NordenBladet — Hallitus esittää vuoden 2021 ensimmäisessä lisätalousarviossa, että sosiaali- ja terveysministeriön (STM) hallinnonalalle myönnetään määrärahoja, jotka kohdennetaan muun muassa koronavirusrokotteiden hankintaan, työttömyysturvaan sekä lasten, nuorten ja perheiden palveluihin.Koronavirusrokotteisiin lisävarojaHallitus esittää koronavirusrokotteiden hankintaan 70 miljoonan euron lisävaroja. Suomi hankkii koronavirusrokotteita EU:n yhteishankintasopimuksella. Koronaviruksen aiheuttamassa poikkeuksellisessa tilanteessa rokotteiden hankintapäätökset joudutaan tekemään EU-komission sanelemassa aikataulussa, josta ei ole mahdollista poiketa. Lisämäärärahalla varmistetaan, että Suomella on mahdollisuus osallistua EU:n yhteishankintasopimukseen kuuluviin mahdollisiin uusiin rokotehankintakierroksiin.Työttömyysturvapoikkeuksia jatkettaisiinHallitus esittää, että työttömyysturvan poikkeussäännöksiä jatketaan. Nykyiset poikkeussäännökset ovat voimassa vuoden 2021 maaliskuun loppuun. Hallitus esittää, että säännöksiä jatketaan kesäkuun 2021 loppuun. Tähän varattaisiin 61 miljoonaa euroa, josta 13 miljoonaa työttömyysetuuden suojaosan korotukseen ja 48 miljoonaa yrittäjien väliaikaiseen oikeuteen saada työmarkkinatukea.Työttömyysetuuden suojaosan korotusta jatkettaisiin 300 eurosta 500 euroon kuukaudessa (279 eurosta 465 euroon neljän kalenteriviikon aikana) kesäkuun 2021 loppuun.Tavoitteena on turvata palkansaajien toimeentuloa tilanteissa, joissa työllistyminen päättyy väliaikaisesti tai kokonaan koronavirusepidemian taloudellisten vaikutusten johdosta.Tarkempaa tietoa poikkeussäännöksistä STM:n tiedotteessa:Työttömyysturvapoikkeuksia esitetään jatkettavaksi 30.6.2021 astiLisäksi hallitus esittää, että yrittäjien väliaikaista oikeutta työmarkkinatukeen jatketaan. Väliaikaista lakia yrittäjän työmarkkinatuesta on tarkoitus jatkaa kesäkuun 2021 loppuun. Tarkempaa tietoa yrittäjien väliaikaisesta oikeudesta työmarkkinatukeen työ- ja elinkeinoministeriön tiedotteessa:Hallitus esittää yrittäjien työmarkkinatuelle jatkoa kesäkuun loppuunLasten, nuorten ja perheiden tukemiseen valtionapuaLasten, nuorten ja perheiden tukemiseen hallitus esittää 17,5 miljoonan euron lisävaroja. Varoja kohdennettaisiin sosiaalihuollon palveluihin, jotka auttavat lapsia, nuoria ja perheitä selviytymään arjesta koronaviruspandemian aiheuttamassa poikkeustilanteessa. Lisäksi varoja suunnattaisiin lasten ja nuorten mielenterveyspalveluihin. Tarkoituksena on turvata palveluiden riittävyys, vaikuttavuus ja oikea-aikaisuus poikkeustilanteessa ja muun muassa torjua sosiaalisia ongelmia.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Koronaviruspandemia on keskeyttänyt tuomioistuimissa useat suullista käsittelyä vaativat asiat. Tämä on aiheuttanut asioiden ruuhkautumista tuomioistuimissa. Hallitus esittää lisätalousarvioesityksessä yhteensä 8,6 miljoonan euron lisäystä Syyttäjälaitokselle, oikeusaputoimistoille ja tuomioistuimille tämän ruuhkan purkamiseen. Myös vaalien terveysturvallisuuden varmistamiseen esitetään lisäpanostuksia.Koronavirusepidemian koko oikeushallinnolle aiheuttaman ruuhkan purkamiseksi hallitus esittää vuoden 2021 ensimmäisessä lisätalousarvioesityksessä 17,6 miljoonan euron lisämäärärahaa. Ruuhkan purun arvioidaan kestävän vähintään vuoden 2021 ajan. 
