NordenBladet — Valtioneuvoston raha-asiainvaliokunnan 10.3.2022 ministeriöille puoltamat asiat löytyvät tältä sivulta.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Hallitus esittää, että tiedustelutoiminnan valvonnasta annettuun lakiin lisättäisiin säännökset tiedusteluvalvontavaltuutetun sijaisesta. Lain muutoksella on tarkoitus varmistaa tiedustelutoiminnan laillisuusvalvonnan keskeytymättömyys kaikissa tilanteissa.Tiedusteluvalvontavaltuutettu on tiedustelutoiminnan laillisuusvalvontaan erikoistunut laillisuusvalvoja. Valtuutetun ollessa estynyt tiedusteluvalvontavaltuutetun sijainen johtaisi tiedusteluvalvontavaltuutetun toimintoa vastaavin toimivaltuuksin.Tiedustelutoimintaa koskevalla lainsäädännöllä säännellään siviili- ja sotilastiedustelua. Tiedusteluvalvontavaltuutettu toimii tietosuojavaltuutetun toimiston yhteydessä.Lain on tarkoitus tulla voimaan mahdollisimman pian.     

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Hallitus esittää 10.3.2022, että Tasavallan presidentti vahvistaisi muutoksen yleisradiolakiin ja määräisi sen tulemaan voimaan 1.8.2022. Yleisradiolakia muutetaan niin, että Ylen julkaisemat tekstimuotoiset verkkosisällöt olisivat nykyistä tiukemmin sidoksissa sen julkaisemaan audio- tai videosisältöön.Lakimuutoksella tarkennetaan Ylen roolia julkisen palvelun mediatalona ja muutetaan yhtiötä koskeva sääntely EU:n valtiontukisääntelyn mukaiseksi. Muutoksen jälkeen Ylen julkaiseman tekstimuotoisen sisällön täytyy pääosin tukea liikkuvaa kuvaa tai ääntä sisältäviä julkaisuja. Lakimuutos on valmisteltu parlamentaarisesti, kuten Yleä koskevien asioiden osalta vakiintuneen tavan mukaan tehdään.Sääntelyyn sisältyy poikkeuksia, joiden mukaisesti Yle saa julkaista myös yksinään tekstimuotoisia sisältöjä. Poikkeuksia ovat:1. Lyhyet tekstimuotoiset sisällöt, joita Yle julkaisee Suomen tietotoimiston tai muun kansallisen uutistoimiston kanssa tehtyyn yhteistyöhön perustuen.2. Lyhyet nopeisiin uutistilanteisiin liittyvät sisällöt.3. Lain mukaan välitetyt viranomaistiedotteet.4. Saamen- ja romaninkieliset sekä Suomessa muilla vähemmistönä olevilla kielillä julkaistut tekstimuotoiset uutissisällöt.5. Kulttuuriin ja oppimiseen liittyvät tekstimuotoiset sisällöt.Muutoksen tavoite on tarkentaa Ylen julkisen palvelun tehtävän sääntelyä sekä mahdollistaa se, että Yle voi jatkossakin tarjota tekstimuotoisia sisältöjä osana julkisen palvelun yleisradiotoimintaa. Lisäksi muutos selventää nykyistä sääntelyä kaupallisen median toimintaympäristön kannalta.Lakimuutos pohjautuu Medialiitto ry:n Euroopan komissiolle vuonna 2017 tekemään kanteluun Ylen valtiontuesta. Medialiitto pyysi komissiota ratkaisemaan, saako julkisia varoja käyttää tekstimuotoisen journalistisen sisällön julkaisemiseen, joka ei liity julkisen palvelun yleisradio-ohjelmistoihin.Mitä seuraavaksi?Hallitus esittää, että Tasavallan presidentti vahvistaisi muutoksen yleisradiolakiin ja määräisi sen tulemaan voimaan 1.8.2022. Eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunta edellyttää mietinnössään Ylelle neljän kuukauden siirtymäaikaa ennen lain astumista voimaan. Tasavallan presidentin on tarkoitus vahvistaa laki perjantaina 11.3.2022.Lisätietoa:Suunnittelija Roosa Patrakka, roosa.patrakka(at)gov.fi, p. +358 295 342 192Erityisasiantuntija Lauri Mustonen, lauri.mustonen(at)gov.fi, p. +358 295 342 252Yksikön johtaja Sini Wirén, sini.wiren(at)gov.fi, p. +358 295 342 532
