NordenBladet — Kevään 2021 ylioppilastutkinnon kokeet järjestetään lukioissa 16.3.-7.4. terveysturvallisuus huomioiden. Tutkinto järjestetään lukioissa myös lukioiden etäopetuksen aikana.Lukiot ovat varautuneet tutkinnon toimeenpanoon terveysturvallisesti Ylioppilastutkintolautakunnan antamien ohjeiden mukaisesti. Lautakunta tiedottaa lukioita tarvittaessa tilanteen kehittymisestä sähköpostitse ja koronatiedotussivulla.
 
Kevään 2021 ylioppilastutkinnon kokeisiin osallistuvia kokelaita suositellaan välttämään sosiaalisia kontakteja eli asettumaan omaehtoiseen karanteeniin 14 vuorokauden ajaksi ennen tutkinnon alkua. Jos kokelaalla on koronavirustartuntaan viittavia oireita, hän ei saa olla lähikontaktissa muiden kanssa eikä osallistua kokeeseen, vaan hänen tulisi mennä koronavirustestiin. Tarvittaessa lukio voi konsultoida kunnan tai sairaanhoitopiirin tartuntataudeista vastaavaa yksikköä kokelaiden oireista ennen koepäivää tai koepäivän aikana.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Komissio hyväksyi EU:n uuden ilmastonmuutokseen sopeutumisstrategian 24.2. osana Euroopan vihreän kehityksen ohjelmaa. Ilmastonmuutoksen vaikutukset etenevät voimakkaammin ja nopeammin kuin on ennakoitu. Hillinnän ohella onkin välttämätöntä varautua ja sopeutua ilmastonmuutoksen tuomiin muutoksiin ja riskeihin. EU:n sopeutumisstrategia sitoo sopeutumisen osaksi kaikkia politiikkatoimia. Tavoitteena on rakentaa ilmastokestävää Eurooppaa. EU:n edellinen sopeutumisstrategia on vuodelta 2013.Strategia haluaa nostaa sopeutumisen mukaan kaikille hallinnon alueille ja tasoille. Tärkeänä nähdään niin paikalliset, kuntatason sopeutumistoimet kuin myös jäsenmaiden välinen yhteistyö. Uutena strategiaan on nostettu myös EU:n yhteistyö kolmansien maiden kanssa. Yksi strategian tavoitteista on entistä vahvempi tiedon tuotanto ja hyödyntäminen sekä uusien ratkaisujen kehittäminen. – Sopeutumisen tärkeys on ymmärretty EU:ssa aikaisemminkin, mutta uusi strategia nostaa huomattavasti tekemisen tasoa. Hiilineutraali Eurooppa 2050 –tavoite vaatiikin rinnalleen vahvan sopeutumisstrategian, jotta voimme välttää kaikkein pahimmat seuraukset. Sopeutumisessa on kyse riskien ja epävarmuuden hallinnasta, toteaa sopeutumisen koordinaatiosta vastaava neuvotteleva virkamies Kirsi Mäkinen maa- ja metsätalousministeriöstä.    Sopeutuminen kytketään EU:n strategiassa entistä vahvemmin muun muassa talouspolitiikkaan. Myös luontopohjaisten ratkaisujen kehittäminen ja laajamittainen hyödyntäminen nostetaan sopeutumisen ytimeen. Vesisektorille on omistettu strategiassa oma osio, koska veden järkevä käyttö on ilmastonmuutoksen vuoksi erityisen tärkeää. Olennaista on varmistaa laadukkaan veden saatavuus ja toisaalta estää liiallisen veden kertyminen paikkoihin joihin sitä ei haluta.– Maa- ja metsätalous ovat ratkaisujen aloja ilmastonmuutoksen torjunnassa. Nämä alat ovat kuitenkin myös erityisen haavoittuvaisia muuttuvalle ilmastolle esimerkiksi tuhoeläinten leviämisen ja pitkien kuivuus- tai sadejaksojen takia. Tarvitaan tehokkaita kansallisia sopeutumistoimia, jotta voimme jatkossakin huolehtia metsiemme terveydestä ja kotimaisesta ruokaturvasta sekä tuottaa kestäviä biopohjaisia raaka-aineita fossiilisia korvaamaan, toteaa maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä.  