NordenBladet — Venäjän hyökkäys Ukrainaan on järkyttänyt koko Euroopan tasapainoa. Suomeen ei kohdistu akuuttia uhkaa, mutta sodan välilliset- ja heijastevaikutukset tuntuvat monella tavalla myös meillä.− Venäjän vastaiset laajat pakotteet ja markkinareaktiot sekä niistä mahdollisesti seuraavat vastatoimet aiheuttavat meilläkin tarvetta sopeutua ja näin on jo tehty ja tehdään koko ajan. Huoltovarmuusvaikutuksia voi syntyä esimerkiksi erilaisten raaka-aineiden ja -materiaalien saatavuuden muutoksista, toimitusketjujen häiriöistä sekä digitaalisten palvelujen häiriöistä, sanoi Huoltovarmuuskeskuksen (HVK) toimitusjohtaja Janne Känkänen työ- ja elinkeinoministeriön ja liikenne- ja viestintäministeriön järjestämässä tiedotustilaisuudessa.Huoltovarmuus, yhteiskunnan eri tahojen hyvä varautuminen ja kriisinsietokyky ovat nyt tarpeen. Tässä Suomella on laajaa osaamista sekä julkisen sektorin että elinkeinoelämän toimijoilla.Suomen yleinen varautumisen taso on hyvä 
Varautumisemme pohjautuu seuraaviin kulmakiviin: Materiaalisen varautumisen velvoitteisiin ja käytänteisiin (velvoite-, turva- ja varmuusvarastot), jolla ostetaan häiriötilanteissa aikaa sopeutua. Esimerkiksi Suomessa varastoidaan 5 kuukauden normaalia kulutusta vastaavat määrät tuontipolttoaineita ja viljaa vähintään 6 kuukauden keskimääräistä kulutusta vastaava määrä. Täydennämme varastoja tilanteen mukaan. Lääkkeiden tuontiin ja valmistukseen liittyy 3-10 kuukauden varastointivelvoite, joka koskee näitä toimijoita. Kriittisten toimijoiden/infrastruktuurin kyvykkyyteen sietää ja torjua häiriöitä. Tätä kykyä pitävät yllä mm. yhteiset harjoitukset erilaisten tilanteiden varalle, selkeät varautumiskäytännöt ja suunnitelmallinen jatkuvuuden hallinta.Huoltovarmuusrahastoon, jossa ovat mukana varmuusvarastoidut materiaalit sekä kassavarat, joiden avulla voidaan tarvittaessa nopeastikin reagoida erilaisiin tarpeisiin. Huoltovarmuus on yhteiskunnan kriittisten toimintojen jatkuvuuden turvaamista. Esimerkiksi sitä että, vettä ja sähköä on käytettävissä, kaupoissa on ruokaa ja tietoliikenneyhteydet toimivat. Kriisi- ja häiriötilanteita ei pystytä aina estämään, mutta niitä voidaan rajata ja vahinkoja korjata.− Suomen turvallisuusympäristö on muuttunut perustavaa laatua olevalla tavalla. Kun akuutti kriisi on vähän asettunut ja eduskunta saa syksyllä huoltovarmuusselonteon käsiteltäväkseen, on syytä käydä keskustelu siitä, mille tasolle haluamme Suomen varautumisen asettaa muuttuneessa tilanteessa, toteaa Janne Känkänen.Mahdolliset haastattelupyynnöt: 
Viestintäpäällikkö Riitta Väkeväinen, Huoltovarmuuskeskus, [email protected], puh. 029 505 1117 
 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Sote-toimiala elää kansallisten uudistusten ja kansainvälisten muutostrendien keskellä. Sote-uudistus vaikuttaa alan henkilöstöön ja yrityskenttään. Lisäksi muut muutokset, kuten lainsäädännöllä ohjattavat henkilöstömitoitukset, vaikuttavat alan kasvaviin henkilöstötarpeisiin esimerkiksi ikäihmisten ympärivuorokautisessa hoivassa. Samanaikaisesti monia sote-ammatteja, kuten sosiaalityöntekijöitä ja sairaanhoitajia, koettelee laaja työvoimapula. Yritykset työllistävät jo yli 90 000 henkilöä, mikä