NordenBladet —Lausuntoyhteenveto luonnoksesta hallituksen esitykseksi eduskunnalle laiksi Genomikeskuksesta ja terveyteen liittyvän geneettisen analyysin suorittamisen edellytyksistä on valmistunut. Esitysluonnos oli lausuntokierroksella 18.10.-3.12.2021. Lausuntoja vastaanotettiin yhteensä 68 kappaletta. Ehdotetussa laissa säädettäisiin Genomikeskuksesta ja sen tehtävistä. Genomikeskus olisi hallinnollisesti osa Terveyden ja hyvinvoinnin laitosta, mutta toimisi siitä itsenäisenä kansallisena asiantuntijaviranomaisena terveyteen liittyviä geneettisiä analyysejä ja genomitiedon käsittelyä koskevissa asioissa. Ehdotettu laki sisältäisi myös säännökset terveyteen liittyvän geneettisen analyysin suorittamisen edellytyksistä. Aiempiin luonnoksiin hallituksen esitykseksi verrattuna nyt lausuttavana olleessa luonnoksessa ei ole genomitietorekisteriä koskevaa sääntelyä, vaan tämä sääntelyehdotus sisältyy myöhemmin annettavaan lakiesitykseen. Tästä esityksestä tullaan järjestämään lausuntokierros myöhemmin ilmoitettavana ajankohtana.Useat lausunnonantajat pitivät hallituksen esitysluonnoksen tavoitteita kannatettavina, mutta myös esityksen kokonaistavoitteista esitettiin kritiikkiä. Osa lausunnonantajista näki esityksen vaiheistamisen perusteltuna ja tarkoituksenmukaisena tapana huomioida genomirekisterin vaatima jatkovalmistelu sekä Genomikeskuksen asema tässä valmistelussa. Toisaalta lausunnonantajien palautteissa nostettiin esiin vaikeus arvioida esitysluonnosta kokonaisuutena, kun genomirekisteriä koskeva sääntely on erotettu esityksestä. Lausunnonantajat korostivat myös luonnokseen liittyvien esitysten, kuten biopankkilain kokonaisuudistuksen ja toisiolakia (laki sosiaali- ja terveystietojen toissijaisesta käytöstä) koskevien muutosten vaikutuksia genomilakiin. Lausunnonantajat korostivat tarvetta varmistaa eri lakien yhteensopivuus ja johdonmukaisuus. Osa lausunnonantajista nosti esille tarpeen tarkentaa esitysluonnoksen vaikutustenarviointia, erityisesti taloudellisten vaikutusten osalta. Useat lausunnonantajat korostivat Genomikeskuksen tarvitsevan riittävät resurssit toteuttaakseen suunnitellut tehtävät ja tavoitteet. Lausuntopalaute tullaan kokonaisuudessaan huomioimaan hallituksen esitysluonnoksen valmistelussa. Hallituksen esitys on tarkoitus antaa loppukeväällä 2022.
