NordenBladet — Energian hinnat ovat nousseet tuntuvasti viimeisen vuoden aikana Suomessa ja laajasti muualla Euroopassa. Suomessa energiahinnat ovat nousseet vähemmän kuin euroalueella keskimäärin, mutta silti merkittävästi. Hallitus on linjannut määräaikaisista täsmätoimista, joilla vastataan energian hintojen nousuun.Energiahintojen kansainvälisen nousun taustalla on useita eri syitä. Energiatuotteisiin kohdistuva kysyntä on kasvanut kokonaiskysynnän elpyessä, kun koronakriisin pahin vaihe on hellittänyt. Samaan aikaan energian tuotanto kärsii yhä jossain määrin koronakriisin alkuvaiheessa tapahtuneesta tuotantokapasiteetin pienenemisestä. Myös sääolosuhteet ja epävakaa geopoliittinen tilanne ovat vaikuttaneet energian hintojen nousuun.Polttonesteiden kuluttajahintojen vaihteluihin vaikuttavat etenkin raakaöljyn maailmanmarkkinahintojen vaihtelut. Koronakriisin alkaessa polttoaineiden hinnat alenivat, kun kysyntä laski. Kysynnän lisääntyessä raakaöljyn hinta on noussut voimakkaasti. Tuotannon kasvun kuitenkin odotetaan vähitellen vähentävän korotuspaineita. Hallitus on linjannut määräaikaisista täsmätoimista, joilla vastataan energian hintojen nousuun. Toimet painottuvat erityisesti liikenteeseen ja kohdistuvat kotitalouksiin, ammattiliikenteeseen sekä maatalouden yrittäjiin. Toimet sisältävät sekä lyhyen aikavälin että pidemmän aikavälin toimia.Sähkön osalta hallitus on tehnyt jo aikaisemmin toimia. Vuoden 2021 alusta teollisuuden, konesalien ja maatalouden sähkövero alennettiin EU:n minimitasolle. Tämän vuoden aikana alempaa sähköveroa laajennetaan koskemaan tiettyjä lämpöpumppuja, sähkökattiloita sekä suurempaan joukkoa konesaleja. Kuluttajien tilannetta sähkömarkkinoilla on puolestaan parantanut se, että sähkön siirtohintojen kehitykseen on puututtu. Sähkönsiirtomaksuja voidaan periä asiakkailta vuonna 2022 noin 370 miljoonaa euroa vähemmän kuin vuonna 2020.Työmatkavähennyksen enimmäismäärää korotetaan määräajaksiAsunnon ja työpaikan välisen matkakuluvähennyksen enimmäismäärää korotetaan määräaikaisesti vuoden 2022 verotuksessa 7 000 eurosta 8 400 euroon. Lisäksi kilometrikohtaista matkakuluvähennystä omalla autolla kuljettaessa korotetaan määräaikaisesti vuodelle 2022 säätämällä sen määräksi 0,30 e/km (aiemmin 0,25e/km).  Muutokset matkakuluvähennyksessä vaikuttavat noin 570 000 verovelvollisen verotukseen. Ne pienentävät staattisesti arvioituna vuoden 2022 tasossa verotuloja yhteensä noin 142 miljoonalla eurolla. Lisäksi selvitetään liityntäpysäköinnin kustannusten vähennyskelpoisuutta kodin ja työpaikan välisten matkojen osalta.Maatalouden tuotantorakennusten vapauttaminen kiinteistöverosta määräajaksiMaatalouden tuotantorakennusten kiinteistövero poistetaan väliaikaisena toimena vuoden 2022 verotuksessa edellyttäen, että toimi on EU-oikeudellisesti hyväksyttävä. Hallitus käynnistää asiasta keskustelun Euroopan komission kanssa. Toimi kompensoidaan kunnille hallitusohjelman mukaisesti. Mikäli EU-lainsäädäntö ei salli toimea, osana lisätalousarviovalmistelua maataloudelle myönnetään energiakriisin aiheuttamiin kustannuksiin tukea muiden instrumenttien kautta.Lisäksi hallitus valmistelee toimenpiteitä maatalouden tulo- ja kannattavuuskehityksen parantamiseksi lyhyellä ja pitkällä aikavälillä, elintarvikeketjun