Uutta sopeutumisstrategiaa käsitellään ympäristöneuvoston virtuaalikokouksessa 18.3. Sopeutuminen on myös teemana huhtikuun lopulla epävirallisessa ympäristöministerikokouksessa.Suomen kansallisia sopeutumistoimia ohjaa Kansallinen ilmastonmuutokseen sopeutumissuunnitelma 2022. Suunnitelman päivittäminen aloitetaan tämän vuoden lopulla. Sopeutumispolitiikan valmistelua ja toimeenpanoa koordinoi Suomessa maa- ja metsätalousministeriö laaja-alaisessa yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Kansallisessa sopeutumisen seurantaryhmässä on edustettuna eri ministeriöiden lisäksi valtion virastoja ja tutkimuslaitoksia, alue- ja kuntatason toimijoita sekä järjestöjä. Komission pressipaketti strategiastaSopeutuminen maa- ja metsätalousministeriön sivuilla

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Valtioneuvosto on todennut periaatepäätöksessään, että koronaviruksen torjunnassa on perusteltua siirtyä toimenpidetasolle kaksi. Tavoitteena on estää erityisesti virusmuunnoksen leviämisen aiheuttamaa epidemian kiihtymistä.Tasolle kaksi siirtyminen tarkoittaa, että sosiaali- ja terveysministeriö ohjaa leviämisvaiheen kriteerit täyttävät alueet ottamaan käyttöön hybridistrategian toimintasuunnitelman sekä sen täydennyksen mukaiset leviämisvaiheen toimet (ml. tartuntatautilain uudet valtuudet) ja lisätoimet. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ja STM:n arvion mukaan toimenpidetasolle kuuluvat nyt Helsinki ja Uusimaa, Varsinais-Suomi, Satakunta, Kanta-Häme, Vaasa, Ahvenanmaa ja Lappi.Lisäksi suositellaan, että toimet otetaan käyttöön kaikilla kiihtymisvaiheen alueilla eli Etelä-Karjalassa, Kymenlaaksossa, Päijät-Hämeessä, Pirkanmaalla, Keski-Suomessa, Etelä-Pohjanmaalla, Itä-Savossa, Pohjois-Pohjanmaalla ja Länsi-Pohjassa.Osana toimenpiteitä näillä alueilla otetaan käyttöön laajin maskisuositus ja etätyösuositus. Kuntien ja alueiden viranomaiset tekevät suositukset tai päätökset toimenpiteistäSTM antaa alueille ohjauskirjeen, jolla se ohjaa alueet toimenpiteiden käynnistämiseen yhdenmukaisten perusteiden ja yhdenmukaisuuden varmistamiseksi. Alueita ohjataan muun muassa tekemään päätöksiä tilojen käytön edellytyksistä tai väliaikaisesta sulkemisesta sekä aikuisten ryhmäharrastusten keskeyttämisestä. Lisätoimenpiteinä ohjataan pienentämään kokoontumisrajoitusten suurinta sallittua henkilömäärää kuuteen henkilöön sekä tehostamaan tartuntatautilain mukaisen karanteenin ja eristyksen noudattamisen valvontaa. Lisätoimenpiteet sisältävät myös mahdollisuuden keskeyttää yläkouluikäisten ja sitä vanhempien ryhmäharrastustoiminta sekä viimesijaisena toimena siirtää peruskoulun yläluokat etäopetukseen.Alueiden epidemiatilannetta seurataan säännöllisesti Sosiaali- ja terveysministeriön asettama tilannekuva- ja mallinnusryhmä seuraa hybridistrategian vaikuttavuutta epidemiologisten, lääketieteellisten ja toiminnallisten mittareiden avulla.STM voi ryhmän arvioon tukeutuen jatkossa tehdä päätöksen uuden alueen ohjaamisesta tasolle kaksi ja lisätoimenpiteiden käyttöönottoon. Vastaavasti STM jatkuvasti arvioi tason kaksi lisätoimenpiteiden jatkamisen tarvetta. 