NordenBladet — Suomi haluaa vähentää vapaaehtoisella sopimuksella muovisten kertakäyttöisten juomamukien ja tiettyjen elintarvikepakkausten kulutusta. Green deal -sopimuksella pyritään löytämään tehokkaimmat ja yritysten näkökulmasta toimivimmat keinot EU:n vaatimusten täyttämiseksi. Samalla vauhditetaan uusien kulutusta vähentävien ratkaisujen ja liiketoimintamallien kehittämistä ja syntymistä.EU:n direktiivi tiettyjen muovituotteiden ympäristövaikutusten vähentämisestä edellyttää, että jäsenmaat vähentävät kunnianhimoisesti ja pysyvästi muovisten kertakäyttöisten juomamukien ja tiettyjen elintarvikepakkausten kulutusta vuoteen 2026 mennessä vuoden 2022 tasoon verrattuna. Jäsenvaltiot saavat päättää kansallisista toimistaan ja niiden etenemisen seurannasta. Direktiivin tavoitteena on vähentää muoviroskan määrää ympäristössä, etenkin merenrannoilla, sekä edistää kiertotaloutta.Green deal -sopimuksen (2022-2027) ovat allekirjoittaneet ympäristöministeriö sekä Elintarviketeollisuusliitto ry, Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry, Päivittäistavarakauppa ry ja Suomen Pakkausyhdistys ry.”Kertakäyttöisten muovien vähentämisellä on laaja kansalaisten ja yritysten tuki. Hienoa, että keskeiset toimialat ovat lähteneet vahvasti mukaan työhön muovin kulutuksen vähentämiseksi. Nyt solmittava sopimus tarjoaa avaimet löytää joustavia ja uusia ratkaisuja muovihaasteeseen vastaamiseksi”, ympäristö-  ja ilmastoministeri Emma Kari sanoo.Kulutuksen vähentäminen koskee kokonaan tai osittain muovista valmistettuja juomamukeja ja pakkauksia, joihin pakataan elintarvikkeita, jotka on tarkoitettu syötäviksi välittömästi joko paikalla tai mukaan otettuna suoraan pakkauksestaan ilman lisävalmistusta. Tällaisia tuotteita ovat esimerkiksi kartonkiset juomamukit, jotka on päällystetty muovipinnoitteella, muovia sisältävät kirsikkatomaattipakkaukset, kolmiovoileipäpakkaukset ja yksittäin myytävät jugurtti- ja rahkapurkit sekä muoviset pakkaukset, joihin pakataan kauppojen palvelutiskillä salaatteja tai ravintoloissa mukaan otettavia-annoksia.   Osapuolet sopivat vuonna 2023 konkreettisista määrällisistä tavoitteista, toimet käynnistetään hetiSopimuksella tavoitellaan direktiivin mukaisesti kokonaan tai osittain muovista valmistettujen kertakäyttöisten juomamukien ja tiettyjen elintarvikepakkausten (yhdessä annospakkaukset) kunnianhimoista ja pysyvää kulutuksen kappalemääräistä vähentämistä.Kappalemäärän vähentäminen vuosina 2024-2026 (vuoden 2022 tasosta) pyritään toteuttamaan asettamalla kunnianhimoiset tavoitteet annospakkausten sisältämän muovin tonnimäärien vähentämiselle. Tonnimääriä on helpompi seurata kuin kappalemääriä. Lisäksi tavoitteena on, ettei osittain muovista valmistettujen annospakkausten sisältämän muun materiaalin kokonaistonnimäärä kasva vuoden 2022 tasosta. Tavoitteita ei voida saavuttaa vain vähentämällä muovin osuutta tuotteissa, vaan lisäksi tarvitaan korvaavia tuotteita, jotka eivät sisällä muovia.Yksittäinen yritys voi valita toimensa kulutuksen vähentämiseksi, kun se liittyy sopimukseen omalla sitoumuksellaan. Toimialoilla kuitenkin varmistetaan, että tarpeeksi moni yritys esimerkiksi korvaa muovisia kertakäyttömukeja tai -pakkauksia uudelleenkäytettävillä vaihtoehdoilla tai muovia sisältämättömillä kertakäyttöisillä pakkauksilla. Muovisten kertakäyttömukien ja -pakkausten käytöstä voidaan myös periä kuluttajilta erillinen maksu. Mikäli sopimuksella ei esimerkiksi saavuteta vaadittavaa yrityskattavuutta tai näyttää siltä, ettei asetettuja tavoitteita todennäköisesti saavuteta, kulutuksen vähentämistä edistetään lainsäädännöllä.”Muovit ovat toimivia ja turvallisia pakkausten raaka-aineita, mutta niiden aiheuttamia ympäristöhaittoja on yhdessä vähennettävä. Vapaaehtoinen sopimus tarjoaa yrityksille mahdollisuuden valita itselleen parhaiten sopivat ja vaikuttavimmat keinot muovisten elintarvikepakkausten ympäristövaikutusten vähentämiseksi. Alkuvaiheessa toimet kohdistuvat todennäköisesti pakkauksiin käytettävän muovin määrän vähentämiseen ja myöhemmin korvaamiseen uusien, muovittomien, materiaalien kehittämisen myötä”, Suomen Pakkausyhdistys ry:n toimitusjohtaja Antro Säilä toteaa.Kertakäyttöisten juomamukien ja elintarvikepakkausten kulutus on kasvussa lisääntyneen ruoan ja juomien niin sanotun take away -myynnin ja päivittäistavarakaupassa myytävien pienempien pakkauskokojen myötä. Koronakriisi on kasvattanut ruoan ja juomien ulosmyyntiä. Sen osuus ravintolamyynnistä oli ennen koronaa noin kymmenen prosenttia ja vuonna 2020 jo lähes kolmannes. Muutos vahvistaa jo aiemmin alkanutta kasvusuuntausta.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Suomen ja Norjan välisissä neuvotteluissa Tenojoen tulevan kalastuskauden 2022 kalastusrajoituksista on saatu luonnos ensi kesän kalastusmääräyksiksi, josta pyydetään lausuntoja. Tenon lohikantojen tila on edelleen heikko ja lähtökohdat lohenkalastukselle näyttävät jopa hieman huonommilta kuin vuosi sitten.Vähäinen lohenkalastus halutaan kuitenkin sallia, jotta Tenon lohenkalastuskulttuurin ylläpitäminen olisi paremmin mahdollista hankalassa tilanteessa. Ministeriöt ovat arvioineet, että sosiaalisista ja kulttuurisista syistä lohen täyskieltoa ei voida jatkaa. Lohenkalastusta esitetään sallittavaksi kuitenkin vain hyvin rajoitetusti perinnepyydyksillä. Sallitut pyyntipäivät ovat kalastuskauden loppupuolella, jolloin saaliina on lähinnä yhden merivuoden pieniä lohia. Muiden kalalajien pyyntimahdollisuuksia esitetään samalla lisättäviksi.   Tenon lohikantojen seurannan perusteella niiden tila on arvioitu niin heikoksi, että mereltä kohti jokea palaava lohimäärä ei täytä kestävän kalastuksen lähtökohtia edes ennen kuin yhtään lohta on ennätetty pyytää. Pohjois-Atlantin olosuhteissa tapahtuneiden muutosten vuoksi lohikantojen elpyminen ei ole edennyt odotetusti nykyisillä kalastusmääräyksillä. Voimakkaita rajoituksia tarvitaan, koska kalastuksen salliminen nykyisten kalastusmääräyksien mukaisesti verottaisi lohikantoja liikaa ja vaarantaisi niiden elpymisen. Vuoden 2021 Tenon lohenkalastuksen täyskiellolla on ollut suuria negatiivisia vaikutuksia paikallisyhteisölle sekä loheen liittyvän perinnetiedon ylläpitämiselle.  