NordenBladet — EU-ministerivaliokunnan kokouksessa keskiviikkona 9. maaliskuuta oli esillä epävirallinen päämieskokous Ranskassa, Euroopan komission antama tiedonanto finanssipolitiikan ohjeistuksesta sekä ehdotus hiilirajamekanismista.EU-ministerivaliokunta keskusteli tilannekatsauksen jälkeen Venäjän hyökkäyksestä Ukrainaan. Ukrainan tilanne on keskeisesti esillä myös EU:n puheenjohtajamaa Ranskan Versailles´ssa 10. ja 11. maaliskuuta järjestämässä epävirallisessa päämieskokouksessa. Huippukokouksen muita aiheita ovat unionin puolustuskyvyn vahvistaminen, energiariippuvuuden vähentäminen sekä vahvemman taloudellisen perustan rakentaminen. Suomi tuomitsee edelleen jyrkästi Venäjän hyökkäyksen ja vaatii pysäyttämään välittömästi sotatoimet. Suomi toimii osana EU:ta ja on valmis jatkossakin lisäämään Venäjään kohdistuvia pakotteita. Tukea Ukrainalle pitää kiireellisesti lisätä merkittävästi. Suomi katsoo, että kokouksessa on hyvä keskustella Ukrainan, Georgian ja Moldovan jättämistä jäsenyyshakemuksista. Laajentumisprosessin sovituista periaatteista tulee kuitenkin pitää kiinni.Suomi tukee EU:n turvallisuus- ja puolustuspolitiikan vahvistamista ja osallistuu kehittämiseen aktiivisesti. Työssä on huomioitava toimintaympäristön muutos. EU:n sitoutuminen keskinäisen avunannon lausekkeeseen (42.7) on tärkeää. Energiariippuvuuden vähentämiseen liittyen Suomi pitää tärkeänä kasvattaa uusituvan energian ja muiden päästöttömien energialähteiden osuutta. Kilpailukyvyn edistämisen osalta Suomi korostaa vahvojen ja yhtenäisten sisämarkkinoiden merkitystä. Vahvan talouden perusta on julkisen talouden vastuullinen hoito ja julkisen talouden kestävyys.EU-ministerivaliokunnassa oli esillä Euroopan komission tiedonanto finanssipolitiikan ohjeistuksesta vuodelle 2023. Komissio antaa siinä jäsenmaille ohjausta kansallisen finanssipolitiikan valmisteluun ja kertoo alustavia tietoja julkisen talouden valvonnan toteutuksesta keväällä 2022.  Asia on esillä ECOFIN-neuvostossa (15.3.) ja euroryhmän kokouksessa (14.3.).EU-ministerivalokunnassa oli esillä myös Euroopan komission esitys 55-valmiuspakettiin kuuluvasta hiilirajamekanismiehdotuksesta (CBAM). Puheenjohtajamaa Ranska edistää neuvotteluja ripeästi, ja valtioneuvosto tarkensi lokakuussa 2021 tehtyjä alustavia linjauksiaan.Myös hiilirajamekanismi on esillä myös euroryhmän kokouksessa (14.3.). Lisäksi kokouksessa käsitellään monikansallisten konsernien globaalia minimiverotasoa. Euroryhmässä (15.3.) keskustellaan finanssipolitiikan ohjauksesta vuodelle 2023 ja saadaan esittely Kreikan 13. tiukennetun valvonnan raportista.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Valtiovarainministeriön asettamassa Kuntien tilatiedon kehittämishankkeessa on tehty tilannekuva kuntien rakennuskannasta. Työssä syntyi tietovaranto, jossa on ensimmäistä kertaa mukana tietoja sekä omistetuista että vuokratuista toimitiloista valtakunnallisesti.Toimitilatarpeet heijastavat väestörakenteen muutoksia. Lasten ja nuorten osuus väestöstä vähenee ja vanhusväestön osuus puolestaan kasvaa voimakkaasti. Maakuntien tilakeskuksen tekemän raportin mukaan perusopetuksen tilamäärän tarve pienenee noin 1,2 miljoonaa bruttorakennusneliömetriä ja vanhusten hoivan tilatarve puolestaan kasvaa noin 1,5 miljoonaa bruttorakennusneliömetriä vuoteen 2040 mennessä. Kunnille jääviä koulurakennuksia jää tyhjilleen samalla, kun hyvinvointialueet tarvitsevat lisää tiloja hoivaa varten.Sote-uudistuksen myötä vanhusten hoiva siirtyy