Tiedote 17.12.2020: Hallitus esittää muutoksia Yle-lakiin
Tiedote 16.6.2020: Hallituksen esitys Yleisradiosta annetun lain muuttamisesta lausunnoille
Impulssi-blogi: Kysymyksiä ja vastauksia Yle-lain muutoksesta
Valtioneuvoston hankeikkuna: Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Yleisradio Oy:sta annetun lain 7 §:n muuttamisesta

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Liikennealan kestävän kasvun ohjelmalle 2021 – 2023 on valittu uusi ohjelmajohtaja. Uutena koordinaatiosta vastaavana ohjelmajohtajana aloittaa maaliskuun alussa Ramboll Oy:n Kimmo Ylisiurunen.Ohjelmajohtajan ja häntä tukevan sihteeristön tehtävä on ohjelman kokonaiskoordinaatio, jossa liikennealan ekosysteemisen toiminnan edistäminen yhteistyössä tilaajien, ohjausryhmän ja muiden keskeisten tahojen kanssa on keskiössä. Kaikki kasvuohjelman sisältämät toimenpiteet on saatu käynnistettyä ohjelman toimikauden aikana. Monen toimenpiteen toteutus on kuitenkin vasta alkuvaiheessa. Syynä tähän on muun muassa väliarvioinnin tarkastelun lyhyt aikajänne sekä liikenteen toimialaan suuresti vaikuttanut koronaviruspandemia.Väliarvio: ohjelma onnistunut lisäämään yritysvetoista kasvuaLiikennealan kestävän kasvun ohjelman toteutuksesta laaditun väliarvioinnin mukaan ohjelma on onnistunut lisäämään yritysvetoista kehitystä, kasvua ja kansainvälistymistä. Väliarvioinnissa tarkasteltiin ohjelman täytäntöönpanoa ja vaikuttavuutta tilastotietojen, ohjelmaan osallistuneiden ja muiden liikennealan toimijoiden näkemysten perusteella. Arvioinnin toteutti Gaia Consulting.Kasvuohjelman väliarviointi kannustaa jatkamaan ohjelmaa, koska se on nostanut esille tärkeitä liikennealan teemoja ja luonut yhteistyötä toimijoiden välille. Arvion mukaan ohjelman jatkotoimenpiteissä erityistä huomiota kannattaa kiinnittää kaupallistamiseen ja vientiin, koordinaatioon, ohjausryhmän toiminnallisuuteen sekä ohjelmajohtajan rooliin.Liikennealan kestävän kasvun ohjelma 2021–2023 jatkaa aiemman Liikennealan kansallisen kasvuohjelman viitoittamalla tiellä. Ohjelma edistää alan yritysvetoista innovaatiokehitystä, kansainvälistymistä ja kasvun edistämistä kestävästi.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Hyvinvointialueiden perustamiseen ja sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen uudistukseen liittyvää rahoituslainsäädäntöä on tarkoitus muuttaa vielä joiltain osin keväällä 2022 eduskuntaan annettavalla hallituksen esityksellä. Kevään 2022 aikana päivitetään myös laskelmat kunnista hyvinvointialueille siirtyvistä kustannuksista ja tuloista, kuntien tuloveron leikkausprosentista sekä kuntakohtaisesta ja hyvinvointialuekohtaisesta rahoituksesta vuoden 2023 tasolle.Esitys kattaa laissa edellytetyt päivitykset ja uudistuksen toimeenpanossa havaitut korjaus- ja täydennystarpeet rahoitusta koskevaan lainsäädäntöön. Uudistuksen