NordenBladet —Euroopan unioni on keskiviikkona 23. helmikuuta asettanut uusia pakotteita Venäjän toiminnan johdosta. Venäjä ilmoitti maanantaina 21. helmikuuta tunnustavansa itsenäisiksi Itä-Ukrainan Donetskin ja Luhanskin separatistialueet. Venäjän toimet loukkaavat Ukrainan suvereniteettia ja alueellista koskemattomuutta. Toiminnallaan Venäjä rikkoo räikeästi kansainvälisiä velvoitteitaan ja sitoumuksiaan ml. Minskin sopimukset.Suomi osana EU:ta reagoi Venäjän toimiin nopealla aikataululla, kumppanimaiden kanssa koordinoidusti. EU-maiden ulkoministerit keskustelivat ylimääräisessä kokouksessaan tiistaina 22. helmikuuta pakotteista ja saavuttivat poliittisen yhteisymmärryksen pakotteissa etenemiseksi. Tänään hyväksytyllä päätöksellä laajennetaan niiden henkilöiden listaa, joihin kohdistetaan Ukrainan alueellista koskemattomuutta, suvereniteettia ja itsenäisyyttä heikentäviin tai uhkaaviin toimiin liittyviä pakotteita. Kyse on varojen jäädytyksistä sekä matkustus- ja kauttakulkurajoituksista. Nyt pakotelistalle lisätyt henkilöt ovat poliittisia ja sotilaallisia päätöksentekijöitä, media- ja informaatiotoimijoita sekä taloudellisia vaikuttajia, joiden katsotaan aktiivisesti tukeneen ja toimeenpanneen Ukrainan alueellista koskemattomuutta ja suvereniteettia heikentävää politiikkaa. Pakotteita kohdistetaan myös henkilöihin, jotka äänestivät Venäjän parlamentissa Donetskin ja Luhanskin separatistialueiden itsenäisyyden tunnustamisen puolesta.EU hyväksyi myös uusia talouspakotteita koskemaan Donetskin ja Luhanskin alueita, jotka eivät ole Ukrainan valtion kontrollissa. Kyseessä ovat samankaltaiset EU:n rajoittavat toimenpiteet, jotka ovat olleet voimassa vuodesta 2014 Krimin ja Sevastopolin alueella niiden laittoman Venäjään liittämisen johdosta. Nämä talouspakotteet kuuluvat uuden aluepakoteregiimin piiriin. Kyseessä oleville alueille asetetaan kattava vienti-, investointi- ja tuontikielto. Uusia EU-pakotteita asetettiin myös rahoitussektorille. Pakotteilla kiellettiin Venäjän valtion, hallituksen ja Keskuspankin tai näiden puolesta toimivien henkilöiden tai entiteettien rahoittaminen. Rahoitussektorille kohdistettavat pakotteet pitävät sisällään myös kolmen venäläisen rahoituslaitoksen varojen jäädyttämisen ja toimintakiellon EU-alueella.Linkki EU:n virallisessa lehdessä julkaistuihin pakotesäädöksiin
NordenBladet —Ulkoministeriö on tiistaina 22. helmikuuta päättänyt turvallisuustilanteesta tehdyn kokonaisarvion perusteella, että Kiovan suurlähetystön lähetetyt virkamiehet siirtyvät väliaikaisesti Kiovasta Lviviin.Suomi on jo aikaisemmin vähentänyt väliaikaisesti Kiovassa työskentelevien lähetettyjen virkamiesten määrää. Suurlähetystön paikallisesti palkattu henkilöstö jatkaa soveltuvin osin työskentelyä Kiovassa. Heille on tarjottu mahdollisuutta siirtyä pois kaupungista.Suurlähetystön toiminta jatkuu erityisjärjestelyin. Asiakaspalvelu on rajoitettua ja se on mahdollista ainoastaan ajanvarauksella. Ukrainassa olevat voivat hätätapauksessa olla yhteydessä ulkoministeriön päivystyskeskukseen puh. +358916055555, sähköposti [email protected] Ulkoministeriö kehottaa matkustustiedotteessaan poistumaan välittömästi Ukrainasta.