Edellä mainituista syistä johtuen kalastuskaudella 2022 lohenkalastus esitetään sallittavaksi Tenojoella käytettävillä perinnepyydyksillä, padolla neljänä päivänä ja lohiverkolla kahtena päivänä. Pyyntipäivät on valittu niin, että saaliiksi saadaan todennäköisimmin yhden vuoden meressä viettäneitä lohia ja kannan elpymisen kannalta arvokkaampia suurempia lohia voidaan säästää. Lohen vapakalastusta ei esitetä sallittavaksi lainkaan.  Lohenkalastuksen rajoittamisen vaikutuksia pyritään lieventämään lisäämällä mahdollisuuksia muun kalan kuin lohen pyyntiin. Matkailijoille on tarjolla lupa, jolla saa kalastaa korkeintaan luokan 6 yhden käden perhovavalla. Paikkakunnalla asuvat kalastajat voisivat harjoittaa rannalta ja veneestä tapahtuvaa vapapyyntiä, jossa mm. vieheiden koukkumäärää on rajoitettu. Lisäksi Tenolla voisi pyytää meritaimenta. Tenon merkittävimmille koskipaikoille, Ylä- ja Alakönkäälle, tulee kaikkea vapakalastusta koskeva rauhoitusalue lohen sivusaaliin vähentämiseksi. Lohien säästäminen on tärkeää nykyisessä tilanteessa ja maa- ja metsätalousministeriö haluaa muistuttaa kalastajien omasta vastuusta välttää lohien sivusaalista. Neuvottelutuloksen mukaiset muutokset ovat lausunnolla 28.3.2022 saakka.  Muutoksia koskeva pöytäkirja on tarkoitus allekirjoittaa maaliskuun lopussa, jotta ajantasaiset kalastusmääräykset Tenolle saadaan voimaan huhtikuun alussa. Myös Tenon sivujokien kalastusrajoituksia koskeva asetus tullaan muuttamaan vastaavasti. Pöytäkirja: Tenon kalastussäännön mukautukset

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Sosiaali- ja terveysministeriö on käynnistänyt selvitystyön sosiaalialan osaamiskeskusten asemasta osana sote-uudistusta ja hyvinvointialueiden aloitusta.Sosiaalialan osaamiskeskukset ovat pitkään kantaneet valtakunnallisena verkostona ja alueellisina toimijoina vastuuta sosiaalihuollon kehittämisestä. Sote-uudistuksen yhteydessä sosiaali- ja terveydenhuollon tutkimus- ja kehittämistoiminta määrittyy selkeästi hyvinvointialueiden vastuulle ja niiden keskenään sopimalla tavalla myös yhteistyöalueiden (YTA) organisoitavaksi. Sosiaalialan osaamiskeskusten asema muutosvaiheen yhteydessä on tärkeää määritellä, jotta pystytään turvaamaan niissä oleva sosiaalihuollon kehittämisresurssi ja sen jatkuvuus. Myös eduskunta on kiinnittänyt huomiota sosiaalihuollon kehittämistoiminnan turvaamiseen.Selvitystyössä on tehtävänä selvittää, miten parhaiten turvataan sosiaalialan osaamiskeskusten muodostaman sosiaalihuollon kehittämisrakenteen ja -osaamisen siirtymä hyvinvointialueiden aloittamisvaiheen yli.Lisäksi haetaan näkemyksiä sille, miten sosiaalialan osaamiskeskukset myöhemmässä vaiheessa muodostuvat osaksi hyvinvointialueiden ja YTA-alueiden integroituneita kehittämisrakenteita.Selvitys toteutetaan pääasiassa haastatteluin maalis-huhtikuun aikana, ja sen toteuttaa NHG. 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Vetytaloudella tavoitellaan hiilidioksidipäästöjen vähentämistä aloilla, joilla muiden keinojen käyttö on erityisen haasteellista. Tällaisia kohteita löytyy mm. teräs- ja kemianteollisuudesta, lento- ja meriliikenteestä sekä raskaasta tieliikenteestä.Vetysiirtymä Euroopassa edellyttää tällä hetkellä voimakkaita poliittisia ohjauskeinoja, koska vety ja siitä jalostetut sähköpolttoaineet eivät ole toistaiseksi kilpailukykyisiä fossiilisiin vastineisiinsa verrattuna.Vetytaloutta