toiminnan tasapainottamiseksi sekä huoltovarmuuden turvaamiseksi. Lainatakausmalli kotitalouksien ilmastoystävällisten investointien tukemiseksi Valtiovarainministeriö, liikenne- ja viestintäministeriö sekä ympäristöministeriö valmistelevat yhteistyössä valtion lainatakausmallia yksityisille kotitalouksille sekä mallia valtion täytetakaukseksi asunto-osakeyhtiöiden ilmastoystävällisten investointien tukemiseksi. Tavoitteena on, että uusi takausmalli kohdentuisi esimerkiksi investointeihin, joilla parannetaan merkittävästi rakennusten energiatehokkuutta tai uusitaan lämmitysjärjestelmiä uusiutuvia energiamuotoja, kuten maalämpöä, tuuli- ja aurinkoenergiaa hyödyntäviksi. Takausmalli voisi kohdentua myös kulkuneuvojen latausinfrastruktuurin rakentamiseen sekä kaasu- ja sähköautojen konversioihin ja hankintoihin. Mahdolliset investointikohteet tarkentuvat valmistelun kuluessa. Valmistelussa huomioidaan lainsäädännön reunaehdot, muut ohjauskeinot ja valtion riskienhallinta. Ammattidieseljärjestelmää lähdetään valmistelemaanAmmattidieselverojärjestelmän valmistelu aloitetaan. Valmistelun kuluessa arvioidaan, toteutetaanko ammattidiesel nykyjärjestelmän pohjalta vai siten, että dieselin suora verotuki poistettaisiin ja ammattiliikenteessä käytettävästä dieselöljystä maksettaisiin takautuvasti palautusta. Valmistelussa huomioidaan hallituksen ilmastotavoitteet. Tulo- ja alueperusteinen kohdennettu tukijärjestelmä kotitalouksille Valtiovarainministeriö valmistelee yhteistyössä liikenne- ja viestintäministeriön, sosiaali- ja terveysministeriön sekä muiden asiaan liittyvien ministeriöiden kanssa kevään 2023 hallitusneuvotteluihin mennessä tukimallin, jonka tavoitteena on yhtäältä lisätä energiaverojärjestelmän ilmasto-oikeudenmukaisuutta sekä toisaalta vastata polttoaineiden markkinahintojen nousupiikkien kohtuuttomiin sosiaalisiin seurauksiin. Valmistelun tavoitteena on luoda tukimalli, jossa tukea voidaan myöntää kotitalouksille tulo- ja alueperusteisesti. Lisäksi selvitetään, voidaanko malliin luoda myös elementti, jossa markkinahintojen äkillinen nousu mahdollistaisi automaattisen tulotuen maksamisen kotitalouksille.Energian hinnan nousu huomioidaan toimeentulotuessaHallitus antaa suosituksen, että energian (ml. sähkön) hinnannoususta aiheutuneet kohonneet asumisen kulut otettaisiin huomioon toimeentulotukea myönnettäessä. Suosituksen tavoitteena on lieventää taloudellisen tilanteen äkillisestä heikentymisestä pienituloisemmille aiheutuvia vaikeuksia.Sähkösopimuksiin tiedonantovelvollisuusHallitus valmistelee sähkömarkkinalakiin muutoksia, jotka helpottavat kuluttajan asemaa energiahintakriisissä. Tarkoituksena on lisätä tietoa dynaamisen hinnan sähköntoimitussopimuksista eli niin sanotuista spot-sopimuksista. Jatkossa sähkön loppukäyttäjältä vaadittaisiin nimenomaista suostumusta spot-sopimuksen tekemiseen. Myyjän olisi lisäksi annettava dynaamisen hinnan sähköntoimitussopimusta tarjotessaan loppukäyttäjälle tiedot niin sopimuksen mahdollisuuksista, kustannuksista kuin riskeistäkin.