NordenBladet —Yritysvastuulainsäädännön valmistelu etenee EU:ssa. Komissio julkaisi tänään ehdotuksensa EU:n yritysvastuulainsäädännöstä. Seuraavaksi komission ehdotusta käsittelevät EU:n jäsenvaltiot ja Euroopan parlamentti. Työ- ja elinkeinoministeriö (TEM) järjestää ehdotuksesta sidosryhmätilaisuuden 9.3.2022. Sidosryhmien näkemyksiä huomioidaan Suomen kantojen valmistelussa.Euroopan komissio julkaisi 23.2.2022 lainsäädäntöehdotuksen yritysten kestävyydestä ja asianmukaisesta huolellisuudesta eli EU:n yritysvastuulainsäädännöstä. EU-tason yritysvastuusääntelyn tavoitteena on edistää ihmisoikeuksien kunnioittamista ja siirtymää kohti hiilineutraalia taloutta. Lisäksi tavoitteena on luoda yhtenäinen toimintaympäristö ja yhdenmukaiset vaatimukset unionissa toimiville yrityksille.”Suomi toivottaa komission ehdotuksen tervetulleeksi ja osallistuu aktiivisesti neuvotteluihin säädöksen sisällöstä. Yritysvastuun sääntely on tärkeää ja hallitus haluaa edistää sitä aktiivisesti niin EU-tasolla kuin kansallisestikin. Alamme nyt valmistella Suomen kantoja komission ehdotukseen”, työministeri Tuula Haatainen sanoo.Kyseessä on ensimmäinen ehdotus EU-tason yleiseksi yritysvastuulainsäädännöksi. Komission mukaan yritysten vapaaehtoisilla yritysvastuutoimilla ei ole saavutettu tarpeeksi myönteistä kehitystä laajassa mittakaavassa. Komissio ehdottaa, että yrityksille säädettäisiin asianmukaisen huolellisuuden velvoite. Asianmukaisella huolellisuudella tarkoitetaan, että yrityksellä tulee olla selkeät prosessit oman, tytäryhtiöiden ja vakiintuneiden liikekumppaneiden toiminnasta aiheutuvien haitallisten ihmisoikeus- ja ympäristövaikutusten tunnistamiseen, ehkäisemiseen, lieventämiseen ja korjaamiseen sekä toteutettujen toimenpiteiden seurantaan.Haitalliset vaikutukset voivat olla esimerkiksi rajoituksia työntekijöiden järjestäytymisvapauteen tai ympäristöön pääseviä myrkyllisiä aineita. Direktiivissä säädettäisiin myös siitä, millaisia seuraamuksia yritysvastuulainsäädännön rikkomisesta aiheutuu yrityksille. TEM järjestää sidosryhmätilaisuuden EU:n yritysvastuulainsäädännöstäTyö- ja elinkeinoministeriö vastaa ehdotuksen valmistelusta Suomessa. Suomen kanta komission esitykseen muodostetaan normaalia EU-valmistelumenettelyä noudattaen. Valmistelussa halutaan kuulla laajasti eri sidosryhmien näkemyksiä. Suomen kannasta päättää valtioneuvosto yhdessä eduskunnan kanssa.Kuullakseen laajasti sidosryhmien näkemyksiä komission ehdotuksesta, TEM järjestää virtuaalisen sidosryhmäkuulemisen keskiviikkona 9.3. klo 9.30−11.30. Ilmoittaudu mukaan kuulemiseen Webropol-linkin kautta 7.3. mennessä.EU:ssa komission ehdotuksen käsittely jatkuu samanaikaisesti Euroopan parlamentissa ja jäsenmaiden välillä EU:n kilpailukykyneuvostossa. Tarvetta kansalliselle yritysvastuulainsäädännölle arvioidaanSamaan aikaan EU-tason yritysvastuulainsäädännön valmistelun kanssa Suomessa on tehty ennakkovalmisteluja mahdollisen kansallisen yritysvastuulainsäädännön valmisteluun hallitusohjelman pohjalta. Työ- ja elinkeinoministeriössä on valmisteltu asianmukaisen huolellisuuden velvoitetta koskevaa arviomuistiota, jossa arvioidaan kansalliseen yritysvastuusääntelyyn liittyviä näkökulmia. TEM julkaisee arviomuistion maaliskuussa. Kansallinen valmistelu ja EU-tason yritysvastuulainsäädäntöön vaikuttaminen tukevat toisiaan sisällöllisesti.