vastaa noin 22 %:n osuutta sote-alan kaikista työllisistä.Tämä selviää 10.3.2022 julkistetusta sosiaali- ja terveyspalvelualan työvoimaa ja yrityskenttää tarkastelevasta TEM:n toimialapalvelun teemaraportista.Sote-toimialan uudistuksilla on vaikutusta myös sote-palvelualan yritysten markkinoihin. Väestörakenteen muutos ja julkisen talouden kantokyky vaikuttavat kykyyn järjestää näitä palveluja. Samanaikaisesti kehittyvä teknologia ja koronapandemian vauhdittama etäteknologian hyödyntäminen muuttavat palvelukanavia ja työntekemisen tapoja.”Pelkästään kansalliset uudistukset ovat niin suuria, että ne merkitsevät suurta ja nopeaa muutosta koko palvelujärjestelmässä ja vaikuttavat niin henkilöstöön kuin yrityksiin. Samanaikaisesti on huomioitava kansainvälinen iso kuva, esimerkiksi teknologian mahdollisuudet ja pandemian kaltaiset uhat,” toteaa teemaraportin koostanut toimialapäällikkö Terhi Tevameri Varsinais-Suomen TE-toimistosta.Monissa sote-ammatteissa on laaja työvoimapulaSamanaikaisesti monia sote-ammatteja koskee laaja työvoimapula. Tilanne on huolestuttava, sillä kyse on työllisyyden näkökulmasta tarkasteltuna Suomen suurimmasta toimialasta ja kriittisistä hyvinvointivaltion palveluista. Arviot määrällisistä työvoimavajeista ovat myös suuria, esimerkiksi sairaanhoitajien kohdalla. Kattavan kokonaiskuvan muodostamista vaikeuttavat kuitenkin puutteet tietoaineistoissa ja eroavaisuudet tilastointitavoissa.Yritysten rooli työllistäjinä ja palvelujärjestelmän välttämättömänä osana tulisi tunnistaa paremminSote-palvelualan yritysten määrä on pysynyt samalla tasolla viime vuosina. Vuonna 2020 sote-palvelualan yrityksiä oli yhteensä noin 18 000. Alan yritysten liikevaihto on myös kasvanut, erityisesti suurimmissa yrityksissä. Henkilöstömäärän lisäys on myös ollut yrityksissä merkittävää, sote-palvelualan yritykset työllistävätkin jo yli 90 000 henkilöä. Julkinen sektori on sote-palvelualan suurin työllistäjä, mutta yritysten osuus on jo noin 22 prosenttia. On selvää, että tulevassa sote-palvelujärjestelmässä tarvitaan myös yksityisen sektorin työpanosta ja osaamista.”Jatkossa vaadimme yhä enemmän hyvinvointipalveluiltamme hyvää laatua ja saavutettavuutta. Yksityiset palveluntuottajat voivat sekä täydentää että korvata julkisen järjestelmän sote-palveluja. Esimerkiksi kotitalousvähennys on mahdollistanut monille juuri omiin tarpeisiin sopivia palvelukokonaisuuksia,” sanoo alivaltiosihteeri Elina Pylkkänen työ- ja elinkeinoministeriöstä. Pylkkänen on huolestunut sote-toimialojen työvoiman riittävyydestä, sillä hän johtaa työvoimatarvetta kartoittavaa toimialoittaista tiekarttahanketta TEM:ssä.Tärkeää olisi varmistaa markkinoilla tilaa erikokoisille yrityksille ja uusille innovaatioilleErittäin tärkeää olisi varmistaa, että erikokoiset yritykset ja uudet innovaatiot ja niiden käyttöönotto saisivat tilaa markkinoilla, sillä sote-palvelujen kysyntä kasvaa tulevaisuudessa. Tästä kysynnästä osa kohdistuu yksityiseen sektoriin. Uusista sekä teknologiaan perustuvista että palveluinnovaatioista voi myös kasvaa vientituotteita.Toimialapalvelu on työ- ja elinkeinoministeriön johdolla toimiva asiantuntijaverkosto, jossa kootaan, analysoidaan ja välitetään tietoa liike-elämän toimintaympäristöstä yritysten ja eri toimijoiden päätöksenteon pohjaksi. Toimialapalvelu edistää ja tukee yritysten uusiutumista, arvonlisän kasvua ja kansainvälistymistä.