voimaantulolaissa säädettäisiin lopullisesta kuntien tuloveron leikkausprosentista vuonna 2023. Kunnan peruspalvelujen valtionosuuslaissa säädettäisiin muun ohella valtionosuuden määräytymistekijöiden perushinnoista vuoden 2022 tasossa sekä täsmennettäisiin sääntelyä siitä, miten kunnilta hyvinvointialueille siirtyvät kustannukset tarkistetaan vuoden 2022 tilinpäätöstietojen perusteella ja otetaan huomioon valtionosuuksissa. Hyvinvointialueiden rahoituksesta annettuun lakiin päivitettäisiin vuodesta 2023 lukien hyvinvointialueen rahoituksen vuosittainen palvelutarpeen kasvun arvio ja hyvinvointialuekohtaisen rahoituksen määräytymistekijöistä terveydenhuollon, vanhustenhuollon ja sosiaalihuollon tehtäväkohtaiset painotukset sekä tarvetekijät ja niiden painokertoimet. Valmistelun yhteydessä arvioidaan myös THL:n ja VATT:in kevään aikana valmistuvan kustannus- ja olosuhdetekijöitä koskevan tutkimuksen pohjalta mahdollisuuksia hienosäätää hyvinvointialuekohtaisen rahoituksen määräytymistekijöitä.Hyvinvointialueiden rahoituksen jälkikäteistarkistusta täsmennetäänSote-ministeriryhmä linjasi 3.3. kokouksessaan, että hyvinvointialueille maksetaan vuonna 2024 kertakorvaus, joka vastaa vuoden 2022 toteutuneilla tilinpäätöstiedoilla korjatun rahoituslaskelman ja alkuperäisen vuoden 2023 rahoituksen erotusta aluekohtaisesti. Tämä on tarkoitus toteuttaa valtio-hyvinvointialuesuhteessa kustannusneutraalisti. Muutoksella pyritään parantamaan erityisesti korjauksen alueellista kohdentumista. Vastaava sääntely koskee jo kuntakohtaisen rahoituksen jälkikäteistarkistusta.Tuoreet rahoituslaskelmat julkaistaan huhtikuun aikanaRahoituslaskelmien päivittämisessä tarvittavat väestörakennetilasto ja muut aineistot ovat saatavissa maaliskuun 2022 loppuun mennessä. Kun aineisto on saatu, laskelmat voidaan päivittää ensimmäistä kertaa vuoden 2023 tasolle. Rahoituslaskelmat on tarkoitus julkaista tämän jälkeen mahdollisimman pian huhtikuun 2022 aikana. Esitysluonnoksesta järjestetään kuulemistilaisuuksia huhtikuun aikana. Lausuntokierrosta ei ehditä toteuttaa, koska hallituksen esitys on tarkoitus antaa eduskunnan käsiteltäväksi kevätistuntokaudella, jotta lakimuutokset saataisiin käsiteltyä vielä ennen eduskunnan kesätaukoa.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Sisäministeriö on lähettänyt lausunnolle arviomuistion rajavartiolainsäädännön toimivuudesta ja kehittämistarpeista.  Sen tarkoituksena on varmistaa rajavartiolainsäädännön toimivuus muuttuvassa toimintaympäristössä. Mahdollisia kehittämistarpeita on tunnistettu erityisesti rajojen valvonnassa, Rajavartiolaitoksen rikostorjunnassa ja henkilöstöasioissa. Lausuntokierros kestää 11.4.2022 asti.Osittain samanaikaisesti arvion kanssa sisäministeriössä valmisteltiin selvitys varautumisesta muuttoliikettä hyväksikäyttävään hybridivaikuttamiseen. Selvityksessä tarkasteltiin sisäasiainhallinnon normaaliolojen lainsäädäntöä ja sen muutostarpeita. Selvityksessä todettiin, että Rajavartiolaitoksella on voimassa olevan lainsäädännön perusteella käytössään useita toimivaltuuksia, joilla voidaan vastata myös muuttoliikettä hyväksikäyttävään hybridivaikuttamiseen. Eräitä lainsäädännön kehittämistarpeita todettiin kuitenkin olevan tarkoituksenmukaista selvittää edelleen. Näitä on sisällytetty nyt lausuntokierrokselle lähetettyyn arviomuistioon. 