vuoden 2023 alusta kunnilta hyvinvointialueiden järjestämisvastuulle. Samalla hyvinvointialueet vuokraavat kunnilta ne tilat, joissa vanhuksia hoidetaan. Tulevaisuudessa olisikin erittäin tärkeää, että kunnat ja hyvinvointialueet tarkastelisivat tilatarpeita hyvässä yhteistyössä. Esimerkiksi tyhjilleen jäävien koulujen muuntaminen hoivakäyttöön silloin, kun se on teknisesti mahdollista, olisi kestävämpi ja kokonaistaloudellisempi ratkaisu kuin uuden rakentaminen.Kuntien tilatietojen kokoamista ja yhtenäistämistä on jatkettavaKunnista saatavat tietosisällöt vaihtelevat merkittävästi, mikä aiheuttaa raportointiin epävarmuutta. Tämän vuoksi tilatietoja on perusteltua täydentää ja päivittää edelleen. Tietojen täydennystarvetta on erityisesti kuntakonsernien yhtiöiden kiinteistö- ja rakennustiedoissa, kuntien vuokraamien tilojen tiedoissa ja emokuntien rakennuskohtaisissa talous-, kustannus- ja teknisissä tiedoissa. Maakuntien tilakeskus Oy teki valtiovarainministeriön toimeksiannosta hankkeen kuntien rakennuskannan hallinnan ja tietopohjan parantamiseksi. Tilakeskus kokosi vuosien 2020–2021 aikana Manner-Suomen kuntien tilatietoja yhteiseen valtakunnalliseen tietovarantoon, jossa on ensimmäistä kertaa mukana tietoja sekä omistetuista että vuokratuista toimitiloista.Hankkeessa kartoitettiin läheisessä yhteistyössä kuntien kanssa aiemmin hajallaan olleita tietoja tilojen lukumääristä, pinta-aloista, käyttötarkoituksista, kunnosta, kustannuksista, investoinneista sekä ympäristövaikutuksista. Samalla kehitettiin toimintatapa tietojen päivittämiselle ja ylläpidolle. 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Kurtturuusu luokiteltiin 2019 haitalliseksi vieraslajiksi Suomessa. Muut kurtturuusua koskevat vieraslaji-lain kiellot tulivat voimaan 1.6.2019, mutta kasvatuskiellolle asetettiin kolmen vuoden siirtymäaika, jotta kiinteistön omistajilla on riittävästi aikaa kasvuston hävittämiseen. Siirtymäaika päättyy 1.6.2022. Kurtturuusu on merkittävä uhka luonnon monimuotoisuudelle.Kasvatuskieltoa koskevan siirtymäajan päättymisen myötä kurtturuusua ei saa kasvattaa, päästää ympäristöön, tuoda maahan, pitää hallussa, kuljettaa, saattaa markkinoille, välittää, myydä taikka muuten luovuttaa. Kurtturuusun esiintymistä kiinteistöllä pidetään kasvattamisena, jos kurtturuusua kasvaa kiinteistöllä, joka on omistajansa tai haltijansa jatkuvassa käytössä ja hoidossa riippumatta siitä, miten kasvi on alun perin levinnyt kiinteistölle ja onko kyse kasvin aktiivisesta hoidosta vai pelkästään sen passiivisesta sietämisestä. Kieltojen noudattamista Suomessa valvovat ELY-keskukset.Vaikka kaikkien kasvustojen hävittäminen ennen siirtymäajan päättymistä ei olisi mahdollista, tulee kurtturuusun haittavaikutuksia rajoittaa ja leviämistä estää mahdollisimman paljon. Torjunta on tärkeää kaikilla alueilla: vaikka omassa pihassa kurtturuusu ei näyttäisi aiheuttavan haittaa, voivat siemenet kulkeutua kauas aiheuttaen suurta tuhoa muualla. Kurtturuusu on Euroopan sadan haitallisimman vieraslajin joukossa, ja uhkaa Suomessa lähes 50 lajia ja on osasyynä muidenkin lajien uhanalaistumiseen. Laji muodostaa laajoja, tiheitä kasvustoja syrjäyttäen alkuperäisen lajiston, sekä uhkaa yksittäisten lajien lisäksi kokonaisia luontotyyppejä. Lisäksi kurtturuusu aiheuttaa merkittävää haittaa maaperään sekä kasvillisuuden määrään. Kurtturuusun tunnistus- ja torjuntaohjeita runsaasti saatavillaHaitalliseksi vieraslajiksi on luokiteltu kurtturuusun Rosa rugosa -laji mukaan lukien sen valkokukkainen muoto Rosa rugosa f. alba. Tarhakurtturuusut eli Rosa Rugosa -lajikkeet eivät ole sääntelyn piirissä. Kurtturuusun kukat ovat yksinkertaiset ja terälehtiä on (yleensä) viisi, kun taas tarhakurtturuusujen kukat ovat yleensä kerrannaiset eli terälehtiä on selvästi enemmän. Kurtturuusun tunnistusta sekä torjuntaa koskevaa ohjeistusta löytyy kurtturuusun lajikortista. Hallintasuunnitelma kansallisesti haitallisten vieraslajien torjumiseksi sisältää ensisijaiset kustannustehokkaimmat keinot kurtturuusun torjumiseksi sekä eri tilanteisiin sopivia muita hävittämiskeinoja. Kurttu-ruusua voi torjua esimerkiksi joko näännyttämällä tai kaivamalla sen juurineen maasta. Lisäksi tulee varmistaa torjuntatoimien jatkuvuus sekä seuranta, ettei laji leviä uudestaan jo torjutuille paikoille. Hallintasuunnitelmilla pyritään kohdistamaan haitallisten vieraslajien torjunta etenkin niille alueille, joissa ne aiheuttavat eniten haittaa. Kurtturuusun kohdalla luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaimpia alueita on etenkin saaristossa ja rannikolla.Kuntia sekä muita maanomistajia kannustetaan tiedostamaan oma vastuunsa kurtturuusun ja muiden haitallisten vieraslajien torjunnasta. Myös kansalaisten toivotaan osallistuvan kurtturuusun torjuntaan ja ilmoittavan vieraslajeja koskevista havainnoistaan vieraslajit.fi-sivustolla.Vieraslajeilla tarkoitetaan eläimiä, kasveja ja muita eliöitä, jotka ihminen on tuonut niiden luontaisen levinneisyysalueen ulkopuolelle. Vieraslajia pidetään haitallisena erityisesti, jos se uhkaa luonnon monimuotoisuutta. EU:ssa haitallisiksi säädetyt vieraslajit sisältyvät EU:n vieraslajiluetteloon. Lisäksi Suomen vieraslajilaissa ja -asetuksessa on säädetty kansallisesti haitallisista vieraslajeista (kansallinen vieraslajiluettelo).  Vieraslajiluetteloihin lukeutuvia ei saa päästää ympäristöön, tuoda maahan, pitää hallussa, kasvattaa, kuljettaa, välittää, saattaa markkinoille, myydä tai muuten luovuttaa. Vieraslajin ympäristöön päästämisen kielto koskee kaikkia vieraslajeja, ei pelkästään haitalliseksi säädettyjä lajeja.   Lisätietoa haitallisista vieraslajeista ja niiden torjunnasta:
Vieraslajilaki
Valtioneuvoston asetus vieraslajeista aiheutuvien riskien hallinnasta
Kansallinen vieraslajiluettelo
Vieraslajit.fi 
Kansallisesti haitallisia vieraslajeja koskeva hallintasuunnitelma ja aikaisemmat EU:n haitallisia vieraslajeja koskevat hallintasuunnitelmat

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Suomen sijoitus tärkeimmissä maakuvatutkimuksissa on ollut viime vuosina nouseva. Suomi tunnetaan aiempaa paremmin ja Suomea arvioidaan entistä myönteisemmin. Tämä on tärkeää, kun Suomi pyrkii vaikuttamaan maailmalla, kertoo uusi Maakuvan vuosikatsaus.Uusimmat kansainväliset maakuvatutkimukset osoittavat, että suomalaisista pidetään, Suomea arvostetaan ja Suomella katsotaan olevan myönteinen vaikutus maailmaan. Suomi myös tunnetaan paremmin kuin koskaan aikaisemmin, mikä näkyy menestyksenä erilaisissa vertailuissa. Esimerkiksi arvostetussa Anholt-Ipsos Nation Brands Index (NBI) -maabränditutkimuksessa Suomi sijoittuu 60 maan joukossa sijalle 15. Tämä on Suomen kaikkien aikojen korkein sijoitus.Oikeudenmukainen ja ympäristöä suojeleva SuomiHyvä hallinto sekä toimiva ja oikeudenmukainen yhteiskunta ovat johdonmukaisesti Suomi-kuvan merkittävin vahvuus. Suomi sijoittuu korkealle arvioitaessa muun muassa kansalaisten oikeudenmukaista kohtelua, yhdenvertaisuutta