NordenBladet —Asialistaan saattaa tulla muutoksia ennen istuntoa.Valtioneuvoston kansliaPäivi Pietarinen, lainsäädäntöneuvos p. 0295 160 354 – Valtioneuvoston jäsenten vuosilomaan rinnastettavat vapaat – Valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle valtioneuvoston jäsenten sidonnaisuuksistaUlkoministeriöTitta Maja, ulkoasiainneuvos p. 0295 350 017 – Suostumuksen antaminen ulkoministeriölle luovuttaa vastikkeetta Astra Zenecan COVID-19 -rokotteita joko EU:n jäsenvaltiokoordinaattorin välityksellä rokoteallianssi Gaville COVAX AMC –mekanismiin tai kahdenvälisestiSaija Nurminen, lähetystöneuvos p. 0295 350 202 – Edustuston päällikön tehtävän päättyminen – Edustuston päällikön tehtävään määrääminen – Edustuston päällikön sivuakkreditointiJohanna Lahti, lainsäädäntöneuvos p. 0295 351 709 – Hallituksen esitys eduskunnalle Yhdistyneiden kansakuntien lastenrahaston toimiston asemasta Yhdistyneiden kansakuntien lastenrahaston kanssa tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksiOikeusministeriöPekka Pulkkinen, lainsäädäntöneuvos, yksikönpäällikkö p. 0295 150 224 – 1) Itä-Suomen hovioikeuden hovioikeudenneuvoksen viran (T 14) täyttäminen 2) Turun hovioikeuden hovioikeudenneuvoksen viran (T 14) täyttäminen 3) Pohjois-Savon käräjäoikeuden käräjätuomarin viran (T 13) täyttäminen 4) Pirkanmaan käräjäoikeuden käräjätuomarin viran (T 13) täyttäminen 5) Päijät-Hämeen käräjäoikeuden käräjätuomarin viran (T 11) täyttäminen 6) Itä-Suomen hallinto-oikeuden hallinto-oikeustuomarin viran (T 11) täyttäminenOuti Kemppainen, lainsäädäntöneuvos p. 0295 150 260 – Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi tuomioistuimen toimivallasta, päätösten tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta avioliittoa ja vanhempainvastuuta koskevissa asioissa ja kansainvälisestä lapsikaappauksesta annetun neuvoston asetuksen soveltamisesta sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksiVirpi Koivu, lainsäädäntöneuvos p. 0295 150 071 – Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi positiivisesta luottotietorekisteristä ja siihen liittyviksi laeiksiPuolustusministeriöSinikka Vahvaselkä, hallitusneuvos p. 0295 140 431 – Kenraalin ja amiraalin virkaan nimittämisiä ja tehtävään määräämisiä sekä puolustusvoimien pääinsinöörin virkaan nimittäminen ja tehtävään määrääminenAnniina Melasniemi, erityisasiantuntija, esittelijä p. 0295 140 440 – Virkavapauden myöntäminen puolustusministeriön hallitussihteerilleFrans Peltonen, erityisasiantuntija, esittelijä p. 0295 140 021 – Puolustusvoimien romumyyntisopimus 2022-2024ValtiovarainministeriöUrpo Hautala, finanssineuvos p. 0295 530 276 – Valtiovarainministeriön oikeuttaminen Suomen valtion puolesta hyväksymään valtion kokonaan omistaman Suomen Kaasuverkko Oy:n sulautumisen Gasgrid Finland Oy:öönPaula Laakso, erityisasiantuntija, esittelijä p. 0295 530 370 – Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laeiksi arvonlisäverolain, valmisteverotuslain ja tupakkalain muuttamisesta (HE 5/2022 vp; EV 3/2022 vp)Opetus- ja kulttuuriministeriöRami Sampalahti, hallitusneuvos p. 0295 330 190 – Opetus- ja kulttuuriministeriön neuvottelevan virkamiehen viran täyttäminenMaa- ja metsätalousministeriöJukka Mirvo, vanhempi hallitussihteeri p. 0295 162 468 – Valtioneuvoston asetus Ahvenanmaan maakunnan kunnille maatalouden tukien toimeenpanotehtävien hoitamisesta vuodelta 2021 suoritettavista korvauksistaLiikenne- ja