  
– Toimiva oikeusjärjestelmä on yksi demokratiamme peruspilareista. Olen erittäin tyytyväinen, että voimme turvata oikeudenhoidon toimivuuden koronavirusepidemiasta huolimatta. Oikeusvaltiossa on huolehdittava, että luottamus toimivaan oikeusjärjestelmään ja oikeudenhoitoon säilyy, oikeusministeri Anna-Maja Henriksson sanoo.Rikosseuraamuslaitokselle taas esitetään 4,7 miljoonan euron lisäystä koronaviruspandemiasta johtuvan rangaistusten täytäntöönpanon ruuhkan purkamiseen.Vaalien terveysturvallisuuteen panostetaanKuntavaalien turvalliseen toimittamiseen koronaviruspandemian aikana esitetään 1,3 miljoonan euron lisämäärärahaa. – Koronavirustilanteesta johtuvat erityisjärjestelyt edellyttävät aiempaa enemmän vaalivirkailijoita ennakkoäänestyksessä ja vaalipäivän äänestyksessä. Myös kotiäänestykseen tarvitaan merkittävästi lisäresursseja. Lisäksi tarvitaan uusia tilaratkaisuja sekä suojavälinehankintoja. Lisämäärärahan tarkoituksena on turvata, että vaalit pystytään järjestämään turvallisesti myös poikkeuksellisissa oloissa, Henriksson painottaa.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Valtioneuvosto hyväksyi 25. helmikuuta REACT-EU-rahoituksen sisällöt osaksi käynnissä olevaa Kestävää kasvua ja työtä -rakennerahasto-ohjelmaa. Alueille suunnattujen elpymisvarojen myöntäminen käynnistyy kevään 2021 aikana. Rahoituksella tuetaan erityisesti pk-yrityksiä digitalisaation ja vihreän talouden näkökulmasta.REACT-EU-välineellä (Recovery Assistance for Cohesion and the Territories of Europe) on tarkoitus tukea koronapandemian aiheuttamien vahinkojen korjaamista alueilla, joiden talous ja työllisyys ovat kärsineet erityisen paljon. REACT-EU-rahoituksella luodaan pohjaa talouden vihreälle, digitaaliselle ja palautumiskykyä tukevalle elpymiselle. Rahoituksella tuetaan pk-yrityksiä, tutkimus- ja kehitystoimintaa, digitaalista osaamista sekä yritysten ja niiden henkilöstön muutoskyvykkyyden kehittämistä. –  REACT-EU:n rahoitus on tärkeä saada käyttöön nopeasti, jotta sillä kyetään ripeästi tukemaan koronapandemian rasittamien alueiden elpymistä, elinkeinoministeri Mika Lintilä sanoo.REACT-EU-välineen kautta käyttöön tulevat 295 miljoonaa euroa jakautuvat vuosille 2021–2023. Kokonaisuudesta noin 169 miljoonaa euroa on EU:lta tulevaa rahoitusta ja noin 126 miljoonaa euroa valtion vastinrahoitusta. Rahoitus käyttöön mahdollisimman pianRahoitusta myöntävät ELY-keskukset ja maakuntien liitot. Rahoituspäätöksiä voidaan tehdä sen jälkeen, kun eduskunta on hyväksynyt REACT-EU-rahoituksen sisältävän lisätalousarvion ja valtioneuvosto on päättänyt varojen alueellisesta jaosta.Yritykset voivat hakea REACT-EU:hun liittyvää yrityksen kehittämisavustusta ELY-keskuksista. ELY-keskukset ottavat hakemuksia vastaan koko ajan. Tarkemmat tiedot kehittämisavustuksesta löytyvät ELY-keskusten verkkosivuilta.Myös muut toimijat, kuten elinkeinojen kehittämisorganisaatiot, tutkimus- ja koulutusorganisaatiot, järjestöt, kunnat ja muut julkisyhteisöt, voivat hakea REACT-EU-rahoitusta. Rahoitusta myöntävät sekä maakuntien liitot että ELY-keskukset alueellisesti. Hankehaut ovat jo avautuneet osassa maata ja hakuja avataan lisää maaliskuun aikana. Tietoa löytyy kootusti Rakennerahastot.fi-sivustolta.REACT-EU-rahoituksen hakemisessa, myöntämisessä, maksamisessa, seurannassa ja jatkotoimenpiteissä noudatetaan nykyisestä rakennerahasto-ohjelmasta tuttuja menettelyjä ja voimassaolevaa lainsäädäntöä.REACT-EU-rahoitus on osa EU:n elpymisvälinettäEurooppa-neuvosto linjasi heinäkuussa 2020 merkittävästä EU-rahoituksesta, EU:n elpymisvälineestä, koronapandemian vaikutuksiin vastaamiseksi. Elpymisväline (Next