NordenBladet — Sisäministeriö on valmistellut ehdotuksen poliisin maksuasetuksen muuttamiseksi. Ehdotuksen lähtökohtana on, että lastensuojelulle ja sosiaali- ja kriisipäivystykselle annettava poliisin virka-apu olisi jatkossa maksutonta. Tarkoituksena on turvata se, että erityisen haavoittuvassa asemassa olevat ihmiset, kuten lapset, saavat akuutissa tilanteessa tarvitsemansa tuen.Poliisi perii antamastaan virka-avusta maksun erikseen säädettyjä poikkeuksia lukuun ottamatta. Maksu vastaa poliisille virka-avun antamisesta aiheutuvia kustannuksia. Maksu peritään tällä hetkellä myös lastensuojeluviranomaisille ja sosiaali- ja kriisipäivystykselle annettavasta virka-avusta.– Huolena on ollut, että lastensuojelutoimi ja sosiaali- ja kriisipäivystys eivät pyytäisi tarvitsemaansa virka-apua sen maksullisuuden takia ja näin haavoittuvassa asemassa olevien ihmisten tarvitsema apu mahdollisesti viivästyisi. Haluamme varmistaa, että näin ei käy, sisäministeri Maria Ohisalo sanoo.Poliisin virka-avun maksullisuudesta on säädetty sisäministeriön poliisin suoritteiden maksullisuudesta vuonna 2021 annetussa asetuksessa. Sisäministeriön asetus perustuu valtion maksuperustelakiin.Poliisihallitus antoi lokakuussa 2020 voimaan tulleen ohjeen, jossa ohjeistettiin poliisin operatiivisesta virka-avusta ja sen laskutuskäytänteistä – ja tässä ohjeistuksessa nostettiin esiin jo aiemmin säädetty maksuasetus. Sen myötä poliisilaitoksissa alettiin periä maksuja aiempaa yhdenmukaisemmin – myös lastensuojelu- ja sosiaali- ja kriisipäivystykselle annettavasta virka-avusta.Tavoitteena on turvata avunsaanti erityisen haavoittuvassa asemassa olevilleSisäministeriö on valmistellut ehdotuksen poliisin maksuasetuksen muuttamiseksi. Ehdotuksen lähtökohtana on, että lastensuojelulle ja sosiaali- ja kriisipäivystykselle annettava poliisin virka-apu olisi jatkossa maksutonta.– Tarkoituksena on turvata se, että erityisen haavoittuvassa asemassa olevat ihmiset, kuten lapset, saavat akuutissa tilanteessa tarvitsemansa tuen. Tämän tehtävän hoidossa lastensuojeluviranomaiset ja sosiaali- ja kriisipäivystys tarvitsevat joskus poliisin virka-apua. Muutoksen myötä käytännön toimijan ei tarvitse pohtia näiden usein vakavien ja kiireellisten toimien virka-avun kustannuksia, sisäministeri Maria Ohisalo kertoo.Valmistelun aikana on tarkasteltu poliisin lastensuojeluviranomaisille ja sosiaali- ja kriisipäivystykselle antaman virka-avun maksullisuuden suhdetta lakiin eräiden poliisin virka-apukustannusten korvaamisesta (259/1956). Vuodesta 1956 voimassa ollut laki on kuitenkin monin paikoin sisällöltään vanhentunut.Ehdotus lähtee seuraavaksi lausuntokierrokselle. Lausunnonantajia pyydetään huomioimaan lausuntokierroksella edellä mainittu laki. Lausuntokierroksen jälkeen valmistelu etenee tavanomaisesti asetusmuutoksen voimaansaattamiseksi. Myös poliisille syntyy kuluja virka-avun antamisestaNykyisen maksuasetuksen mukaan poliisin antamasta virka-avusta tulee periä omakustannusarvon mukainen maksu. Tämä tarkoittaa käytännössä maksua, jolla katetaan esimerkiksi poliisin työstä ja kaluston kulumisesta koituvat kustannukset. Myös muilla viranomaisilla on maksullisia suoritteita.Ehdotuksen myötä poliisin lastensuojeluviranomaisille ja sosiaali- ja kriisipäivystykselle antamasta virka-avusta ei kuitenkaan perittäisi omakustannushintaa. Tämä vapauttaisi kunnan maksuvelvollisuudesta, kun kyse on lastensuojelulle ja sosiaali- ja kriisipäivystykselle annettavasta virka-avusta.Jos virka-avun antamisesta syntyvät kulut jäisivät kuitenkin vain poliisin