tarvitaan hiilineutraalissa tulevaisuudessaSuomen tulee varmistaa edellytykset teollisuuden vetytalouteen suuntautuville investoinneille ja luoda selkeät tavoitteet ja toimenpidesuunnitelma vetyratkaisujen käyttöönotolle eri sektoreilla. Suomelle vetytalous näyttäytyy vientiteollisuuden mahdollisuutena, koska Suomessa on valmiiksi vähähiilinen sähköntuotantokapasiteetti, valtava tuulivoiman lisärakennuspotentiaali ja vahva sähkön kantaverkko, joita voidaan hyödyntää vedyn ja sähköpolttoaineiden tuotantoon sekä kotimaan kysyntää että vientiä varten.Suomen nykyisen teollisuuden ja liikenteen potentiaalinen kysyntä edustaa murto-osaa vedyn ja sähköpolttoaineiden koko tuotantopotentiaalista. Suomeen kannattaa rakentaa ensisijaisesti lisää korkean jalostusasteen tuotteita valmistavaa ja hiilineutraaliin tuotantoon perustuvaa vientiteollisuutta, joka käyttäisi sähköä ja puhdasta vetyä. Tämän lisäksi Suomessa kannattaa hyödyntää mahdollisuudet vastata kotimaisella vedyn ja sähköpolttoaineiden tuotannolla kansainväliseen kysyntään.Suomen kannattaa panostaa teollisuuden kilpailukyvyn edistämiseenVedyn ja sähköpolttoaineiden tuotantoon tähtääviä projekteja on liikkeellä tuhansittain yksin Euroopassa. Vetytalouden nopea kansainvälinen kasvu alkaa, kun EU-lainsäädäntöön liittyvät epävarmuudet saadaan ratkaistua ja vetytaloutta edistäviä toimenpiteitä otetaan lisääntyvästi käyttöön eri maissa. Suomen kannattaa siksi panostaa vientiteollisuuden kilpailukykyä edistäviin toimenpiteisiin hiilineutraalien tuotteiden tuotantoon tähtäävien teollisten investointien suuntaamiseksi Suomeen.Julkaisu on toteutettu osana valtioneuvoston vuoden 2021 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Esitys uudesta kaupparekisterilaista ja elinkeinotoimintalaista lähtee lausuntokierrokselle. Kaupparekisterilain uudistuksen tavoitteena on päivittää laki vastaamaan paremmin nykyajan tarpeita ja parantaa rekisterissä olevien tietojen luotettavuutta. Elinkeinotoimintalaissa säädettäisiin yleisistä elinkeinotoiminnan harjoittamisen edellytyksistä.Työ- ja elinkeinoministeriö pyytää lausuntoja uutta kaupparekisterilakilakia ja elinkeinotoimintalakia koskevasta hallituksen esitysluonnoksesta. Uusilla laeilla kumottaisiin voimassa oleva kaupparekisterilaki sekä laki elinkeinon harjoittamisen oikeudesta.  Lisäksi yritys- ja yhteisötietolakia muutettaisiin erityisesti sähköiseen asiointiin liittyen. Kaupparekisteri olisi jatkossakin yritysten perustietoja sisältävä julkinen rekisteri. Uusi laki päivitettäisiin vastaamaan paremmin nykyajan tarpeita ja rekisterissä olevien tietojen luotettavuutta parannettaisiin. Keskeisin muutos on, että jatkossa suurin osa kaupparekisteritiedoista tulee toimittaa sähköisesti. Elinkeinotoimintalaki vastaisi pääasiasiallisesti voimassa olevaa sääntelyä.Lakiesityksellä parannetaan kaupparekisteritietojen ajantasaisuuttaOsakeyhtiöiden, osuuskuntien ja sivuliikkeiden tulisi vahvistaa vuosittain, että kaupparekisteriin merkityt tiedot ovat ajan tasalla. Patentti- ja rekisterihallitus (PRH) voisi jatkossa määrätä kaupparekisteri-ilmoitusten laiminlyönnistä ja myöhässä rekisteröitävistä tilinpäätöksistä seuraamusmaksun. Mikäli yritys ei ilmoita