NordenBladet — Uusissa Hiilestä kiinni -hankkeissa kehitetään ja pilotoidaan maa- ja metsätalouden ja muun maankäytön alueellista ja paikallista ilmastotyötä, hiilimarkkinoita ja -kompensaatiojärjestelmiä sekä vahvistetaan kasvihuonekaasuinventoinnin tietopohjaa.Vuonna 2020 käynnistettyä Hiilestä kiinni -ilmastotoimenpidekokonaisuutta täydentävät hankkeet ovat osa hallitusohjelman mukaisia maankäyttösektorin lisätoimia, joilla tavoitellaan yhteensä vähintään kolmen miljoonan hiilidioksidiekvivalenttitonnin vuosittaista ilmastovaikutusta vuoteen 2035 mennessä. Uusien rahoituspäätösten myötä Hiilestä kiinni -hankkeiden määrä nousee yli sadan.Lokakuussa 2021 avatussa täydentävässä rahoitushaussa saatiin 55 kehittämishankkeiden hakemusta. Hakukierroksella osoitettiin merkittävä rahoitus hiilimarkkinoiden ja hiilikompensaatiojärjestelmien kehittämiseen. Lisäksi uusissa hankkeissa syvennytään esimerkiksi kaavoituksen ilmastovaikutusten arviointiin, metsätuhojen torjuntaan, pidennettyyn kiertoaikaan ja eri-ikäisrakenteisen metsän kasvatuksen tietopohjan vahvistamiseen. Näiden ohella hankkeissa muiden muassa vahvistetaan viljelijöiden osaamista hiiliviljelyssä ja viljelykäytäntöjen ennakoivassa ja joustavassa hyödyntämisessä.”Jokainen hakemus kävi läpi kattavan arviointiprosessin. Huomiota kiinnitettiin erityisesti siihen, miten hyvin hanke toteuttaa Hiilestä kiinni -kokonaisuuden tavoitteita. Lisäksi arvioitiin hankkeen toteuttamiskelpoisuutta, asiantuntevuutta, hyödynnettävyyttä sekä kestävän kehityksen edistämistä. Hankkeiden taso oli korkea ja moni hyvä hakemus jäi valitettavasti rahoituksen ulkopuolelle”, kertoo Hiilestä kiinni -kokonaisuuden koordinaatiosta vastaava johtava asiantuntija Reetta Sorsa.Ilmasto- ja ympäristövaikutusten lisäksi Hiilestä kiinni -hankkeissa kiinnitetään huomiota myös monimuotoisuuden, vesienhallinnan sekä taloudellisen ja sosiaalisen kestävyyden vahvistamiseen. Hankkeissa tuotettu tieto tukee maankäyttösektorin ilmastosuunnitelman toimeenpanoa. Suunnitelmaluonnos pyritään saamaan lausunnoille huhtikuun alussa.”Kun kuljemme kohti hiilineutraaliutta, on tärkeää, että pidämme samanaikaisesti huolta taloudellisesta kestävyydestä ja oikeudenmukaisesta siirtymästä. Pidän tärkeänä, että voimme tukea maa- ja metsätalouden ilmastotyötä, turvata metsien hiilensidonnan ja kasvun ja hallita päästöjä”, korostaa maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä.Uudet hankkeet vahvistavat hiilimarkkinoiden tietopohjaaHiilestä kiinni -kokonaisuudessa on aiemmin valmistunut esiselvitys maankäyttösektorin hiilikompensaatiohankkeista. Lisäksi vuodesta 2021 Luonnonvarakeskus on valmistellut vapaaehtoisia hiilimarkkinoita tukevaa tietopalvelua, jota rakennetaan vuosien 2022 ja 2023 aikana. Nyt kokonaisuudesta rahoitetaan neljä uutta hanketta, joiden tavoitteena on edelleen vahvistaa hiilimarkkinoiden tietopohjaa ja edistää kokeiluja. Hankkeissa kehitetään maa- ja metsätalouden ja maaperän hiilensidonnan menetelmiä.Lisäksi