maksettavaksi, tämä heikentäisi poliisin edellytyksiä suorittaa lakisääteistä tehtävää. Tästä syystä nyt lausuntokierrokselle lähtevässä luonnoksessa on ehdotettu, että poliisilta saamatta jäävä osuus eli virka-avusta aiheutuvat kustannukset katetaan poliisille. Se on tavanomainen käytäntö, kun palvelun tuottamisesta tulevat kustannukset tulevat viraston eli nyt poliisin vastattavaksi.Viranomaisten yhteistyö ei ole virka-apuaPoliisilla on vuodessa noin 70 000 eri viranomaisen ja tahon tukemiseen liittyvää virka-aputehtävää. Samaan aikaan poliisi pitää yllä yleistä järjestystä ja turvallisuutta, ja selvittää ja ennalta estää rikoksia.Jotta poliisi kykenee suoriutumaan lakisääteisestä tehtävästään, on tärkeää, että virka-apua pyydetään poliisilta vain silloin, kun sitä aidosti tarvitaan. Tämän takia virka-apua pyytävän viranomaisen oma toiminta, resurssit ja toimivaltuudet tulee olla järjestetty siten, että perustehtävän hoitaminen ei nojaa säännönmukaisesti virka-apuun.Sisäministeriöstä painotetaankin, että viranomaisten välinen yhteistyö ei ole virka-apua.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Hallitus esittää, että rangaistusta voidaan koventaa, jos rikoksen vaikuttimena on uhrin sukupuoli.Esityksen mukaan rikoslakia muutetaan siten, että rangaistuksen mittaamisen koventamisperusteisiin lisätään rikoksen tekeminen uhrin sukupuoleen perustuvasta vaikuttimesta. Lisäksi oikeushenkilön rangaistusvastuuta koskeviin säännöksiin lisättäisiin maininta sukupuolesta teon vaikuttimena silloin, kun kyseessä on törkeä kunnianloukkaus tai laiton uhkaus taikka julkinen kehottaminen näihin rikoksiin.Rikoslain koventamisperusteita sovelletaan kaikkiin rikoksiin. Sukupuoleen kohdistuvaa vihaa on esityksen mukaan perusteltua arvioida lainsäädännössä samoin kuin rasismia. Uhrin sukupuolen nimenomainen mainitseminen teon vaikuttimena selkeyttäisi oikeustilaa nykyiseen verrattuna.Tavoitteena torjua etenkin naisiin kohdistuvaa vihapuhettaRikoslaki on sukupuolineutraali laki. Useat selvitykset kuitenkin osoittavat, että erityisesti julkisuudessa toimiviin naisiin kohdistuu heidän sukupuoleensa kohdistuvaa vihaa ja seksuaalissävytteistä vihapuhetta.– Esitys korostaa sukupuolivihaa ilmentävän rikollisuuden moitittavuutta. Vihapuheen osalta esitys edistää ja parantaa tosiasiallisesti erityisesti naisten osallistumista yhteiskunnalliseen keskusteluun eri toimijoina, sanoo oikeusministeri Anna-Maja Henriksson.Esitys sukupuolivaikuttimen lisäämisestä rangaistuksen koventamisperusteeksi toteuttaa pääministeri Marinin hallitusohjelman tavoitteen. Esitys on myös osa hallitusohjelman poikkihallinnollisia toimenpiteitä, joilla puututaan nykyistä vahvemmin järjestelmälliseen häirintään, uhkailuun ja maalittamiseen, joka uhkaa sananvapautta, viranomaistoimintaa, tutkimusta ja tiedonvälitystä.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Metsähallitusta koskevissa uusissa omistajapoliittisissa linjauksissa korostetaan kaikkien kestävyyden osa-alueiden – taloudellisen, ekologisen, sosiaalisen ja kulttuurisen kestävyyden – huomioimista ja yhteensovittamista. Uudet linjaukset näkyvät myös maa- ja metsätalousministeriön Metsähallituksen liiketoiminnalle asettamassa tulostavoitteessa 2021. Alustava tuloutusvelvoite valtiolle on tavoitteiden yhteensovittamisesta johtuen merkittävästi viime vuotta pienempi.Vuosia 2020 – 2024 koskevat uudet omistajapoliittiset linjaukset hyväksyttiin talouspoliittisessa ministerivaliokunnassa huhtikuussa 2020.  