viestintäministeriöPäivi Jämsä, johtava erityisasiantuntija, esittelijä p. 0295 342 138 – Hallituksen esitys eduskunnalle yhteisestä ilmailualueesta Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden sekä Armenian tasavallan välillä tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi – Hallituksen esitys eduskunnalle lentoliikenteestä Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden sekä Qatarin valtion välillä tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi – Hallituksen esitys eduskunnalle yhteisestä ilmailualueesta Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden sekä Ukrainan välillä tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksiTyö- ja elinkeinoministeriöHeidi Nummela, henkilöstö-ja hallintojohtaja p. 0295 047 988 – Energiaviraston ylijohtajan viran täyttäminenTuija Ypyä, neuvotteleva virkamies p. 0295 062 115 – Valtioneuvoston asetus energiaturpeen noston siirtymäkauden tuesta vuonna 2022Sosiaali- ja terveysministeriöTuula Helander, johtaja p. 0295 163 480 – Suostumuksen antaminen Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle yhteistyössä sosiaali- ja terveysministeriön kanssa luovuttaa vastikkeetta tai myydä covid-19-rokotteita ensisijaisesti lahjoituksiin kolmansiin maihin ulkoministeriön kautta COVAX-ohjelmaan, kahdenvälisesti, tai sisäministeriön avulla EU:n pelastuspalvelumekanismin kautta, sekä toissijaisesti suostumuksen myydä edellä mainittuja rokotteita eri kanavien kautta niitä tarvitseville keski- ja korkean tulotason mailleEva Ojala, neuvotteleva virkamies p. 0295 163 201 – Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laeiksi sairausvakuutuslain, vuosilomalain 7 §:n ja merimiesten vuosilomalain 3 §:n väliaikaisesta muuttamisesta (HE 242/2021 vp; EV 2/2022 vp)Pekka Paaermaa, hallitussihteeri p. 0295 163 004 – Valtioneuvoston asetus ravitsemisliikkeiden toiminnan väliaikaisesta rajoittamisesta tartuntataudin leviämisen estämiseksi annetun valtioneuvoston asetuksen osittaisesta kumoamisesta
NordenBladet —Sisäministeriö käynnisti syksyllä 2021 pelastustoimen valtakunnallisten strategisten tavoitteiden valmistelutyön. Strategisissa tavoitteissa esitetään hyvinvointialueiden pelastustoimen tavoitteet, valtakunnallisesti merkittävät palvelujen uudistus- ja kehittämistavoitteet sekä linjataan lainsäädännön ja suorituskyvyn kehittämisen suuntaviivat. Tavoitteet ohjaavat pelastustoimen valtakunnallista sekä hyvinvointialueella tapahtuvaa kehittämistä ja palvelutasopäätöksen valmistelua. Tavoitteet ovat hyödynnettävissä myös hyvinvointialueiden strategiatyössä.Strategiset tavoitteet valmistellaan pelastustoimen viranomaisten ja järjestöjen yhteistyönä. Valmistelu toteutetaan kokouskäsittelyin sekä työpajoissa. Ensimmäinen työpaja järjestettiin tammikuussa 2022. Toinen työpaja järjestetään 4.3., minkä jälkeen asiakirjaluonnos toimitetaan lausuntokierrokselle. Tavoitteena on, että valtioneuvosto vahvistaisi valtakunnalliset strategiset tavoitteet pelastustoimen järjestämiselle syksyllä 2022.Strategiatyö perustuu pelastustoimen järjestämislakiin. Sen mukaan valtioneuvosto vahvistaa valtakunnalliset strategiset tavoitteet joka neljäs vuosi. Tavoitteiden tulee vastata kansallisia, alueellisia sekä paikallisia tarpeita, onnettomuusuhkia ja muita uhkia. Tavoitteiden tarkoituksena on varmistaa, että pelastuslain mukaiset pelastustoimen palvelut voidaan järjestää laadukkaasti ja kustannusvaikuttavasti kaikkialla Suomessa.
