassa oleva rakennus korjata – vai purkaa pois ja rakentaa tilalle uusi? Vaihtoehtoja tarkastellaan erityisesti hiilijalanjälkivaikutusten ja elinkaarikustannusten näkökulmista.Raportin tarkastelutaso on yksittäinen rakennus. Hiilijalanjälkivaikutuksista on kerätty tutkimustietoa Suomesta ja maista, joissa on samankaltainen ilmasto. Lisäksi raportissa esitetään kahden tapaustutkimuksen tulokset; kohteina ovat 1950-luvun koulun peruskorjaus ja mahdollinen laajennus sekä 1970-luvun asuinkerrostalon korjaaminen ja korottaminen. Uuden rakennuksen rakentamisen vaikutuksia verrataan olemassa olevan rakennuksen kehittämiseen.Raportti erittelee myös ohjauskeinoja, joiden avulla peruskorjaamista ja purkavaa uudisrakentamista koskevaa päätöksentekoa voidaan ohjata kohti vähähiilisempiä valintoja.Raportin mukaan peruskorjaaminen on purkavaa uudisrakentamista tehokkaampi keino välttää päästöjen syntymistä lähivuosikymmeninä, jotka ovat ratkaisevia ilmastonmuutoksen torjunnassa ja siihen sopeutumisessa. Kokonaisvaikutuksista kaupunkirakenteen tasolla tarvitaan kuitenkin vielä lisää tutkimustietoa. Rakentamisen ohjauksessa ja kaavoituksessa tulisi kannustaa ensisijaisesti korjaamaan rakennukset purkamisen sijaan.Selvityksen laativat Tampereen yliopisto ja VTT.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Väkivaltaisen ekstremismin ja radikalisoitumisen ennalta ehkäisevä työ on edennyt hyvin koronapandemiasta huolimatta, todetaan vuosiraportissa.Väkivaltaisen radikalisoitumisen ja ekstremismin kansallinen yhteistyöryhmä laatii vuosittain raportin väkivaltaisen radikalisoitumisen ja ekstremismin ennalta ehkäisyn toimenpideohjelman etenemisestä. Raporttiin on koottu tiedot siitä, miten työ on edennyt ja miten toimenpideohjelmassa määritellyt tavoitteet ovat toteutuneet Suomessa viime vuoden 2020 aikana.Raportissa on käyty läpi väkivaltaisen ekstremistisen toiminnan ja radikalisoitumisen osalta tarkemmin toimintaa paikallisella tasolla sekä sitä, kuinka erilaisten radikalisoituneiden ääriryhmien rekrytointiin liittyviä toimia on tunnistettu – ja mitä toimia on tehty sen eteen, että saataisi ehkäistyä ennalta esimerkiksi nuorten osallistuminen ekstremistiseen toimintaan. Raportissa on tarkasteltu myös uskonnollisten yhteisöjen tilojen turvallisuuden edistämistä. – Väkivaltaisen ekstremismin ja radikalisoitumisen ennalta ehkäisemiseen liittyviä toimenpiteitä on tarkasteltu eri viranomaisten, kuten poliisin, opetustoimen, ja sosiaali- ja terveystoimen ja vankiloiden näkökulmasta. Raportti sisältää myös tiedot siitä, miten järjestöt ovat osallistuneet toimintaan, kertoo työryhmän puheenjohtaja Tarja Mankkinen sisäministeriöstä.Ennalta ehkäisevät toimenpiteet ovat edenneet hyvin poikkeusoloista huolimattaRaportista selkeänä huomiona nousee esiin se, että ennalta ehkäisevät toimenpiteet ovat edistyneet hyvin poikkeusoloista huolimatta.– Viime vuoden koronapandemia vaikutti kaikkeen viranomaisten ja järjestöjen toimintaan. Tästä huolimatta toimenpideohjelmassa päätettyjä toimia on kuitenkin toimeenpantu kokonaisuudessaan varsin hyvin ja kattavasti, Mankkinen toteaa.Poikkeuksellinen vuosi on kuitenkin näkynyt esimerkiksi siinä, ettei ennalta ehkäisevään toimintaan liittyvää yhteistyötä ole voitu tehdä kasvokkain yhtä tehokkaasti kuin aiemmin. – Poikkeuksellinen aika on haastanut viranomaisia ja eri toimijoita pohtimaan vaihtoehtoisia keinoja ennalta ehkäisevien toimenpiteiden toteuttamiseksi. Tiedonvaihtoon ja koulutukseen on esimerkiksi käytetty aiempaa aktiivisemmin digitaalisia kanavia ja myös eri aineistoja on laadittu viime vuonna digitaalisena, Mankkinen jatkaa.Suomi koostaa vuosittaisen raportin ainoana maana EuroopassaVäkivaltaisen radikalisoitumisen ja ekstremismin ennalta ehkäisyn toimenpideohjelma hyväksyttiin joulukuussa 2019 valtioneuvoston periaatepäätöksellä. Toimenpideohjelma sisältää kansalliset tavoitteet ja poikkihallinnolliset ennalta ehkäisevät toimet vuosille 2019-2023. Periaatepäätöksessä edellytetään, että ohjelman toimeenpanosta ja tuloksista raportoidaan vuosittain.Useilla Euroopan mailla on omat toimenpideohjelmansa väkivaltaisen ekstremismin ja radikalisoitumisen ennalta ehkäisemiseksi, ja EU:ssa tehtävä yhteistyö on tiivistä. Suomi on toistaiseksi ainoa maa, joka koostaa tuloksista ja toimeenpanosta julkisen raportin. – Aivan kuten erilaisten rikosilmiöiden ja ongelmien osalta yleensäkin, myös väkivaltaisesta ekstremismistä ja radikalisoitumisesta kannattaa puhua avoimesti, jotta erilaiset riskit tehdään näkyväksi ja lisätään ihmisten tietoisuutta aiheesta. Ihmisten tietoisuutta ja tietoa lisäämällä voidaan ennalta ehkäistä sitä, että ihmiset tukevat väkivaltaisia ekstremistisiä liikkeitä, niiden toimintaa ja aatteita, Mankkinen sanoo. Toimenpideohjelma ohjaa ennalta ehkäisevää toimintaa kansallisesti ja paikallisesti, se on valmisteltu yhteistyössä viranomaisten, järjestöjen ja yhdistysten kanssa. Toimeenpanossa on mukana myös tutkijoita ja uskonnollisia yhteisöjä.Suomessa on ehkäisty ennalta väkivaltaista radikalisoitumista ja ekstremismiä suunnitelmallisesti eri viranomaisten, järjestöjen ja muiden toimijoiden yhteistyönä vuodesta 2012 lähtien. Työn tuloksista raportoidaan säännöllisesti toimintaan osallistuville, päättäjille ja suurelle yleisölle laatimalla oheinen vuosiraportti, joka on julkisesti saatavilla. 

Lähde: Valtioneuvosto.fi