NordenBladet — Valtiovarainministeriö on asettanut hankkeen Valtion palvelu- ja toimitilaverkon uudistaminen 2020-luvulla ajalle 24.2.2021–31.12.2023. Tavoitteena on vastata nopeasti muuttuvan toimintaympäristön tarpeisiin kokoamalla käyntiasiointi julkisen hallinnon yhteisiin asiakaspalvelupisteisiin ja tiivistämällä valtionhallinnon toimitilaverkkoa. ”Näen uudistuksessa isoja mahdollisuuksia. Voimme parantaa julkisia palveluja viemällä niitä ihmis-ten luokse. Samalla saamme säästöjä ja vähennämme päästöjä, kun toimitilojen käyttö ja matkustaminen vähenevät. Korona on antanut tähän näkymää, kun valtiolla matkakustannukset laskivat 105 miljoonaa euroa viime vuonna”, sanoo kuntaministeri Sirpa Paatero.  Digitalisaatio ja sen seurauksena panostaminen sähköisiin palvelukanaviin on vähentänyt merkittävästi käyntiasiointia valtion palveluntuottajien asiakaspalvelupisteillä, esimerkiksi TE-toimistojen ja Kelan palveluissa. Lisäksi kaupungistuminen, lisääntynyt monipaikkainen työnteko sekä julkisen talouden tilanne vaikuttavat tarpeeseen uudistaa käyntiasioinnin palveluverkkoa, sekä tarkastella tarvittavien työskentelytilojen määrää. Tulevaisuuden käyntiasioinnissa painottuu monikanavainen palvelu, digituki ja etäpalvelu. Rakentamalla yhteisiä asiakaspalvelupisteitä kuntien kanssa ja tarkastelemalla palveluverkkoa kokonaisuute-na voidaan turvata käyntiasioinnin kattava saavutettavuus ja kehittää nykyistä palvelutasoa, mutta samalla saavuttaa kustannussäästöjä. Yhteisen valtakunnallisen palveluverkon suunnittelu ja toteuttaminen johtavat asiakkaan kannalta nykyistä laajempaan palvelutarjontaan ja mahdollistaa paremmin kielellisten oikeuksien turvaamisen ja erityisryhmien tarpeisiin vastaamisen. Etäpalvelun avulla mahdollistetaan kattava palvelutarjonta koko maahan. Monipaikkaisen työskentelyn lisääntyminen vaikuttaa toimistoihin ja toimistotilan määrään. Valtion virastojen yhteiset tilat sekä tilojen yhteiskäyttö esim. kuntien kanssa luovat uusia mahdollisuuksia tilojen käyttöön.Uudistus toimeenpanee julkisen hallinnon strategiaa, alueellisen läsnäolon strategiaa sekä keväällä valmistuvaa valtion toimitilastrategiaa. Uudistuksella edistetään myös monipaikkaista työtä.
Uudistus on osa ministeriön Yhteistyötä palveluissa ja toimitiloissa- hankekokonaisuutta.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — EU:n sisämarkkinoista ja teollisuudesta vastaavat ministerit keskustelevat 25.2.2021 videokokouksessaan kansallisista elpymissuunnitelmista, kuluttaja-asioiden toimintaohjelmasta ja maakohtaisesta veroraportoinnista. Lisäksi Suomi esittelee EU-maiden digiministeriryhmittymän julkilausuman.Työministeri Tuula Haatainen ja elinkeinoministeri Mika Lintilä edustavat Suomea kilpailukykyneuvoston epävirallisessa kokouksessa, jossa ei tehdä päätöksiä.Tutkimuksesta ja innovaatioista vastaavien kilpailukykyministereiden videokokous järjestetään 26.2.2021. Esillä ovat tutkimus- ja innovaatioaiheet EU:n elpymis- ja palautumissuunnitelmien näkökulmasta. Suomea edustaa ministeri Lintilän sijaisena valtiosihteeri Anna-Mari Vimpari.Veroraportointi lisäisi yritystoiminnan läpinäkyvyyttä ja kitkisi veronkiertoaMinisterit keskustelevat tilinpäätösdirektiiviä täydentävästä ehdotuksesta, jolla suurille kansainvälisesti toimiville konserneille ja yrityksille säädettäisiin velvoite julkaista tuloverotietoja. Suomi tukee maakohtaisena veroraportointina (country-by-country reporting, CBCR) tunnettua esitystä. Maakohtainen veroraportointi lisäisi suuryritysten toiminnan läpinäkyvyyttä, mutta ei synnyttäisi muutoksia verotukseen.