NordenBladet —Asialistaan saattaa tulla muutoksia ennen istuntoa.UlkoministeriöSaija Nurminen, lähetystöneuvos p. 0295 350 202 – Edustuston päällikön tehtävän päättyminen – Edustuston päällikön tehtävään määrääminen – Edustuston päällikön sivuakkreditointiOikeusministeriöPekka Pulkkinen, lainsäädäntöneuvos, yksikönpäällikkö p. 0295 150 224 – 1) Itä-Suomen hovioikeuden hovioikeudenneuvoksen viran (T 14) täyttäminen 2) Turun hovioikeuden hovioikeudenneuvoksen viran (T 14) täyttäminen 3) Pohjois-Savon käräjäoikeuden käräjätuomarin viran (T 13) täyttäminen 4) Pirkanmaan käräjäoikeuden käräjätuomarin viran (T 13) täyttäminen 5) Päijät-Hämeen käräjäoikeuden käräjätuomarin viran (T 11) täyttäminen 6) Itä-Suomen hallinto-oikeuden hallinto-oikeustuomarin viran (T 11) täyttäminenJanina Groop-Bondestam, lainsäädäntöneuvos p. 0295 150 334 – Ahvenanmaan maakuntapäivien suostumuksen hankkiminen seuraavan kansainvälisen sopimuksen voimaansaattamiseksi: Valtioneuvoston asetus vaarallisten tavaroiden kansainvälisistä tiekuljetuksista tehdyn sopimuksen (ADR) liitteen A 1.5 luvun 1.5.1 kohdan mukaisesta monenkeskisestä sopimuksesta M343 – 1. Landskapslag om ändring av landskapslagen om marknadskontrollen av vissa produkter 2. Landskapslag om ändring av landskapslagen om tobak och relaterade produkter 3. Landskapslag om tillämpning på Åland av lagen om personlig skyddsutrustning som är avsedd att användas av konsumenter 4. Landskapslag om ändring av landskapslagen om bostadsproduktion 5. Landskapslag om tillämpning på Åland av lagen om överensstämmelse med kraven för aerosolerJohanna Nyberg, hallitussihteeri p. 0295 150 068 – Armonanomusten hylkääminen – Armonanomusten jättäminen varteen ottamattaSisäministeriöLinda Viitala, johtava asiantuntija, esittelijä p. 0295 488 299 – Suomen Punaisen Ristin ansiomerkkien myöntäminenPuolustusministeriöSinikka Vahvaselkä, hallitusneuvos p. 0295 140 431 – Kenraalin ja amiraalin virkaan nimittämisiä ja tehtävään määräämisiä sekä puolustusvoimien pääinsinöörin virkaan nimittäminen ja tehtävään määrääminenValtiovarainministeriöPaula Laakso, erityisasiantuntija, esittelijä p. 0295 530 370 – Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laeiksi arvonlisäverolain, valmisteverotuslain ja tupakkalain muuttamisesta (HE 5/2022 vp; EV 3/2022 vp)Sosiaali- ja terveysministeriöEva Ojala, neuvotteleva virkamies p. 0295 163 201 – Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laeiksi sairausvakuutuslain, vuosilomalain 7 §:n ja merimiesten vuosilomalain 3 §:n väliaikaisesta muuttamisesta (HE 242/2021 vp; EV 2/2022 vp)
NordenBladet —Sisäministeriön johtama työryhmä on arvioinut sisäasiainhallinnon lainsäädäntöä ja sen muutostarpeita muuttoliikettä hyväksikäyttävään hybridivaikuttamiseen varautumiseksi. Selvityksen perusteella ulkomaalaislakiin, vastaanottolakiin ja rajavartiolakiin voitaisiin tehdä muutoksia, joista olisi hyötyä hybridivaikuttamiseen vastaamisessa ja tilanteen hallinnassa. Työryhmä esittää lainsäädäntömuutosten yksityiskohtaisempaa selvittämistä ja niiden vaikutusten arviointia.Muutokset liittyvät turvapaikkamenettelyyn ja rajaturvallisuuden ylläpitoon.Selvityksessä on tarkasteltu ainoastaan normaaliolojen lainsäädäntöä, jossa normaaliolojen häiriötilanteiden toimivaltuuksista olisi ensisijaisesti säädettävä. Poikkeusoloissa käyttöön otettavista lisätoimivaltuuksista säädetään valmiuslaissa. Sen uudistaminen on käynnistymässä