Generation EU) koostuu useasta eri EU:n rahoitusvälineestä ja ohjelmasta, joista REACT-EU on yksi. REACT-EU:n kautta jäsenmaat saavat lisärahoitusta käynnissä oleviin 2014–2020 ohjelmakauden rakennerahasto-ohjelmiin. Elpymisvälineen rahoituksesta suurin osa kohdistuu EU:n elpymis- ja palautumistukivälineeseen (Recovery and Resilience Facility, RRF), jonka kansallista ohjelmaa Suomessa parhaillaan valmistellaan. Elpymis- ja palautumistukivälineessä keskitytään laajempiin uudistuksiin ja investointeihin, kun taas REACT-EU:lla rahoitetaan alueellisia ja paikallisia nopeasti toteutettavia hankkeita.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Hallitus esittää vuoden 2021 ensimmäisessä lisätalousarviossa uusia korona-avustuksia taiteen ja kulttuurin toimijoille. Lisämäärärahalla tuetaan opiskelijoiden hyvinvointia, osaamista ja opintojen edistymistä. Nuorille pyritään luomaan myös mielekästä tekemistä kesätöiden ja harrastusten kautta.Lisätalousarviossa kulttuurin ja taiteen alalle esitetään koronatukina ja -avustuksina yhteensä 20 miljoonaa euroa opetus- ja kulttuuriministeriön osuuteen. Freelancereina tai toiminimillä toimiville kulttuurialan ammattilaisille myönnettävät avustukset tulevat haettavaksi Taiteen keskustoimikunnan kautta, jolle esitetään varattavaksi 15 miljoonaa euroa. Suomen elokuvasäätiön jakamaan tuotantotukeen elokuvayhtiöille ehdotetaan lisäbudjetissa 5 miljoonaa euroa. Määräraha kohdistetaan avustuksiin, joilla vähennetään koronatilanteesta aiheutuvia vaikeuksia ja taloudellisia menetyksiä.– Pitkittynyt koronatilanne on ollut raskas taiteen ja kulttuurin kentälle. Rajoituksista johtuen koko tapahtuma-ala on ollut pitkälti täyssulussa, mikä on aiheuttanut valtavia taloudellisia vaikeuksia alan toimijoille. Viime vuonna kulttuurille osoitettiin 110 miljoonan euron lisärahoitus, jotta alan toimijat selviäisivät kriisin yli ja jatkamme tukitoimia nyt myös tämän vuoden puolella. Tällä päätöksellä suuntaamme tukea erityisesti freelancereille ja kulttuurialan ammattilaisille, sanoo tiede- ja kulttuuriministeri Annika Saarikko.Nuorten hyvinvointi koronatilanteessa pyritään varmistamaan Ammatilliseen koulutukseen osoitetaan 17,5 miljoonaa euroa. Määräraha kohdennetaan toimiin, joilla pyritään ehkäisemään opintojen keskeyttämistä ja lisäämään opiskelijoiden hyvinvointia. Määrärahaa suunnataan myös toimiin, joilla tasoitetaan opiskelijoiden osaamiseroja ja varmistetaan valmistuvien nuorten ammattiosaamista.– Koronaepidemia ei saa jättää pysyviä jälkiä nuorten osaamiseen ja hyvinvointiin. Etäopetus on ollut raskasta kaikille ja ammatillisen koulutuksen opiskelijoille se on tarkoittanut, että osaamista ei ole ollut paikoin mahdollista kartuttaa kasvotusten tapahtuvin konkreettisin harjoituksin. Kohdistamme nyt rahoitusta, jonka turvin oppimisesta ja hyvinvoinnista voidaan pitää huolta läpi epidemian, sanoo opetusministeri Jussi Saramo.Nuorten harrastus- ja kesätoiminnan lisäämiseen ja kehittämiseen varataan lisäbudjetissa yhteensä 2,5 miljoonaa euroa. Muun muassa nuoriso- ja liikuntajärjestöille haettavaksi tulevat avustukset on tarkoitettu lasten ja nuorten toimintaa järjestävien kesätyöntekijöiden palkkaukseen sekä nuorten kesäyrittäjyyden ja työelämätaitoja tukemiseen. -Kaikessa päätöksenteossa lasten ja nuorten hyvinvointi pitää olla keskiössä. Koronakriisi on ollut heidän elämässään pitkä aika, joka ei voi olla jättämättä jälkiä. Nuorilla pitää olla mahdollisuus kesätöihin ja mielekkääseen tekemiseen. Tuemme nuorten kesätyö ja -yrittäjyysmahdollisuuksia, jotta mahdollisimman moni nuori pääsisi hankkimaan ensi kesänä arvokasta työkokemusta ja tienestejä, sanoo ministeri Saarikko.