NordenBladet — 1. maaliskuuta julkaistun tutkimuksen mukaan syrjintää esiintyy työelämässä laajasti ja eri perustein, yleisimmin terveydentilaan ja ikään perustuen. Yhtä selkeää työkalua systemaattisen rekrytointisyrjinnän vähentämiseksi ei löytynyt, mutta Helsingin kaupungin anonyymin rekrytoinnin kokeilu antoi viitteitä anonyymistä työnhausta toimivana työkaluna rekrytointisyrjinnän vähentämisessä.Laboren ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimuksen tarkoituksena oli päivittää kokonaiskuvaa syrjinnästä Suomen työelämässä. Tutkimuksessa on kaksi keskeistä osaa, joiden tavoitteena on tuottaa päätöksentekijöille tietoa syrjinnästä työelämässä ja keinoista yhdenvertaisuuden edistämiseksi.Tutkimus keskittyi yhdenvertaisuuslaissa ja tasa-arvolaissa kiellettyihin syrjintäperusteisiin. Perusteita ovat muun muassa sukupuoli, ikä, alkuperä, kansalaisuus, kieli, terveydentila, vammaisuus ja seksuaalinen suuntautuminen. Survey-aineistojen avulla tutkimus kuvaa vastaajien omakohtaisia kokemuksia ja havaintoja syrjinnästä. Näitä kyselytutkimuksia täydentävät viranomaisaineistojen syrjintäilmoitukset ja -tuomiot sekä rekisteripohjainen tilastoaineisto. Työolotutkimuksen aikasarjat tuottivat kaikista kattavinta ja eri syrjintäperusteiden kannalta vertailukelpoisinta tietoa työpaikalla havaitusta syrjinnästä.Eri aineistot valottavat työsyrjinnän yleisyyttä ja perusteitaTutkimuksen ensimmäisessä osassa selvitettiin työelämässä esiintyvän syrjinnän yleisyyttä ja ajankohtaista tilannetta. Kyselytutkimuksissa yleisimmät perusteet syrjinnälle olivat terveydentila sekä nuori ja vanha ikä. Viranomaisaineistoissa esimerkiksi työsuojeluviranomaisen asiakasaloitteisissa tarkastuksissa ikä oli yleisin syrjintäperuste. Merkittävin kasvu työsuojeluviranomaisen tarkastuksissa oli kuitenkin alkuperään, kieleen ja kansalaisuuteen perustuvassa syrjinnässä. Työsyrjintärikoksissa yleisimmin esiintyvä syrjintäperuste oli terveydentila ja toiseksi yleisin sukupuoli.Kokonaiskuvan muodostaminen työsyrjinnästä Suomessa on haastavaa, koska syrjintäperusteittain saatavilla olevan tiedon määrässä ja laadussa on merkittäviä eroavaisuuksia. Eri kyselytutkimusten kysymysmuotoilut ja kohderyhmät ovat erilaisia. Syrjintätietoa on entistä runsaammin saatavilla, ja tutkimuksen eri aineistot valottavat työsyrjinnän yleisyyttä eri näkökulmista ja eri väestöryhmien osalta.Alustavia tuloksia anonyymin työnhaun hyödyistäTutkimuksen toisessa osassa selvitettiin työnhaussa ja rekrytoinnissa tapahtuvaa syrjintää. Tilannekuvan mukaan työnhaussa tapahtuu syrjintää laajasti ja eri perustein. Muun muassa etniseen vähemmistöön kuuluvia ja iäkkäämpiä henkilöitä kutsutaan muita harvemmin työhaastatteluun. Tutkimuksessa ei löytynyt yhtä selkeää yksittäistä työkalua, joka toimisi systemaattisesti rekrytointisyrjinnän vähentämiseksi eri tilanteissa.Laajimmin tutkimuksessa arvioitiin anonyymin työnhaun vaikutuksia, ja tulokset vaihtelivat merkittävästi keskenään. Helsingin kaupungin anonyymin rekrytoinnin kokeilun arviointi antoi kuitenkin toivoa, että anonyymi työnhaku voi olla toimiva työkalu rekrytointisyrjinnän vähentämiseksi. Alustavien