oikeusministeriössä.Rajamenettelyllä estettäisiin edelleen liikkumistaTurvapaikkamenettelyn osalta mahdolliseksi muutokseksi nostetaan muun muassa rajamenettelyn sisällyttäminen ulkomaalaislakiin. Rajamenettelyssä perusteettomiksi arvioituja turvapaikkahakemuksia voitaisiin käsitellä nopeasti heti rajalla tai sen läheisyydessä. Näin ehkäistäisiin hakijoiden liikkumista Suomen alueella tai edelleen muihin EU-maihin. Hakemukset tutkittaisiin myös rajamenettelyssä yksilöllisesti, perusteellisesti ja oikeudenmukaisesti.Rajamenettelyyn liittyy olennaisesti myös kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneiden henkilöiden palauttaminen. Paluita ja palauttamista koskevaa käytännön toimintaa on kehitettävä sekä kansallisesti että EU-tasolla yhteistyössä EU:n ulkopuolisten maiden kanssa. Lainsäädännön muutostarpeena selvityksessä on nostettu esiin tarve edistää vapaaehtoisen paluun tukijärjestelmää.Lisää mahdollisuuksia nopeutettuun turvapaikkamenettelyyn ja hakemusten rekisteröintiinNopeutettu turvapaikkamenettely on Suomessa jo käytössä. Se tarkoittaa, että tietyissä tilanteissa hakijalla ei ole automaattista oikeutta jäädä jäsenvaltioon odottamaan mahdollisen valitusmenettelyn lopputulosta. Selvityksessä esitetään, että nopeutetussa menettelyssä voitaisiin tutkia myös sellaisen henkilön hakemus, jonka voidaan vakavista syistä katsoa olevan vaaraksi jäsenvaltion kansalliselle turvallisuudelle tai yleiselle järjestykselle.Nykyisin turvapaikkahakemusten rekisteröinnistä vastaavat Rajavartiolaitos ja poliisi. Selvityksen mukaan voisi olla perusteltua, että rekisteröintitoimivaltaa laajennettaisiin myös Maahanmuuttovirastolle. Se toisi joustoa tilanteisiin, joissa on paljon ennakoimattomuutta, ja antaisi Rajavartiolaitokselle ja poliisille mahdollisuuden keskittyä ydintehtäviinsä.Rajavartiolainsäädäntöä kehittämällä voidaan vahvistaa rajaturvallisuuttaRajavartiolainsäädäntöön sisältyy useita toimivaltuuksia, joilla voidaan vastata myös muuttoliikettä hyväksikäyttävään hybridivaikuttamiseen. Esimerkiksi rajanylityspaikkoja voidaan tarvittaessa sulkea ja valtakunnan raja aidata, millä voidaan tukea tilanteen hallintaa. Mahdollisuus hakea turvapaikkaa ei edellytä, että tietty määrä rajanylityspaikkoja on avoinna. Työryhmä kuitenkin tunnisti lainsäädännössä useita kehittämistarpeita ja -mahdollisuuksia.Rajavartiolaitoksen teknistä valvontaa koskevaa sääntelyä voitaisiin kehittää siten, että valvonnan rajoituksia vähennettäisiin. Teknisen valvonnan tehokkaampi käyttö mahdollistaisi sen, että Rajavartiolaitoksen henkilöstön työpanosta voitaisiin kohdentaa tarkoituksenmukaisemmin. Estelaitteita koskevan sääntelyn kehittäminen puolestaan mahdollistaisi sen, että estelaite, kuten aita, voitaisiin rakentaa muuallekin kuin raja-aukon reunaan maanomistajalle maksettavaa täyttä korvausta vastaan. Lisäksi tunnistettiin tarve voida tarvittaessa rajoittaa raideliikennettä tai keskeyttää se tilapäisesti, kuten vesiliikenteen osalta jo nykyisin voidaan toimia.Rajavartiolaitoksen toiminnan tukena voitaisiin hyödyntää reserviläisiä ja Rajavartiolaitoksen opiskelijoita nykyistä joustavammin. Olisi myös hyödyllistä, jos Rajavartiolaitoksella olisi oikeus pyytää ja vastaanottaa suoraan toiselta valtiolta apua kahdenvälisesti. Kahdenvälinen apu täydentäisi erityisesti Frontexin koordinoimaa rajaturvallisuusapua.Lisäksi voitaisiin laajentaa yksityisten tahojen velvollisuutta luovuttaa omaisuutta