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Maa- ja metsätalousministeriö myöntää hakemuksesta avustuksia valtakunnallisiin ja paikallisiin riistatalouden edistämisen hankkeisiin, jotka kytkeytyvät maa- ja metsätalousministeriön SOTKA-hankkeeseen. Hankkeiden valinnassa erityisinä painopistealueina vuoden 2022 aikana ovat uusia rahoituskeinoja hyödyntävien toimintamallien kehittäminen. Avustusta tulee hakea viimeistään 15.3.2022.Maa- ja metsätalousministeriön vuonna 2020 käynnistämä SOTKA-hanke tähtää erityisesti taantuvien sorsalintujen tilan parantamiseen. Esimerkkejä tuettavista hankkeista ovat sorsalintujen elinympäristöjen valtakunnallinen parantaminen sekä taantuneiden sorsalintujen ja niiden elinympäristöjen tutkimus, joiden tarkoitus on edistää luonnonvarojen kestävää käyttöä sekä tuottaa tietoa sorsalintujen menestymistä edistävistä luonnonvaratalouteen kytkeytyvistä toimista.Sotka-hankkeessa halutaan kehittää uusia rahoituskeinoja hyödyntäviä toimintamalleja riistan elinympäristöjen parantamiseen. Hankkeiden valinnassa erityisinä uusina painopistealueina vuoden 2022 aikana ovat uusia rahoituskeinoja hyödyntävän toimintamallin kehittäminen vieraspetopyynnin toteuttamiseen sekä uusia rahoituskeinoja hyödyntävän toimintamallin kehittäminen soiden ennallistamiseen riistalajeja, etenkin riekkoa ja metsähanhea, edistävistä näkökulmista.Tavoitteena on luoda toimintamalleja, joiden avulla voidaan kerätä varoja tai muita resursseja erilaisilta toimijoilta (esim. yksityisiltä henkilöiltä, yrityksiltä, yhdistyksiltä, muilta yhteisöiltä, maanomistajilta), ja suunnata ne riistan elinympäristöjen parantamista edistäviin tekoihin ja hankkeisiin.Hankeavustuksia myönnetään riistanhoitoyhdistyksille, yleishyödyllisille oikeustoimikelpoisille yhteisöille, julkisoikeudellisille laitoksille, yliopistoille sekä tutkimuslaitoksille.Hankkeet voivat olla yksi- tai useampivuotisia. Maa- ja metsätalousministeriö ei kuitenkaan sitoudu jatkorahoitukseen, vaan avustuksesta päätetään vuosittain. Tarkemmat hakuohjeet ja hakulomakkeet maa- ja metsätalousministeriön sivulta https://mmm.fi/erityisavustukset.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Opetus- ja kulttuuriministeriö on avannut haettavaksi ensimmäiset vuoden 2022 lisätalousarvioon sisältyvät taiteen ja kulttuurin korona-avustukset. Taiteen ja kulttuurin osalta tukipaketti on yhteensä noin 62 miljoonaa euroa, ja se sisältyy eduskunnalle annettavaan vuoden 2022 ensimmäiseen lisätalousarvioesitykseen. Ensimmäisenä haettaviksi tulevat valtionosuutta saavien taidelaitosten ja museoiden sekä kansallisten kulttuurilaitosten avustukset.Taiteen ja kulttuurin toimialalle suunnattavalla tukipaketilla tuetaan kulttuurin, taiteen ja tapahtuma-alan elpymistä koronapandemiasta. Opetus- ja kulttuuriministeriö varautuu tukemaan avustuksilla valtionosuusrahoitusta saavia museoita ja esittävän taiteen toimintayksiköitä sekä Kansallisgalleriaa, Suomen Kansallisooppera ja -balettia ja Suomen Kansallisteatteria. Avustuksia niille voidaan jakaa yhteensä noin 20 miljoonaa euroa, jos eduskunta hyväksyy käsiteltävänä olevan lisätalousarvioesityksen.Avustukset on tarkoitettu toiminnan tukemiseen koronapandemiasta aiheutuvien rajoitusten johdosta. Tarkoituksena on myös edistää toiminnan jatkumista mahdollisimman joustavasti rajoitusten päätyttyä. Avustusten hakuaika päättyy 8.3.2022.Myös muita avustushakuja avautumassa lähiaikoinaHallituksen linjaamassa tukipaketissa on pyritty huomiomaan erityisesti alan moninaisuus