 
– Veronkierto on merkittävä globaali ongelma, joka vääristää kilpailua ja rapauttaa hyvinvointivaltiota. Tarvitsemme lisää avoimuutta, jotta veronkiertoa voidaan tehokkaasti kitkeä. Komissio valmisteli ehdotuksensa maakohtaiseksi veroraportoinniksi, kun Panaman paperit tulivat julkisuuteen vuonna 2016. Nyt on korkea aika edetä neuvotteluissa EU-tasolla, työministeri Haatainen linjaa.Euroopan digitaalinen vuosikymmen D9+-maiden julkilausumassaElinkeinoministeri Lintilä esittelee kokouksessa EU-maiden digiryhmittymän eli niin sanottujen D9+-maiden julkilausuman. Se painottaa Euroopan digitaalista vuosikymmentä ja sen 2030-tavoitteita. Suomi toimi puheenjohtajana D9+-maiden kokouksessa tammikuussa.– Tekoäly, kvanttitietokoneet sekä 5G- ja 6G-teknologiat mahdollistavat yhdessä datatalouden kanssa digitaalisen vuosikymmenen.  EU:n on tavoiteltava globaalia teknologista johtajuutta ja kilpailukykyä, säilytettävä samalla avoimet sisämarkkinat ja vahvistettava kansainvälistä yhteistyötä, sanoo ministeri Lintilä.Kansalliset elpymissuunnitelmat vihreän ja digitaalisen kilpailukyvyn edistäjinäMinisterit keskustelevat siitä, mikä merkitys eurooppalaiseen ohjausjaksoon liittyvillä kansallisilla elpymissuunnitelmilla on teollisuuspolitiikan tavoitteiden saavuttamisessa. Tavoitteena on vahvistaa EU:n sisämarkkinoita, vihreää ja digitaalista siirtymää sekä EU:n strategista autonomiaa.Kansallisilla elpymissuunnitelmilla voidaan vahvistaa talouden ja kilpailukyvyn ripeää elpymistä. Suomi korostaa keskustelussa toimivien sisämarkkinoiden merkitystä pandemian aikana. Digitaalisuus on EU:n teollisuuden tärkein kestävän kasvun ja kilpailukyvyn edistäjä.Lisäksi kokouksessa käsitellään komission uutta kuluttaja-asioiden toimintaohjelmaa vuosille 2020–2025. Ministerit tarkastelevat muun muassa sitä, miten valtion taloutta ja yrityksiä tukevilla toimilla voidaan vahvistaa kuluttajien luottamusta markkinoiden toimintaan.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Työministeri Tuula Haatainen käynnistää selvitystyön työehtosopimuksiin liittyvien rajariitojen ratkaisumekanismeista ja sovittelujärjestelmän toimivuudesta. Selvityshenkilöiksi on nimetty varatuomari, oikeustieteen maisteri Minna Etu-Seppälä ja oikeustieteen kandidaatti Simo Zitting.Selvitystyön tarkoituksena on muun muassa kartoittaa työehtosopimuksiin liittyviä rajariitoja ja niiden syitä. Rajariidoilla tarkoitetaan riitoja, joissa työnantaja ja työntekijäpuoli ovat eri mieltä siitä, mitä työehtosopimusta työnantajan teettämään työhön pitäisi soveltaa.Tarkoituksena on lisäksi tunnistaa keinoja ja mekanismeja, joilla riitojen ratkaisemista voidaan helpottaa. Selvityshenkilöt hakevat myös keinoja, joilla voidaan ehkäistä työrauhahäiriöitä, jotka liittyvät rajariitoihin. Ratkaisuesitykset voivat koskea toimintatapoja tai liittyä lainsäädäntöön.– Työehtosopimusten rajariidat aiheuttavat enenevässä määrin epäselvyyksiä työmarkkinoilla. Helppoja ja suoraviivaisia ratkaisuja asian korjaamiseksi tuskin on. Selvitystyö on kuitenkin syytä tehdä, jotta työmarkkinajärjestöillä on käytössään kaikki mahdolliset kehittämisehdotukset työrauhan säilyttämiseksi ja riitojen ratkaisemiseksi, sanoo työministeri Tuula Haatainen.Selvityshenkilöt tarkastelevat sovittelujärjestelmän toimivuuttaSelvitystyö kohdistuu lisäksi työriitojen sovittelujärjestelmään erityisesti työehtosopimusten rajariitatilanteissa. Selvityshenkilöt voivat esittää toimia, joilla