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Suomen liikenne- ja viestintäministeriön, Viron talous- ja viestintäministeriön sekä Helsingin ja Tallinnan kaupunkien edustajat keskustelivat maiden välisistä liikennekysymyksistä 9.3.2022.Yhteistyöstä on sovittu 26.4.2021 allekirjoitetulla Suomen ja Viron välisellä yhteisymmärryspöytäkirjalla (Memorandum of Understanding, MoU). Se mahdollistaa liikennealan yhteistyön ja tiedonvaihdon valtioiden välillä suurten liikennehankkeiden edistämiseksi.Keskustelu käytiin Suomen liikenne- ja viestintäministeriön osastopäällikkö Sabina Lindströmin ja Viron talous- ja viestintäministeriön alivaltiosihteeri Ahti Kuninkaan johdolla. Tapaamisessa keskusteltiin Suomen ja Viron sekä Helsingin ja Tallinnan ajankohtaisista liikennehankkeista, esiteltiin Suomen valtakunnallista 12-vuotista liikennejärjestelmäsuunnitelmaa, Viron liikenteen ja liikkumisen yleissuunnitelmaa, Rail Baltica -hankkeen tilannetta. Lisäksi keskusteltiin maiden näkemyksistä EU:n TEN-T-asetusehdotukseen (Trans-European Transport Network) sekä yhteistyön jatkamisesta maiden ja pääkaupunkien välillä. Myös Viron ja Suomen välisen kiinteän yhteyden (tunnelin) tilannetta käsiteltiin kansallisten liikennesuunnitelmien, sääntelyn ja maankäyttöpäätösten näkökulmasta.Mitä seuraavaksi?Keskusteluita on tarkoitus järjestää säännöllisesti liikennealan ajankohtaisista asioista yhdessä Helsingin kaupungin, Viron talous- ja viestintäministeriön ja Tallinnan kaupungin kanssa. Seuraava tapaaminen järjestetään Virossa.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — EU:n neuvoston puheenjohtajamaa Ranska järjesti 8.-9.3.2022 epävirallisen televiestintäministerien kokouksen Pariisissa ja Neversissä. Suomea kokouksessa edusti liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka.Ministerit keskustelivat yhdessä suurten alustayhtiöiden edustajien kanssa verkossa leviävästä disinformaatiosta ja keinoista sen torjumiseksi.Ministerit esittivät vaatimuksen digitaalisia palveluja, internetpalveluja ja sosiaalisen median palveluja tarjoaville yrityksille, jotta ne torjuisivat Venäjän Ukrainaan tekemään hyökkäykseen liittyvän disinformaation verkkoalustoillaan.– Koska valeuutiset liikkuvat rajojen yli, Euroopan unionilta tarvitaan yhteisiä, päättäväisiä toimia. Lisäksi alan yrityksillä on tässä työssä suuri vastuu, sanoo ministeri Harakka.Ministerit tekivät aloitteen kyberkyvykkyyksien kehittämiseksi koko EU:ssa.– Meidän tulee suojella kriittistä infrastuktuuria kuten viestintäverkkojamme hyökkäyksiltä ja teemme kaikkemme, jotta onnistumme siinä. Haluamme tukea omien kyberturvayritysten huippuosaamista, mutta myös laajasti muun yrityskentän tietoturvan vahvistamista, toteaa ministeri Harakka.