arvioidaan laajemmin hiilimarkkinoiden taloudellisia vaikutuksia sekä edistetään hiilikompensaatioita tarjoavien toimijoiden yhteistyötä alan yhteisten pelisääntöjen kehittämiseksi. Tavoitteena on löytää parhaat käytännöt ja menetelmät, joita tarvitaan vapaaehtoisten päästökompensaatioiden luotettavuuden varmistamiseen.Hiilimarkkinoiden kehittämistä tukee myös maankäyttösektorin tieto-ohjelmassa käynnistyvä hanke, jossa tarkennetaan kasvihuonekaasulaskentaa peltolohkotasolle viljelytoimet ja maalaji huomioiden. Maa- ja metsätalousministeriö valmistelee lisäksi toimia yhdessä muiden ministeriöiden kanssa hiilimarkkinoiden toimintaympäristön selkeyttämiseksi.Maankäyttösektorin Hiilestä kiinni -ilmastotoimenpidekokonaisuus koostuu maa- ja metsätalouden ja muun maankäytön ilmastokestävyyttä edistävistä poikkileikkaavista toimista, kehittämishankkeista, tieto-ohjelmasta sekä tutkimus- ja innovaatio-ohjelmasta. Täydentävällä hakukierroksella rahoitettiin viisi tutkimus- ja innovaatio -hanketta, joista tiedotettiin 11.2.Suomen kestävän kasvun ohjelmaan kuuluvien metsätalouden ilmastokestävyyttä ja metsäluonnon monimuotoisuutta tukevien hankkeiden osalta neuvottelut Euroopan komission kanssa ovat vielä kesken ja siten myös rahoituspäätösten aikataulu ovat vielä osittain avoinna. Hakijoita tiedotetaan asiasta erikseen aikataulun tarkennuttua.Uudet rahoitettavat kehittämishankkeet
 Teema 1 Alueellinen ja paikallinen ilmastotyöMaankäyttösektorin ilmastotoimenpiteiden yhteissuunnittelu Kiiminkijoen valuma-alueella, MATKIToteuttajat: Luonnonvarakeskus, Oulun yliopisto, Suomen metsäkeskusYhteyshenkilö: Aleksi Räsänen / LuonnonvarakeskusHankekuvausHiiliviljelyä tilannetajuisesti, HITTIToteuttajat: Baltic Sea Action Group (BSAG)Yhteyshenkilö: Eija Hagelberg / BSAGHankekuvausRahkasammalen paluuToteuttajat: Suomen Luonnonsuojeluliitto ry, Itä-Suomen YliopistoYhteyshenkilö: Tuuli Hakulinen / Suomen Luonnonsuojeluliitto ryHankekuvausAlueelliset ratkaisukeinot eloperäisten maatalousmaiden ilmastovaikutusten hillitsemisessä, ARMIToteuttaja: LuonnonvarakeskusYhteyshenkilö: Hanna Kekkonen / LuonnonvarakeskusHankekuvausHiiltä ja kasvua Etelä-Suomen savipelloille, HIKKAToteuttajat: Hämeen ammattikorkeakoulu, Luonnonvarakeskus, ProAgriaYhteyshenkilö: Jari Hyväluoma / Hämeen ammattikorkeakouluHankekuvausKaavoittajan karttatyökalu, HIILIKARTTAToteuttajat: Suomen ympäristökeskus, Luonnonvarakeskus, Avoin ryYhteyshenkilö: Kari Oinonen / Suomen ympäristökeskusHankekuvausSiipikarjatilojen monimuotoisuutta ja hiilen sidontaa lisäävien toimien yhteensovittaminen – alueelliset ja paikalliset pilotit, SiipiHiiliToteuttajat: Pyhäjärvi-instituutti, Siipikarjaliitto ryYhteyshenkilö: Reija Hietala / Pyhäjärvi-instituuttiHankekuvausMetsätuhot kuriin Kaakkois-Suomessa – yhteistoimintamallin kehittäminen ja pilotointi metsätuhojen torjunnan tehostamiseksi, METUKKAToteuttajat: Suomen metsäkeskus, LuonnonvarakeskusYhteyshenkilö: Pekka Kuitunen / Suomen metsäkeskusHankekuvausTieto