NordenBladet —Uusi yt-asiamies.fi –sivusto tarjoaa kattavan tietopaketin yhteistoiminnasta työpaikoilla sekä yhteistoiminta-asiamiehen toiminnasta.”Yhteistoiminta työpaikoilla on tärkeä osa työelämää. Uusi verkkosivu on suunnattu niin työntekijöille kuin työnantajille, sekä kaikille yhteistoiminnasta kiinnostuneille. Toivon sen tukevan erityisesti uuden yhteistoimintalain mukaista jatkuvaa vuoropuhelua työpaikoilla”, kertoo yhteistoiminta-asiamies Joel Salminen.Yhteistoiminta-asiamiehen verkkosivulle on koottu tietoa yhteistoiminnasta, henkilöstörahastosta, näihin liittyvästä lainsäädännöstä sekä yhteistoiminta-asiamiehen lausunnoista. Lisäksi sivustolta löytyy yhteistoiminta-asiamiehen yhteystiedot ja lomake valvontailmoituksen tekemiseen. Sivustoa on tarkoitus kehittää edelleen palautteen perusteella palvelemaan paremmin yhteistoimintaa työpaikoilla.Verkkosivun tarkoituksena on myös tarjota tietoa vuoden 2022 alusta voimaan tulleesta yhteistoimintalain uudistuksesta. Uudistus parantaa vuorovaikutusta työpaikoilla sekä lisää henkilöstön vaikutusmahdollisuuksia ja tiedonsaantia. Sivusto on tällä hetkellä suomeksi ja ruotsiksi. Englanninkielinen versio on tulossa.Yhteistoiminta-asiamies toimii itsenäisesti työ- ja elinkeinoministeriön yhteydessä ja on riippumaton valvontatehtävää suorittaessaan. Yhteistoiminta-asiamiehen tarkoituksena on edistää ja parantaa työnantajan ja työntekijöiden välistä yhteistoimintaa sekä siihen liittyvien lakien tavoitteiden toteutumista. Yhteistoiminta-asiamiehellä on oikeus esimerkiksi saada valvontaa varten välttämättömät tiedot työnantajalta salassapitosäännösten estämättä, suorittaa tarkastus yrityksessä sekä saattaa asia esitutkintaan, jos lain rikkomisesta seuraa rangaistus.
NordenBladet —Hallituspuolueet ovat 23.2.20022 sopineet kaivoslain uudistamisen keskeisistä sisällöistä. Uudistusta on valmisteltu työ- ja elinkeinoministeriössä yhdessä sidosryhmien kanssa.Kaivoslain luonnoksessa esitetään esimerkiksi kuntakaavoituksen edellyttämistä kaivostoiminnalle ja malminetsintävarauksiin liittyvien säännösten tarkentamista.
Elinkeinoministeri Mika Lintilä kiittää hallituspuolueita rakentavasta yhteistyöstä ja korostaa lain merkitsevän kestävän kaivostoiminnan edellytysten vahvistumista Suomessa.
”Kaivoslain uudistamisen myötä paikalliset vaikutusmahdollisuudet, elinkeinotoiminnan näkymät ja ympäristölliset seikat vahvistuvat nykyisestä. Pidän tärkeänä, että Suomessa on myös jatkossa laajaa yhteiskunnallista hyväksyntää nauttivaa kestävää kaivosalan toimintaa”, ministeri Lintilä toteaa.
Hallituspuolueiden neuvotteluissa on sovittu myös malminetsintää koskevasta kiellosta kansallis- ja luonnonpuistoissa sekä valtion muilla luonnonsuojelualueilla sallitun malminetsinnän edellytysten tiukentamisesta. Nämä ehdotukset tulevat sisältymään luonnonsuojelulakia koskevaan hallituksen esitysluonnokseen.
Kaivoslain uudistamista koskeva hallituksen esitysluonnos etenee lausuntokierrokselle viikon 9 loppupuolella. Lausuntopyyntö julkaistaan lausuntopalvelussa ja lausuntokierroksen alkamisesta tiedotetaan vielä erikseen.