olemassa olevaa järjestelmää kehitettäisiin. Tarkastelussa tulee selvittää myös, millainen rooli sovittelujärjestelmää tukevilla muilla instituutioilla on työriitojen sovittelussa tai niiden ennaltaehkäisyssä.Selvityshenkilöiden toimeksianto ei sisällä kysymyksiä, jotka liittyvät neuvottelujärjestelmään.Selvitystyö valmistuu elokuun loppuun mennessäSelvitys tulee luovuttaa kirjallisena työ- ja elinkeinoministeriölle viimeistään 31.8.2021.Selvitykseen perustuvat kehittämisehdotukset, jotka liittyvät työmarkkinajärjestöjen toimintaan, valmistellaan kaksikantaisesti työmarkkinajärjestöjen välillä. Mahdolliset lainsäädännön kehittämiseen liittyvät esitykset valmistellaan kolmikantaisesti yhdessä työmarkkinakeskusjärjestöjen kanssa.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Eurooppaministerien epävirallisen videokokouksen pääaiheina 23. helmikuuta olivat Eurooppa-neuvoston jäsenten epävirallisen videokokouksen valmistelu sekä EU:n demokratiatoimintasuunnitelma. Eurooppaministerit saivat myös tilannekatsaukset EU:n ja Yhdistyneen kuningaskunnan suhteista sekä Euroopan tulevaisuutta käsittelevän konferenssin valmistelusta. Suomea kokouksessa edusti eurooppa- ja omistajaohjausministeri Tytti Tuppurainen.25.–26. helmikuuta pidettävän Eurooppa-neuvoston jäsenten epävirallisen videokokouksen aiheina ovat EU:n toimet koronapandemiassa, terveysuhkiin varautuminen, turvallisuus ja puolustus sekä unionin suhde eteläiseen naapurustoonsa. Suomi katsoo, että covid-19:n voittamiseksi tarvitaan yhteisen ja tehokkaan EU-strategian edistämistä. EU:n kykyä vastata ja varautua rajat ylittäviin terveysuhkiin on vahvistettava.Suomi myös tukee EU:n turvallisuus- ja puolustuspolitiikan vahvistamista ja kehittämistä. EU:n on pystyttävä kantamaan vastuuta omasta ja lähialueidensa turvallisuudesta.”Rokotusten vauhdittaminen ja uusien virusmuunnosten leviämisen estäminen ovat avainasemassa EU:n koronatoimissa. Meidän on käynnistettävä myös keskustelut siitä, miten voimme tulevaisuudessa sovittaa paremmin yhteen terveysturvan ja vapaan liikkuvuuden samankaltaisissa tilanteissa kuin nyt. On luotava yhteiset toimintatavat, joista on sovittu etukäteen”, sanoo ministeri Tuppurainen.Eurooppaministerit kävivät laajan keskustelun EU:n demokratiatoimintasuunnitelmasta (European Democracy Action Plan). Suomi pitää EU:n demokratiatoimintasuunnitelmaa hyvin tervetulleena ja erittäin ajankohtaisena. Suomi on osallistunut aktiivisesti toimintasuunnitelman valmistelua koskeviin keskusteluihin komission ja muiden jäsenvaltioiden kanssa, ja yhtyy siinä esitettyyn laajaan näkökulmaan demokratian vahvistamisesta, jolle toimintasuunnitelma antaa hyvät puitteet. On erittäin tärkeää suojella vaalien luotettavuutta ja edistää demokraattista osallistumista, vahvistaa tiedotusvälineiden vapautta ja moniarvoisuutta sekä torjua disinformaatiota, ulkoista puuttumista ja vaikutusoperaatioita.”Tarvitsemme yhteisiä EU-toimia disinformaation ja vihapuheen torjumiseksi sekä salaliittoteorioihin puuttumiseksi. Olemme nostaneet aiheen esiin myös valtioneuvoston EU-selonteossa. On huolestuttavaa, että ihmiset empivät jopa ehdokkuutta vaaleissa vihapuheen vuoksi”, painottaa ministeri Tuppurainen.  