kaupparekisteriin rahanpesulain mukaista tosiallista edunsaajaansa, se voitaisiin poistaa kaupparekisteristä. Viranomaisten tulisi jatkossa hakea kaupparekisteriin rekisteröidyt tiedot kaupparekisteristä tai muusta tietoja hyödyntävästä lähteestä. Kaupparekisterilaissa säädettäisiin myös tiettyjen ilmoitusten automaattisesta käsittelystä.Elinkeinotoimintalaissa säädettäisiin elinkeinonharjoittajan oikeudesta harjoittaa elinkeinotoimintaa. Uuden lain konkreettiset muutokset yrityksille ovat vähäiset. Yksityisten elinkeinonharjoittajien ei pääsääntöisesti tarvitsisi tulevaisuudessa enää rekisteröityä kaupparekisteriin. Uudet lait johtaisivat teknisiin muutostarpeisiin myös muissa laeissa. Lait astuisivat pääsääntöisesti voimaan vuoden 2023 alusta, mutta osittain niitä sovellettaisiin vasta vuosista 2025 ja 2026 alkaen.Lausunnon voi antaa 29.4.2022 astiLausuntoja pyydetään Lausuntopalvelu.fi-sivuston kautta viimeistään 29.4.2022. Lausunnon voivat antaa kaikki asiasta kiinnostuneet. Jos lausunnon antaja ei halua rekisteröityä palveluun, voi lausunnon lähettää sähköpostitse työ- ja elinkeinoministeriön kirjaamoon, osoitteeseen kirjaamo.tem(at)gov.fi. Lausunnoissa pyydetään käyttämään viitteenä diaarinumeroa VN/5810/2020

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Sosiaali- ja terveysministeriön julkaiseman toimeenpanosuunnitelman avulla pyritään ehkäisemään naisiin kohdistuvaa väkivaltaa ja perheväkivaltaa. Lisäksi halutaan varmistaa, että uhrit saavat riittävän avun ja väkivallan tekijät joutuvat rikosvastuuseen. Kyseessä on Istanbulin sopimuksen kansallinen toimeenpanosuunnitelma 2022–2025, jota toteutetaan usean ministeriön voimin.Istanbulin sopimus on Euroopan ensimmäinen oikeudellisesti velvoittava sopimus, joka ehkäisee naisiin kohdistuvaa väkivaltaa ja perheväkivaltaa. Sopimus hyväksyttiin vuonna 2011 ja se tuli voimaan Suomessa vuonna 2015. Istanbulin sopimuksen toimeenpanoa valvoo riippumaton asiantuntijaryhmä GREVIO. Toimintasuunnitelma sisältää yhteensä 36 eri toimenpidettä, ja siinä on kolme läpileikkaavaa päätavoitetta. Yhtenä päätavoitteena on lisätä poikkihallinnollista ja moniammatillista yhteistyötä ja toisena varmistaa, että naisiin kohdistuva väkivalta ja perheväkivalta tunnistetaan ja siihen puututaan tehokkaasti. Kolmas päätavoite on, että sukupuoli huomioidaan nykyistä paremmin väkivallan vastaisessa työssä. GREVIO on huomauttanut, että Suomen väkivaltatyö on varsin sukupuolineutraalia, eikä huomioi riittävästi sellaista väkivaltaa, joka kohdistuu naisiin heidän sukupuolensa vuoksi. Lisäksi toimeenpanosuunnitelma kannustaa huomioimaan naiset, jotka ovat erityisen haavoittuvassa asemassa esimerkiksi maahanmuuttajataustan tai vammaisuuden vuoksi. Naisiin kohdistuva väkivalta ja perheväkivalta ovat Suomessa edelleen merkittävä tasa-arvo- ja ihmisoikeusongelma. Vuonna 2020 poliisin tietoon tuli 10 800 pari- ja lähisuhdeväkivallan uhria. Aikuisista uhreista 75,2 prosenttia oli naisia. Parisuhdesurmissa menehtyi vuonna 2019 yhteensä 18 ihmistä, joista 15 oli naisia ja kolme miehiä. Lisäksi vuonna 2021 poliisille ilmoitettiin 1806 raiskausta ja 1415 muuta seksuaalirikosta.Toimeenpanosuunnitelman on laatinut Naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan torjunnan