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Hallitus esittää, että kalastuslain ja kalastuksen tukilainsäädännössä olevaa määritelmää kaupallisesta kalastajasta muutetaan, jotta voidaan välttää vuoden vaihteessa voimaan tulleen arvonlisäverolain muutoksen epätoivotut vaikutukset kaupalliseen kalastukseen ja kotimaisen kalan saatavuuteen.Kaupalliset kalastajat on kalastuslaissa jaettu kahteen ryhmään. Ensimmäiseen ryhmään kuuluvat päätoimisemmin kalastavat ja toiseen ryhmään sivutoimisesti kalastavat kalastajat. Vuoden vaihteessa voimaantullut arvonlisäverolain verovelvollisuusrajaa koskeva muutos nosti ensimmäisen ryhmän kalastajien liikevaihtovaatimusta 10 000 eurosta 15 000 euroon, sillä ensimmäisen ryhmän kalastajiin kuuluvat kalastuslain nykyisten säännösten mukaan ne, joiden kalastustulot ylittävät arvonlisäverolaissa säädetyn verovelvollisuusrajan. Arvonlisäverolain muutoksella on ollut useita kielteisiä vaikutuksia kaupalliseen kalastukseen. Uusien kalastajien on aiempaa vaikeampi päästä päätoimisiksi ensimmäisen ryhmän kalastajiksi. Lisäksi monet sellaiset, jotka ovat aiemmin kuuluneet ensimmäisen ryhmän kalastajiin, kuuluvat muutoksen myötä toisen ryhmän kalastajiin. Toiseen ryhmään pudonneet kalastajat ovat menettämässä oikeuksia tiettyihin tukiin tai joutuisivat tietyissä tapauksissa jopa maksamaan myönnettyjä tukia takaisin. Kokonaisuutena rajan muuttaminen on vähentänyt epäsuorasti päätoimisten kaupallisten kalastajien määrää ja uhkaa vähentää myös kotimaisen kalan tarjontaa, mikä on vastoin hallitusohjelman tavoitteita.Näiden ei-toivottujen vaikutusten välttämiseksi hallitus on antanut esityksen kaupallisen kalastajan määritelmän muuttamiseksi niin, että ensimmäisen ryhmän kalastajiin kuuluisivat ne, joiden liikevaihto on vähintään 10 000 euroa.  Jatkossa kaupallisten kalastajien ryhmittely ei olisi enää kytköksissä arvonlisäverovelvollisuusrajaan. Lisäksi esityksessä ehdotetaan, että Euroopan meri- ja kalatalousrahaston (EMKR) mukaista tukea voitaisiin jatkossa myöntää kehittämishankkeiden lisäksi ennakkoina myös investointihankkeille. Näin halutaan helpottaa yritysten sopeutumista koronapandemian aiheuttamiin haasteisiin.
Lakien on tarkoitus tulla voimaan 1.5.2021. Lakeja sovellettaisiin kuitenkin rekisteröinti- ja tukihakemuksiin, jotka on jätetty 1.1.2021 tai sen jälkeen. Näin varmistettaisiin, että arvonlisäverolain muutoksesta aiheutuu mahdollisimman vähän kielteisiä vaikutuksia kalastajille.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Asialistaan saattaa tulla muutoksia ennen istuntoa.UlkoministeriöKirsti Pohjankukka, henkilöstöjohtaja p. 0295 350 038
– Edustuston päällikön tehtävän päättyminen
– Edustuston päällikön tehtävään määrääminenOikeusministeriöJanina Groop-Bondestam, lainsäädäntöneuvos p. 0295 150 334
– 1. Landskapslag om ändring av körkortslagen för Åland 2. Landskapslag om ändring av landskapslagen om tillämpning av fordonslagen 3. Landskapslag om ändring av vägtrafiklagen för landskapet Åland 4. Landskapslag om upphävande av vissa bestämmelser i landskapslagen om besiktning och registrering av fordonPiritta Koivukoski-Kouhia, erityisasiantuntija, esittelijä p. 0295 150 026
– Helsingin hovioikeuden kolmen hovioikeudenneuvoksen viran (T 12) täyttäminen
– 1) Helsingin käräjäoikeuden kuuden käräjätuomarin viran (T 13) täyttäminen 2) Pohjois-Karjalan käräjäoikeuden käräjätuomarin viran (T 13) täyttäminen 3) Keski-Suomen käräjäoikeuden käräjätuomarin viran (T 13) täyttäminen 4) Helsingin käräjäoikeuden kolmen käräjätuomarin viran (T 11) täyttäminen
– 1) Vaasan hallinto-oikeuden kahden hallinto-oikeustuomarin viran (T 11) täyttäminen 2) Pohjois-Suomen hallinto-oikeuden kolmen hallinto-oikeustuomarin viran (T 11) täyttäminenSisäministeriöMika Kättö, lainsäädäntöjohtaja p. 0295 488 413