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Vuoden ensimmäisessä lisätalousarvioesityksessä osoitetaan 10 miljoonan euron määräraha avustukseen, jota tarjotaan pientalojen omistajille öljylämmitysjärjestelmän vaihtamiseksi kestävämpään lämmitysmuotoon.”Vähäpäästöisempään lämmitykseen kannustavasta avustuksesta tuli hitti. Pidän tärkeänä, että valtio rohkaisee suomalaisia tarttumaan käytännön toimiin, jotka pienentävät päästöjä. Samalla tuetaan reilua siirtymää kohti hiilineutraalia kiertotaloutta ja luodaan työtä ympäri Suomen”, iloitsee ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen.Uudella määrärahalla tavoitellaan noin 2 500 pientalon öljylämmitysjärjestelmän vaihtamista, mikä vähentäisi taakanjakosektorin hiilidioksidipäästöjä vuodessa noin 14,5 kilotonnilla ja lisäisi työllisyyttä noin 300 henkilötyövuodella.Syyskuusta 2020 lähtien avustushakemuksen on jättänyt jo 10 850 pientalon omistajaa. Pirkanmaan ELY-keskuksessa sisällä olevien hakemusten määrä ylittää jo avustukseen aiemmin varatut yhteensä noin 37,4 miljoonan euron määrärahat.5,2 M€ on lähtenyt liikkeelle – positiiviset työllisyysvaikutukset alkavat näkyäHakemusten käsittelyssä on ollut suuren suosion takia ruuhkaa, mutta myönteisen päätöksen on saanut jo 4 502 hakijaa. Kielteisiä päätöksiä on tehty vain 240. Syynä kielteiseen päätökseen on usein se, että lämmitysremontti on toteutettu ennen ehtojen mukaista määräaikaa 1.6.2020, tai että asunto ei ole ympärivuotisesti asuttu. Käsittelyaika on hakemuksen jättämishetkestä riippuen noin 4–6 kuukautta.Tähän mennessä jo 1318 pientaloasujaa on ehtinyt toteuttaa hankkeen ja saada avustuksen. Euromääräisesti avustusta on maksettu noin 5,2 miljoonaa euroa. Avustuksen positiiviset työllisyysvaikutukset alkavat jo näkyä. Ilma-vesilämpöpumppujärjestelmä on ollut selvästi suosituin vaihtoehto uudeksi lämmitysjärjestelmäksi, ja lämpöpumppuala on jo kertonut ennätysmäisestä myynnistä vuonna 2020.Avustusta voidaan myöntää erilaisiin lämmitysratkaisuihin, kunhan lämmitysjärjestelmä ei perustu rakennuskohtaisesti fossiilisten polttoaineiden polttoon. Avustusta myönnetään 4 000 euroa, kun pientalossa siirrytään ilma-vesilämpöpumppuun, maalämpöön tai kaukolämpöön. Muita lämmitysmuotoja avustetaan 2 500 eurolla.Avustushakemusten jakautuminen uuden lämmitysmuodon mukaan (% kaikista hakemuksista) ja hankkeiden kustannusten keskiarvot (e) helmikuussa 2021Ilma-vesilämpöpumppujärjestelmä, 65 %, 10 804 eMaalämpöpumppujärjestelmä, 21 %, 16 661 eKaukolämpö, 10 %, 8 114 eSähkö, 2 %, 5 117 eMuu, esim. hake, pelletti ja aurinkoenergia, 2 %, 8 158 eÖljylämmityksen vaihtajille myös muita tukimuotojaJatkuvasti haettavissa oleva kotitalousvähennys voi myös olla hyvä vaihtoehto lämmitysremonttia suunnittelevalle pientalon omistajalle. Vuonna 2021 vähennys on enintään 2 250 euroa henkilöä kohden. Puolison kanssa vähennystä voi saada yhteensä 4 500 euroa. Kotitalousvähennyksen saa vain työn osuudesta.Toinen vaihtoehto on hakea asuinrakennusten energia-avustusta Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskukselta (ARA). Energia-avustusta myönnetään monenlaisiin energiatehokkuutta parantaviin hankkeisiin, myös öljylämmityksen vaihtamiseen. Avustuksen saamiseksi tulee liittää hakemukseen laskelmat rakennuksen energiatehokkuutta kuvaavasta E-luvusta sekä rakentamisvuodelta että korjaustoimien jälkeen. Maksatusta haettaessa energiatodistuksella todennetaan se, että rakennuksen energiatehokkuus on parantunut vähintään avustuksen ehdoissa vaaditun määrän. Energia-avustushakemusten käsittelyaika on tällä hetkellä 5–6 kuukautta.Lue lisääEly-keskus.fi: Avustus pientalon öljylämmityksestä luopumiseksiMotiva.fi: Öljylämmityksestä uusiutuvaan energiaanAra.fi: Energia-avustuksetVero.fi: KotitalousvähennysAsiakaspalvelu ja neuvontaEly-keskus.fi: Ympäristöasioiden asiakaspalvelu (Pirkanmaan ELY-keskuksen avustus öljylämmityksen vaihtajille)Ara.fi: Korjausavustusten puhelin- ja sähköpostipalvelu (ARA:n energia-avustus)Motiva.fi: Kuluttajien energianeuvonta (lämmitysremontin toteuttaminen ja tekniset ratkaisut)