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Euroopan unionin jäsenmaat hyväksyivät pakotteet keskiviikkona 9. maaliskuuta.Euroopan unioni reagoi Venäjän Ukrainaan kohdistamaan hyökkäykseen asettamalla sille yhdessä läheisten kumppaneiden kanssa uusia pakotteita. Keskiviikkona 9. maaliskuuta hyväksytyt pakoteet täydentävät aiemmin hyväksyttyä EU-pakotteiden pakettia Venäjän toimintaa vastaan.Päätöksellä laajennettiin niiden henkilöiden listaa, joihin kohdistetaan pakotteita, jotka liittyvät Ukrainan alueellista koskemattomuutta, suvereniteettia ja itsenäisyyttä heikentäviin tai uhkaaviin toimiin. Kyse on varojen jäädytyksistä sekä matkustus- ja kauttakulkurajoituksista.  Nyt pakotelistalle lisätyt henkilöt ovat Venäjän hallitusta tukevien suuryritysten ja rahoituslaitosten johtajia, poliittisia ja päätöksentekijöitä sekä media- ja informaatiovaikuttajia. Listatut henkilöt tukevat Venäjän federaation hallitusta ja hyötyvät siitä, sekä muodostavat sille merkittävän tulonlähteen.Sektorikohtaisia talouspakotteita laajennettiin meriliikennesektorilla asettamalla vientikielto radio- ja navigointiteknologialle ja näihin liittyville palveluille, sekä rahoitussektorilla rinnastamalla kryptovaluutat jo kiellettyyn toimintaan.Valko-Venäjän aluetta on käytetty Ukrainaa vastaan kohdistuneeseen hyökkäykseen, minkä vuoksi Valko-Venäjä katsotaan osalliseksi hyökkäystekoon. Aiemmin Venäjään kohdistettuja rahoitusalan pakotteita laajennettiin koskemaan myös Valko-Venäjää. Näin Venäjä ei myöskään pääse kiertämään pakotteita Valko-Venäjän kautta.Henkilöpakotteet ja meriliikennesektori liittyvät EU:n Venäjään kohdistamiin pakotteisiin ja rahoitussektori koskee EU:n Valko-Venäjään kohdistamia pakotteita.HenkilöpakotteetNEUVOSTON PÄÄTÖS (YUTP) 2022/397NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOASETUS (EU) 2022/396MeriliikennesektoriNEUVOSTON PÄÄTÖS (YUTP) 2022/395NEUVOSTON ASETUS (EU) 2022/394RahoitussektoriNEUVOSTON PÄÄTÖS (YUTP) 2022/399NEUVOSTON ASETUS (EU) 2022/398

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Tasavallan presidentti ja valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittinen ministerivaliokunta keskustelivat keskiviikkona 9. maaliskuuta Venäjän hyökkäyksestä Ukrainaan sekä Euroopan turvallisuustilanteesta.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Asialistaan saattaa tulla muutoksia ennen istuntoa.Valtioneuvoston kansliaMerja Saaritsa-Lantta, erityisasiantuntija p. 0295 160 270
– Valtioneuvoston jäsenten vuosilomaan rinnastettavat vapaatUlkoministeriöKirsti Pohjankukka, henkilöstöjohtaja p. 0295 350 038
– Ulkoasiainhallinnon ulkoasiainneuvoksen viran täyttäminen
– Edustuston päällikön tehtävän päättyminen
– Edustuston päällikön tehtävään määrääminenOikeusministeriöJuho Martikainen, lainsäädäntöneuvos p. 0295 150 520
– 1) Valtioneuvoston asetus vankeudesta annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta, 2) Valtioneuvoston asetus tutkintavankeudesta annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta, 3) Valtioneuvoston asetus yhdyskuntaseuraamusten täytäntöönpanosta annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta, 4) Valtioneuvoston asetus valvotusta koevapaudesta, 5) Valtioneuvoston asetus yhdistelmärangaistukseen kuuluvan valvonta-ajan täytäntöönpanosta ja 6) Valtioneuvoston asetus ehdonalaisen vapauden valvonnasta annetun valtioneuvoston asetuksen kumoamisestaVeli-Pekka Hautamäki, lainsäädäntöneuvos p. 0295 150 292
– Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi tiedustelutoiminnan valvonnasta annetun lain muuttamisestaTaru Ritari, erityisasiantuntija, esittelijä p. 0295 150 306
– Oikeusministeriön määräaikaisen neuvottelevan virkamiehen virkasuhteen täyttäminenSisäministeriöAnne Ihanus, lainsäädäntöneuvos p. 0295 421 608
– Valtioneuvoston päätös rajanylityspaikkojen liikenteen rajoittamisesta tehdyn päätöksen muuttamisesta ja päätöksen voimassaolon jatkamisestaPuolustusministeriöSami Roikonen, osastoesiupseeri p. 0295 140 442
– Apulaissotilasedustajien vaihdoksiaValtiovarainministeriöPanu Kukkonen, budjettineuvos p. 0295 530 134
– Valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle komission ehdotuksista neuvoston päätökseksi Euroopan unionin omien varojen järjestelmästä annetun päätöksen (EU, Euratom) 2020/2053 muuttamisesta sekä neuvoston asetukseksi vuosia 2021-2027 koskevan monivuotisen rahoituskehyksen vahvistamisesta annetun asetuksen (rahoituskehysasetuksen) muuttamisesta.Jaakko Weuro, lainsäädäntöneuvos, yksikön päällikkö p. 0295 530 322
– Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen eduskunnalle katettuja joukkolainoja koskevan lainsäädännön uudistamiseksi (HE 203/2021 vp; EV 1/2022 vp)Risto Sakki, neuvotteleva virkamies p. 0295 530 294
– Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laiksi arvonlisäverolain väliaikaisesta muuttamisesta (HE 8/2022 vp; EV 14/2022 vp)Opetus- ja kulttuuriministeriöEerikki Nurmi, lainsäädäntöneuvos p. 0295 330 234
– Opetushallituksen johtokunnan kokoonpanon muuttaminenLeo Liukkonen, hallitusneuvos p. 0295 330 388
– Opetus- ja kulttuuriministeriön neuvottelevan virkamiehen viran täyttäminenAnne-Marie Brisson, hallitusneuvos p. 0295 330 079
– Luvat rekisteröidyille yhteisöille tai säätiöille perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen järjestämiseenElina Anttila, hallitussihteeri p. 0295 330 184
– Opetus- ja kulttuuriministeriön neuvottelevan virkamiehen määräaikaiseen virkasuhteeseen nimittäminenSami Aalto, hallitusneuvos p. 0295 330 082
– a) Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laeiksi perusopetuslain, ammatillisesta koulutuksesta annetun lain, lukiolain ja tutkintokoulutukseen valmentavasta koulutuksesta annetun lain muuttamisesta (HE 127/2021 vp; EV 9/2022 vp) b) Eduskunnan vastaukseen sisältyvä lausumaMaa- ja metsätalousministeriöTapio Hakaste, neuvotteleva virkamies p. 0295 162 152
– Valtioneuvoston asetus kalastuksesta Tenojoen vesistössä tehdyn sopimuksen 5 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun kalastussäännön voimassaoloajan pidentämisestä Norjan kanssa tehdystä sopimuksestaLiikenne- ja viestintäministeriöOlli-Pekka Rantala, osastopäällikkö, ylijohtaja p. 0295 342 585
– Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen eduskunnalle laiksi Yleisradio Oy:stä annetun lain 7 §:n muuttamisesta (HE 250/2020 vp; KAA 8/2021 vp; EV 15/2022 vp)Eeva Ovaska, hallitussihteeri p. 0295 342 354
– Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen eduskunnalle laiksi liikennejärjestelmästä ja maanteistä annetun lain 6 §:n muuttamisesta (HE 237/2021 vp, EV 4/2022 vp)Työ- ja elinkeinoministeriöMikko Huuskonen, teollisuusneuvos p. 0295 063 732
– Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen eduskunnalle laiksi yritysten määräaikaisesta kustannustuesta annetun lain muuttamisesta (HE 9/2022 vp; EV 12/2022 vp)Timo Kaisanlahti, johtava asiantuntija p. 0295 047 139
– Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen eduskunnalle laiksi kirjanpitolain 1 luvun muuttamisesta (HE 221/2021 vp; EV 5/2022 vp)Inkeri Lilleberg, erityisasiantuntija, esittelijä p. 0295 047 092
– Valtioneuvoston asetus sähköisen liikenteen, biokaasun ja uusiutuvan vedyn liikennekäytön infrastruktuurituesta vuosina 2022–2025Katariina Tirri, erityisasiantuntija, esittelijä p. 0295 047 180
– Palkkaturva-asiain neuvottelukunnan asettaminen toimikaudeksi 1.4.2022-31.3.2025YmpäristöministeriöErja Werdi, lainsäädäntöneuvos p. 0295 250 312
– Valtioneuvoston asetus maatalousmaan kipsikäsittelyyn vuosina 2020-2025 myönnettävästä tuesta annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Tilastokeskus keräsi valtiovarainministeriön toimeksiannosta erilliskyselyllä tietoa kuntien sosiaali- ja terveystoimen sekä pelastustoimen nettokustannuksista tilinpäätösvuodelta 2021 ja talousarviovuodelta 2022. Kaikki Manner-Suomen kunnat vastasivat kyselyyn.Talousarviokyselyn kustannustiedot (tilinpäätösennusteet 2021 ja talousarviot 2022) ovat olennaisia määriteltäessä kunnilta hyvinvointialueille siirtyviä kustannuksia. Siirtyvät kustannukset lasketaan vuosien 2021–2022 kustannusten keskiarvona skaalattuna vuoden 2022 tasolle. Siirtolaskelmat tarkistetaan myöhemmin tilinpäätöstietoja vastaaviksi.Vuoden 2022 talousarvioihin pohjautuvat tiedot sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen nettokustannuksista muodostavat pohjan hyvinvointialueiden rahoituksen tasoon. Siirtyvät kustannukset vaikuttavat myös hyvinvointialuekohtaisiin rahoituslaskelmiin sekä kuntien rahoituslaskelmiin ja kunnilta leikattavaan tuloveroprosenttiin. Vuoden 2022 sosiaali- ja terveydenhuollon nettokustannukset ovat kyselyn perusteella noin 20,7 miljardia euroa ja pelastustoimen nettokustannukset noin 500 miljoonaa euroa. Yhteensä hyvinvointialueille siirtyvät kustannukset ovat näin ollen noin 21,2 miljardia euroa, mikä on noin 600 miljoonaa euroa enemmän kuin aiemmassa vuonna 2021 tehdyssä arviossa. Aiempi arvio pohjautui kuntien vuoden 2021 talousarvio- ja vuoden 2022 taloussuunnitelmatietoihin. Yksittäisten kuntien ja toisaalta hyvinvointialueiden osalta arvio siirtyvistä kustannuksista muuttuu uuden aineiston myötä merkittävästi. Muutoksilla on vaikutusta myöhemmin keväällä julkaistaviin kuntien ja hyvinvointialueiden rahoituslaskelmiin. Tavoitteena on julkaista ensimmäiset vuotta 2023 koskevat rahoituslaskelmat huhtikuussa. Tällöin nähdään tarkemmin, mille tasolle kuntien ja hyvinvointialueiden rahoitus asettuu. Kysely toteutettiin 14.12 –14.1.2022. Vastausajan päättymisen jälkeen yksittäisiä kuntia pyydettiin vielä täydentämään puuttuvia tietoja ja korjaamaan mahdollisia selvästi poikkeavia havaintoja.