– Suomen Punaisen Ristin ansiomerkkien myöntäminen
– Hengenpelastusmitalien antamista koskevan asian saattaminen hengenpelastusmitalista annetun asetuksen mukaisesti Tasavallan Presidentin ratkaistavaksiPuolustusministeriöSinikka Vahvaselkä, hallitusneuvos p. 0295 140 431
– Kenraalin virkaan nimittämisiä ja tehtävään määräämisiä Puolustusvoimissa
– Puolustusvoimien ylilääkärin virkaan nimittäminenLiikenne- ja viestintäministeriöSabina Lindström, osastopäällikkö, ylijohtaja p. 0295 342 576
– Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laiksi henkilöautojen romutuspalkkiosta vuosina 2020 ja 2021 annetun lain muuttamisesta (HE 257/2020 vp; EV 1/2021 vp)Työ- ja elinkeinoministeriöInkeri Lilleberg, erityisasiantuntija, esittelijä p. 0295 047 092
– Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laiksi uusiutuvilla energialähteillä tuotetun sähkön tuotantotuesta annetun lain 14 §:n muuttamisesta (HE 240/2020 vp; EV 2/2021 vp)Sosiaali- ja terveysministeriöIsmo Tuominen, hallitusneuvos p. 0295 163 341
– Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laiksi tartuntatautilain väliaikaisesta muuttamisesta (HE 6/2021 vp; EV 5/2021 vp)

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Hallitus julkaisi tänään lisätalousarvioesityksen, jolla lisätään määrärahaa nuoren metsän hoitoon ja pienpuun korjuuseen. Tavoitteena on turpeen energiakäytön vähentyessä ennakoitua nopeammin lisätä kotimaisen pienpuun tarjontaa. Hyödyntämällä nuorten metsien hoidon sivuvirrasta saatavaa pienpuuta, voidaan lisäksi välttää teollisuudelle käyttökelpoisen ainespuun päätymistä energiakäyttöön. Nuoren metsän oikea-aikaisella hoidolla vahvistetaan myös puuston kasvua ja hiilensidontaa.Kestävän metsätalouden rahoitusjärjestelmän (Kemera) määrärahaa lisätään 3 750 000 eurolla vuonna 2021. Kemeran avulla tuetaan yksityisten metsänomistajien metsänhoitotöitä. Lisäksi Suomen metsäkeskukselle myönnetään 250 000 euron lisämääräraha aktivointikampanjaan, jonka avulla innostetaan metsänomistajia pienpuukorjuuseen. – Metsähakkeen kysyntä lämmityspolttoaineena on kasvussa. Hallitus haluaa lisärahalla vahvistaa kotimaisen metsähakkeen saatavuutta ja kannustaa metsänomistajia aktiiviseen metsien hoitoon, toteaa maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä.Pienpuukorjuu halutaan kaksinkertaistaa nykyisestäValtakunnan metsien inventoinnin mukaan Suomen nuorissa kasvatusmetsissä on myöhässä olevia hoitotöitä lähes puoli miljoonaa hehtaaria. Lisäksi ensiharvennusrästejä on lähes miljoona hehtaaria, joista osalle voidaan myöntää myös pienpuun keruutukea. Tähän mennessä pienpuukorjuun tukea on myönnetty vain noin 33 000 hehtaarille vuodessa. Tavoitteena on kaksinkertaistaa tämä määrä seuraavan kolmen vuoden aikana. Esitetyn määrärahalisäyksen avulla sekä aiemmin myönnettyjen tukirahoitusten käyttöä tehostamalla voidaan lisätä jopa 500 000 kuutiometriä kotimaisen pienpuun käyttöä vuonna 2021.Nuoren metsän hoidon tukea maksetaan 230 euroa hehtaarilta kohteissa, joilla tukiehdot täyttyvät. Hehtaarikohtaista tukea voidaan korottaa 200 eurolla, jos nuoren metsän hoidon yhteydessä kerätään pienpuuta. Vähimmäismäärä kerätylle pienpuulle on eteläisessä ja keskisessä Suomessa 35 kiintokuutiometriä hehtaarilta ja pohjoisessa Suomessa 25 kiintokuutiometriä hehtaarilta. – Nyt todella kannattaa tukea nuoren