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Hallitus antoi vuoden 2021 ensimmäisen lisätalousarvioesityksen eduskunnalle torstaina 25. helmikuuta. Lisätalousarviolla varaudutaan erityisesti koronavirustilanteesta aiheutuviin tarpeisiin.Määrärahoja ehdotetaan muun muassa koronarokotteiden lisähankintoihin sekä Suomen kannalta välttämättömien liikenneyhteyksien, huoltovarmuuden ja Suomen ulkomaankaupan kuljetusten varmistamiseen pandemiatilanteen jatkuessa. Lisäyksiä ehdotetaan myös muun muassa kulttuurin ja taiteen toimijoiden sekä lasten, nuorten ja perheiden tukemiseen. Myös kuntavaalien terveysturvalliseen toteuttamiseen ehdotetaan määrärahalisäystä.Koronavirustilanteesta aiheutuvat muutoksetRokotteiden hankintaan ehdotetaan 70 miljoonan euron lisäystä. Lisäys kohdentuu koronarokotteiden lisäerien hankintaan ja niistä aiheutuviin ennakkomaksuihin.Valtion osuuteen työttömyysetuuksien ansioturvasta ja vuorottelukorvauksesta sekä valtion osuuteen työttömyysetuuksien perusturvasta ehdotetaan yhteensä 61 miljoonan euron lisäystä. Lisämäärärahan tarve syntyy siitä, että työttömyysturvassa tällä hetkellä voimassa olevia määräaikaisia lakimuutoksia ehdotetaan jatkettavaksi kolmella kuukaudella eli kesäkuun 2021 loppuun saakka pandemiatilanteen jatkumisesta johtuen. Kustannuksia syntyy muun muassa työttömyysturvassa olevan tulojen suojaosan korotuksen jatkamisesta sekä yrittäjien oikeudesta saada työmarkkinatukea.Lasti- ja matkustaja-alusvarustamoiden liikennöinnin tukeen ja sen toimeenpanoon ehdotetaan 23,2 miljoonaa euroa. Lisämäärärahalla on tarkoitus turvata Suomen välttämättömät liikenneyhteydet, huoltovarmuus ja Suomen ulkomaankaupan kuljetukset koronaviruspandemian edelleen jatkuessa sekä varmistaa säännöllinen rahdin kuljetus ja matkustajaliikenne Varsinais-Suomen, Ahvenanmaan ja Ruotsin välillä, Helsingin ja Viron sekä Vaasan ja Uumajan välillä.Taiteen edistämiskeskuksen toimintamenoihin ehdotetaan lisämäärärahaa yhteensä 15 miljoonaa euroa. Lisämäärärahalla on tarkoitus vähentää koronavirustilanteen vaikutuksia kulttuurin ja taiteen alan henkilöille ja toiminimille. Määräraha jaetaan apurahoina. Lisäksi elokuvatuotantoyhtiölle ehdotetaan yhteensä 5 miljoonan euron lisämäärärahaa koronavirustilanteesta johtuvien taloudellisten menetysten vähentämiseen. Kokonaisuus rahoitetaan yritysten kustannustuen kokonaisuudesta uudelleenkohdentamalla.Tuomioistuinten, oikeusapu- ja edunvalvontapiirien ja kuluttajariitalautakunnan, ulosottolaitoksen ja konkurssivalvonnan, Syyttäjälaitoksen sekä Rikosseuraamuslaitoksen toimintamenoihin ehdotetaan yhteensä 17,6 miljoonan euron lisäystä koronavirustilanteesta aiheutuvien menojen kattamiseen. Kuntavaalien äänestyksen turvalliseen toteuttamiseen koronaviruspandemian vuoksi poikkeuksellisissa olosuhteissa ehdotetaan 1,3 miljoonan euron lisäystä.Lasten, nuorten ja perheiden tukemiseen ehdotetaan useita lisämäärärahoja. Nuorten harrastus- ja kesätoiminnan lisäämiseksi ja kehittämiseksi sekä nuorten kesäyrittäjyys- ja työelämätaitojen tukemiseen ehdotetaan yhteensä 2,5 miljoonaa euroa. Ammatillisen koulutuksen tukitoimiin ehdotetaan 17,5 miljoonaa euroa. Tukitoimilla ehkäistään opintojen