yhteiskunnassa, hallinnon pätevyyttä ja rehellisyyttä, median luotettavuutta, koulutusjärjestelmää, turvallisuutta ja vakautta sekä elämänlaatua.Suomen toinen keskeinen vahvuusalue on luonto ja kestävyys. Suomen luonto arvioidaan puhtaaksi ja kauniiksi, ja Suomi nähdään vastuullisena ympäristönsuojelijana. Ympäristönsuojeluun ja erityisesti ilmastotoimiin liittyvissä kysymyksissä Suomi on nostanut profiiliaan kohti globaalia kärkeä viime vuosien aikana.Suomalaista kulttuuria ei tunnetaSuomen maakuvan heikkoudet liittyvät erityisesti suomalaisen kulttuurin vähäiseen tunnettuuteen. Suomen kulttuuriperintöä ei tunneta, eikä Suomessa katsota olevan kulttuurihistoriallisesti merkittäviä matkailukohteita. Tämän lisäksi myös Suomen nykykulttuuri, taide-elämä, kaupunkikulttuuri ja urheilukulttuuri arvioidaan selkeästi Suomen muuta maakuvallista tasoa alemmas. Kulttuuriset tekijät ja niiden synnyttämät positiiviset elämykset ovat kuitenkin keskeisessä osassa, kun ihminen muodostaa suhdettaan toiseen maahan. Kulttuurin tunnettuuden kasvattaminen olisi siis tärkeää muun muassa matkailunedistämisen, osaajahoukuttelun ja koko Suomi-kuvan kannalta.Uusi vuosittainen katsaus Suomi-kuvaanSuomi-kuvaa tarkasteleva Maakuvan vuosikatsaus on Ulkoministeriön maakuvayksikön uusi julkaisu. Raportin tarkoituksena on lisätä tietoisuutta maakuvan merkityksestä ja siitä, miten Suomi nähdään maailmalla. Maakuvan vuosikatsaus 2021 nostaa erityisteemoina esille Maailman onnellisuusraportin sekä Suomen maineen ja maakuvan kehityksen korona-aikana. ”Joskus sanotaan, että suomalaiset ovat liian kiinnostuneita siitä, mitä meistä ajatellaan. On kuitenkin tärkeää ymmärtää maakuvaa, kun pyritään vaikuttamaan Suomea koskeviin päätöksiin”, sanoo maakuvayksikön päällikkö Laura Kamras. ”Kaikki suomalaiset hyötyvät maakuvaan liittyvästä tiedosta. Ymmärtämällä Suomi-kuvaa meillä on mahdollisuus korostaa sen vahvuuksia, taklata sen heikkouksia ja löytää uusia vaikuttamisen paikkoja.”Ulkoministeriön maakuvayksikkö toimii Finland Promotion Boardin sihteeristönä.Lisää maakuvauutisia maaliskuun aikanaUlkoministeriö julkaisee maaliskuun lopussa vuotuisen Suomi maailman mediassa -katsauksen, joka vetää yhteen havaintoja Suomen näkyvyydestä vuonna 2021 eri puolilla maailmaa. Katsaus perustuu Suomen ulkomaanedustustojen keräämään tietoon ja näkemyksiin. Tänä vuonna katsaus sisältää edustustojen tuottamien tietojen lisäksi myös määrällistä analyysiä, joka perustuu mediaseurantaohjelmistolla koottuun maailmanlaajuiseen, monikieliseen aineistoon.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Osana Hankinta-Suomi-toimenpideohjelmaa ja kansallista julkisten hankintojen strategiaa on julkaistu opas hankintojen jakamisesta osiin ja hyvistä käytännöistä. Oppaan tarkoituksena on konkretisoida hankintojen osiin jakamisen erilaisia näkökulmia. Hankintojen jakaminen osiin voi edistää esimerkiksi sitä, että kaiken kokoiset, myös kooltaan pienemmät tarjoajat, pystyvät jättämään tarjouskilpailussa tarjouksen.Oppaassa käydään läpi hankintojen osiin jakaminen hankintalain näkökulmasta. Oppaassa esitellään myös jakamisen hyötyjä ja haittoja sekä käydään läpi erilaisia käyttötilanteita. Lisäksi oppaassa käydään konkreettisten hankintaesimerkkien avulla läpi osittamisen mahdollisuuksia. Jotkin seikat, kuten turvallisuusnäkökulmat, voivat rajoittaa hankintojen jakamista. Lisäksi on huomioitava, että hankintojen pilkkominen osiin siten, että hankintaa ei tarvitsisi lainkaan kilpailuttaa hankintalain mukaisesti, on kiellettyä.Oppaan ovat tehneet Julkisten hankintojen neuvontayksikkö, Suomen Yrittäjät ja Hansel Oy. Opas on vapaasti kaikkien hyödynnettävissä ja siihen pääsee tutustumaan esimerkiksi Julkisten hankintojen neuvontayksikön sivujen kautta.