metsän hoitotöitä. Tehostetulla pienpuukorjuulla saamme taloudellisesti ja ekologisesti kestävää puubiomassaa energiakäyttöön. Samalla saamme purettua nuorten metsien hoitorästejä, mikä tukee järeän runkopuun kasvattamista teollisuuden tarpeisiin, Leppä toteaa.Metsänomistajia innostetaan nuorten metsien hoitotöihinNuorten metsien hoitorästit ovat valtaosin yksityismetsissä, minkä vuoksi Metsäkeskus toteuttaa lisärahoituksellaan alueellisia neuvonta- ja aktivointikampanjoita. Kampanjat kohdistetaan alueille, joilla tiedetään olevan runsaasti hoitorästejä ja siten myös energiakäyttöön soveltuvaa pienpuuta. Aktivointia kohdistetaan varsinkin alueille, joilla turvetuotanto vähenee erityisen paljon. – Kannustan metsänomistajia ryhtymään ahkerasti metsänhoitotöihin ja pienpuukeräykseen. Metsäkeskus ottaa asiassa yhteyttä metsänomistajiin, metsäalan toimijoihin ja energiapuualan yrityksiin. Tämä on yhteinen ponnistus, ministeri Leppä sanoo.– Myös tehtaiden ja sahojen sivuvirrat ovat tärkeä kotimaisen metsäbioenergian raaka-aine, Leppä muistuttaa.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Turvallinen asuinympäristö ylläpitää ikääntyneiden toimintakykyä, ja on omatoimisuuden edellytys muistisairaille asukkaille, kertoo tuore selvitys.Suomen väestö ikääntyy vauhdilla, ja ennusteiden mukaan kymmenen vuoden päästä yli neljäsosa suomalaisista on yli 65-vuotiaita. Erityisesti kaikkein vanhimpien kansalaisten osuus kasvaa nopeasti; yli 85-vuotiaiden määrä tulee kaksinkertaistumaan seuraavien 20 vuoden aikana.Iäkkäät ihmiset asuvat yhä pidempään omissa kodeissaan tavallisilla asuinalueilla, mutta ikääntyvien toimintakyvyn heiketessä, on asumisen ja asuinalueiden turvallisuuteen kiinnitettävä entistä enemmän huomiota. Esteettömin ja hyvin hahmottuvin asuinympäristöin voidaan helpottaa paitsi ikääntyneiden myös muiden asukkaiden liikkumista, ja siten parantaa alueen yhteisöllisyyttä ja kannustaa liikkumiseen ja aktiivisuuteen.Selvityksestä välineitä kuntien turvallisuustyöhönYmpäristöministeriön tilaamassa ja Ikäinstituutin toteuttamassa selvityksessä kuvataan kansallisiin ohjelmiin ja tutkimuksiin perustuen asuinalueiden fyysistä turvallisuutta ja sen kokemista ikäihmisten osalta. Sen mukaan kunnissa ei olla vielä kiinnitetty riittävästi huomiota asuinalueiden turvallisuuteen ikääntyneiden näkökulmasta. Asunnon sisäpuolinen turvallisuus ja avunsaanti ovat olleet esillä kuntien toimissa, mutta asuinalueiden turvallisuus ja sen edistämisen keinot ovat jääneet vähemmälle huomiolle.Selvitys antaa kunnille tietoa ja keinoja paikalliseen turvallisuustyöhön ja iäkkäiden turvalliseen asumiseen. Näitä keinoja ovat esimerkiksi hyvän kävely-ympäristön ominaisuudet, ikäystävällisten asuinympäristöjen kehittäminen ja erilaiset turvallisuutta edistävät hyvät käytännöt, kuten asuinalueiden arviointi yhdessä iäkkäiden kanssa.Erityisen tärkeään rooliin selvitys nostaa kuntien poikkihallinnollisen yhteistyön, joka on avainasemassa turvallisuuden edistämisessä, kuten myös ikääntyneiden kuntalaisten osallistuminen ja yhteistyö järjestöjen ja yritysten kanssa. Käytännön menetelmiä asuinalueiden turvallisuuden parantamiseen ovat esimerkiksi turvallisuus- ja esteettömyyskävelyt, vaaranpaikkojen kartoitukset, turvallisuuskyselyt ja -arvioinnit.Selvitys on osa ympäristöministeriön ikääntyneiden asumisen toimenpideohjelmaa, jossa tuetaan ikäystävällisten asuinalueiden kehittämistä, ja osa ikääntyneiden asumisturvallisuuden parantamista sisäiseen turvallisuuteen liittyvässä yhteistyössä.