käyttöön, hiili peltoonToteuttajat: MTK-Varsinais-Suomi ry, Valonia/Varsinais-Suomen liitto ry, Pro-Agria Länsi-Suomi/neuvontaYhteyshenkilö: Aino Launto-Tiuttu, MTK-Varsinais-Suomi ryHankekuvausHiilestä kiinni pelloilla ja pientareilla, HiiltäPeltoonToteuttajat: Savonia-ammattikorkeakoulu, Savon ammattiopisto, Ylä-Savon ammattiopistoYhteyshenkilö: Heli Tossavainen, Savonia-ammattikorkeakouluHankekuvausLuomuviljelyn viljelyvarmuuden ja ilmastokestävyyden parantaminen sekaviljelyn ja syyskylvöisten valkuaiskasvien avulla, LuoVaMixToteuttajat: Luonnonvarakeskus, Helsingin yliopisto, Hämeen ammattikorkeakouluYhteyshenkilö: Sari Iivonen / LuonnonvarakeskusHankekuvausPidennetyn kiertoajan mahdollisuudet ja menetelmät metsien hiilensidonnassa, PIKMAToteuttajat: Tapio Oy, Suomen metsäkeskus, LuonnonvarakeskusYhteyshenkilö: Tommi Tenhola / TapioHankekuvausVesienpalautuksen vaikutukset talousmetsien hiilensidontaan, HIILI-VESPAToteuttajat: Tapio Oy, Luonnonvarakeskus, Suomen metsäkeskusYhteyshenkilö: Samuli JoensuuHankekuvausTeema 2: Hiilimarkkinoiden kokeilutRuoantuotanto hiilineutraaliksi hiilimarkkinoiden ja päästökompensaatioiden avulla, RUUHIToteuttajat: Luonnonvarakeskus, Aalto-yliopistoYhteyshenkilö: Janne Rämö / LuonnonvarakeskusHankekuvausHiilikompensaatioiden kehityspolkujen vaikutukset, KolKomToteuttaja: Pellervon taloustutkimus ryYhteyshenkilö: Paula HorneHankekuvausKiertoajan pidennyksen ja lannoituksen tuottaman lisäyksen kaupallistaminenToteuttaja: Metsänhoitoyhdistysten palvelu MHYP OyYhteyshenkilö: Jouni Tiainen / MHYP OyHankekuvausHiilensidontayhteisöToteuttaja: Rud Pedersen Public Affairs Company OyYhteyshenkilö: Kimmo Collander / Rud Pedersen Public Affairs Company OyHankekuvausTeema 3: Maankäyttösektorin tieto-ohjelman toteutusKohti peltolohkokohtaista kasvihuonekaasulaskentaa: uudet päästökertoimet ja mallitusratkaisut sekä päivitettävä järjestelmä, LOHKO-KHKToteuttajat: Ilmatieteenlaitos, LuonnonvarakeskusYhteyshenkilö: Jari Liski / IlmatieteenlaitosHankekuvausJatkuvapeitteisen metsänkasvatuksen mallit Metsäkeskuksen metsävaratietoon, Jatko-JatkaToteuttajat: Suomen metsäkeskus, LuonnonvarakeskusYhteyshenkilö: Miia Saarimaa / Suomen metsäkeskusHankekuvausMaa- ja metsätalousministeriön koordinoiman Hiilestä kiinni -ilmastotoimenpidekokonaisuuden tavoitteena on vahvistaa maankäyttösektorin ilmastotyöhön liittyvää osaamista ja tietopohjaa sekä tukea maataloustuottajia, metsänomistajia ja muita maankäytöstä päättäviä tahoja ilmastokestävien toimintatapojen kehittämisessä ja käyttöönotossa.