ja suorittaa palveluja Rajavartiolaitokselle silloin, kun se olisi välttämätöntä Rajavartiolaitoksen lakisääteisten tehtävien suorittamiseksi. Luovuttajalle maksettaisiin täysi korvaus. Poliisilaki ja pelastuslaki sisältävät jo vastaavat säännökset yksityisten tahojen velvollisuudesta tukea viranomaisia.Selvityksessä tarkasteltujen tilanteiden hallitsemiseksi saattaa ilmetä tarve tilapäisesti rajoittaa rajaliikennettä ulkorajan rajanylityspaikoilla ja palauttaa sisärajavalvonta. Kuten oikeuskansleri jo aiemmin on todennut, rajavartiolakia on näiltä osin täsmennettävä.Matkapuhelinten laite-etsintä ja paikantaminen olisivat hyödyksiRajavartiolaissa voitaisiin täsmentää, millä keinoin henkilö voidaan velvoittaa olemaan läsnä maahantulon edellytysten tutkinnassa silloin, jos tutkinta kestää pidempään kuin 12 tuntia. Laajamittaisen maahantulon tilanteessa toimivaltuudella olisi merkitystä rajaturvallisuuden ylläpidon kannalta.Työryhmä esittää myös esimerkiksi matkapuhelimiin kohdistettavan laite-etsinnän tarkempaa selvittämistä. Laite-etsinnästä voisi olla hyötyä sekä rajavalvonnan että turvapaikkahakemuksen rekisteröinnin ja käsittelyn yhteydessä. Yhä suurempi osa ihmisten mukanaan kuljettamista matkustamiseen liittyvistä asiakirjoista on pelkästään sähköisessä muodossa.Lisäksi työryhmä ehdottaa, että selvitettäisiin mahdollisuutta säätää radioteknistä valvontaa koskevasta uudesta toimivaltuudesta. Radiotekninen valvonta tarkoittaisi oikeutta havaita ja paikantaa sähkömagneettisia aaltoja lähettäviä laitteita, kuten matkapuhelimia. Se ei kuitenkaan oikeuttaisi esimerkiksi tunnistamaan laitteen haltijaa tai viestinnän sisältöä. Radiotekninen valvonta mahdollistaisi henkilöresurssin tarkoituksenmukaisen suuntaamisen laajamittaisen maahantulon tilanteessa.Ministeriöt käsittelevät arviot säädösmuutostarpeistaMuuttoliikkeen välineellistämiseen vastataan monin erityyppisin operatiivisin, oikeudellisin, diplomaattisin ja taloudellisin keinoin. Ratkaisu muuttoliikettä hyväksikäyttävään vieraan valtion poliittiseen painostukseen löytyy ensisijaisesti diplomatiasta, mikä edellyttää yhteistyötä EU-tasolla sekä EU:n ulkopuolisten maiden kanssa. Tarvitaan kuitenkin myös selkeää lainsäädäntöä ja viranomaisille riittävät toimivaltuudet toimia häiriötilanteissa ennalta ehkäisevästi ja tehokkaasti. Perustuslaki, kansainväliset sopimukset ja EU-lainsäädäntö sekä oikeuskäytäntö asettavat käytettävissä oleville toimille reunaehdot. Työryhmä esittää, että selvityksen arviot säädösmuutostarpeista tarkastellaan toimivaltaisissa ministeriöissä viivytyksettä.Sisäministeriössä on jo ennestään käynnissä hanke, jonka tavoitteena on arvioida rajavartiolainsäädännön toimivuutta ja valmistella tarvittavat säädösmuutokset. Muutoksilla varmistetaan säädösten ajantasaisuus muuttuvassa toimintaympäristössä, johon hybridivaikuttamistilanteetkin lukeutuvat. Kiireellisimmiksi arvioidut säädösmuutostarpeet olisi tarkoitus valmistella siten, että hallituksen esitys voitaisiin antaa eduskunnalle syysistuntokaudella 2022.Selvitys tehtiin hallituksen toimeksiannosta sisäministeriön johtamassa työryhmässä. Hallitus tulee käsittelemään työryhmän selvitystä, ja siitä keskusteltaneen myös parlamentaarisesti. Työryhmässä olivat sisäasiainhallinnon lisäksi edustettuina ulkoministeriö, oikeusministeriö, puolustusministeriö sekä valtioneuvoston kanslia. Valmistelussa kuultiin myös muita keskeisiä viranomaisia.