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Ulkoministeriö avaa haun uuden ilmastokestävyyttä tukevan IKI-hankkeen kartoittamiseksi Tansaniassa. Rahoitusta on tarjolla 0-1 hankkeelle maksimissaan neljäksi vuodeksi (2023-2026). Hankkeen maksimibudjetti on noin 1 miljoonaa euroa. Hakuaikaa on 16.5.2022 asti.Instituutioiden välisellä kehitysyhteistyön instrumentilla (IKI) tuetaan suomalaisten valtion laitosten ja virastojen osallistumista kehitysyhteistyöhön. Tarkemmat tiedot hausta englanninkielisestä ilmoituksesta.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Sosiaali- ja terveysministeriö ja valtiovarainministeriö asettivat elokuussa 2019 työryhmän, jonka tehtävänä oli valmistella ehdotus kunnallisen eläkejärjestelmän ja yksityisen sektorin eläkejärjestelmän yhdistämisestä eläkejärjestelmien erillisyyttä tarkastelleen työryhmäraportin ehdotusten pohjalta. Työryhmä ei löytänyt sellaista ratkaisua, jonka kaikki työryhmässä mukana olleet olisivat hyväksyneet. Työryhmän työskentely päättyi vuoden 2021 lopussa ja loppuraportti on nyt julkaistu.Työryhmä teki kahden vuoden ajan laajaa selvitystyötä. Työryhmällä oli myös useita alatyöryhmiä, jotka selvittivät yhdistämiseen liittyvää juridiikkaa, rahoituskysymyksiä ja rahoituksen teknisiä kysymyksiä sekä etuuksiin, julkiseen talouteen ja kilpailuun liittyviin kysymyksiä. Työryhmän tekemä selvitystyö on keskeisiltä osin koottu loppuraporttiin.Rahoituksen osalta valmistelussa oli tärkeää kustannusneutraalius, kokonaisriskien minimoiminen ja kokonaiskustannusten hallinta. Kustannusneutraaliuden toteuttaminen osoittautui kuitenkin erittäin vaikeaksi asiaksi. Sellaista rahoitusmallia, jonka kaikki työryhmän jäsenet olisivat voineet hyväksyä, ei löydetty. Molempien eläkejärjestelmien rahoitus on edelleen turvattu, vaikka eläkejärjestelmiä ei nyt yhdistetä.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Koronavirusta kiertää väestössä edelleen laajasti. Rokotteet suojaavat kuitenkin edelleen hyvin vakavaa tautia vastaan. Riskiryhmäläisten ja yli 60-vuotiaiden on erityisen tärkeää ottaa kaikki kolme rokoteannosta. Rajoitusten keventyessä korostuvat ihmisten omaehtoiset toimet tartuntojen leviämisen estämiseksi.Erikoissairaanhoidon vuodeosastoilla oli sunnuntaina 6.3. yhteensä 353 koronapotilasta. Potilaiden määrä on pysytellyt korkealla tasolla vuodenvaihteesta 2021–2022 saakka. Teho-osastoilla oli 6.3. 39 potilasta, kun 27.2. määrä oli 41. Viikolla 9 teho-osastoille tuli 41 uutta covid-19-potilasta, kun edellisellä viikolla määrä oli 38. Osa raportoiduista potilaista on sairaalahoidossa ensisijaisesti muun syyn kuin koronan vuoksi.Arvioitu tehollinen tartuttavuusluku on 0,80–0,95 (90 % todennäköisyysväli). Luku on laskenut viime viikosta, jolloin se oli 0,85–1,05 (90% todennäköisyysväli) eli sama kuin sitä edellisellä viikolla. Tehollisen tartuttavuusluvun arvio perustuu erikoissairaanhoidon koronatapauksiin.