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Valtioneuvosto oikeutti 24. helmikuuta valtiovarainministeriön Suomen valtion puolesta hyväksymään valtion kokonaan omistaman Suomen Kaasuverkko Oy:n sulautumisen Gasgrid Finland Oy:hyn.Suomessa kaasun siirrosta vastaa Gasgrid Finland Oy. Valtio omistaa osan Gasgridista suoraan ja osan erityistehtäväyhtiö Suomen Kaasuverkon kautta. Suomen Kaasuverkolla oli pankkilainaa lähes 288 miljoonaa euroa. Valtioneuvoston talouspoliittisen ministerivaliokunnan linjauksen mukaisesti vuoden 2021 kolmanteen lisätalousarvioon otettiin Suomen Kaasuverkon pääomittamiseen ja pankkilainan pois maksamiseen tarvittava määräraha, jolla yhtiö maksoi pankkilainan pois elokuussa 2021. Samalla Suomen Kaasuverkon rooli erityistehtäväyhtiönä lakkasi ja sen sulautuminen (niin kutsuttu vastavirtasulautuminen) Gasgridiin tuli mahdolliseksi ja tarkoituksenmukaiseksi. Yhtiöiden yhdistymisen seurauksena Gasgridin omistusrakenne selkiytyy, kun valtion suora omistus- ja äänivaltaosuus Gasgridista on 100 prosenttia.Järjestelyllä ei ole suoranaisia vaikutuksia valtion budjettitalouteen eikä se aiheuta veroseuraamuksia. Omistusrakenteen yksinkertaistaminen vähentää jonkin verran hallinnollisia kuluja, kun holdingrakenne purkautuu.Gasgrid Finland Oy on valtiolle strategisen intressin yhtiö, minkä vuoksi valtion tulee pysyä vahvana omistajana, eikä valtiolla ole tarvetta siirtää kaasuverkkotoimintaan liittyvää liiketoimintariskiä ulkopuoliselle rahoittajalle.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Vuodesta 2015 lähtien Energiaviraston ylijohtajana toiminut Simo Nurmi jatkaa tehtävässä. Nimityksestä 1.4. alkavalle seitsemänvuotiskaudelle päätti valtioneuvosto 24.2.2022.Nurmella on monipuolinen, yli kahdenkymmenen vuoden kokemus johtavissa energiasektorin tehtävissä.Ennen siirtymistään ylijohtajaksi Nurmi toimi Energiavirastossa yhteensä noin viiden vuoden ajan ylimmän johdon tehtävissä. Tätä ennen hän on toiminut kehitysjohtajana ja johtajana Pori Energia Sähköverkot Oy:ssä sekä Helsingin Energialla jaospäällikkönä, yksikön päällikkönä sekä talousinsinöörinä sähköverkkotoiminnassa.Koulutukseltaan Nurmi on diplomi-insinööri.Energiaviraston ylijohtajaksi haki neljä henkilöä. Energiavirasto valvoo ja seuraa sähkö- ja kaasumarkkinoita sekä edistää niiden toimivuutta. Energiavirasto edistää myös energiatehokkuutta ja uusiutuvan energian käyttöä sekä toimeenpanee energia- ja ilmastopolitiikan, päästökaupan ja energiatehokkuuden tehtäviä. Energiavirasto kuuluu työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalaan.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Sosiaali- ja terveysministeriö asetti 23.2. työryhmän, joka kehittää koronapassia koskevaa lainsäädäntöä siltä varalta, että tautitilanne muuttuu huonommaksi. Koronapassi otettiin käyttöön syksyllä 2021 vaihtoehtona alueellisille rajoituksille ja sillä on helpotettu esimerkiksi ravintola- ja tapahtuma-alan toimintaa.Suomessa on käytössä EU:n digitaalinen koronatodistus, jota tarvitaan matkustettaessa EU-maissa ja monissa maissa myös siihen, että pääsee julkisiin tiloihin ja tilaisuuksiin. Jokainen jäsenmaa määrittelee omassa lainsäädännössään, kuinka koronatodistusta kansallisesti hyödynnetään.Suomessa kansallinen käyttöönotto tunnetaan nimellä koronapassi. Tuore työryhmä arvioi, kuinka koronapassia koskevaa lainsäädäntöä pitäisi kehittää, ja valmistelee asiasta hallituksen esityksen. 