keskeyttämistä, lisätään opiskelijoiden hyvinvointia ja tasoitetaan opiskelijoiden osaamiseroja. Lisäksi sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen kehittämisen valtionavustuksiin ehdotetaan 17,5 miljoonan euron lisäystä kohdennettavaksi kunnille lasten, nuorten ja perheiden tukemiseen koronaviruspandemian aiheuttamassa tilanteessa ja sen jälkihoidossa.Muita muutoksiaLisätalousarvioesityksessä ehdotetaan muutoksia kestävän metsätalouden määräaikaisen rahoituslain mukaiseen nuoren metsän hoidon ja pienpuun keruun tukeen sekä siihen liittyviin Suomen metsäkeskuksen tehtäviin. Tähän ehdotetaan yhteensä 4,0 miljoonan euron lisäystä pienpuun energiakäytön lisäämiseksi.Öljylämmityksestä luopumisen avustuksiin ehdotetaan 10 miljoonan euron lisäystä.EU:n alue- ja rakennepolitiikan ja muihin koheesiopolitiikan ohjelmien momentin 
myöntämisvaltuutta ehdotetaan lisättäväksi 295 miljoonalla eurolla ja määrärahaa 130 miljoonalla eurolla. Lisäys aiheutuu Suomen rakennerahasto-ohjelmaan ”Kestävää kasvua ja työtä 2014—2020” vuosille 2021—2023 kohdistuvasta REACT-EU-rahoituksesta, joka on osa EU:n elpymisvälinettä.Tuloarvioiden muutoksetVerotuloarviota ehdotetaan korotettavaksi 415 miljoonaa euroa joulukuussa päivitetyn kokonaistaloudellisen ennusteen ja kertymistä saatujen tietojen perusteella. Taloudellisen aktiviteetin ennakoidaan kehittyvän aiemmin ennustettua myönteisemmin. Ansio- ja pääomatuloveron tuoton arvioidaan kasvavan 207 miljoonaa euroa aiemmin ennakoitua enemmän. Toteutuneen kehityksen perusteella perintö- ja lahjaveron tuottoa on korotettu 138 miljoonaa euroa. Kertymätietojen perusteella myös varainsiirtoveron ennakoidaan kasvavan 70 miljoonaa euroa aiemmin oletettua enemmän.Vaikutukset valtiontalouden tasapainoon ja velkaantumiseenVarsinaisten tulojen 415 miljoonan euron lisäys ja määrärahojen 394 miljoonan euron lisäys huomioon ottaen vuoden 2021 ensimmäinen lisätalousarvioesitys vähentää valtion nettolainanoton tarvetta 21 miljoonalla eurolla. Valtion nettolainanotoksi vuonna 2021 arvioidaan 11,7 miljardia euroa. Valtionvelan määrän vuoden 2021 lopussa arvioidaan olevan noin 137 miljardia euroa, mikä on noin 56 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Esityksen mukaan pienten verkkokauppaostosten tuonnin verovapaus poistuisi. Arvonlisävero pitäisi jatkossa maksaa myös silloin, kun enintään 22 euron lähetys tulee EU:n ulkopuolelta. Myös EU:n sisäiseen etämyyntiin tulisi muutoksia. Lisäksi hallituksen esitys keventäisi yritysten hallinnollista taakkaa arvonlisäverotuksessa.Suomi panee muutoksilla täytäntöön EU-lainsäädäntöä. Hallitus antoi esityksen lainmuutoksista torstaina 25.helmikuuta.Kilpailu tasavertaiseksi EU:n ulkopuolisten kanssaTähän asti arvonlisäveroa ei ole peritty, jos lähetyksen arvo on enintään 22 euroa ja tavara tulee EU:n ulkopuolelta. EU:n sisäisessä kaupassa on pitänyt maksaa arvonlisävero myös pienistä ostoksista.Lainmuutoksella poistettaisiin EU:n ulkopuolelta tulevien lähetysten arvonlisäverovapautus, mikä parantaisi EU-maiden yritysten kilpailuasemaa luomalla tasavertaiset kilpailuolosuhteet. Asiakas maksaisi arvonlisäveron verkkokaupassa osana tuotteen hintaa, jos myyjäyritys käyttäisi uutta enintään 150 euron ostoksia koskevaa maahantuonnin erityisjärjestelmää. Tällöin itse tuonti olisi veroton ja myyjä ilmoittaisi ja maksaisi veron myynneistä valitsemansa rekisteröintijäsenvaltion kautta muille jäsenvaltioille kuukausittain. Uudistuksella helpotettaisiin yksityishenkilöiden ja yritysten hallinnollista taakkaa.Jos verkkokauppa ei käyttäisi maahantuonnin erityisjärjestelmää, kuljetusliike voisi maksaa arvonlisäverot