NordenBladet —Työ- ja elinkeinoministeriö on vahvistanut Valtion ydinjätehuoltorahaston tilinpäätöksen vuodelle 2021. Rahasto koostuu kolmesta osasta: Varautumisrahasto, Ydinturvallisuustutkimusrahasto ja Ydinjätetutkimusrahasto.Varautumisrahaston taseen loppusumma vuoden 2021 lopussa oli 2,68 miljardia euroa (vuotta aiemmin 2,64 mrd. euroa). Rahaston voitto, 38,3 miljoonaa euroa (14,2 milj. euroa vuonna 2020), lisätään jätehuoltovelvollisten rahasto-osuuksiin siinä suhteessa kuin kunkin varoja on kalenterivuoden aikana ollut rahaston käytössä.Valtion ydinjätehuoltorahastossa olevaan Varautumisrahastoon kerätään varoja siltä varalta, että valtio joutuisi vastaamaan ydinjätehuollon tulevista kustannuksista.Rahastossa oleva 2,68 miljardia euroa kattaa kaikkien Suomessa tähän mennessä syntyneiden ydinjätteiden jäljellä olevan ydinjätehuollon kustannukset. Summa sisältää myös nykyisten laitosten purkamiskustannukset. Varautumisrahaston pääoma muodostuu ydinjätehuoltomaksuista ja rahaston lainaus- ja sijoitustoiminnan tuotosta. Ydinjätehuoltomaksuja ovat velvollisia suorittamaan ne, joiden toiminnasta aiheutuu ydinjätteitä. Näitä ovat voimayhtiöt Fortum Power and Heat Oy ja Teollisuuden Voima Oyj (TVO) sekä Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy, jonka käytössä on FiR-1 tutkimusreaktori. Näillä ns. jätehuoltovelvollisilla on halutessaan oikeus lainata takaisin vuosittain turvaavaa vakuutta vastaan 75 % siitä osuudesta, joka niillä kulloinkin rahastossa on (rahasto-osuus). Valtiolla on oikeus lainata loppuosa varoista. Rahasto sijoittaa turvaavia vakuuksia vastaan ne varat, jotka ovat jääneet käyttämättä edellä todetuilla tavoilla.Ydinturvallisuustutkimusrahastoon ja Ydinjätetutkimusrahastoon kerätään vuosittain varoja käytettäväksi alan tutkimustoiminnan rahoittamiseksi. Vuonna 2021 ydinturvallisuustutkimusta varten kerättiin noin 6,1 miljoonaa euroa ja ydinjätetutkimukseen noin 2,7 miljoonaa euroa.Vuonna 2022 rahaston toimintaympäristössä ennakoidaan tapahtuvan muutoksia, jotka vaikuttavat rahaston toimintaan. Näitä ovat muun muassa TVO:n Olkiluoto 3 -voimalaitosyksikön käytön aloitus ja Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy:n tutkimusreaktori FiR1:n käytöstä poiston käynnistyminen.