NordenBladet —Avustusten myöntäminen öljylämmityksen vaihtajille jatkuu ELY-keskuksessa nyt EU:n elpymisvälineestä (Next Generation EU). Öljylämmityksen vaihtajille on varattu EU-rahaa 65 miljoonaa euroa, mikä riittää noin 15 000 kotitaloudelle. Jonossa on valmiiksi lähes 10 000 hakemusta. EU:n määrärahoja ei voida myöntää kaukolämpöön, joten öljylämmityksestä kaukolämpöön vaihtavien avustushakemuksia ei voida ottaa vastaan kuluvan helmikuun jälkeen.Ympäristöministeriö ja Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus tiedottavat”On tärkeää, että tuemme ihmisiä muutoksessa kohti hiilineutraalia hyvinvointivaltiota. Avustus öljylämmityksen vaihtamiseksi kestävämpään lämmitysmuotoon on saavuttanut suuren suosion ja on hienoa, että sen myöntämistä voidaan edelleen jatkaa. Yhtenä vaihtoehtona kannattaa muistaa myös vuoden alusta voimaan tullut kotitalousvähennyksen korotus öljylämmityksestä luopujille. Nyt on hyvä hetki vaihtaa vähähiiliseen lämmitykseen”, sanoo ympäristö- ja ilmastoministeri Emma Kari.Kaukolämpö ei täytä elpymisvälineen tiukkoja ympäristövaatimuksia – tulleisiin kaukolämpöhakemuksiin pyritään myöntämään kansallista rahaaElpymisvälineen avustuksissa on sovellettava niin kutsuttua ”ei merkittävää haittaa” -periaatetta (DNSH, Do No Significant Harm), minkä vuoksi Euroopan unionin elpymisvälineen määrärahoja ei voida myöntää kotitalouksille, jotka vaihtavat öljylämmityksen kaukolämpöön. Kaukolämpöhankkeet eivät täytä elpymisvälineen ehtoja, koska kaukolämmön tuotannossa voidaan ainakin ajoittain käyttää fossiilisia polttoaineita.Kansallisen määrärahan arvioidaan riittävän helmikuun loppuun mennessä saapuneille kaukolämpöhakemuksille.”Tähän mennessä tulleissa hakemuksissa noin 10 prosenttia avustuksen hakijoista on vaihtamassa kaukolämpöön. Suosituimpia lämmitysmuotoja hakemuksissa ovat ilma-vesilämpöpumput sekä maalämpö”, kertoo ryhmäpäällikkö Vesa-Pekka Heikkilä Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksesta.Pirkanmaan ELY-keskus käsittelee koko maan avustushakemukset.Suosittua avustusta hakenut jo 19 000 kotitaloutta – takana yli 7 000 toteutunutta remonttiaAvustushakemusten käsittelyaika on suuresta hakemusmäärästä ja määrärahojen ajoittaisesta loppumisesta johtuen tällä hetkellä noin 12 kuukautta. Hakemuksia on kuitenkin esikäsitelty tauon aikana, joten päätösten tekeminen etenee ripeästi nyt kun uudet määrärahat vapautuvat käyttöön.ELY-keskuksen avustusta on hakenut tähän mennessä yli 19 000 pientalon omistajaa. Avustusta on myönnetty noin 9 400 suomalaiselle kotitaloudelle, joista yli 7 000 on jo toteuttanut remontin ja saanut maksun. Ajantasainen hakemus- ja käsittelytilanne on nähtävillä ELY-keskuksen avustussivuilla.Lue lisääAvustuksen ehdot ja hakeminen: Avustus pientalon öljylämmityksestä luopumiseksi (ely-keskus.fi)Tekniset ratkaisut: Öljylämmityksen vaihtajalle (motiva.fi)Toimenpideohjelma ja kaikki avustukset kootusti: Öljylämmityksestä luopuminen (ym.fi)Asiakaspalvelu ja neuvontaAvustuksen ehdot ja hakeminen: Ympäristöasioiden asiakaspalvelu (ely-keskus.fi)Tekniset ratkaisut: Kuluttajien energianeuvonta (motiva.fi)