Raportoitu koronatapausten määrä on puutteellinen kahden viime viikon ajalta, koska Tartuntatautirekisterin tietokantayhteyksissä on ollut teknisiä häiriöitä. Häiriö heijastuu myös erikoissairaanhoidossa olevien koronapotilaiden raportoituun määrään. Häiriötä korjataan parhaillaan.Koronaviruksen perimän kokonaismäärä Suomen jätevesissä on edelleen korkealla tasolla. Koronavirusjäämien määrän kehityssuunta ei ole laskussa yhdelläkään paikkakunnalla eli myös Espoon ja Helsingin aiempi laskusuunta on tasoittunut. Koronavirusta erittyy vielä taudin jälkeenkin, joten epidemian taittuminen saattaa näkyä jätevesiseurannassa viiveellä. Nämä tulokset näkyvät jätevesiseurannan viikkoraportissa, joka julkaistaan perjantaina klo 12.00 THL:n verkkosivuilla.30 vuorokauden sisällä positiivisesta koronatestituloksesta tapahtuneita kuolemia oli sunnuntaihin 6.3.2022 mennessä ilmoitettu Tartuntatautirekisteriin yhteensä 2 571. Viimeisen kahden kalenteriviikon aikana (21.2.–6.3.) menehtyneitä on kirjattu 294, kun edeltävän kahden viikon vastaava luku oli yhteensä 152 menehtynyttä. Osana epidemian tilannekuvaa THL on seurannut kuukauden sisällä koronadiagnoosista raportoitujen kuolemantapauksien määrää. THL selvittää parhaillaan niiden menehtyneiden määrää, joilla pääasiallinen kuolinsyy ei kuitenkaan liity todettuun koronainfektioon.Rokotukset suojaavat vakavalta koronataudilta edelleen hyvin. Kolmansien annosten ottaminen on erityisen tärkeää riskiryhmille ja 60 vuotta täyttäneille. Kolmansia annoksia suositellaan vastedes myös 12–17-vuotiaille riskiryhmiin kuuluville. Suomessa 9.3.2022 mennessä 18 vuotta täyttäneistä 86,3 prosenttia on saanut vähintään kaksi ja 61,4 prosenttia kolme rokoteannosta. Valtakunnallisesti rokottautuminen on hidastunut selvästi. Epidemiaa torjutaan paikallisin ja alueellisin kohdennetuin toimin. Rajoitusten keventyessä korostuvat ihmisten omaehtoiset toimet tartuntojen leviämisen estämiseksi, kontaktien välttäminen sairaana, kotitestaus ja mahdollisimman korkea rokotuskattavuus.  Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on koostanut keskeiset koronaepidemian seurantatiedot verkkosivuilleen.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Kuntapolitiikan tulevaisuustyössä haettiin linjaa hyvinvointialueuudistuksen jälkeiselle kunnalle. Kuntien tehtävien ja rahoituksen tasapainon parantaminen edellyttää erilaisia toimenpiteitä, joista yksi on kuntien rahoitusjärjestelmän kehittäminen.Kuntien rahoitusjärjestelmä koostuu valtionosuusjärjestelmästä, valtionavustuksista ja kuntien veroista. Valtionosuusjärjestelmä säilyy sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen jälkeen rakenteeltaan nykyisen kaltaisena, ja siihen tehdään uudistuksen yhteydessä vain välttämättömät muutokset. Lisäksi uudistuksesta aiheutuvia kuntakohtaisia muutoksia tasataan muutosrajoittimilla, jotka jäävät pysyväksi osaksi valtionosuuksia.  