Eurooppaministerit saivat myös tilannekatsauksen EU:n ja Yhdistyneen kuningaskunnan suhteista. Komissio on ehdottanut 1.1.2021 voimaan tulleen EU:n ja Britannian välisen kauppa- ja yhteistyösopimuksen väliaikaisen soveltamisen pidentämistä 30.4.2021 saakka, koska sopimuksen viralliset käännökset kaikille EU-kielille saadaan valmiiksi vasta huhtikuun puolella. Jäsenvaltiot ovat suhtautuneet pyyntöön myönteisesti. Komissio kertoi myös Britannian kanssa käymistään keskusteluista liittyen erosopimuksen Irlantia ja Pohjois-Irlantia koskevan pöytäkirjan täytäntöönpanoon.           Lisäksi EU:n neuvoston puheenjohtajavaltio Portugali kertoi Euroopan tulevaisuutta käsittelevän konferenssin (Conference on the Future of Europe) valmistelutilanteesta. EU:n yleisten asioiden neuvostossa jäsenmaita edustavat pääasiassa jäsenvaltioiden eurooppaministerit. Neuvoston tehtävänä on muun muassa valmistella Eurooppa-neuvoston kokouksia. Se myös vastaa useista monialaisista politiikoista kuten rahoituskehysneuvotteluista ja EU:n laajentumisesta. Myös oikeusvaltioperiaatteeseen liittyvät kysymykset kuuluvat vakiintuneesti neuvoston asialistalle. 
 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Maa- ja metsätalousministeriö on tehnyt rahoituspäätökset Hiilestä kiinni -tutkimus- ja innovaatio-ohjelman ensimmäiseen hakuun saapuneista hakemuksista. Rahoitusta myönnettiin kymmenelle tutkimus- ja innovaatiohankkeelle yhteensä 10,7 miljoonaa euroa. Rahoitus on osa hallitusohjelman mukaista maankäyttösektorin ilmastotoimenpidekokonaisuutta ja merkittävä julkinen panostus maa- ja metsätalouden ja muun maankäytönilmastotavoitteiden saavuttamiseksi. Rahoitettavat hankkeet tuottavat tutkittuun tietoon pohjautuvia ratkaisuja, joilla vähennetään maankäytön hiilipäästöjä ja ylläpidetään ja vahvistetaan hiilinieluja ja hiilen varastoja. Hankkeilla vahvistetaan myös uusiutuvien luonnonvarojen kestävää käyttöä sekä maa- ja metsätalouden ja muun maankäytön kokonaiskestävyyttä. Hankkeissa tutkitaan muun muassa peltomaan hiilensidontaa, maatalousmaasta riippumattomia ruuantuotantoratkaisuja, hyviä käytäntöjä ja ohjauskeinoja maatalousmaan sekä metsien ja puutuotteiden hiilensidonnan vahvistamiseksi, erilaisia tuuppauskeinoja ilmastokestävään maankäyttöön pääsemiseksi sekä karjantuotannon systeemistä kestävyyttä. – Nyt käynnistyvissä korkeatasoisissa tutkimushankkeissa on tiivis yhteys käytäntöön. Ne tuottavat viljelijöille, metsänomistajille, yrityksille ja muille toimijoille tietoa ratkaisuista, joilla voidaan vähentää päästöjä ja lisätä hiilensidontaa. Lähtökohtana on kokonaiskestävyys, korostaa maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä. Rahoitettavat hankkeet ovat usean organisaation muodostamia tieteidenvälisiä konsortioita. Hankkeissa tehdään tiivistä yhteistyötä, yhteiskehittämistä ja pilotointia eri tutkimusorganisaatioiden, käytännön toimijoiden ja yritysten kesken. Uudet innovatiiviset ratkaisut saadaan näin siirtymään mahdollisimman nopeasti myös konkreettisisiksi toimenpiteiksi. Loppuvuodesta 2020 avoinna olleeseen rahoitushakuun tuli 50 hakemusta, joissa haettiin yhteensä 51 miljoona euron verran rahoitusta. Hakemukset arvioitiin tammikuussa laajassa, 10 hengen asiantuntijapaneelissa. Keskeisinä valintakriteereinä olivat hankkeiden tieteellinen laatu ja kyky tuottaa vaikuttavia ratkaisuja hiilineutraaliustavoitteen saavuttamiseksi. Kaikissa rahoitettavissa hankkeissa työskentelee alun perin asetetun tavoitteen mukaisesti myös tutkijanuran alkuvaiheessa olevia tutkijoita. Hiilestä kiinni – tutkimus- ja innovaatio-ohjelmassa avataan loppuvuodesta täydentävä haku, silloin jaossa on rahoitusta noin 5 