NordenBladet —Lainsäädännön arviointineuvosto on antanut lausunnon maa- ja metsätalousministeriölle hallituksen esityksen luonnoksesta lannoitelaiksi ja siihen liittyviksi laeiksi. Lannoitelakia koskevan lakiehdotuksen perusteella saa käsityksen asian taustasta ja keskeisistä ehdotuksista. Vaikutuksia on kuvattu keskeisistä näkökulmista, mutta esitysluonnoksesta ei selviä riittävällä tavalla, miten nykytilanne muuttuisi.Arviointineuvosto katsoo, että lakiehdotuksesta ei kaikilta osin selviä riittävällä tavalla miten nykytilanne muuttuisi. Lakiehdotuksesta ei selviä, mitä alan toimijoiden valvonnasta voidaan päätellä. Esimerkiksi noudattavatko toimijat pääosin sääntelyä, esiintyykö alan toimijoiden keskuudessa ongelmia tai ovatko viranomaisen valvontakeinot puutteellisia. Lakiehdotuksen nykytilan kuvausta tulisi vielä tarkentaa. Käytännön esimerkit mahdollisista valvonnassa havaituista alan ongelmista tai yritysten kokemasta hallinnollisesta taakasta voisivat selventää esityksen merkitystä ja muutoksen mittaluokkaa asiaa tuntemattomalle.Ympäristövaikutuksia tulisi vielä täsmentää. Lakiehdotuksesta ei esimerkiksi selviä, voiko laitoshyväksynnän poistamisesta aiheutua riskejä ympäristölle. Lakiehdotuksen mukaan tyyppinimihyväksynnän poistaminen helpottaa uudentyyppisten lannoitevalmisteiden kehittämistä ja niiden markkinoille saattamista ottaen samalla huomioon kasvinravitsemuksen sekä rehujen ja elintarvikkeiden turvallisuuden ja ympäristön tilan. Lakiehdotuksessa voisi mahdollisuuksien mukaan tarkentaa, mitä vaikutuksia tyyppinimihyväksynnän poistamisella voisi olla ympäristölle, ilmastolle sekä rehujen ja elintarvikkeiden turvallisuudelle. Arviointineuvosto pitää myönteisenä, että esitystä valmisteltaessa on tarkasteltu kansallisia tarpeita ja muita mahdollisia toteuttamisvaihtoehtoja. Lainsäädännön arviointineuvoston lausunto on annettu lannoitelakia ja siihen liittyviä lakeja koskevasta hallituksen esityksestä (hankenumero MMM072:00/2020.Arviointineuvosto katsoo, että hallituksen esitysluonnos vastaa pääosin säädösehdotusten vaikutusten arviointiohjetta. Arviointineuvosto suosittelee, että hallituksen esitystä täydennetään neuvoston lausunnon mukaisesti ennen hallituksen esityksen antamista.
NordenBladet —Liikenne – ja viestintäministeriö julkaisi 22.2.2022 liukastumis- ja kaatumistapaturmien yleisyyttä, taustaa ja ehkäisytyötä toiminnallisen tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden näkökulmasta selvittäneen tutkimuksen tulokset.Tutkimuksessa tarkasteltiin myös talvikunnossapidon ja jalankulkusääpalveluiden merkitystä liukastumistapaturmien ehkäisytyössä ja kävelyn huomioonottamista kuntatason liikennejärjestelmäsuunnittelussa. Tutkimuksen ministeriölle toteutti VTT Oy.Liukastumis- ja kaatumistapaturmien kustannukset ovat jo nyt kokonaisuutena suuremmat kuin liikenneonnettomuuksista syntyvät kustannukset. Liukkaiden kelien yleistyminen ilmastonmuutoksen myötä ja väestön ikääntyminen tulevat todennäköisesti lisäämään liukastumistapaturmia ja niistä yhteiskunnalle koituvia kustannuksia.Nuoret liukastuvat useammin, ikäihmiset kärsivät vakavimmat seurauksetTutkimuksen mukaan Suomessa tapahtuu vuosittain noin 125 000 liukastumis- ja kaatumistapaturmaa. Hieman yli puolet näistä tapaturmista tapahtuu naisille (56 %) ja pääasiassa työikäiselle väestölle (66 % 20-54-vuotiaille, 28 % 55-74-vuotiaille ja 7 % yli 75-vuotiaille). Liukastumis- ja kaatumistapaturmissa tilastot eroavat yleisestä liikenneonnettomuuksia koskevasta tilastosta, jossa miesten loukkaantumisriski kaikilla kulkutavoilla on naisia korkeampi.Liukastumis- ja kaatumistapaturmista noin puolet vaatii terveydenhoitoa. Näistä lähes puolet (46 %) on lieviä loukkaantumisia ja noin neljä prosenttia vakavia loukkaantumisia.Yleisimpiä liukastumiseen myötävaikuttavia tekijöitä ovat väylien huono talvikunnossapito