Tulevaisuustyössä nousi esiin, että suuren uudistuksen jälkeen onkin tärkeää seurata, kuinka valtionosuusjärjestelmä toimii. On myös syytä arvioida rauhassa, millaisia muutoksia uuden kunnan valtionosuusjärjestelmä pitemmällä aikavälillä tarvitsee. Valtionosuusjärjestelmän kehittämisen pohjaksi tarvitaan myös lisää tietoa. Erityisesti määräytymisperusteista, kuten vieraskielisyyden vaikutuksista kustannuseroihin, olisi syytä käynnistää selvityksiä.Kuntien verojärjestelmä toimii kokonaisuudessaan melko hyvinKunnat saavat tuloja kunnallis-, yhteisö- ja kiinteistöveroista. Kuntapolitiikan tulevaisuustyössä kuntien verojärjestelmän kokonaisuus nähtiin suhteellisen toimivana. Kaikissa verolajeissa havaittiin kuitenkin myös kehittämistarpeita:  Kunnallisveron efektiivisyyttä olisi syytä edelleen parantaa siirtämällä vähennyksiä valtionverotuksen piiriin. Yhteisöveron tuoton jakamisessa yksittäisille kunnille käytettäviä määräytymisperusteita tulisi arvioida uudelleen. Kiinteistöveron painoarvoa kuntien veropohjassa olisi syytä kasvattaa hallitusti ja selvittää myös veropohjan laajentamista. Olisi myös hyödyllistä, että kuntien kaikki verotulot olisivat ainakin osittaisella painolla mukana valtionosuusjärjestelmän verotulojen tasauksessa. Kuntien veropohjan laajentaminen osoittautui hankalaksiKuntapolitiikan tulevaisuustyössä ei löydetty ratkaisua kuntien veropohjan laajentamiseen. Uusissa veroissa pitäisi olla suhteessa nykyisiin rahoitusjärjestelmän osiin merkittäviä etuja, koska uuden veron tuoma tulo todennäköisesti poistettaisiin kunnilta muista tulomuodoista. Näin hyödyllisiä veroja ei kuitenkaan ole tunnistettu. Esimerkiksi pääomatulovero on jakautunut kuntien välillä epätasaisesti, jolloin pääomatulon lisääminen kuntien veropohjaan voi lisätä kuntien eriytymistä. Pienemmistä, pistemäisistä veroista voi olla merkittävääkin hyötyä yksittäisille kunnille, vaikka ne eivät ratkaise kokonaisuutta.Tulevaisuustyössä kävi ilmi, että valtionavustukset nähdään kuntakentällä usein hallinnollisesti raskaana hankehumppana, joka ei kannusta pitkäjänteiseen kehittämistyöhön. Valtionavustusten käyttöön ehdotetaankin harkintaa ja pitempää perspektiiviä. Hallinnollisen taakan pienentämistä ja vaikuttavuuden lisäämistä voisi edistää, jos hankkeet olisivat nykyistä suurempia ja pidempiaikaisia. Eri hallinnonalojen hankkeita voisi myös paketoida isommiksi kokonaisuuksiksi. Kuntien ongelmat vaativat muutakin kuin rahoitusjärjestelmän uudistamisenKuntien rahoitusjärjestelmän uudistamisella voidaan parantaa kuntien toimintaedellytyksiä, mutta siitä ei ole kuntakentän kohtalonkysymysten, kuten eriytyvän väestökehityksen, matalan talouskasvun ja työvoiman saatavuuteen liittyvien haasteiden, ratkaisijaksi. Kunnat ovat monella mittapuulla eriytyneitä, ja eriytyminen jatkuu. Yhteisen rahoitusjärjestelmän avulla onkin entistä vaikeampaa ratkaista erilaisten kuntien ongelmia. Rahoitusjärjestelmän uudistamisen lisäksi tulevaisuudessa voidaankin joutua pohtimaan Suomen edelleen hajanaisen kuntarakenteen uudistamista tai kuntien tehtävien eriyttämistä. Lisäksi kuntatalouden tilannetta parantavat niin valtion kuin kuntien toimenpiteet, jotka parantavat työvoiman saatavuutta ja talouskasvun edellytyksiä. 

Lähde: Valtioneuvosto.fi