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — 37 eri maan urheiluministerit ovat antaneet yhteisen julkilausuman Venäjän ja Valko-Venäjän sulkemiseksi kansainvälisestä urheilutoiminnasta.Urheiluministerit kokoontuivat viime viikolla etäkokoukseen, jossa päättivät yksimielisesti laatia julkilausuman.Julkilausuman mukaan Venäjältä ja Valko-Venäjältä evätään kansainvälisten urheilutapahtumien järjestäminen jatkossa. Lisäksi Venäjää tai Valko-Venäjää edustavia urheilijoita ei hyväksytä kilpailemaan muissa maissa järjestettävissä kilpailutapahtumissa. 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Ruotsin maatalousministerin valtiosihteeri Oskar Magnusson ja Suomen maa- ja metsätalousministeriön kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio keskustelivat 8.3.2022 Tukholmassa siitä, miten Ruotsi ja Suomi voivat yhdessä vahvistaa elintarvikevientiään. Kokouksessa keskusteltiin myös Ukrainan sodasta ja sen vaikutuksista kansalliseen ruokaturvaan ja globaaliin markkinatilanteeseen.Suomen ja Ruotsin yhteistyö elintarvikeviennin lisäämiseksi alkoi vuonna 2018. Sittemmin maat ovat tehneet monia yhteistyöhankkeita globaaleilla markkinoilla pohjoismaisen ruuan edistämiseksi ja myymiseksi.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Pääministeri Sanna Marin ja Ruotsin pääministeri Magdalena Andersson kirjelmöivät Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Charles Michelille EU:n turvallisuuspoliittisesta merkityksestä. Kirjeessä painotetaan, että EU:n solidaarisuus ja sitoutuminen keskinäisen avunannon lausekkeeseen (artikla 42.7.) korostuu entisestään muuttuneessa turvallisuuspoliittisessa tilanteessa.EU:n neuvoston puheenjohtajamaa Ranska järjestää 10.-11. maaliskuuta EU:n huippukokouksen, jossa valmistellaan vahvaa ja kunnianhimoista julkilausumaa. Siinä korostetaan muun muassa vahvempia investointeja Euroopan puolustukseen ja suorituskykyihin. Suomi ja Ruotsi korostavat kirjeessään, että EU-johtajien tulee nykyisessä turvallisuuspoliittisessa tilanteessa olla hyvin yhtenäisiä ja selkeitä sen suhteen, että EU on jäsenilleen myös turvallisuusyhteisö. Tähän kuuluu oleellisesti keskinäisen avunannon velvoite.EU:n perussopimuksen artikla 42.7 velvoittaa EU:n jäsenmaita auttamaan kaikin käytettävissään olevin keinoin toista jäsenmaata, joka on joutunut alueeseensa kohdistuvan aseellisen hyökkäyksen kohteeksi.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Demokratiaa murennetaan aina, kun naiset kohtaavat häirintää, vähättelyä tai väkivaltaa. Siksi demokratian vahvistaminen edellyttää myös sukupuolten tasa-arvon vahvistamista.Viime viikkoina olemme tyrmistyneinä seuranneet Venäjän hyökkäystä Ukrainaan. Tilanne on näyttänyt, miten nopeasti itsevaltaisen hallinnon toimet voivat laajeta uusiin mittakaavoihin – jopa täysimittaiseksi sodaksi. Kun demokratian kulmakiviä kuten ihmisoikeuksien toteutumista ja kansalaisyhteiskunnan tilaa rajoitetaan, voi matka sotilaallisen voiman käyttöön sekä toisen maan suvereniteetin rikkomiseen olla yllättävän lyhyt.Demokratiaa ja oikeusvaltiota haastetaan eri puolilla maailmaa. Samaan aikaan sukupuolten tasa-arvoa vastustava, niin sanottu anti-gender-liikehdintä on vahvistunut, myös Euroopassa. Tämä ei