Työryhmä toimii 23.2.–31.5.2022. Valmistelua johtaa sosiaali-ja terveysministeriö, jonka lisäksi siihen osallistuu työ-ja elinkeinoministeriö, oikeusministeriö, opetus-ja kulttuuriministeriö, liikenne- ja viestintäministeriö, valtiovarainministeriö sekä keskeiset sidosryhmät.Suomessa koronapassia on käytetty yleisötilaisuuksissa ja asiakastiloissa vaihtoehtona alueellisille koronarajoituksille. Tällä hetkellä koronapassi on poissa käytöstä 28.2. saakka.Työryhmän asettamispäätös (pdf)

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Tasavallan presidentti ja valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittinen ministerivaliokunta keskustelivat torstaina 24. helmikuuta Venäjän toiminnasta ja Euroopan turvallisuustilanteesta Venäjän käynnistettyä hyökkäyksen Ukrainaan.Suomi tuomitsee jyrkästi Venäjän Ukrainassa aloittamat sotilaalliset toimet. Venäjän toimet kohdistuvat Ukrainaan, mutta ovat hyökkäys myös koko Euroopan turvallisuusjärjestystä vastaan. Venäjän hyökkäys on räikeä kansainvälisen oikeuden loukkaus.  Venäjän tulee välittömästi pysäyttää sotatoimet ja palata neuvottelupöytään.Suomi tukee vankasti Ukrainan itsenäisyyttä, suvereniteettia, itsemääräämisoikeutta ja alueellista koskemattomuutta. Suomi selvittää tapoja, joilla vahvistetaan Suomen tukea Ukrainalle.Suomi vastaa Venäjän toimiin osana Euroopan unionia.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Suomen ympäristökeskus SYKEn selvitys kuntien ilmastosuunnitelmien toteuttamisvaihtoehdoista on valmistunut. Selvityksen mukaan lakisääteisillä ilmastosuunnitelmilla voidaan vahvistaa keskisuurten ja pienten kuntien ilmastotyötä. Velvoite kuntien ilmastosuunnitelmista on tarkoitus sisällyttää ilmastolakiin.Suomen tavoitteena on olla hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä. Ilmastolakia vahvistetaan, jotta tämä tavoite toteutuu. Syksyllä 2021 hallitus linjasi budjettineuvotteluissa, että lainsäädäntöön lisätään velvoite kunnille, seuduille tai maakunnille laatia ilmastosuunnitelmat.Ympäristöministeriö pyysi SYKEä selvittämään, miten ilmastolakiin voitaisiin luoda säännös, joka velvoittaisi kuntaa yksin tai yhdessä muiden kuntien kanssa laatimaan suunnitelman ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi.SYKE esittää, että ilmastosuunnitelma sisältäisi kunnan toimenpideohjelman ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi, sen toteutuksen ja edistymisen seurannan sekä kunnan ohjaustoimia asukkaiden ja muiden toimijoiden päästöjen vähentämiseksi. Lisäksi SYKE suosittelee ilmastonmuutoksen sopeutumistoimenpiteiden sisällyttämistä ilmastosuunnitelmaan.SYKE esittää myös toimenpiteitä kuntien ilmastotyön tueksi. Näitä ovat riittävän rahoituksen varmistaminen kuntien suunnitelmien laadintaa varten, kansallisesti keskitetyn kuntien päästölaskentatiedon tuotannon jatkuvuuden turvaaminen, tarkemman suunnitteluohjeistuksen tuottaminen sekä valtakunnallisen osaamisverkoston perustaminen ilmastonmuutoksen hillintä- ja sopeutumistyön tueksi.Kuntia kuullaan laajasti valmisteluvaiheessaSYKEn selvitys esiteltiin kunnille ja alueille järjestetyssä kuulemistilaisuudessa 15. helmikuuta. Kuulemistilaisuudessa osallistujilla oli mahdollisuus kertoa mielipiteensä ilmastolakiin sisällytettävästä kuntasääntelystä. Kuulemistilaisuuteen osallistui yli 180 tahoa. Lisäksi kunnille on välitetty kysely, jonka avulla kerätään kuntien näkemyksiä ilmastolain valmistelutyön tueksi.”Kunnat ovat merkittävässä roolissa, kun Suomi tavoittelee hiilineutraaliutta vuonna 2035, ja velvoite laatia ilmastosuunnitelma tukee tätä tavoitetta. Tämä tuli esille sekä kuntien puheenvuoroissa että SYKEn selvityksessä”, toteaa ympäristöneuvos Jarmo Muurman.