vastaanottajan puolesta Tullille kuukausittain uuden yksinkertaistavan erityisjärjestelyn mukaisesti.Muutoksia EU:n sisäiseen etämyyntiinTavaroiden etämyynnit verotettaisiin kuljetuksen päättymisjäsenvaltiossa riippumatta etämyynnin määrästä kyseisessä jäsenvaltiossa. Käytöstä poistuisi 35 000 euron vuotuinen jäsenvaltiokohtainen raja-arvo, joka on määrittänyt verotusvaltion. Korkean verotason maana Suomi hyötyisi uudistuksesta.Aiempi 35 000 euron raja-arvo korvautuisi uudella EU:n laajuisella 10 000 euron vuosittaisella etämyynnin ja tiettyjen palvelujen myynnin raja-arvolla. Tämä vähentäisi pienten yritysten hallinnollista rasitusta. Jos myynti ei ylittäisi raja-arvoa, verotus tapahtuisi myyjän sijoittautumisjäsenvaltiossa tai kuljetuksen alkamisjäsenvaltiossa.Tavaroiden verkkokaupan mahdollistava elinkeinonharjoittaja, kuten markkinapaikka, tulisi tietyin edellytyksin verovelvollisiksi myynneistä kuluttajille. Lisäksi markkinapaikoille asetettaisiin velvoite säilyttää tietoja tavaroiden ja palvelujen myynneistä. Tavoitteena on varmistaa veronkannon tehokkuus.Hallinnollisia kuluja pienemmiksiYritysten hallinnollisia kuluja voisi laskea merkittävästi myös nykyisten yhden yhteyspisteen ilmoitus- ja maksujärjestelmien laajennus. Järjestelmiä käytetään nykyisin radio- ja televisiolähetyspalveluissa, sähköisissä palveluissa ja telepalveluissa. Esityksen mukaan erityisjärjestelmät kattaisivat muutkin kuluttajille myytävät palvelut. Lisäksi EU:n erityisjärjestelmää laajennettaisiin niin, että se kattaisi myös unionin sisäisen tavaroiden etämyynnin. 
 
Muutosten on tarkoitus tulla voimaan heinäkuun alussa.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Hallitus esittää, että Suomi hyväksyisi ja saattaisi kansallisesti voimaan Wienin katsastussopimukseen tehdyt muutokset. Muutoksilla helpotettaisiin sähkö-, hybridi- ja kaasuajoneuvoilla ajettavaa rajat ylittävää liikennettä ja kuljetustoimintaa.Katsastussopimuksen muutosten myötä sähkö-, hybridi- ja kaasuajoneuvojen määräaikaiskatsastuksiin tulisi ajoneuvon turvallisuutta lisääviä uusia tarkastuskohteita. Näitä olisivat esimerkiksi ajoneuvon sähköinen voimalaite tai kaasulaitteisto.Wienin katsastussopimukseen liittyessään maat sitoutuvat tunnustamaan sopimusmaissa tehdyt katsastukset vastavuoroisesti, mikä tarkoittaa, ettei ajoneuvon liikennekelpoisuutta tarvitse osoittaa erikseen muulla tavalla. Suomi sitoutui sopimukseen vuonna 2001. Myös Suomen naapurimaat Venäjä ja Viro ovat sopimuksen osapuolia.Muutosten voimaan saattaminen edistäisi liikenneturvallisuutta ja liikenteen ilmastotavoitteita sekä tukisi vaihtoehtoisten käyttövoimien laajempaa hyödyntämistä tulevaisuudessa.Muutoksilla ei olisi vaikutuksia katsastusaikaväleihin eikä -hintoihin.YK:n Euroopan talouskomission WP.29-työryhmässä (World Forum for Harmonization of Vehicle Regulations) valmistellut Wienin katsastussopimuksen määräaikaiskatsastusta koskevat muutokset ovat tulleet voimaan vuosina 2018-2020.Mitä seuraavaksi?Hallitus esitti Wienin katsastussopimuksen muutosten ja sopimuksen hyväksymistä 25. helmikuuta 2021.Hallituksen nyt eduskunnalle antamasta esityksestä käydään täysistunnossa lähetekeskustelu, jonka ajankohta ilmoitetaan eduskunnan verkkosivuilla (tulevia täysistuntoja).Lähetekeskustelun jälkeen esitys siirtyy valiokuntaan, jonka mietinnön valmistuttua asian käsittely jatkuu täysistunnossa.Sopimusmuutosten on tarkoitus tulla voimaan keväällä 2021.