ole sattumaa: demokratia ja sukupuolten tasa-arvo nivoutuvat tiiviisti yhteen. Demokraattisia ja ihmisoikeuksia kunnioittavia yhteiskuntia haastetaan kyseenalaistamalla naisten, tyttöjen ja seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen oikeuksia.Kuten Kansainvälinen demokratia- ja vaaliapuinstituutti (International IDEA) toteaa vuoden 2021 Global State of Democracy -raportissaan, tasa-arvoa ja vähemmistöjä vastaan hyökkääminen on selkeä strategia, jolla pyritään heikentämään demokratiaa.Naisten osallistuminen lisää demokratiaa ja on siten uhka itsevaltiaille johtajille. Demokratiaa murennetaan joka kerta, kun naiset ja tytöt kohtaavat häirintää, vihapuhetta tai väkivaltaa verkossa. Demokratiaa heikennetään aina, kun naispoliitikkoja pyritään hiljentämään vähättelemällä tai ulkonäköä arvostelemalla tai kun seksuaalivähemmistöön kuuluvan henkilön osallistumista politiikkaan estetään tai kyseenalaistetaan.Tasa-arvotyö keskiöönDemokratian puolustamisessa ja vahvistamisessa on laitettava naisten poliittinen osallistuminen ja muut sukupuolten tasa-arvokysymykset keskiöön. Tätä pohdittiin ulkoministeriön naistenpäivän alla Helsingissä järjestetyssä seminaarissa maaliskuussa 2022. Demokratia ei toimi, jos ei kaikilla ole pääsyä vallan ja päätöksenteon kaikille tasoille. Jokaisessa maanosassa naisten pääsy päätöksenteon korkeimmille asteille on kaukana verrattuna miehiin.Suomi edistää naisten poliittista osallistumista eri tasoilla. Esimerkiksi Tansaniassa Suomi tukee YK:n tasa-arvojärjestön UN Womenin hanketta, jossa vahvistetaan naisten poliittista johtajuutta ja voimaannuttamista paikallistasolla. Sambiassa Demo Finland on yhdessä Zambia National Women’s Lobby -järjestön kanssa tukenut naisten poliittista osallistumista ja poliittisten puolueiden tasa-arvotyötä jo pitkään.Kuitenkin esimerkiksi vain kaksi prosenttia EU:n sukupuolten tasa-arvoa tukevasta työstä on suunnattu naisten poliittisen päätöksenteon vahvistamiseen.Kuten kaikessa sukupuolten tasa-arvoa edistävässä työssä, myös poliittisen osallistumisen suhteen on pohdittava niitä normeja, rakenteita ja juurisyitä, jotka estävät tasa-arvon toteutumisen. Politiikka mielletään yhä monilla puolin maailmaa ensisijaisesti miesten asiaksi. Onkin tärkeä identifioida, millä tavoin syrjivät normit ja rakenteet vaikuttavat naisten poliittiseen osallistumiseen. Entä minkälaisia esteitä poliittiseen osallistumiseen on niillä henkilöillä, jotka sukupuolensa lisäksi kokevat syrjintää esimerkiksi iän, vammaisuuden, seksuaalisen suuntautumisen, etnisen taustan tai asuinpaikkansa perusteella?Ukrainassa nähdään jo sodan sukupuolittuneet vaikutukset. Konfliktinratkaisussa ja rauhan rakentamisessa on vahvistettava naisten osallistumista. Naiset, rauha ja turvallisuus -agenda antaa tälle työlle hyvän viitekehyksen.On toimittava nopeasti ja määrätietoisesti demokratian ja tasa-arvon heikennysyrityksiä vastaan. Suomen tulee yhdessä kumppaneidensa kanssa panostaa yhä tavoitteellisemmin ja pitkäjänteisemmin naisten poliittisen osallistumisen vahvistamiseen ja edistää sukupuolten tasa-arvoa keskeisenä osana demokratiatyötä. Työn tärkeys korostuu nykyisessä maailmantilanteessa. Tekstin ovat kirjoittaneet kehityspoliittisen osaston toimialapolitiikan yksikön tasa-arvoneuvonantajat Krista Orama ja Katja Tiilikainen sekä demokratian ja hyvän hallinnon neuvonantaja Lotta Valtonen.