Taloudellisen näkökulman ohella linjauksissa korostetaan aiempaa enemmän erityisesti hiilensidonta- ja monimuotoisuustavoitteita sekä erilaisten tavoitteiden parempaa yhteensovittamista.Uusien linjausten toimeenpano tarkoittaa käytännössä menojen kasvua ja tulojen pienenemistä ja samalla siis liiketoiminnan taloudellisen tuloksen pienenemistä: vuotuisen tulos- ja tuloutustason arvioidaan suunnittelukauden 2020 – 2024 lopussa olevan noin 5 % kauden 2016 – 2020 tasoa pienempi (114 / 120 milj. euroa). Valtiolle maksettavien tuloutusten arvioidaan suunnittelukauden aikana vähenevän yhteensä noin 48 miljoonalla eurolla.Vuoden 2021 tulos- ja tuloutustavoitteeksi maa- ja metsätalousministeriö on asettanut 99,2 miljoonaa euroa, mikä vastaa noin 3,8 prosentin tuottoa liiketoimintaan sijoitetulle pääomalle. Ilman uusien omistajapoliittisten linjausten vaikutusta luku olisi ollut 12,65 miljoonaa euroa suurempi.  Hiilinielua ja -varastoa kasvatetaanMetsähallituksen monikäyttömetsien puusto kasvaa yli 13 miljoonaa kuutiota vuodessa, ja toteutuneet hakkuut ovat olleet vuosittain noin 6 miljoonaa kuutiota. Vuotuiset hakkuut ovat jääneet myös Metsähallituksen yhteiskunnalliset velvoitteet huomioivan luonnonvarasuunnitelmien mukaisen suurimman kestävän hakkuusuunnitteen (6,6 milj. kuutiota) alapuolelle.Kuva: Monikäyttömetsien kasvu ja hakkuiden tasoTavoitteena on, että puuston hiilivarastoa ja monikäyttömetsien hiilinieluja kasvatetaan vuoden 2034 loppuun mennessä 10 prosentilla. Jotta tähän päästään, metsien lannoitusmäärät kaksinkertaistetaan vuodesta 2021 alkaen. Lannoituskohteita ovat erityisesti turvemaat ja menetelmänä tuhkalannoitus.Metsien kasvua edistetään myös lisäämällä jalostetun metsänviljelymateriaalin käyttöä ja pidentämällä mahdollisuuksien mukaan kiertoaikoja. Metsien hoidon ja käytön suunnittelussa otetaan lisäksi aktiivisesti käyttöön Metsähallituksen itsensä kehittämä talouskäytössä olevien metsien hiililuokitus.Jatkuvapeitteisen kasvatuksen osuutta uudistusluontoisissa hakkuissa lisätään 15:sta 25 prosenttiin. Lisäys kohdennetaan erityisesti turvemaille ja maisemallisesti herkille alueille, ja suunnittelussa hyödynnetään valtion mailla olevien jatkuvan kasvatuksen havaintoalueiden tuloksia. Metsähallitus osallistuu aktiivisesti myös muuhun metsänkäsittelymenetelmiä koskevaan tutkimustyöhön.Metsähallituksen metsillä on erityisesti Itä- ja Pohjois-Suomessa huomattava rooli metsäteollisuuden puuhuollossa. Hakkuutasojen tulee siksi säilyä jatkossakin ennustettavina.Uhanalaisten lajien suojelua kehitetäänTärkeitä tavoitteita ovat myös uhanalaisia lajeja koskevan suojeluosaamisen kehittäminen ja uhanalaisten lajien esiintymien huomioiminen talousmetsien käsittelyssä. Metsänkäsittelyssä huomioidaan myös riistalajien elinympäristövaatimukset. Ekologisia verkostoja kehitetään sidosryhmien toimittamien aineistojen ja kohteilla tehtävien maastotarkastusten perusteella.Liiketoiminnassa toteutetaan aiempaa enemmän myös erilaisia luonnonhoitotoimenpiteitä. Näitä ovat muun muassa lehtojen ja paahdeympäristöjen hoitaminen, tulen käytön lisääminen palojatkumoalueilla, kalojen vaellusesteiden poistaminen, purojen kunnostus sekä soiden ennallistaminen.Uudet omistajapoliittiset linjaukset näkyvät myös siinä, että valtion maa- ja vesialueilla lisätään aktiivisella hankekehityksellä uusiutuvan energian tuotantomahdollisuuksia. Metsähallituksen omien kehittämishankkeiden ja yhteishankkeiden lisäksi tuulivoiman tuotantomahdollisuuksia lisätään myös vuokraamalla alueiden käyttöoikeuksia energiayhtiöille. Uusiutuvan energian tuotanto pyritään em. toimilla kolminkertaistamaan vuoteen 2030 mennessä.Metsähallituksen liiketoiminnan palvelu- ja toimintatavoitteet sekä tulos- ja tuloutustavoite vuodelle 2021Kuva: Metsähallituksen hallinnassa olevat maa- ja vesialueet