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Sisäministeriö valmistelee arpajaislainsäädäntöön välttämättömät muutokset, jotka koskevat rahapelituotolla rahoitettujen toimintojen uuteen rahoittamismalliin siirtymistä. Lakihankkeen taustalla on hallituksen linjaus uuden rahoitusmallin käyttöönotosta vuoden 2024 alusta alkaen.Valtiosihteereistä koostuva hankeryhmä ja parlamentaarinen seurantaryhmä saivat helmikuun alussa valmiiksi ehdotuksen rahapelituotoilla rahoitettavien yleishyödyllisten toimintojen uudesta rahoitusmallista ja rahoitustasosta. Jatkossa Veikkaus Oy:n tuotto olisi tarkoitus tulouttaa valtion budjettiin yleiskatteellisena ilman nykyisiä korvamerkintöjä käyttökohteista.Rahoitusmalliuudistuksen tavoitteena on katkaista nykyinen yhteys Veikkaus Oy:n rahapelituoton ja arpajaislaissa säädettyjen yksilöityjen käyttötarkoitusten välillä. Arpajaislailla säädetään tällä hetkellä Veikkaus Oy:n tuoton käyttämisestä urheilun ja liikuntakasvatuksen, tieteen, taiteen, nuorisotyön, terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin sekä hevoskasvatuksen ja -urheilun edistämiseen.Arpajaislaista kumotaan valtionavustusmenettelyihin liittyvät säännökset ja päivitetään uuden rahoitusmallin mukaisiksi säännökset Veikkaus Oy:n tuoton käyttötarkoituksista, tuoton ottamisesta talousarvioon ja sen tilittämisestä. Opetus- ja kulttuuriministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö sekä maa- ja metsätalousministeriö valmistelevat omalta osaltaan uuden rahoitusmallin edellyttämät muutokset lainsäädäntöönsä. Uuteen rahoitusmalliin liittyvät lakiehdotukset on tarkoitus antaa eduskunnalle marraskuussa 2022.Sisäministeriön hankkeen toimikausi päättyy 3.3.2023.Arpajaislaki sääntelee rahapelaamista ja muita arpajaisiaArpajaislaissa säädetään rahapelien ja muiden arpajaisten toimeenpanosta ja toimeenpanon valvonnasta, Veikkaus Oy:n toiminnasta ja toiminnan rajoituksista, tuottojen tilittämisestä ja käyttötarkoituksista sekä tuottojen käytön valvonnasta. Lain tarkoituksena on taata yleishyödyllisiin arpajaisiin osallistuvien oikeusturva, estää arpajaisiin liittyvät väärinkäytökset ja rikokset sekä ehkäistä ja vähentää arpajaisiin osallistumisesta aiheutuvia taloudellisia, sosiaalisia ja terveydellisiä haittoja.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Tiede- ja kulttuuriministeri Antti Kurvinen päätti keskiviikkona 9.3. korkeakoulutuksen ja tutkimuksen uusista Venäjä-linjauksista ja Ukrainan tukemiseen liittyvästä valmistelusta.Opetus- ja kulttuuriministeriö suosittaa suomalaiskorkeakouluja pidättäytymään kaikesta korkeakoulu- ja tiedeyhteistyöstä venäläisten kumppaniorganisaatioiden kanssa. Linjauksen mukaisesti uusia hankkeita ei tule käynnistää ja olemassa oleva organisaatioiden välinen yhteistyö keskeytetään toistaiseksi. Samalla jäädytetään Suomen ja Venäjän tai Valko-Venäjän väliseen viranomaisyhteistyöhön liittyvien uusien aloitteiden käsittely.Korkeakoulujen toivotaan tarjoavan henkistä tukea Ukrainan kriisin herättämään ahdistukseen sekä tiedottamaan aktiivisesti tukimahdollisuuksista opiskelijoille ja henkilökunnalle. Erityisesti tukea tarjotaan ukrainalaisille opiskelijoille ja henkilökunnalle.ylijohtaja Atte Jääskeläinen, puh. 0295 330 309erityisavustaja Jirka Hakala, puh. 050 478 0726opetusneuvos Maarit Palonen, puh. 02953 30243opetusneuvos Tomi Halonen, puh. 02953 30095
 

Lähde: Valtioneuvosto.fi