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Kansainvälinen nettirikollisuus ja liikkuva rikollisuus muuttavat jatkuvasti muotoaan. Europol-asetukseen esitetään muutoksia muun muassa Europolin ja yksityisten toimijoiden väliseen tiedonvaihtoon liittyen, jotta vakavan kansainvälisen rikollisuuden ja terrorististen rikosten torjunta vastaisi paremmin nykypäivän vaatimuksia.Euroopan unionin komissio on esittänyt, että Euroopan poliisivirasto Europolin säädöspohjaa tulisi muuttaa niin, että se vastaisi paremmin nykypäivän vaatimuksia kansainvälisen rikollisuuden ja terrorismin torjunnassa. Valtioneuvosto antoi 25. helmikuuta eduskunnalle niin sanotun U-kirjelmän, jossa kerrotaan komission ehdotusten sisällöstä ja vaikutuksista, sekä Suomen kannoista ehdotuksiin.– Rikolliset toimivat enemmän ja enemmän nettimaailmassa ja myös liikkuva rikollisuus muuttaa jatkuvasti muotoaan. Tällaisessa muuttuvassa toimintakentässä huomataan toisinaan, etteivät lait ja asetukset välttämättä vastaa nykypäivän vaatimuksia. Tästä syystä myös Europolin säädöspohjaa esitetään joiltakin osin ajantasaistettavaksi, kertoo poliisijohtaja Hannele Taavila sisäministeriöstä.Europol-asetuksen muutosehdotuksen keskeiset tavoitteet koskevat Europolin yhteistyötä yksityisten osapuolten kanssa, Europolin suorittamaa henkilötietojen käsittelyä rikostutkinnan tukena ja Europolin roolia tutkimuksessa ja innovoinnissa. Tavoitteena on, että Europol pystyisi auttamaan jatkossa nykyistä paremmin Euroopan unionin jäsenmaita vakavan ja järjestäytyneen rikollisuuden tehokkaassa torjumisessa. Komissio antoi myös toisen asetusehdotuksen, joka koskee Europolin mahdollisuutta syöttää kuulutuksia epäillyistä ja rikoksista tuomituista Schengenin tietojärjestelmään (SIS).– Rikolliset käyttävät yhä enemmän yritysten verkkopalveluja kommunikointiin ja rikollisen toiminnan harjoittamiseen. Yksityisillä toimijoilla ei ole kuitenkaan tällä hetkellä EU-tason yhteyspistettä, johon ne voisivat ilmoittaa tietoja, joilla voi olla merkitystä rikostutkinnassa, Taavila taustoittaa.Lainsäädäntömuutoksen myötä Europol voisi kuitenkin toimia jatkossa yhteyspisteenä ja selvittää keskitetysti mitä jäsenvaltioita rikos tai selvitettävänä oleva asia koskee. Valtioneuvosto kannattaa sitä, että Europol pystyy tekemään tarpeellista yhteistyötä yksityisten tahojen kanssa.Säädösehdotus vahvistaisi Europolin asemaa tutkimuksessa ja innovoinnissaSäädösmuutoksessa on ehdotettu, että Europolin tulisi pystyä jatkossa auttamaan jäsenvaltioita kehittämään paremmin myös muun muassa uusia tekoälyyn perustuvia teknisiä ratkaisuja, joista olisi hyötyä kansallisille lainvalvontaviranomaisille kaikkialla EU:ssa.– Innovatiivisten ratkaisujen etsiminen on tärkeää kansainvälisessä rikosten torjunnassa, jotta rikoksia estävät viranomaiset pysyvät muuttuvan toimintaympäristön mukana. Valtioneuvosto kannattaa sitä, että Europolilla olisi jatkossa enemmän kykyä tukea ennakoivasti ja keskitetysti jäsenmaita innovaatioiden ja lainvalvontaviranomaisten osaamisen ja kyvykkyyden kehittämisessä, Taavila toteaa.Tarkempi lainsäädäntö parantaa myös ihmisten tietosuojasta huolehtimistaKun asetukset ovat ajan tasalla, myös yksittäisten ihmisten tietosuojasta pystytään pitämään paremmin