tulosten perusteella anonymisoinnista hyötyvät yli 55-vuotiaat sekä henkilöt, joilla on vieraskielinen nimi. Toisaalta näyttöä ei löytynyt sille, että anonymisoinnilla olisi vaikutusta sukupuolten väliseen tasa-arvoon rekrytoinnissa.Tutkimusryhmän mukaan tulevaisuudessa tarvitaan vastaavia vaikutusarvion mahdollistavia tutkimuksia, joiden avulla voidaan tarkemmin ymmärtää, missä olosuhteissa anonymisointi toimii ja missä ei. Tämä tutkimustieto on merkittävää työsyrjintää ehkäisevien ja torjuvien toimenpiteiden vaikuttavuuden arvioinnille.Julkaisu on toteutettu osana valtioneuvoston vuoden 2020 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Materiaalitehokkuuden sitoumuksen uusi kausi 2022–2026 jatkaa elintarvikealan toimia elintarvikkeiden kestävämmän valmistuksen, jakelun ja kulutuksen edistämiseksi. Elintarviketeollisuusliitto ry, Päivittäistavarakauppa ry ja Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry ovat allekirjoittaneet sitoumuksen työ- ja elinkeinoministeriön, maa- ja metsätalousministeriön ja ympäristöministeriön kanssa.Ensimmäisellä kaudella 2019–2021 sitoumukseen liittyneet 17 yritystä onnistuivat vähentämään ruokahävikkiä, muovin käyttöä, jätettä ja kasvihuonekaasupäästöjä. Tuloksiin päästiin prosessien materiaalitehokkuutta parantamalla, sivuvirtoja hyödyntämällä ja kierrätysastetta nostamalla. Erinomaiset tulokset kannustavat toimijoita nyt uudelle sopimuskaudelle. Ravintola-ala liittyy mukaan uutena osapuolena, mikä lisää entisestään sitoumuksen vaikuttavuutta.Elintarvikealan yritysten tavoitteena on saavuttaa käytännön materiaalitehokkuustoimilla toimialatasoisesti mitattavia taloudellisia ja ympäristöllisiä hyötyjä. Samalla lisätään elintarvikeketjun ja kuluttajien tietoisuutta materiaalitehokkuuden mahdollisuuksista ja keinoista. Tavoitteena on, että vuoden 2024 loppuun mennessä sitoumukseen liittyneet yritykset edustavat 90 prosenttia Päivittäistavarakauppa ry:n, 40 prosenttia Elintarviketeollisuusliitto ry:n sekä 20 prosenttia MaRa ry:n ravintola-alan jäsenyritysten liikevaihdosta.  ”Materiaalitehokkuuden sitoumukset ovat mainio esimerkki elinkeinoelämän ja valtionhallinnon vapaaehtoisuuteen pohjautuvasta yhteistyöstä. Jo ensimmäinen sitoumuskausi osoitti, että samaan aikaan voidaan onnistuneesti vähentää elintarvikkeiden tuotannon, jakelun ja kulutuksen ympäristövaikutuksia ja vahvistaa yritysten kilpailukykyä”, elinkeinoministeri Mika Lintilä toteaa. ”Tämä ei olisi mahdollista, elleivät kaikki sitoumukseen osallistujat hyötyisi siitä. Olen vakuuttunut, että käynnistyväkin kausi on menestys. Toivotan myös ravintola-alan lämpimästi tervetulleeksi mukaan materiaalitehokkuuden sitoumustyöhön”, Lintilä jatkaa.Sitoumus edistää kiertotaloutta Materiaalitehokkuuden sitoumus on toimintamalli, jolla viedään käytäntöön useita kansallisia ja kansainvälisiä ympäristötavoitteita.”Elintarvikealan materiaalitehokkuuden sitoumuksen vapaaehtoiset toimet ovat osoitus elintarviketeollisuuden, päivittäistavarakaupan ja ravintoloiden edelläkävijyydestä ja aktiivisuudesta. Niillä edistetään yhteisiä kansallisia kestävyystavoitteita, kuten ruokahävikin puolittamista vuoteen 