miljoonaa euroa. Hiilestä kiinni -ilmastotoimenpidekokonaisuuden tavoitteena on tukea maataloustuottajia, metsänomistajia ja muita maankäytöstä päättäviä uusien ilmastokestävien toimintatapojen kehittämisessä ja käyttöönotossa. Tärkeässä roolissa tässä on tiedon ja parhaiden käytäntöjen jalkautus käytännön työhön. Kokonaisuuteen kuuluu laaja, tieteidenvälinen tutkimus- ja innovaatio-ohjelma, erillinen tieto-ohjelma sekä kehittämishankekokonaisuus, jossa uutta tietoa tuotetaan muun muassa erilaisten kokeilujen avulla. Toimenpiteiden tavoiteltu nettovaikutus on vähintään 3 Mt CO2-ekvivalenttia vuodessa vuonna 2035. Maankäyttösektorin ilmastotoimenpidekokonaisuus maa- ja metsätalousministeriön verkkosivustolla

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Ulkoministeriö on lähettänyt viranomaisyhteistyössä laaditun lakiehdotuksen ulkomaalaislain muuttamiseksi lausuntokierrokselle. Siinä esitetään, että myös Suomessa otettaisiin käyttöön kansallinen D-viisumi. Esityksessä säädetään viisumin hakemisesta ja myöntämisen edellytyksistä.Kansallinen D-viisumi perustuu Schengenin yleissopimukseen ja sen myöntämisen edellytyksistä voidaan säätää myös kansallisesti. Kansallisella D-viisumilla voi oleskella viisumin myöntäneen maan alueella enintään yhden vuoden ajan. Kansallinen D-viisumi oikeuttaa oleskeluun myös Schengen-alueella enintään kolmen kuukauden ajan minkä tahansa kuuden kuukauden jakson aikana.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Suomeen on nyt valmistunut ensimmäinen kansallinen lapsistrategia. Parlamentaarisessa komiteassa on saavutettu vuoden 2020 aikana yhteinen näkemys yli hallituskausien ulottuvasta lapsi- ja perhemyönteisen Suomen visiosta. Strategia perustuu kolmeen pääajatukseen, joilla kunnioitetaan kaikkien lasten oikeuksia, otetaan lapset vahvasti huomioon yhteiskunnassa ja tuetaan lasten hyvinvointia. Tavoitteena on kaikkien lasten SuomiStrategialla luodaan aidosti lapsi- ja perhemyönteinen, lapsen oikeuksia kunnioittava Suomi. Lisäksi lapsen oikeudet ja asema vakiinnutetaan niin, että lapset otetaan huomioon johdonmukaisesti kaikessa toiminnassa muiden yhteiskunnan jäsenten rinnalla. Lapset saavat tietoa heille kuuluvista oikeuksista. Haavoittuvassa asemassa olevien lasten asema turvataan ja heidän tarpeensa tunnistetaan paremmin.Lapsistrategian toimeenpano varmistaa lasten oikeuksien toteutumisenKansallinen lapsistrategia ohjaa hallituskausittain laadittavaa toimeenpanosuunnitelmaa. Strategian toimeenpanolla varmistetaan, että kaikkien lasten oikeudet toteutuvat mahdollisimman täysimääräisesti. Lisäksi tuetaan kaikkien lasten osallisuutta ja oikeutta tulevaisuuteen.Toimeenpanon on oltava poikkihallinnollista ja siihen on osallistettava laajasti yhteiskunnan eri toimijoita, kansalaisyhteiskuntaa sekä eri ikäisiä ja eri väestöryhmiin kuuluvia lapsia ja aikuisia.Lapsistrategia kattaa kaikki alle 18-vuotiaat lapset ja nuoretKansallinen lapsistrategia koskee kaikkia alle 18-vuotiaita. Lisäksi strategiassa ja sen toimeenpanossa otetaan huomioon laajasti perheet, joissa lapset elävät, sekä lapsuuden ja aikuisuuden nivelvaiheessa olevat nuoret aikuiset.Lapsistrategian yhtenä tavoitteena on lisätä lasten ja nuorten osallisuutta. Lapsille ja nuorille suunnattu tilaisuus lapsistrategiasta järjestetään keskiviikkona 17.3.2021. Yhteinen ymmärrys syntyi parlamentaarisessa komiteassaParlamentaarinen komitea perusti työnsä YK:n lapsen oikeuksien