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Maaseutupolitiikan neuvosto (MANE) on asetettu maaliskuun alusta vuoden 2025 loppuun ulottuvalle toimikaudelle. Neuvoston tavoitteena on tukea valtioneuvostoa poikkihallinnollisissa ja strategisesti tärkeissä kansallisten maaseutupoliittisten kysymysten valmistelussa ja toimeenpanossa. Neuvosto linjaa kansallisen maaseutupolitiikan toteutusta ja sen kehittämistä valtioneuvoston sille asettamien tehtävien puitteissa.Maaseutupolitiikan neuvoston puheenjohtajana toimii maaseutupolitiikasta vastaava maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä. Varapuheenjohtajana toimii aluepolitiikasta vastaava elinkeinoministeri Mika Lintilä. Neuvoston kokoonpano heijastaa maaseutupolitiikan poikkihallinnollista luonnetta. Edustettuina ovat kansallisen maaseutupolitiikan kannalta keskeisiä toimijoita yhteiskunnan eri sektoreilta edustaen eri aluetasoilla tehtävää maaseudun kehittämistyötä.Maaseutupolitiikan neuvostolle on asetettu kuusi tehtävää mukaan lukien maaseutupoliittisen kokonaisohjelman 2021-2027 toteuttaminen. Neuvoston johdolla tehtäviä toteutetaan sen asettaman sihteeristön ja työryhmien sekä valtakunnallisten maaseudun tutkimus- ja kehittämishankkeiden kautta. Tärkeä osa maaseutupolitiikan toimintaa on dialogi ja yhteistyö eri tahojen kanssa.Lisätietoa:
Satu Haapaniemi, ministeri Jari Lepän erityisavustaja, p. 050 400 5193,  sähköposti: [email protected]
Antonia Husberg, maaseutuylitarkastaja, maa- ja metsätalousministeriö, p. 029 516 2033, sähköposti:  [email protected]
 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Hallitus esittää, että maaliskuun 2021 loppuun voimassa olevia työttömyysturvan poikkeussäännöksiä jatketaan kesäkuun 2021 loppuun. Tavoitteena on turvata palkansaajien toimeentuloa tilanteissa, joissa työllistyminen päättyy väliaikaisesti tai kokonaan koronavirusepidemian taloudellisten vaikutusten johdosta. Myös työn vastaanottamista ja työvoiman alueellisen liikkuvuuden tukemista jatketaan esitetyillä lakimuutoksilla. Työttömyysturvan suojaosan korotusta jatkettaisiinTyöttömyysetuuden suojaosan korotusta jatkettaisiin 300 eurosta 500 euroon kuukaudessa (279 eurosta 465 euroon neljän kalenteriviikon aikana) kesäkuun 2021 loppuun. Suojaosa tarkoittaa rahamäärää, jonka työtön työnhakija voi ansaita ilman että se vaikuttaa työttömyysetuuteen.Liikkuvuusavustuksen matka-ajan edellytys pysyisi lyhennettynäLiikkuvuusavustusta voitaisiin edelleen väliaikaisesti maksaa kokoaikatyöhön, jos henkilön päivittäisen työhön liittyvän matkan kesto työsuhteen alkaessa ylittäisi kaksi tuntia nykyisen kolmen tunnin sijaan. Liikkuvuusavustusta voitaisiin maksaa myös, jos henkilö muuttaa vastaavalta etäisyydeltä työn takia.Työttömyysetuutta voitaisiin myös jatkossa maksaa laajennetusti ennakkonaTyöttömyysetuutta voitaisiin väliaikaisesti edelleen maksaa hakemuksen perusteella ennakkona ilman päätöstä enintään kuudelta kuukaudelta tavanomaisen kahden kuukauden sijaan. Etuushakemusten käsittelyn kevennystä jatkettaisiinTyöttömyysetuuden sovittelussa niin kutsuttua erityistä sovittelujaksoa ja siihen liittyvää laskennallista palkkaa ei sovellettaisi ennen 1.7.2021. Myös yritystulojen sovittelua yrittäjän omaan ilmoitukseen perustuen jatkettaisiin. Yrittäjien työmarkkinatuelle myös jatkoaHallitus esittää myös yrittäjien työmarkkinatuelle jatkoa kesäkuun loppuun (tem.fi).