tai väylien yllättävät liukkaat kohdat, jalkineiden huono pito ja kiire. Pääosa tapaturmista tapahtuu kaupunkien ja kuntien vastuulla olevissa yleisessä liikkumisympäristössä eli ajoradalla, jalankulku- ja pyöräilyväylillä, joukkoliikenteen pysäkeillä, puistoissa sekä julkisen rakennuksen piha- tai paikoitusalueilla.Väestön liikkumista tukevat toimet hyödyttävät koko yhteiskuntaaTutkimuksen tulokset osoittavat, että kävelyn turvallisuus talviolosuhteissa on yhä huono, vaikka ongelma on tunnistettu jo vuosituhannen vaihteessa tehdyissä selvityksissä. Jalankulkuväylien talvikunnossapidon laadulla on merkitystä myös yhteiskunnan toiminnallisen tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden näkökulmasta, koska talviset jalankulkuolosuhteet koettelevat eri väestöryhmiä eri tavoin. Tutkimuksesta ilmeneekin, että ikäihmiset ja liikuntarajoitteiset pitivät talvikunnossapidon toimenpiteitä tärkeämpinä kuin muut vastaajat.Kaupunkien ja kuntien väylien talvikunnossapidon toteutustavat vaihtelevat, eikä arviointeja talvikunnossapidon vaikutuksesta liukastumistapaturmien ehkäisyyn ole tehty kuin muutamia. Usein toistuva löydös kuitenkin on, että talvikunnossapidon kustannukset ovat huomattavasti pienemmät kuin liukastumistapaturmien seuraamuksista aiheutuneet kustannukset.Huomionarvoinen tutkimustulos on myös se, että suuri osa liikkumisympäristössä tapahtuvista loukkaantumisista jää liikenneturvallisuustyön ulkopuolelle, sillä liukastumis- ja kaatumistapaturmat eivät sisälly liikenneturvallisuustoimenpiteiden piiriin. Tutkimuksessa kannustetaankin liikenneturvallisuustyön laajentamista tältä osin ja tapaturmien tehokkaampaa tilastointia sisällyttämällä liikenneympäristössä tapahtuvat liukastumis- ja kaatumistapaturmat viralliseen liikenneonnettomuustilastoon. Tapaturmien parempi huomiointi liikenneturvallisuustyössä voisi johtaa tehokkaampiin toimenpiteisiin. Tutkimuksessa ehdotetaan lisäksi terveydenhuollon hoitoilmoitusrekisterin avointa saatavuutta tutkimuskäyttöön ja päätöksenteon tueksi.Tutkimuksessa suositellaan kansalaisten tilannetietoisuuden lisäämistä nostamalla esimerkiksi Ilmatieteen laitoksen jalankulkusään näkyvyyttä medioissa. Jalankulkijoille erikseen suunnatut säätietopalvelut ovat hyödyllisiä siksi, että autoilun kannalta liukkaat olosuhteet eivät ole aina kävelyn kannalta haasteellisia. Noin kolmannes tutkimuksen vastaajista mainitsi jalankulkusäätiedon vaikuttaneen kävelyreitin valintaansa tai kenkien liukuesteiden käyttöön. Toisaalta liukastumisen kokeneista vastaajista noin kymmenes kertoi, ettei liukastumisen koettuaan lähde liukkaalla kelillä mielellään ulos.– Vaikka liukastumistapaturmista aiheutuu kustannuksia, on hyvä pitää mielessä, että myös liikkumattomuudesta aiheutuu yhteiskunnalle merkittäviä kustannuksia. Väestön liian vähäinen fyysinen aktiivisuus on suomalaisen ja yleensä länsimaisen yhteiskunnan keskeisimpiä haasteita. Koko yhteiskunnan kokema hyöty kasvaa, jos liukastumistapaturmien ehkäisyllä voidaan lisätä ihmisten liikkumista, liikenne- ja viestintäministeriön osastopäällikkö Juhapekka Ristola toteaa.Liikenne- ja viestintäministeriön julkaisu Liukastumistapaturmat ja niiden ehkäisy toiminnallisen tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden näkökulmasta on luettavissa valtioneuvoston verkkosivuilla. Tutkimus on osa liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan suunnitelmaa toiminnallisesta tasa-arvosta ja yhdenvertaisuudesta vuosille 2019-2021.