ja työnteon erilaiset muodot, kuten keikkatyöläiset, itsensä työllistäjät, yksinyrittäjät, freelancerit ja toiminimellä toimivat.Avustukset ja apurahat tulevat haettavaksi opetus- ja kulttuuriministeriön kautta. Lisäksi yleisötilaisuuksia ja tapahtuma-alaa koskee myös työ- ja elinkeinoministeriössä valmisteltu tukipaketti, jonka mukaisten tukien myöntämisestä säädettäisiin tarkemmin eduskunnassa käsiteltävänä olevassa hallituksen esityksessä HE 9/2022 vp.Hakuilmoitus: koronatuki museoille ja esittävälle taiteelleHakuilmoitus: koronatuki kansallisille kulttuurilaitoksille

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Toimialajärjestöjä, yrityksiä, maakuntia, kuntia ja muita tahoja kutsutaan vapaaehtoisen vähähiilisen kiertotaloussopimuksen valmistelijoiksi ja sopimuskumppaneiksi. Sopimus on osa kansallista Kiertotalousohjelmaa ja sen tavoitteena on edistää vähähiiliseen kiertotalousyhteiskuntaan siirtymistä eri sektoreilla.Ympäristöministeriö sekä työ- ja elinkeinoministeriö esittelivät sopimustyötä tänään 18. helmikuuta. Sopimustyö alkaa maaliskuussa, ja sopimuksen on määrä olla valmis allekirjoitettavaksi kesällä 2023. Ministeriöt kutsuvat kiinnostuneita toimialojen edustajia, yrityksiä, alueita ja kuntia mukaan keskusteluihin. Mukaan voi liittyä ilmaisemalla kiinnostuksensa ympäristöministeriölle kevään 2022 aikana.Toimijat voivat liittyä vähähiilisen kiertotalouden sopimukseen omalla sitoumuksellaan. Sitoumuksessa ne määrittelevät omat tavoitteet ja toimet, jotka edistävät kiertotalouteen siirtymistä mahdollisimman vaikuttavasti. Ne sitoutuvat seuraamaan tavoitteidensa ja toimiensa toteutumista. Mukaan lähtevät toimijat saavat asiantuntijoiden sparrausta ja tukea omien tavoitteidensa vaikuttavuuden arviointiin.”Lähtemällä mukaan vähähiilisen kiertotalouden skenaario- ja sopimusprosessiin toimialat, yritykset, alueet ja kunnat ottavat paikkansa edelläkävijöiden joukossa. Pyrimme myös tukemaan mukaan lähtijöitä siinä, että heidän valitsemansa vaikuttavimmat toimet onnistuvat. Tavoitteena on tukea toimia muun muassa yhteiskehittämisellä sekä löytämällä rahoitusratkaisuja”, kansliapäällikkö Juhani Damski sanoo.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Millaista ruokaa paikkakuntasi kouluissa tarjotaan? Kouluruuan vastuullisuuden moniin eri vaatimuksiin vastataan, kun keittiöt hankkivat kotimaista, lähellä tuotettua ruokaa.Vastuullisuus ja kotimaisuus kulkevat käsi kädessä. Hankintalaki muuttui vuonna 2016, ja siitä lähtien julkisen hankkijan on ollut mahdollista asettaa tuotteille vastuullisuuskriteereitä. Tähän kannustaa myös vuonna 2020 julkaistu kansallinen julkisten hankintojen strategia.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Ulkoministeriö tarjoaa verkkosivuillaan kattavasti tietoa pakotteisiin liittyen. Tietoa löytyy esimerkiksi siitä, mitä kansainvälisillä pakotteilla tarkoitetaan, miten niitä kohdennetaan ja mitä kuuluu pakotteiden keinovalikoimaan.