sopimukseen ja aiemmin tehtyihin selvityksiin ja valmisteli lapsistrategian yhdessä. Strategian taustalla ovat YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen neljä yleisperiaatetta: syrjimättömyys, lapsen edun ensisijaisuus, lapsen oikeus elämään, henkiinjäämiseen ja kehittymiseen ja lapsen osallisuus.”Olen erittäin tyytyväinen parlamentaarisen komitean yhdessä tekemään työhön ja siihen, että saavutimme yhteisen poliittisen tahdon. Meillä oli selkeä visio siitä, että lapsistrategian avulla Suomesta tehdään kaikkien lapsen oikeuksia kunnioittava maa, jonne on hyvä syntyä ja siellä on hyvä kasvaa”, toteaa komitean puheenjohtajana toiminut perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Valtioneuvoston tilaamassa tutkimushankkeessa selvitetään, millaisia täydentäviä maahanmuuton väyliä eri maissa on käytössä ulkomailla oleskeleville, kansainvälisen suojelun tarpeessa oleville henkilöille. Erityisenä painopisteenä ovat työ- ja opiskeluperusteiset väylät. Kansainvälinen vertailu voi osaltaan tukea sekä Suomen pohdintaa täydentävien väylien tarpeesta että kansainvälisen yhteisön pyrkimyksiä uusiin ratkaisuihin.Täydentävillä väylillä tarkoitetaan järjestelyjä, joissa oleskelulupa myönnetään esimerkiksi opiskelun tai työnteon perusteella ulkomailla oleskelevalle henkilölle, jonka arvioidaan olevan kansainvälisen suojelun tarpeessa. Tarkoituksena on mahdollistaa henkilön laillinen ja turvallinen maahantulo niin, ettei hän joudu turvautumaan ihmissalakuljettajien apuun.Tutkimuksen tavoitteena on saada kattavasti tietoa siitä, mitä täydentävät väylät käytännössä voivat olla sekä millaisia hallinnollisia ja lainsäädännöllisiä ratkaisuja tällaisia järjestelyjä hyödyntävät valtiot ovat tehneet. Lisäksi tuotetaan tilastotietoja siitä, kuinka laajasti ja keihin menettelyjä sovelletaan.Täydentäviin väyliin vaikuttaa kuuluvan useita erilaisia malleja, kuten työ- ja opiskeluperusteisia ohjelmia, humanitaarisia viisumeita ja erilaisia työvoiman liikkuvuusjärjestelyjä. Kattavaa selvitystä aiheesta ei kuitenkaan vielä ole tehty. Tutkimuksessa perehdytään tarkemmin muutaman eri valtion käytäntöihin. Lähemmin tarkasteltavat valtiot tarkentuvat tutkimuksen edetessä.EU:lle täydentävien väylien kehittäminen on tärkeä keino vastata muuttoliikkeeseenTäydentävät maahanmuuton väylät kansainvälistä suojelua tarvitseville ovat tärkeä ja ajankohtainen teema muuttoliikettä koskevissa kansainvälisissä keskusteluissa. Suojelun tarpeessa olevien ihmisten määrän ennakoidaan jatkavan kasvuaan. Samalla laittomat ulkorajan ylitykset ja ihmissalakuljetus ovat leimallisia EU:hun kohdistuvalle muuttoliikkeelle. Näiden ilmiöiden torjumiseksi EU:ssa etsitään Euroopan komission johdolla uudenlaisia ratkaisuja. Komissio antoi syyskuussa 2020 maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikan uudistamisesta laajan tiedonannon, jossa korostetaan laillisten maahanmuuton väylien kehittämistä yhtenä osana EU:n kokonaisvaltaista lähestymistapaa muuttoliikkeeseen. Komissio antoi myös erillisen laillisia väyliä koskevan suosituksen. Suosituksessa komissio kehottaa jäsenmaita tutkimaan kansainvälistä suojelua tarvitsevien mahdollisuuksia työ- ja opiskeluperusteiseen maahantuloon ja kannustaa niitä jakamaan kokemuksiaan ja parhaita käytänteitään. Myös YK:n pakolaisjärjestö UNHCR:llä on vuosille 2019–2021 strategia, jonka avulla se pyrkii edistämään maailmanlaajuisesti kiintiöpakolaisten vastaanottoa ja täydentävien väylien käyttöä.Suomella täydentäviä väyliä ei ole käytössäPääministeri Sanna Marinin hallitusohjelman mukaisesti hallitus kehittää maahantuloreittien järjestelmää osana Suomen EU-politiikkaa. Tutkimuksella saadaan ajantasaista tietoa, jota Suomen hallitus ja viranomaiset tarvitsevat kansallisen näkemyksen muodostamiseen ja kansainväliseen keskusteluun.  