NordenBladet —STM ja THL ohjaavat Suomessa käyttämättä jäävät koronarokotteet muille EU-maille tai lahjoitettaviksi matalan- ja keskitulotason maille. Tavoitteena on edistää rokotteiden yhdenvertaista saatavuutta sekä globaalia terveysturvallisuutta. Valtioneuvosto myönsi luvan rokotteiden lahjoittamiseen ja myymiseen 24.2.Suomi on osallistunut EU:n yhteiseen rokotehankintaan ennakko-osto- ja ostosopimuksin. Niiden kautta rokotteita saadaan huomattavasti yli kansallisen tarpeen, koska pandemian alussa ei tiedetty, mitkä rokotteet lopulta onnistuisivat ja saisivat myyntiluvan. Haluttiin myös varmistaa, että rokotteita saataisiin maahan nopeasti heti myyntiluvan myöntämisen jälkeen. Suomi on sitoutunut kansainväliseen rokotesolidaarisuuteen ja rokotteiden yhdenvertaiseen saatavuuteen kaikkialla maailmassa. WHO on asettanut tavoitteeksi, että 70 prosenttia kaikkien maiden väestöstä voidaan rokottaa vuoden 2022 puoliväliin mennessä. Tällä hetkellä noin 54 prosenttia maailman väestöstä on saanut täyden sarjan koronarokotteita, mutta matalan tulotason maissa vain 11 prosenttia väestöstä on saanut edes ensimmäisen rokoteannoksen. STM ja THL arvioivat lahjoitettavien tai myytävien rokotteiden määrän kuukausittain, ja ottavat arviossa huomioon Suomen oman kansallisen tarpeen ja epidemiatilanteen.
Suomen rokotelahjoitukset matalan- ja keskitulotason maille käynnistyivät syksyllä 2021 ulkoministeriön kautta COVAX AMC-rokoteyhteistyömekanismiin, joka edistää rokotteiden tasavertaista saatavuutta globaalisti.Ulkoministeriön tiedote 16.12.2021: Suomi edistää globaalia rokotuskattavuutta
NordenBladet —Sairasvakuutetulla on oikeus tartuntatautipäivärahaan ilman eristämismääräystä silloin, kun henkilöllä on PCR- tai antigeenitestillä todettu koronatartunta ja työhön osallistuminen ei ole suositeltavaa leviämisriskin vuoksi. Sama oikeus on alle 16-vuotiaan lapsen huoltajalla, jos lapsella on todettu koronatartunta ja lapsen varhaiskasvatukseen tai oppilaitokseen meneminen ei ole suositeltavaa leviämisriskin vuoksi, ja huoltaja on sen vuoksi estynyt tekemästä ansiotyötään. Työstä poissaolo tartunnan leviämisen ehkäisemiseksi on tarpeen vain silloin, kun töitä ei ole mahdollista tehdä esim. etätyönä. Jos työntekijä on oireeton tai hänellä on vain lieviä oireita ja hän on työkykyinen, tulee hänen sopia työnantajan kanssa töiden tekemisestä etätyönä, jos työtehtävät tämän mahdollistavat.Vuosilomalain ja merimiesten vuosilomalain työssäolon veroista aikaa koskevaa säännöstä muutetaan siten, että sairauden leviämisen estämiseksi annetun julkisen viranomaisen määräyksen lisäksi työssäolonveroista aikaa on myös työstä poissaoloaika, joka johtuu edellä mainitusta tartuntatautipäivärahaan oikeuttavasta työstä poissaolosta. Todistukseen tarvittava testaus voi olla julkisen tai yksityisen terveydenhuollon tekemä.Voimassa olevat tartuntatautilain säännökset karanteenista ja eristämisestä säilyvät ennallaan ja myös niiden ajalta on edelleen oikeus tartuntatautipäivärahaan.Lait tulevat voimaan 28.2.2022 ja ovat voimassa 30.6.2022 asti. Lakeja sovelletaan takautuen 1.1.2022 jälkeen tartunnan vuoksi alkaneisiin poissaoloihin.