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Suomen kehityspoliittisissa finanssisijoituksissa painotetaan erityisesti ilmastonmuutoksen torjuntaa ja tasa-arvon edistämistä. Sijoituksia suunnataan Afrikkaan ja kehittyviin maihin. Suomen sijoitukset IFC-ilmastorahastoon ovat auttaneet muun muassa yli 500 koulua saamaan aurinkopaneelit katoilleen Palestiinalaisalueilla Länsirannalla ja Gazassa. Kuva: Issam Al-Rimawi/IFCUlkoministeriön kehityspoliittiset finanssisijoitukset tuottivat merkittäviä hyötyjä kehittyville maille, ilmenee ministeriön julkaisemasta ensimmäisestä sijoituksia tarkastelevasta vuosiraportista. Raportti tarkastelee vuotta 2020. Kehityspoliittisia finanssisijoituksia tehtiin vuoden 2020 loppuun mennessä lähes 550 miljoonalla eurolla. Uusia sijoituksia on neuvottelussa noin 380 miljoonan euron arvosta. Tavoite on, että hallituskauden lopussa vuonna 2023 sijoitussalkun koko on hieman yli 1 048 miljoonaa euroa.Panostuksia ilmastonmuutoksen torjuntaanValtaosa Suomen kehityspoliittisista sijoituksista kohdennetaan ilmastonmuutoksen torjuntaan. 75 prosenttia sijoituksista osoitettiin ilmastotoimiin. Finanssisijoitukset ovatkin merkittävä osa Suomen kansainvälistä ilmastorahoitusta. Sijoituksilla saatiin aikaan merkittäviä päästövähennyksiä kehittyvissä maissa.”Sijoituksilla lisättiin etenkin uusiutuvan energian tuotantoa ja parannettiin energiatehokkuutta. Niiden ansiosta myös moni aiemmin ilman sähköjä elänyt kotitalous sai sähköt. Varoilla myös esimerkiksi kasvatettiin vastuullisesti metsää”, sanoo neuvonantaja Irene Leino ulkoministeriön kehitysrahoituksen ja yksityisen sektorin yksiköstä. Sukupuolten tasa-arvon edistäminen on sijoitusten läpileikkaava teema. Tavoite on, että vähintään 85 prosenttia sijoituksista huomioi sukupuolta välisen tasa-arvon edistämisen.”Sijoituksilla on esimerkiksi tuettu kehittyvien maiden verotulojen kertymistä ja työpaikkojen syntymistä. Työpaikkojen syntymisessä huomioidaan erityisesti naisten työpaikat,” Leino toteaa.Maantieteellisesti 60 prosenttia sijoituksia suunnattiin Afrikkaan. Vähiten kehittyneiden maiden osuutta sijoitussalkusta pyritään kasvattamaan. Lisää yksityistä rahaa kestävän kehityksen tavoitteisiinJotta maailma voi tavoittaa kestävän kehityksen tavoitteet, summat ovat niin suuria, ettei julkinen kehitysyhteistyörahoitus voi niitä yksin kattaa. Siksi finanssisijoitusten tehtävä on houkutella sijoituskohteisiin yksityisiä sijoittajia, jotka eivät muuten uskaltaisi lähteä sijoittamaan kohteisiin. Kyseessä on niin kutsuttu vivuttaminen, jossa julkisella rahoituksella saadaan houkuteltua moninkertainen määrä yksityistä rahaa kohteisiin.”Kehityspoliittiset finanssisijoitukset ovat aina lisäisiä eli ne ohjataan kohteisiin, jotka eivät muuten saisi rahoitusta markkinoilta. Kohteissa voi olla sijoittajille suurempi riski, jota julkisen rahan mukanaolo voi madaltaa”, Leino kertoo.Koronapandemia vaikutti sijoituksiinVuonna 2020 koronapandemia alkoi levitä maailmalla. Sillä oli vaikutuksia myös finanssisijoituksiin. ”Suomen sijoitustoimintaan pandemia ei vaikuttanut, mutta sillä oli vaikutuksia kohdemaissa. Kun matkustaminen loppui, uusien sijoituskohteiden arviointi vaikeutui. Myös kehittyvien maiden valtioiden talous kärsi pandemiasta keskimääräistä enemmän, sillä niillä ei ollut samanlaisia mahdollisuuksia elvytykseen kuin kehittyneillä mailla”, Leino sanoo. Toisaalta kehityspoliittiset finanssisijoitukset pystyivät tasaamaan pandemian vaikutuksia.”Yksityisen sektorin kärsivällinen sijoitustoiminta on olennaista kehittyvien maiden talouksien ja työpaikkojen tukemiseksi.”