Hallituksen esitys uudeksi ilmastolaiksi on tarkoitus antaa eduskunnalle maaliskuun alussa. Esitykseen ei sisällytetä kuntasääntelyä. Kunnille asetettava velvoite valmistellaan toisessa esityksessä, jonka on määrä valmistua syksyllä ja joka täydentää maaliskuussa annettavaa ilmastolain uudistusta.Kunnan ilmastosuunnitelman toteuttamisvaihtoehdot ilmastolaissa –raporttiSYKEn tiedote 23.2.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Sairaalahoidon tarve on pysynyt tasaisen korkealla tasolla. Kolmansien rokoteannosten ottamista suositellaan kaikille 18 vuotta täyttäneille. Kun rajoitukset keventyvät, ihmisten omaehtoiset toimet korostuvat tartuntojen leviämisen ehkäisyssä, koska epidemiatilanne on edelleen vakava.Erikoissairaanhoidon vuodeosastoilla oli 23.2. yhteensä 354 koronapotilasta, mikä on samaa tasoa kuin viime viikolla, jolloin potilaita oli 359. Teho-osastoilla potilaita oli 37, kun viime viikolla määrä oli 30. Viikolla 8 teho-osastoille tuli 25 uutta covid-19-potilasta, kun edellisellä viikolla uusia potilaita tuli 32. Erikoissairaanhoidossa arviolta 29 prosenttia tavanomaisilla vuodeosastoilla ja 22 prosenttia teho-osastoilla olevista koronapotilaista oli sairaalassa ensisijaisesti muun syyn takia. Ensisijaisesti muista syistä hoidettavien koronapotilaiden osuus oli tavanomaisilla vuodeosastoilla samaa tasoa kuin viime viikolla, teho-osastoilla osuus oli viisi prosenttiyksikköä viime viikkoa alhaisempi.Epidemian kasvun arviointiin liittyy huomattavaa epävarmuutta. Arvioitu tehollinen tartuttavuusluku 0,85–1,05 (90 % todennäköisyysväli) on hieman pienempi kuin viime viikolla, jolloin tartuttavuusluku oli 0,95–1,15.Koronaviruksen perimän kokonaismäärä Suomen jätevesissä on edelleen korkealla tasolla. Koronaviruksen määrän trendi on kääntynyt laskuun vain Espoossa ja Helsingissä, muilla seurantapaikkakunnilla trendi on jatkanut nousuaan tai pysynyt tasaisena. Nämä tulokset näkyvät jätevesiseurannan viikkoraportissa, joka julkaistaan perjantaina klo 12.00 THL:n verkkosivuilla.Tartuntoihin liittyviä kuolemia oli 23.2.2022 mennessä ilmoitettu Tartuntatautirekisteriin yhteensä 2 351. Viimeisen kahden viikon aikana (10.–23.2.) ilmoitettiin yhteensä 225 menehtynyttä kun edeltävän kahden viikon vastaava luku oli yhteensä 232 menehtynyttä. Osana epidemian tilannekuvaa THL on seurannut kuukauden sisällä koronadiagnoosista raportoitujen kuolemantapauksien määrää. THL selvittää parhaillaan niiden menehtyneiden määrää, joilla pääasiallinen kuolinsyy ei kuitenkaan liity todettuun koronainfektioon.Rokotukset suojaavat vakavalta koronataudilta edelleen hyvin. Kolmansien annosten ottaminen on erityisen tärkeää riskiryhmille ja 60 vuotta täyttäneille. Suomessa 23.2.2022 mennessä 18 vuotta täyttäneistä 88,7 prosenttia on saanut vähintään ensimmäisen rokoteannoksen, 86,2 prosenttia vähintään kaksi ja 60,4 prosenttia kolme rokoteannosta. 18 vuotta täyttäneessä väestössä kolmannen rokoteannoksen kattavuus on kasvanut viikon aikana (17.