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Ukraina on Suomen pitkäaikainen kehitysyhteistyön kumppanimaa. Venäjän hyökkäyksen takia Suomi myöntää humanitaarista apua maan akuuttiin hätään vastaamiseksi ja vahvistaa kehitysyhteistyön keinoin Ukrainan kestävyyttä sodan keskellä. Ukrainasta pakenevat ihmiset nousevat junaan Lvivissä Ukrainassa tavoitteenaan päästä Puolaan. Rautatieasemalla heidän paperinsa tarkistetaan. Kuva: Aleksey Filippov / UnicefUkrainasta sotaa paenneiden ihmisten hätä on koskettanut suomalaisia laajasti. Ulkoministeriö keräsi vastaukset tärkeimpiin kysymyksiin, miten Suomen myöntämä lisäapu auttaa Ukrainassa ja millaista Suomen ja Ukrainan välinen kehitysyhteistyö on ollut.Paljonko Suomi on myöntänyt lisäapua Ukrainaan? Suomi myönsi Ukrainaan helmikuun 2022 aikana yhteensä 14 miljoonaa euroa lisäapua kehitysyhteistyöhön ja humanitaarisen apuun. Lisätuesta Suomi ohjaa 8,2 miljoonaa euroa humanitaariseen apuun YK:n pakolaisjärjestö UNHCR:n ja Punaisen Ristin kansainvälisen komitean ICRC:n kautta. 5,8 miljoonaa euroa ohjataan kehitysyhteistyöhön Iso-Britannian koordinoimaan Ukrainan resilienssirahastoon, Euroopan neuvoston Ukrainan toimintaohjelmaan sekä Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön ETYJ:in hanketoimintaan. Mitä Suomen humanitaarisella avulla tehdään?Ukrainan humanitaarinen tilanne on vaikea. YK:n arvion mukaan 12 miljoonaa ihmistä on humanitaarisen avun tarpeessa lähikuukausina. Suuri osa väestöstä kärsii muun muassa veden, ruuan ja lääkkeiden puutteesta eikä pysty hoitamaan sotatoimien aiheuttamia vammojaan. Kodeistaan paenneet ihmiset tarvitsevat suojelua ja hätämajoitusta. Punaisen Ristin kansainvälisen komitean ICRC:n kautta Suomen humanitaarisella rahoituksella autetaan hädässä olevia ihmisiä muun muassa jakamalla vettä, ruokaa, lääkkeitä ja lääkinnällisiä tarvikkeita. ICRC:llä on erityinen rooli vahvistaa kansainvälisen humanitaarisen oikeuden kunnioittamista ja toimeenpanoa. Se käy vuoropuhelua konfliktin osapuolten kanssa ja muistuttaa niiden velvoitteista suojella siviilejä ja varmistaa, ettei siviilien pääsy peruspalveluihin esty. YK:n pakolaisjärjestö UNHCR:n kautta autetaan kodeistaan paenneita tarjoamalla hätämajoitusta, suojatarvikkeita, ruokaa ja lääkkeitä.  Järjestöillä on kattava kokemus konflikti- ja kriisitilanteissa toimimisesta, joten niillä on edellytykset saada apu perille Ukrainan erittäin haastavissa olosuhteissa. Suomen tukea ohjautuu Ukrainaan myös YK-toimijoille myönnetyn yleisrahoituksen kautta. Järjestöjä ovat muun muassa humanitaarisen avun koordinaatiosta vastaava OCHA, ruoka-avusta ja logistiikasta vastaava Maailman ruokaohjelma WFP, erityisesti lasten ja perheiden auttamiseen keskittyvä Unicef, lisääntymisterveyteen liittyviä palveluita tarjoava YK:n väestörahasto UNFPA sekä YK:n keskitetty hätäapurahasto Cerf, jossa Suomi on kymmenen suurimman rahoittajan joukossa.Suomi rahoittaa humanitaarista apua Ukrainassa myös EU:n kautta. EU on maailman suurimpia humanitaarisen avun antajia.Mitä Suomen nyt myöntämällä kehitysyhteistyön lisärahalla tehdään?Kehitysyhteistyön lisärahoitus kohdistetaan Iso-Britannian koordinoimaan Ukrainan resilienssirahastoon, Euroopan neuvoston Ukrainan toimintaohjelmaan ja Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön ETYJ:in hanketoimintaan.  