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Valtioneuvosto esittää, että Tasavallan Presidentti vahvistaisi lain uusiutuvilla energialähteillä tuotetun sähkön tuotantotuesta annetun lain 14 §:n muuttamisesta. Lakimuutoksella tuotantotukijärjestelmä suljetaan uusilta metsähakevoimaloilta 15.3.2021 jälkeen. Metsähakevoimalan hyväksyntää tuotantotukijärjestelmään ei voi hakea Energiavirastolta enää 15.3. jälkeen. Sitä ennen järjestelmään hakeneille ja sittemmin hyväksytyille sekä jo nykyisin tuotantotuen piirissä oleville metsähakevoimaloille maksettaisiin kuitenkin tuotantotukea normaalin 12 vuoden tukiajan loppuun saakka.Vuonna 2010 säädetyllä tukijärjestelmällä on ollut keskeinen rooli eri uusiutuvista energialähteistä (tuuli, biokaasu, puupolttoaine, metsähake) saatavan sähkön tuotannon lisäämisessä. Muiden tuotantomuotojen kuin metsähakkeen osalta tukijärjestelmä on suljettu jo aikaisemmin. Järjestelmän piiriin on vuosina 2011-2020 hyväksytty yhteensä 54 metsähakevoimalaa, joista viimeisin lokakuussa 2020.Metsähakevoimalalle maksetaan muuttuvaa tuotantotukea siten, että hakkeen käyttö polttoaineena yhdistetyssä sähkön ja lämmön tuotannossa säilyy kilpailukykyisenä verrattuna turpeeseen. Tuen tavoitteena on ollut kattaa metsähakkeesta ja turpeesta tuotetun sähkön tuotantokustannusten erotusta niin, että turpeen sijasta käytettäisiin metsähaketta. Tukijärjestelmässä tuen määrään vaikuttavat turpeen verotaso ja päästöoikeuden hinta. Järjestelmä on taannut tukea metsähakkeelle silloin, kun päästöoikeuden hinta on ollut alhainen. Järjestelmän merkitys on vähentynyt päästöoikeuden hinnan ja turpeen verotason noustessa. Vuoden 2019 alusta lähtien tukea on maksettu vain yhdeltä vuosineljännekseltä. Tukijärjestelmälle ei nykyisellään ole enää tarvetta. Eduskunnan talousvaliokunnan antaman lausunnon mukaan tukijärjestelmiä on jatkossa perusteltua suunnata uusien energiateknologioiden investointi- ja demonstraatiohankkeisiin kypsien teknologioiden tuotannon tukemisen sijasta.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Hallitus esittää, että Tasavallan presidentti vahvistaisi henkilöautojen romutuspalkkiota vuosina 2020-2021 koskevan lakimuutoksen. Tasavallan presidentin on tarkoitus vahvistaa laki perjantaina 26.2.2021.Kyse on teknisestä tarkennuksesta. Lakiin on lisätty uusi momentti: ”Yhden uuden henkilöauton, sähköavusteisen polkupyörän, joukkoliikenteen kausilipun tai joukkoliikenteen matkustusoikeutta sisältävän yhdistämispalvelun hankintaan voidaan myöntää vain yksi romutuspalkkio.”Laki henkilöautojen romutuspalkkiosta vuosina 2020 ja 2021 tuli voimaan 1.12.2020. Tuen myöntämisestä vastaa Liikenne- ja viestintävirasto Traficom. Romutuspalkkion tarkoituksena on vähentää liikenteen päästöjä ja uudistaa Suomen ajoneuvokantaa.Mihin romutuspalkkiota myönnetään?Romutuspalkkiota voi saada 2000 euroa uuden flexfuel-auton eli korkeaseosetanoliauton, kaasuauton, täyssähköauton tai enintään 95 grammaa kilometrillä hiilidioksidia päästävän ladattavan hybridin hankintaan ja 1000 euroa auton hankintaa varten, jonka hiilidioksidipäästöt ovat enintään 120 grammaa kilometriä kohden. Romutuspalkkion voi myös käyttää uuden sähköavusteisen polkupyörän, joukkoliikenteen kausilipun tai joukkoliikenteen matkustusoikeutta sisältävän liikkumispalvelun hankintaan, jolloin palkkio on enintään 1000 euroa.Mitä seuraavaksi?Tasavallan presidentin on tarkoitus vahvistaa laki henkilöautojen romutuspalkkiosta vuosina 2020 ja 2021 annetun lain muuttamisesta 26.2.2021. Laki tulee voimaan 26.2.2021 ja se on voimassa 31.3.2022 asti. Romutuspalkkiota varten on varattu kahdeksan miljoonaa euroa vuoden 2020 seitsemännessä lisätalousarviossa. Palkkiota maksetaan niin kauan kuin määrärahaa riittää. Tuen myöntämisestä ja valvonnasta vastaa Liikenne- ja viestintävirasto Traficom.

Lähde: Valtioneuvosto.fi