huolta. – Henkilötietojen käsittely on jo nyt erittäin tarkkaan säädeltyä. Näiden muutosten tarkoituksena on kuitenkin varmistaa entistä tehokkaammin se, että yksityisyydensuoja ja ihmisten perusoikeudet toteutuvat varmasti erilaisen tiedon käsittelyssä, Taavila kertoo. Tiedon käsittelyä valvotaan usealla eri tasolla ja ajantasainen ja yhtenäisempi lainsäädäntö mahdollistaisi sen, että tietosuojaan liittyviä asioita tarkasteltaisi tehokkaammin yhdenmukaisin perustein.Komission esityksessä esitetään myös Schengenin tietojärjestelmään (SIS) perustettavan uuden kuulutusluokan perustamista. Esityksen taustalla on se, että Europol ei pysty tällä hetkellä toimittamaan suoraan ja reaaliajassa jäsenvaltioiden lainvalvontaviranomaisille kolmansilta mailta tai kansainvälisiltä järjestöiltä saatuja tietoja henkilöistä, jotka ovat epäiltyjä tai tuomittuja rikoksista tai terrorismirikoksista. – Tämän turvallisuusvajeen korjaamiseksi järjestelmään ehdotetaan luotavaksi uusi kuulutusluokka, joka on tarkoitettu yksinomaan Europolin käyttöön tarkoin määritellyissä tapauksissa ja olosuhteissa, Taavila kertoo.Lainsäädäntöesitys on esitelty torstaina 25.2. valtioneuvoston yleisistunnossa. Tämän jälkeen se siirtyy eduskunnan käsiteltäväksi.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Hallitus antoi eduskunnalle 25. helmikuuta esityksen vuoden 2021 ensimmäiseksi lisätalousarvioksi. Hallitus ehdottaa liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalalle 23,2 miljoonan euron lisärahoitusta lasti- ja matkustaja-alusvarustamoiden liikennöinnin tukeen.Ensisijaisena tavoitteena on, että liikenne toimii markkinaehtoisesti. Määräraha kuitenkin mahdollistaa varustamojen liikennöinnin tukemisen, jos se osoittautuu välttämättömäksi ja täyttää avustuksen myöntämisen edellytykset. Lisärahoituksella turvataankin Suomen välttämättömät liikenneyhteydet, huoltovarmuus ja Suomen ulkomaankaupan kuljetukset. Ministeri Harakka: Pidetään talouden pyörät pyörimässä– Merikuljetukset ovat aivan välttämättömiä Suomen ulkomaankaupan ja huoltovarmuuden kannalta. Siksi varustamoiden liikennöinnin tukeminen oli korona-ajan aivan ensimmäisiä tukipäätöksiämme, ja nyt tätä elintärkeää tukea jatketaan, toteaa liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka.– Pandemia on vaikeuttanut merkittävästi suomalaisten varustamoiden toimintaedellytyksiä – samalla varustamot ovat toimineet kiitettävässä yhteistyössä matkustusrajoitusten ja testitodistusten osalta. Uudella tukijaksolla varmistetaan, että pidämme Suomen talouden pyörät pyörimässä, ministeri Harakka jatkaa.Liikenne- ja viestintävirasto Traficom tekee päätökset liikennevelvoitteistaLiikenne- ja viestintävirasto Traficom voi asettaa julkisen palveluvelvoitteen yhteysväleittäin meriliikenteeseen, jos se on välttämätöntä riittävien liikenneyhteyksien, huoltovarmuuden ja Suomen ulkomaankaupan kuljetusten kannalta. Traficom on avannut syksyn 2020 aikana useampia tuetun laivaliikenteen hakuja ja tehnyt päätöksiä liikennöintivelvoitteista.Valtioneuvosto antoi heinäkuussa 2020 asetuksen, jolla säädetään liikennöintivelvoitteen asettamisesta, avustuksen tarkemmista ehdoista ja myöntämisedellytyksistä. Asetuksen voimassaoloa pidennettiin joulukuussa 2020 niin, että asetus on voimassa 30.6.2021 asti.Valtion vuoden 2020 neljännessä lisätalousarviossa merenkulun tukeen varattiin 24,8 miljoonaa euroa.

Lähde: Valtioneuvosto.fi