toimikunta (NAPE), joka toimii sosiaali- ja terveysministeriön yhteydessä. Toimeenpanosuunnitelma on järjestyksessään toinen, ja jatkaa valtionhallinnossa tehtävää väkivallan vastaista työtä. Istanbulin sopimuksen toimeenpanosuunnitelma

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Pääministeri Sanna Marin keskusteli puhelimitse Ukrainan pääministerin Denys Šmyhalin kanssa 7. maaliskuuta 2022. Pääministeri Marin korosti pääministeri Šmyhalille Suomen vankkaa tukea Ukrainalle sekä kansallisesti että Euroopan unionin kautta.Suomi tuomitsee jyrkästi Venäjän hyökkäyksen Ukrainaan ja edistää edelleen EU:ssa yhtenäistä, nopeaa ja päättäväistä reagointia mittavin pakottein hyökkäykseen, jota Venäjä on vain jatkanut. Pääministeri Marin korosti, että nopeasti tehoavia pakotteita ollaan valmiita asettamaan lisää.Pääministeri Marin toi esille, että suomalaisten ajatukset ovat nyt ukrainalaisten kanssa ja että Ukrainan tilanne koskettaa suomalaisia syvästi. Keskustelussa viitattiin suomalaisten vastaavanlaisiin kokemuksiin historiassa. 
Keskustelussa korostui Ukrainan tilanteen vakavuus ja tuen tarve. Pääministeri Marin kertoi Suomen tekemistä tukipäätöksistä. Suomen antama aseellinen apu on saatu perille Ukrainaan.Pääministerit totesivat, että on tärkeää vastata myös Venäjän käymään informaatiosotaan, jolla Venäjä syöttää valheellista tietoa sodasta ja tarkoituksistaan myös venäläisille.Keskustelussa oli esillä myös Ukrainan jättämä hakemus päästä Euroopan unionin jäseneksi sekä ukrainalaisten toivo eurooppalaisesta tulevaisuudesta. Hakemuksen käsittelyä arvioidaan parhaillaan EU-tasolla, ja pääministeri Marin arvioi, että kysymys nousee esille epävirallisessa Eurooppa-neuvostossa myöhemmin tällä viikolla (10.-11.3). Pääministerit sopivat tapaavansa kasvokkain heti kun tilanne sallii.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Ukrainasta paenneiden auttamiseksi EU:ssa on otettu käyttöön tilapäisen suojelun direktiivi. Neuvoston päätös tuli voimaan 4.3. ja jätti jäsenmaille harkintavaltaa suojelun tarkan kohderyhmän määrittämiseen. Suomessa suojelua annetaan EU-tason päätöstä laajemmalle Ukrainasta paenneiden joukolle. Valtioneuvosto päätti asiasta 7.3.Kaikissa jäsenmaissa tilapäistä suojelua saavatUkrainan kansalaiset ja heidän perheenjäsenensäUkrainassa kansainvälistä suojelua saaneet henkilöt ja heidän perheenjäsenensämuut Ukrainassa pysyvästi asuneet, jotka eivät voi palata kotimaahansa.Viimeisen ryhmän osalta jäsenmaat voivat valita tilapäisen suojelun ja vastaavan kansallisen lupakategorian välillä. Suomi valitsee tilapäisen suojelun.Kaikkien ryhmien kohdalla edellytyksenä on, että henkilö on asunut Ukrainassa ja lähtenyt sieltä Venäjän suurhyökkäyksen alettua eli 24.2. tai sen jälkeen.Suomessa tilapäistä suojelua annetaan lisäksi seuraaville henkilöille:Ukrainan kansalaiset ja heidän perheenjäsenensä, jotka pakenivat Ukrainasta vähän ennen 24.2. eivätkä konfliktin seurauksena voi palata. Komissio on kehottanut jäsenmaita joustavuuteen näiden henkilöiden osalta.Muut Suomessa jo oleskelevat tai Suomeen saapuneet Ukrainan kansalaiset ja heidän perheenjäsenensä.Ukrainassa