NordenBladet —EU-ministerivaliokunnan kokouksessa torstaina 24. helmikuuta oli esillä myöhemmin samana päivänä Brysselissä järjestettävä ylimääräinen Eurooppa-neuvoston kokous. Suomea kokouksessa edustaa pääministeri Sanna Marin.Ylimääräinen Eurooppa-neuvoston kokous käsittelee tilannetta Ukrainan ja Venäjän välillä, EU:n vastausta Venäjän toimiin Ukrainaa kohtaan sekä EU:n tukea Ukrainalle.Suomi tuomitsee jyrkästi Venäjän Ukrainassa aloittamat sotilaalliset toimet. Venäjän toimet kohdistuvat Ukrainaan, mutta ovat hyökkäys myös koko Euroopan turvallisuusjärjestystä vastaan. Venäjän hyökkäys on räikeä kansainvälisen oikeuden loukkaus. Venäjän tulee välittömästi pysäyttää sotatoimet ja palata neuvottelupöytään.Suomi tukee vankasti Ukrainan itsenäisyyttä, suvereniteettia, itsemääräämisoikeutta ja alueellista koskemattomuutta. Suomi selvittää tapoja, joilla vahvistetaan Suomen tukea Ukrainalle. Suomi vastaa Venäjän toimiin osana Euroopan unionia. EU:n vastauksen Venäjän toimiin Ukrainaa kohtaan tulee olla mahdollisimman nopea. Kuten Eurooppa-neuvosto on jo aiemmin todennut, kaikilla uusilla Ukrainaan kohdistuvilla sotilaallisilla hyökkäyksillä on massiiviset seuraukset ja kova hinta, muun muassa kumppanien kanssa koordinoidut rajoittavat toimenpiteet. Keskeistä ovat EU:n yhtenäisyys sekä transatlanttinen koordinaatio Venäjän toimiin ja retoriikkaan vastaamisessa.Suomi pitää tärkeänä, että EU:n pakotepolitiikan lähtökohtana ovat johdonmukaisuus, suhteellisuus ja vahva oikeusperusta. Suomi tukee EU:n toimintatapaa, jossa Venäjään kohdistuvia toimia lisätään johdonmukaisesti tilanteen niin vaatiessa.
NordenBladet —Valtioneuvosto on kumonnut asetuksen (1223/2021) 3 §:n 3 momentin sekä 4 ja 6 §:n, joilla rajoitetaan ravitsemisliikkeiden toimintaa koronaepidemian vuoksi. Tämä tarkoittaa sitä, että anniskelua, aukioloaikaa, asiakasmäärää sekä istumapaikkoja koskevat ravintolarajoitukset poistuvat käytöstä.Asetusmuutos tulee voimaan 1.3.2022 koko maassa. Ravitsemisliikkeitä koskevia rajoitteita harkitaan uudelleen, mikäli tautitilanne muuttuu ja sairaalakuormitus nousee merkittävästi.Yleiset hygieniavelvoitteet ravintoloille ovat voimassa kaikilla alueillaYleiset hygienia- ja etäisyydenpitovelvoitteet ovat voimassa kaikilla alueilla maaliskuun loppuun asti.Ravitsemisliikkeiden on ilmoitettava asiakkaikseen saapuville näkyvästi, ettei henkilö, jolla on koronavirustartuntaan sopivia oireita, saa tulla ravitsemisliikkeeseen. Ravitsemisliikkeiden on huolehdittava erityisesti siitä, ettei sen tiloissa synny tarpeetonta tungosta ja että asiakkaiden saapuminen liikkeeseen toteutetaan tavalla, jossa pidetään asiakkaiden ja seurueiden välillä riittävä etäisyys.Ravitsemisliikkeiden on huolehdittava tilojen ja pintojen puhdistamisesta, sekä siitä että asiakkaat saavat mahdollisuuden käsien puhdistamiseen.Ravitsemisliikkeiden on laadittava kirjallinen suunnitelma siitä, miten se toteuttaa sen toimintaan ja sisä- ja ulkotilojen käyttöön säädetyt velvollisuudet ja rajoitukset.