–23.2.) arviolta 0,8 prosenttiyksiköllä. Kattavuuden kasvu on edelleen hidastunut, edeltävän viikon aikana kolmannen annoksen kattavuus kasvoi 1,2 prosenttiyksiköllä. Neljänsiä koronarokoteannoksia suositellaan 12 vuotta täyttäneille voimakkaasti immuunipuutteisille.Epidemiaa torjutaan paikallisin ja alueellisin kohdennetuin toimin. Rajoitusten keventyessä korostuvat ihmisten omaehtoiset toimet tartuntojen leviämisen estämiseksi, kontaktien välttäminen sairaana, kotitestaus ja mahdollisimman korkea rokotuskattavuus. Epidemiologista tilannetta seurataan viikoittain. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on koostanut keskeiset koronaepidemian seurantatiedot verkkosivuilleen.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Pääministeri Sanna Marin osallistuu Brysselissä torstaina 24. helmikuuta järjestettävään ylimääräiseen Eurooppa-neuvoston kokoukseen.Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Charles Michel toteaa kutsukirjeessään, että Venäjän aggressiiviset toimet rikkovat kansainvälistä oikeutta ja Ukrainan alueellista koskemattomuutta ja suvereniteettiä, sekä heikentävät Euroopan turvallisuusjärjestystä. Ylimääräisessä Eurooppa-neuvoston kokouksessa keskustellaan Ukrainaan kohdistuvista sotilaallisista toimista, miten tuetaan Ukrainaa ja sen kansaa, miten toimitaan Venäjän kanssa ja saatetaan se vastuuseen toimistaan sekä miten suojellaan kansainvälistä sääntöpohjaista järjestystä. 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Uusi asiakas- ja potilasturvallisuusstrategia ja sen toimeenpanosuunnitelma 2022-2026 on julkaistu. Strategian visiona on tehdä Suomesta asiakas- ja potilasturvallisuuden mallimaa 2026 ja välttää vältettävissä oleva haitta. Uudella strategialla ja toimeenpanosuunnitelmalla edistetään osallisuuden, turvallisuutta vahvistavien toimien ja turvallisuuskulttuurin johtamisen toteutumista Suomessa. Tavoitteena on ottaa käyttöön parhaaseen tutkittuun tietoon perustuvat suositukset niin, että ne hyödyttävät ammattilaisia, potilaita ja asiakkaita kaikissa organisaatioissa kaikilla työskentelyn tasoilla.Turvallisuus syntyy yhdessä ja suunnitelmallisesti Strategia ja toimeenpanosuunnitelma on valmisteltu sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten, toimintaa johtavien ja valvovien tahojen, poliittisten päättäjien sekä asiakkaiden, potilaiden ja näiden läheisten käyttöön. Strategiaa voivat hyödyntää sosiaali- ja terveydenhuollon julkiset ja yksityiset toimijat.Strategisia kärkiä on neljä: yhdessä asiakkaiden ja potilaiden kanssa, hyvinvoivat ja osaavat ammattilaiset, turvallisuus ensin kaikissa organisaatioissa ja parannamme olemassa olevaa. Jokaisen kärjen alla on esitetty kolme tavoitetta, joiden saavuttaminen konkreettisesti edistää asiakas- ja potilasturvallisuuden toteutumista. Tavoitteisiin pääseminen on kaikkien sosiaali- ja terveydenhuoltoalan ammattilaisten ja organisaatioiden määrätietoisesta työskentelystä kiinni.Päämäärän toteutumisen seurantaan on valittu kymmenen kärkimittaria, jotka sitouttavat Suomen WHO:n asettamiin tavoitteisiin (WHO Global Patient Safety Action Plan 2021–2030). Lisäksi