laillisesti (muutenkin kuin pysyvästi) oleskelleet EU:n ulkopuolisten maiden kansalaiset, jotka eivät voi palata kotimaahansa. Tämä ryhmä mainitaan jäsenmaille valinnaisena ryhmänä EU-tason päätöksessä.Valtioneuvoston päätös tulee voimaan heti. Se on voimassa niin kauan kuin neuvoston EU-tasoinen päätös on voimassa eli 4.3.2023 saakka. Päätöstä suojelun antamisesta voidaan EU:ssa tarvittaessa pidentää 6 kuukauden jaksoissa, yhteensä enintään 3 vuoteen. Jos tilanne muuttuisi ja EU:ssa katsottaisiin, että Ukrainaan olisi mahdollista palata turvallisesti ja pysyvästi, suojelu voitaisiin myös neuvoston päätöksellä päättää lyhyemmässäkin ajassa.Ohjeistusta tilapäisen suojelun hakemiseen laaditaan parhaillaanTilapäisen suojelun myöntäminen mahdollistaa sen, että suojelua voidaan tarjota rajatulle joukolle nopeassa ja turvapaikkamenettelyä kevyemmässä prosessissa.Kuten turvapaikanhakijoilla, tilapäistä suojelua saavilla on oikeus asua vastaanottokeskuksessa ja oikeus vastaanottokeskuksen järjestämiin palveluihin. He saavat esimerkiksi terveydenhuollon palveluita ja välttämättömiä sosiaalihuollon palveluita, ja heidän välttämätön toimeentulonsa turvataan. Halutessaan he voivat järjestää asumisensa myös itse. Tilapäistä suojelua saavilla on välittömästi oikeus tehdä työtä.  Tilapäistä suojelua haetaan poliisilta tai rajaviranomaiselta, aivan kuten turvapaikkaakin. Sisäministeriö ja Maahanmuuttovirasto valmistelevat menettelyä, jolla tilapäistä suojelua käytännössä myönnetään. Maahanmuuttovirasto laatii ohjeistusta suojelun piiriin kuuluville.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — EU:n neuvoston puheenjohtajamaa Ranska järjestää 8.-9.3.2022 epävirallisen televiestintäministerien kokouksen Pariisissa ja Neversissä. Suomea kokouksessa edustaa liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka.Kokouksen aiheena on Euroopan kyberturvallisuuden kehittäminen, resilienssin vahvistaminen ja disinformaation torjuminen. Ministerit keskustelevat myös mm. hybridisodankäynnin haasteista ja viestintäkanavien ja verkkojen turvallisuudesta.– Yhteiskunta vaatii toimiakseen turvalliset verkot ja niissä liikkuvan tiedon suojaamisen. Kun takaamme tietoturvan, huolehdimme kansallisesta kotivakuutuksesta, sanoo liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka.– Ukrainan sodalla on vaikutuksia myös kyberympäristössä. Niin kotimaassa kuin EU-tasolla varaudumme turvaamaan verkkojamme kaikissa tilanteissa, toteaa ministeri Harakka.EU:n uusi kyberturvallisuusstrategia hyväksyttiin vuonna 2020. EU:ssa on tehty määrätietoisia toimia tieto-ja verkkoturvallisuuden parantamiseksi 5G-kyberturvallisuus mukaan lukien, uudistamalla verkko- ja tietoturvadirektiiviä ja antamalla useita data-aloitteita.Kansallisesti kyberturvallisuuden kehittämistä ovat ohjanneet kyberturvallisuusstrategiat vuosilta 2013 ja 2019. Kesällä 2021 julkaistiin kyberturvallisuuden kehittämisohjelma ja valtioneuvoston periaatepäätös tietoturvan ja tietosuojan parantamiseksi yhteiskunnan kriittisillä toimialoilla.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Valtioneuvoston yleisistunnon 7.3.2022 päätösaineistot löytyvät tältä sivulta.

Lähde: Valtioneuvosto.fi