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Sairausvakuutuslakia esitetään muutettavaksi väliaikaisesti siten, että sairaanhoitokorvauksiin lisättäisiin koronarokottamisen korvaustaksa. Korvauksen suuruus olisi kymmenen (10) euroa. Lisäksi koronarokottamisen korvaaminen tekisi rokotuksiin tehdyt matkat korvattaviksi. Matkakustannukset tulisivat korvattaviksi sekä julkisessa että yksityisessä terveydenhuollossa tehtyjen rokottamisten osalta.Hallituksen esityksen tavoitteena on helpottaa työnantajien mahdollisuuksia antaa rokottaminen työterveyshuollossa tehtäväksi, jos kunta näin haluaa.Kokonaisvastuu rokottamisesta olisi edelleen kunnilla, ja kunnat päättävät rokotussuunnitelmissaan muiden tahojen osallistumisesta rokottamiseen. Valtio vastaa rokotteiden hankinnasta ja kunnat järjestämisvastuulleen kuuluvasta jakelusta.Tällä hetkellä Kela korvaa koronarokotteiden rokottamistoimenpiteiden kustannuksia työnantajille työterveyshuollon korvausten korvausluokan I kautta. Jatkossa Kela voisi korvata työterveyshuollossa annetut koronarokottamiset vaihtoehtoisesti sairaanhoitokorvausten kautta. Koronarokottamisen korvaus voitaisiin maksaa suorakorvauksena yksityiselle työterveyshuollon palveluntuottajalle, jolloin työnantajan maksettavaksi jäisi rokottamistoimenpiteen omavastuuosuus.Laki tulisi voimaan mahdollisimman pian ja olisi voimassa vuoden 2021 loppuun.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Hallitus esittää, että eduskunta hyväksyisi Japanin kanssa vuonna 2019 tehdyn sopimuksen. Määräysten perusteella muun muassa sopimusvaltioon lähetetyt työntekijät välttävät kaksinkertaiset eläke- ja työttömyysvakuutusmaksut.Sopimus vaikuttaisi Suomen ja Japanin välillä liikkuneiden ja tulevaisuudessa liikkuvien henkilöiden sosiaaliturvaan, erityisesti eläketurvaan. Sopimuksessa määrätään Suomen työeläkkeiden ja Japanin osalta Japanin eläkkeiden maksamisesta toisessa sopimusvaltiossa asuville henkilöille. Lisäksi sopimuksessa määrätään eläke-ja työttömyysvakuutukseen sovellettavasta lainsäädännöstä. Työkomennukselle lähetetyt työntekijät jäävät lähtövaltion lainsäädännön alaisuuteen, jolloin vältytään kaksinkertaisilta vakuutusmaksuilta. Suomeen Japanista palannut henkilö hyötyy sopimuksesta. Hän voi saada oikeuden Japanin eläkkeeseen, vaikka ei olisikaan kuulunut Japanin eläkejärjestelmään tarpeeksi pitkää vakuutuskautta saadakseen eläkkeen Japanin lain perusteella.  Suomi on aiemmin solminut kahdenvälinen sosiaaliturvasopimuksen Euroopan ulkopuolisista maista Australian, Chilen, Israelin, Kanadan, Yhdysvaltojen, Kiinan, Etelä-Korean ja Intian kanssa.Hallituksen esitykseen sisältyy voimaansaattamislakiehdotus. 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Yrittäjät ovat voineet saada työmarkkinatukea koronaviruspandemian takia. Oikeus on perustunut työttömyysturvalain väliaikaiseen muutokseen, joka on nykyisellään voimassa maaliskuun loppuun asti. Hallitus antoi eduskunnalle 18.2.2021 esityksen, jolla yrittäjien oikeutta työmarkkinatukeen jatkettaisiin 30.6.2021 asti. Tarkoituksena on turvata yrittäjien toimeentuloa pandemian jatkuessa.– Koronapandemia on vaikeuttanut yrittäjien toimintaa merkittävästi, eikä nopeaa helpotusta tilanteeseen valitettavasti ole näkyvissä. Tarve tuen jatkamiselle on selvä, työministeri Tuula Haatainen perustelee.