Suomen lisäksi Ukrainan resilienssirahastoa (Partnership Fund for Resilient Ukraine) rahoittavat Iso-Britannia, Yhdysvallat, Kanada, Sveitsi ja Ruotsi. Yhteensä noin 40 miljoonan euron rahastolla tuetaan laajasti Ukrainan kestävyyttä. Venäjän hyökkäyksen myötä rahasto tukee hätätoimenpiteitä Ukrainassa, kuten Ukrainan hallintoa ja yhteisöjä sekä viestintäyhteyksiä. Tuella vahvistetaan muun muassa Ukrainan hallinnon humanitaarisen ja hätäavun koordinointikykyä, kansalaisyhteiskuntaa tuottamaan tarvittavia palveluita sekä kansalaisjärjestöjen, median ja yksittäisten toimittajian viestintämahdollisuuksia. Rahasto kartoittaa parhaillaan tuettavia hankkeita Ukrainan tarpeiden mukaan.Euroopan neuvoston Ukrainan toimintaohjelma tukea Ukrainaa täyttämään velvoitteensa Euroopan neuvoston jäsenvaltiona sekä auttaa Ukrainaa ohjelman toteuttamisessa ihmisoikeuksien, oikeusvaltion ja demokratian aloilla. Euroopan neuvosto arvioi parhaillaan tuen uudelleen kohdistamista Ukrainan tarpeiden mukaisesti.Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön ETYJ:in kautta Suomi on tukenut ETYJ:in vähemmistövaltuutetun Ukraina-ohjelmaa sekä muiden ETYJ:in organisaatioiden, kuten demokraattisten instituutioiden ja ihmisoikeuksien toimiston (ODIHR) hankkeita. ETYJ ja ulkoministeriö kartoittavat parhaillaan tuettavia hankkeita Ukrainan tarpeiden mukaisesti.Ukraina on ollut jo ennen sotaa Suomen kehitysyhteistyön kumppanimaa. Millaista kehitysyhteistyötä Suomi on Ukrainassa tehnyt?Suomen tavoite on Ukrainan yhteiskunnan resilienssin parantaminen, millä tarkoitetaan yhteiskunnan kykyä vastata muuttuviin tilanteisiin. Suomi tukee myös pitkäjänteisesti Ukrainan yhteiskunnan uudistuksia. Ulkoministeriön Ukraina-maastrategian tavoitteita ovat Ukrainan alueellisen koskemattomuuden ja suvereniteetin palauttaminen sekä kansainvälisen oikeuden kunnioittaminen, Suomen ja Ukrainan kahdenvälisten suhteiden vahvistaminen ja yhteistyön laajentaminen, yhteiskunnan kestokyvyn ja kansalaisten elinolojen parantaminen sekä Euroopan unionin ja Ukrainan välisten suhteiden vahvistaminen. Suomi on tukenut Ukrainaa vuosina 2014‒2021 yli 70 miljoonalla eurolla. Lisätuen myötä kokonaistuki nousee noin 85 miljoonaan euroon. Suomi on antanut tukea kehitysyhteistyön, humanitaarisen avun, miinanraivauksen ja siviilikriisinhallinnan kautta. Tuki on ohjattu erilaisiin hankkeisiin, kansanvälisten järjestöjen toimintaan ja asiantuntijoiden lähettämiseen.
 
Kehitysyhteistyön osuus Suomen kokonaistuesta Ukrainalle vuodesta 2014 lähtien on ollut noin 27 miljoonaa euroa. Suomen kehitysyhteistyö auttaa Ukrainaa uudistamaan perus- ja ammattikoulutusta, tukee oikeusvaltiokehitystä sekä parantaa maan energiatehokkuutta ja uusiutuvien energialähteiden käyttöä. Suomi on tukenut Euroopan neuvoston Ukrainan toimintaohjelmaa, Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö ETYJ:in hanketoimintaa, Pohjoismaiden ympäristörahoitusyhtiö NEFCO:n energiatehokkuusrahastoa, Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankki EBRD:n energiatehokkuus- ja ympäristökumppanuusrahastoa, Ilmatieteen laitoksen meteorologian hanketta ja kansalaisjärjestötoimintaa.  Metsäalan yhteistyö on ollut suunnittelussa.Suomen humanitaarista tukea on kanavoitu jo edellisinä vuosina Punaisen Ristin kansainvälisen komitean työhön Itä-Ukrainassa.Mitä Suomen kehitysyhteistyölle sodan aikana tapahtuu?Sodan vuoksi tilanne pidemmän aikavälin kehitysyhteistyöhankkeiden suhteen on juuri nyt epävarma, ja ulkoministeriö seuraa tilanteen kehittymistä tarkkaan. Suomi arvioi yhteistyössä hanketoteuttajien kanssa sodan vaikutuksia hankkeisiin sekä hankkeiden toimintaedellytyksiä ja muutostarpeita.
 Suomen lisätuki UkrainaanSuomelta lisätukea Ukrainaan

Lähde: Valtioneuvosto.fi