toimeenpanosuunnitelmassa on kuvattu mittarit, joilla seurataan toimenpiteiden toteutumista. Strategia on jatkumoa aiemmalle asiakas- ja potilasturvallisuustyölleStrategiaa on valmisteltu useissa työpajoissa, työryhmässä ja ohjausryhmässä. Asiakas- ja potilasturvallisuuskeskus on tukenut valmistelua käytännössä. Valmistelussa on hyödynnetty useiden eri sidosryhmien asiantuntemusta.Asiakas- ja potilasturvallisuutta on edistetty Suomessa kansallisen tason strategisessa ohjauksessa vuodesta 2009 lähtien, jolloin julkaistiin ensimmäinen kansallinen potilasturvallisuusstrategia. 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Hilma-verkkopalveluun eli hankintailmoitukset.fi:hin on lisätty hankintoja tekeville viranomaisille mahdollisuus tarkistaa suoraan Verohallinnosta, että tarjoajayritykset ovat hoitaneet vero- ja työeläkevelvoitteensa. Hilmassa julkisen sektorin ostajat ilmoittavat tulevista hankinnoistaan, käynnissä olevista kilpailutuksistaan sekä päättyneiden kilpailutusten tuloksista. Hilmaa kehitetään kansallisen julkisten hankintojen strategian mukaisesti osana Hankinta-Suomi-toimenpideohjelmaa.Velvoitteidenhoitoselvitys on tarkistettavissa automaattisesti ja sähköisesti, mikä vähentää hankintayksiköiden ja tarjoajien työtä merkittävästi. Hankintayksiköillä on kuitenkin oikeus saada velvoitteidenhoitoselvitys vain käynnissä olevaa hankintamenettelyä varten. Hankintalain mukaan hankintamenettelystä voidaan sulkea pois tarjoaja yhteiskunnallisten velvoitteiden, kuten verojen ja sosiaaliturvamaksujen, laiminlyönnin vuoksi. Velvoitteidenhoitoselvityksen voi tehdä myös pienhankinnoissa. Pienhankintojen kilpailutus on jätetty hankintalain soveltamisen ulkopuolelle, minkä johdosta ne voidaan toteuttaa kevyemmillä menettelyillä. Hankintayksiköitä ovat esimerkiksi valtio, kunnat ja kuntayhtymät, ja ne noudattavat hankinnoissaan hankintalakia. Suurin osa hankintayksiköistä on merkitty Hilmaan y-tunnuksen perusteella jo valmiiksi, jolloin velvoitteidenhoitoselvityksen hakutoiminnallisuus on niillä automaattisesti käytettävissä. Jos organisaatiolla ei ole pääsyä viranomaistietoihin kilpailutuksen jälkeen, voi organisaatio lähettää Hilman kautta hakemuksen viranomaishankintayksikköstatuksen selvittämiseksi. Päätöksen asiasta tekee valtiovarainministeriö, joka kuulee ennen päätöstään Verohallintoa. Hilma on valtiovarainministeriön palvelu, jonka ylläpidosta ja kehityksestä vastaa valtiovarainministeriön toimeksiannosta julkishallinnon yhteishankintayksikkö Hansel Oy. Vuonna 2021 Hilmassa julkaistiin yli 19 000 erityyppistä ilmoitusta. Kilpailutettujen hankintojen sopimusarvo vuonna 2021 oli yli 17 miljardia euroa. Hankinta-Suomi-ohjelman avulla edistetään julkisiin hankintoihin käytettävien verovarojen yhteiskunnallista vaikuttavuutta sekä julkisen talouden kestävyyttä. Taloudelliseen kestävyyteen vaikuttavat esimerkiksi harmaan talouden ja kartellien torjuminen sekä verovastuullisuuden ja huoltovarmuuden varmistaminen. Uusi Hilman ominaisuus tukee tätä tavoitetta. 

Lähde: Valtioneuvosto.fi