2030 mennessä. On mahdollista saavuttaa mittavia taloudellisia ja ympäristöllisiä hyötyjä, joilla yritysten kannattavuus ja kilpailukyky paranevat”, maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä sanoo. Yritys valitsee omat materiaalitehokkuustoimensa ja niiden tavoitteet. Yritykset sitoutuvat esimerkiksi ennaltaehkäisemään elintarvikejätteen ja ruokahävikin syntyä, parantamaan materiaalitehokkuutta tuote-, pakkaus- ja palvelusuunnittelun avulla ja kehittämään sivuvirtojen hyötykäyttöä. ”Sitoumus tarjoaa yrityksille mahdollisuuden olla edelläkävijä ja vastuullinen toimija ympäristöasioissa. Materiaalien tehokkaampi käyttö lisää myös yrityksen kannattavuutta. Toivottavasti toimialojen yritykset liittyvät joukolla mukaan edistämään Suomen tietä hiilineutraaliksi kiertotalousyhteiskunnaksi”, ympäristö- ja ilmastoministeri Emma Kari sanoo.  

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Tasavallan presidentti on päättänyt puolustusministeri Antti Kaikkosen esittelystä ylentää eversti Vesa Petteri Valtosen prikaatikenraaliksi 1.3.2022 lukien.

Prikaatikenraali Vesa Valtonen (s. 1969) on toiminut Porin prikaatin komentajana vuodesta 2021. Aikaisemmin hän on palvellut muun muassa apulaisosastopäällikkönä Maavoimien esikunnassa, Turvallisuuskomitean sihteeristön pääsihteerinä puolustusministeriössä sekä pataljoonan komentajana Karjalan prikaatissa. Everstiksi hänet ylennettiin vuonna 2018.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Valtion työmarkkinalaitos saavutti tänään 28.2.2022 neuvottelutuloksen valtion virka- ja työehtosopimuksesta. Sopimus on tarkoitus solmia ajalle 1.3.2022 – 29.2.2024, mutta on irtisanottavissa 28.2.2023 alkaen. Valtiolla työskentelee yhteensä n. 78 000 henkilöä.Valtion työmarkkinalaitos neuvotteli sopimuksen valtion henkilöstöä edustavien pääsopijajärjestöjen Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry:n, Ammattiliitto Pro:n sekä Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL:n kanssa.”Sopimusratkaisu noudattaa kustannusvaikutuksiltaan ja ensimmäisen vuoden jälkeisen irtisanomismahdollisuuden myötä työmarkkinoille muodostunutta yleistä linjaa. Sovimme perhevapaauudistukseen liittyvät yksityiskohdat valtion hyvän ja vastuullisen henkilöstöpolitiikan hengen mukaisesti. Haluan kiittää neuvotteluosapuolia rakentavasta ja ratkaisuhakuisesta neuvotteluilmapiiristä”, toteaa valtion neuvottelujohtaja Sari Ojanen.Neuvottelutuloksen sisällöstä tiedotetaan tarkemmin sopimuksen tultua hyväksytyksi osapuolten hallinnoissa. Valtion työmarkkinaneuvotteluissa neuvottelutuloksen hyväksymisen jälkeen hyväksymisprosessi etenee siten, että valtioneuvosto joko hyväksyy tai hylkää sopimuksen. Valtioneuvostokäsittelyn jälkeen eduskunnan valtiovarainvaliokunta vielä käsittelee sopimuksen ja joko vahvistaa tai jättää vahvistamatta sen.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Valtioneuvosto antoi 28.2.2022 asetuksen rajoittavista toimenpiteistä Ukrainan tilannetta epävakauttavien toimien johdosta tehdyn EU:n neuvoston päätöksen ja asetuksen toimeenpanosta.Suomen ilmatila on jo suljettu venäläiskoneilta EU-säädöksillä.  Valtioneuvoston asetuksella täsmennetään pakotteiden täytäntöönpanoa. Liikenne- ja viestintävirasto Traficom myöntää neuvoston päätöksen ja asetuksen tarkoittamia poikkeuslupia. Asetus tulee voimaan 28.2.2022 ja on voimassa toistaiseksi. Asetus kumotaan tai sitä muutetaan sen mukaisesti kuin Euroopan unioni tekee Venäjän hyökkäyksestä Ukrainaan johtuvia päätöksiäValtioneuvoston päätös  