– Yrittäjien työmarkkinatuella on ollut merkittävä rooli poikkeusoloissa. Syksyllä tukea sai keskimäärin noin 22 000 henkilöä kuukaudessa, työministeri Haatainen jatkaa.Kela maksoi vuonna 2020 työmarkkinatukea yhteensä noin 44 000 yrittäjälle. Tukea maksettiin yhteensä noin 165,7 miljoonaa euroa.Millä edellytyksillä yrittäjä voi saada työmarkkinatukea?Työmarkkinatuki on yksi työttömyysetuuden muoto. Yrittäjä voi saada väliaikaisen muutoksen perusteella työmarkkinatukea, josyrittäjän päätoiminen työskentely on päättynyt taiyritystoiminnasta saatava tulo on vähemmän kuin 1 089,67 euroa kuukaudessa siinä jokaista yrittäjänä työskentelevää henkilöä kohti.Päätoimisen työskentelyn päättymisen tai tulon vähentymisen tulee johtua koronavirusepidemiasta. Väliaikaisen muutoksen perusteella maksettavan työmarkkinatuen saaminen ei edellytä yritystoiminnan lopettamista. Jos yrittäjä lopettaa koko yritystoiminnan, työttömyysetuutta voidaan maksaa työttömyysturvalain toistaiseksi voimassa olevien säännösten perusteella.Työmarkkinatuen hakeminen ja maksaminen etenevät seuraavasti:Yrittäjä ilmoittautuu työnhakijaksi TE-toimistoon ja antaa selvityksen päätoimisen työskentelyn päättymisestä tai tulon vähentymisestä koronavirusepidemiasta johtuen.TE-toimisto antaa yrittäjän oikeudesta työmarkkinatukeen työvoimapoliittisen lausunnon Kelalle.Yrittäjä hakee työmarkkinatukea Kelasta.Kela maksaa työmarkkinatukea yrittäjälle.Jatkoa myös muille työttömyysturvan koronajoustoilleYrittäjien työmarkkinatuen lisäksi hallitus esittää jatkoa työttömyysturvan suojaosan korotukselle ja muille työttömyysturvan poikkeussäännöksille (STM:n tiedote 18.2.2021).Hallituksen esitykset liittyvät valtion vuoden 2021 ensimmäiseen lisätalousarvioesitykseen. Esitykset käsitellään eduskunnassa lisätalousarvioesityksen yhteydessä.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Hallitus esittää, että aluksen bareboat-kaksoisrekisteröinti Suomessa sallittaisiin enintään viideksi vuodeksi kerrallaan samanaikaisesti, kun aluksen omistusoikeus on rekisteröity toiseen valtioon. Kaksoisrekisteröinti olisi mahdollista silloin, kun ulkomainen alus rahdataan Suomeen niin sanotulla bareboat-rahtaussopimuksella eli ilman miehistöä.Hallitus antoi esityksensä eduskunnalle 18. helmikuuta 2021.Alus rekisteröitäisiin käyttöoikeuden osalta Suomeen, mutta omistusoikeusrekisteröinti jäisi alkuperäiseen valtioon. Alus kulkisi Suomen lipun alla ja siihen sovellettaisiin Suomen lainsäädäntöä aluksen omistusta ja kiinnitystä koskevia kysymyksiä lukuun ottamatta.Liikenne- ja viestintävirasto tekisi päätöksen aluksen käyttörekisteröinnin hyväksymisestä. Hyväksymisen edellytyksenä olisi muun muassa, että alusta johdetaan ja operoidaan Suomesta.Esityksen mukaan kaksoisrekisteröinti toisi joustavuutta varustamoiden toimintaan ja toisi mahdollisesti Suomen lipun alle uutta tonnistoa. Tämä edistäisi suomalaisten varustamoiden kilpailukykyä ja loisi työpaikkoja suomalaisille merenkulkijoille.Mitä seuraavaksi?Hallituksen nyt eduskunnalle antamasta esityksestä käydään täysistunnossa lähetekeskustelu, jonka ajankohta ilmoitetaan eduskunnan verkkosivuilla (tulevia täysistuntoja).Lähetekeskustelun jälkeen esitys siirtyy liikenne- ja viestintävaliokuntaan, jonka mietinnön valmistuttua asian käsittely jatkuu täysistunnossa.

Lähde: Valtioneuvosto.fi