Tällä hetkellä kansainvälisen suojelun tarpeessa olevat henkilöt voivat saada suojelua Suomesta saapumalla Suomeen turvapaikanhakijana tai uudelleensijoittamisohjelman kautta kiintiöpakolaisena. Täydentäviä maahanmuuton väyliä Suomella ei ole käytössä.Kansallisten tarpeiden ohella hanke tuottaa tietoa myös muiden maiden tarpeisiin, sillä tutkimusraportti kirjoitetaan englanniksi. Hanke tukee siten EU-maiden yhteisiä ponnisteluja maahanmuuttoon liittyvien ratkaisujen löytämiseksi ja sen edistämiseksi, että yhä useamman kansainvälisen suojelun tarpeessa olevan henkilön tilanteeseen voitaisiin löytää toimivia ratkaisuja.Tutkimus valmistuu syksyllä 2021Tutkimushanke on osa valtioneuvoston vuoden 2021 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa. Tutkimus valmistuu lokakuussa. Tutkijaryhmään kuuluu asiantuntijoita Kuntoutussäätiöstä, Oxford Research AB:stä ja Siirtolaisuusinstituutista. Mukana on myös muuttoliike- ja pakolaiskysymyksiin erikoistunut itsenäinen tutkija Joanne van Selm. 
Hankkeen ohjausryhmä valitsi tutkimuksen toteuttajan avoimen haun perusteella. Ohjausryhmään kuuluu jäseniä sisäministeriöstä, ulkoministeriöstä, työ- ja elinkeinoministeriöstä, opetus- ja kulttuuriministeriöstä sekä sosiaali- ja terveysministeriöstä.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Opetus- ja kulttuuriministeriö on myöntänyt tukea kulttuuritilojen perustamiskustannuksiin ja peruskorjauksiin tälle vuodelle yhteensä 5 390 000 euroa. Avustusta myönnettiin kaikkiaan yhdeksälle hankkeelle.Valtionavustukset on tarkoitettu kuntien kulttuuritoimintalain mukaisten kulttuuritoimintaa varten tarvittavien tilojen, valtionosuutta saavien museoiden, teattereiden ja orkestereiden tilojen sekä merkittävien taitelijatilojen perustamis- ja peruskorjaushankkeisiin.Avustusta saivat Alvar Aalto -museo (Jyväskylän kaupunki), Kajaanin Teatteritalo ja Sissilinna (Kajaanin kaupunki), Forum Marinum (Kiinteistöosakeyhtiö Linnanpuomi), Lahden kaupunginteatteri (Lahden kaupunki), Rautalammin museo (Peuran museosäätiö), Pietarsaaren museo (Pietarsaaren kaupunki), Tanssiteatteri Raatikko (Tanssiteatteri Raatikon Kannatus ry), Teatteri Vantaa (Teatteri Vantaan kannatusyhdistys ry) ja Teatterimuseo (Teatterimuseon säätiö).
Määrärahaa haki yhteensä 12 hanketta noin 9,6 miljoonalla eurolla.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Pääministeri Sanna Marin osallistuu tänään tiistaina 23. helmikuuta järjestettävään EU-maiden päämiesten videokokoukseen. Kokous valmistelee 25. – 26. helmikuuta järjestettävää Eurooppa-neuvoston jäsenten videokokousta, jonka aiheina ovat EU:n toimet koronapandemiassa, terveysuhkiin varautuminen, turvallisuus ja puolustus sekä unionin suhde eteläiseen naapurustoonsa. Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Charles Michelin koolle kutsumaan tämänpäiväiseen pienryhmätyöskentelyyn osallistuvat myös Itävallan liittokansleri, Kyproksen sekä Romanian presidentit ja Slovenian pääministeri. Puheenjohtaja Michel järjestää muitakin vastaavia kokouksia toisille maaryhmille.

Lähde: Valtioneuvosto.fi