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Tasavallan presidentin esittelyn 28.2.2022 päätösaineistot löytyvät tältä sivulta.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Valtioneuvoston yleisistunnon 28.2.2022 päätösaineistot löytyvät tältä sivulta.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Tasavallan presidentti on tänään valtioneuvoston esityksestä päättänyt, että Suomi luovuttaa Ukrainalle materiaaliapuna 2500 kappaletta rynnäkkökiväärejä, 150000 kappaletta patruunoita rynnäkkökivääreihin, 1500 kappaletta kertasinkoja ja 70000 kappaletta taistelumuonapakkauksia.Ukraina on Venäjän sotilaallisen hyökkäyksen jälkeen pyytänyt Euroopan unionin sekä Naton jäsenmailta materiaaliapua. Useat EU:n jäsenmaat ovat ilmoittaneet luovuttavansa materiaaliapuna Ukrainalle erilaisia aseita ja ampumatarvikkeita. Ukrainan tilanne on Venäjän hyökkäyksen jälkeen erittäin vaikea ja tarve myös puolustusmateriaalille välitön.Tasavallan presidentin ja valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittisen ministerivaliokunnan yhteinen kokous on 24.2.2022 ja 27.2.2022 käsitellyt Ukrainan tilannetta ja mahdollista materiaaliapua Ukrainalle.Eilen 27.2. tasavallan presidentti päätti kansainvälisenä apuna Ukrainalle luotiliivien, komposiittikypärien ja ensihoidon yksikköjen luovuttamisesta. Valtioneuvosto päätti myös antaa luvan Virolle luovutettujen tykkien edelleen luovuttamisesta Ukrainalle.Lisäksi EU:n ulkoministerit päättivät eilen 27.2., että EU tukee Ukrainaa Euroopan rauhanrahaston kautta.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Pyöreän pöydän keskustelua sävytti Ukrainan tilanne ja tarve nopeaan siirtymään pois fossiilisista polttoaineista.”Olemme Euroopassa nyt erittäin poikkeuksellisessa tilanteessa. On tärkeää, että myös tällaisena aikana olemme koolla toisen kriisin, ilmastonmuutoksen, äärellä. Venäjän hyökkäys Ukrainaan alleviivaa tarvetta irtautua fossiilisista polttoaineista mahdollisimman pian. Fossiilivapaa hyvinvointivaltio on parempi niin ympäristölle kuin turvallisuudelle”, puheenjohtajana toiminut ympäristö- ja ilmastoministeri Emma Kari toteaa.Ilmastopolitiikan pyöreän pöydän teemana oli keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelman toimien riittävyys. Keskipitkän aikavälin suunnitelmassa linjataan taakanjakosektorin toimet, joilla Suomi saavuttaa EU:n päästövähennystavoitteen vuodelle 2030 ja on hiilineutraali vuonna 2035.Tutkimuslaitosten tekemistä arvioinneista sekä lausuntokierroksen palautteesta kokouksessa alustivat Suomen ilmastopaneelin puheenjohtaja Markku Ollikainen, VTT:n tiimipäällikkö Tiina Koljonen sekä ympäristöministeriön ympäristöneuvos Magnus Cederlöf. Sekä tutkimuslaitosten että lausunnonantajien pääviesti on, että keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelman toimia tulisi vahvistaa.Venäjän toimet lisäsyy ilmastotyön vauhdittamiseenPyöreässä pöydässä pidettiin tärkeänä, että Suomi toimii jännitteisessäkin maailmanpoliittisessa tilanteessa johdonmukaisesti.”Suomen ja Euroopan toimintaympäristö on muuttunut merkittävästi. Turvallisuuspolitiikan lisäksi keskiössä on talous- ja energiapolitiikka. On entistä tärkeämpää jouduttaa siirtymää, joka lisää Suomen energiaomavaraisuutta ja irtautumista fossiilisista polttoaineista. Nyt tarvitaan sellaisia toimia, jotka lisäävät luottamusta”, Sitran johtaja Mari Pantsar totesi.Pyöreässä pöydässä todettiin, että Venäjän toimien lisäksi myös tänään julkaistu IPCC:n ilmastoraportti tuovat raskaita syitä vauhdittaa luopumista fossiilisista polttoaineista. Lisäksi keskustelussa korostui tarve pohtia, miten ilmastotoimia nopeutetaan ja huoltovarmuutta parannetaan samaan aikaan.Pyöreän pöydän jäsenten mukaan mahdollisia lisätoimia tulisi kohdistaa erityisesti liikenteeseen ja maatalouteen, mutta samalla korostettiin, että erityisen tärkeää on, etteivät toimet lisää vastakkainasettelua ja levottomuutta.”Koko hallituksen ilmastopolitiikka nojaa siihen, että suomalaiset sitä tukevat. Ja tässä hetkessä se on tietenkin tärkeämpää kuin koskaan”, summasi ministeri Kari.Tutkimuslaitosten arviot: taakanjakosektorin ilmastotoimia vahvistettava

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Euroopan unionin jäsenmaat hyväksyivät pakotteet ja ne astuivat voimaan maanantaina 28. helmikuuta.Euroopan unioni reagoi Venäjän Ukrainaan kohdistamaan hyökkäykseen asettamalla sille yhdessä läheisten kumppaneiden kanssa uusia pakotteita. Pakotepaketti, joka hyväksyttiin 28. helmikuuta, täydentää 25. helmikuuta ja 23. helmikuuta hyväksyttyjä päätöksiä Venäjän toiminnan vastaisista EU-pakotteista.Päätöksellä laajennettiin niiden henkilöiden listaa, joihin kohdistetaan Ukrainan alueellista koskemattomuutta, suvereniteettia ja itsenäisyyttä heikentäviin tai uhkaaviin toimiin liittyviä pakotteita. Kyse on varojen jäädytyksistä sekä matkustus- ja kauttakulkurajoituksista.  Nyt pakotelistalle lisätyt henkilöt ovat Venäjän hallitusta tukevien suuryritysten ja rahoituslaitosten johtajia, poliittisia ja sotilaallisia päätöksentekijöitä sekä media- ja informaatiovaikuttajia. Listatut henkilöt tukevat Venäjän federaation hallitusta ja hyötyvät siitä, sekä muodostavat sille merkittävän tulonlähteen. Listalle lisättiin myös infrastruktuurihankkeita laittomasti liitetyllä Krimillä vakuuttanut venäläinen yritys.Sektorikohtaisia talouspakotteita laajennettiin rahoituksen osalta koskemaan Venäjän keskuspankin kanssa tehtäviä rahoitustoimia, jotka kaikki kiellettiin. Lisäksi pakotteisiin lisättiin kielto koskien kaikkia Venäjän operoimia lentoliikenteen harjoittajia tai Venäjälle rekisteröityjä ilma-aluksia sekä ilma-aluksia, jotka ovat venäläisen henkilön tai oikeushenkilön omistamia. Ilma-aluksilta kiellettiin laskeutuminen, nousu ja ylilento Euroopan unionin alueella.Venäjän keskuspankkia ja lentoliikennettä koskevat pakotteet:NEUVOSTON PÄÄTÖS (YUTP) 2022/335NEUVOSTON ASETUS (EU) 2022/334 

Lähde: Valtioneuvosto.fi