 Kehityspoliittiset finanssisijoitukset: Vuosiraportti 2020

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Euroopan komissio ehdottaa uutta lainsäädäntöä koskien oikeudellisen yhteistyön digitalisointia rajat ylittävissä siviili-, kauppa- ja rikosoikeudellisissa asioissa. Valtioneuvosto lähetti asetus- ja direktiiviehdotuksen tänään eduskunnalle tiedoksi.Valtioneuvosto pitää tärkeänä, että EU:ssa yhtenäistetään rajat ylittävän tiedonvaihdon ja asioinnin menettelyjä siten, että digitalisoinnin tuomia mahdollisuuksia hyödynnetään sekä viranomaisten välisessä tiedonvaihdossa että kansalaisten ja viranomaisten välisessä asioinnissa. Digitaaliset ratkaisut mahdollistavat nopeamman ja luotettavamman tiedonvaihdon ja tuovat uusia mahdollisuuksia kansalaisasiointiin.Komission ehdotuksessa jäsenvaltiot velvoitettaisiin käyttämään digitaalisia tiedonvaihtokanavia rajat ylittävässä asioinnissa kansallisten viranomaisten välillä. Jäsenvaltiot velvoitettaisiin mahdollistamaan sähköisten välineiden käyttö myös kansalaisia ja yrityksiä koskevissa, rajat ylittävissä siviili- ja kauppaoikeudellisissa menettelyissä. Rajat ylittävissä oikeudenkäynneissä viranomaisen olisi jatkossa sallittava osapuolen osallistuminen kuulemiseen videoneuvottelun tai muun etäviestintätekniikan avulla. Rikosasioissa tämä oikeus kuulemiseen videoneuvottelun välityksellä koskisi epäiltyä, syytettyä tai tuomittua henkilöä.Täysin uutena palveluna ehdotetaan eurooppalaista asiointiportaalia, joka mahdollistaisi kansalaisille ja yrityksille asioinnin eri EU-maiden kansallisten viranomaisten kanssa ja esimerkiksi oikeudellisiin menettelyihin liittyvien maksujen maksamisen verkkomaksuina. Myös sähköisten asiakirjojen hyväksyttävyyttä vahvistetaan. Digitaalisia palveluita otettaisiin käyttöön vaiheittain vuosien 2025-2031 aikana. Ehdotetut digitalisointimuutokset tarkoittavat sitä, että suomalaisille tuomioistuimille, syyttäjille ja poliisiviranomaisille tulee järjestää mahdollisuus liittyä eurooppalaiseen tiedonvaihtoon. Tarvittavien rajapintojen toteuttaminen tulee aiheuttamaan kustannuksia. Ehdotuksen käsittely on alkanut EU:n neuvoston sähköisen oikeuden työryhmässä ja jatkunee vuoden 2022 loppuun asti. Valtioneuvosto.fi/päätökset 
Komission ehdotus 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Brysselissä torstaina 17. helmikuuta järjestetty epävirallinen Eurooppa-neuvoston kokous ilmaisi yhtenäisen ja vahvan tukensa Ukrainalle, sen suvereeniteetille ja alueelliselle koskemattomuudelle. Suomea kokouksessa edusti pääministeri Sanna Marin.”Turvallisuustilanne Euroopassa herättää huolta. On tärkeää yrittää ratkaista tilanne rauhanomaisesti ja diplomatian keinoin. On oleellista, että tilanne ei kiristy entisestään ja sotilaalliset toimet eivät eskaloidu. Venäjältä tarvitaan nyt lausuntojen lisäksi todellisia toimia jännitteiden lieventämiseksi”, pääministeri Marin sanoo.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Ulkoministeri Pekka Haavisto osallistuu Saksassa järjestettävään Münchenin turvallisuuskonferenssiin 18.–19. helmikuuta.Münchenin turvallisuuskonferenssi kokoaa yhteen turvallisuuspolitiikan vaikuttajia ja asiantuntijoita maailmanlaajuisesti. Konferenssi antaa osallistujille mahdollisuuden käydä keskustelua kansainvälisen rauhan ja turvallisuuden tilasta.

Lähde: Valtioneuvosto.fi