NordenBladet — Ympäristöministeriön tilaamassa hankkeessa selvitetään Suomen talouden ja luonnon monimuotoisuuden välisiä kytköksiä. Työn taustalla on viime vuonna ilmestynyt Dasguptan raportti, joka avasi keskustelun luonnon talousulottuvuuksista. Dasguptan raportin viesti on, että ihmiskunta ja talous ovat riippuvaisia luonnon tarjoamista palveluista ja että luontoa tulisi ajatella yhtenä pääoman muotona taloudellisen ja sosiaalisen pääoman rinnalla.Hankkeessa selvitetään, mitkä Dasguptan raportin toimenpide-ehdotukset ovat Suomelle oleellisia ja millaisia muutoksia esimerkiksi valtion taloudenhoitoon tarvittaisiin, jotta luontovaikutukset tulisivat huomioitua paremmin. Raportissa esitettyjä toimenpiteitä ovat muun muassa luonnonsuojelu, ennallistaminen, kulutustottumusten muuttaminen, tuotantoteknologian muuttaminen, kauppapoliittiset toimenpiteet, luonnonsuojelua edistävä verotus, väestönkasvua hillitsevät toimet, luonnolle haitallisten tukien poisto, ekosysteemitilinpito mukaan lukien taloudellisen mittariston muutos ja institutionaaliset muutokset esimerkiksi rahoitusmarkkinoiden ja koulutuksen suhteen.”Taloudellista kestävyyttä ei ole olemassa ilman ekologista kestävyyttä. Jokaisen lain, asetuksen ja budjettipäätöksen, joita lähivuosina tehdään, on oltava linjassa ekologisten reunaehtojen kanssa. Nyt alkava selvitys on osa prosessia, jossa määrittelemme ympäristön rajoja politiikalle,” ympäristö- ja ilmastoministeri Emma Kari sanoo.Taloustieteellistä näkökulmaa luontokatoonSuomessa on tehty paljon luonnontieteellistä tutkimusta luonnon monimuotoisuudesta ja luontokadosta, mutta taloustieteellistä näkökulmaa on hyödynnetty vasta vähän. Nyt alkava hanke valottaa Suomen talouden ja luonnon monimuotoisuuden välisiä kytköksiä ja lisää niihin liittyvää ymmärrystä. Tavoitteena on selvittää muun muassa mitkä luontokadon ratkaisemiseen liittyvät kysymykset ovat Suomen talouden kannalta keskeisimpiä ja millaisia vaikutuksia luonnon monimuotoisuuden tilalla on taloudelle. Huomiota kiinnitetään myös siihen, millaisia synergioita tai ristiriitoja ehdotuksilla on ilmastotoimien kanssa.Selvitys tuottaa lisäksi tietoa siitä, missä määrin ja miten luontopääoman ylläpito ja kasvu, luontokadon ehkäiseminen ja kestävä talouskasvu voidaan sovittaa yhteen. Dasguptan raportin mukaan luonnon monimuotoisuuden mittaamiseen ja arvottamiseen ei ole olemassa yksiselitteistä tapaa, joten pelkkä hintalapun asettaminen luonnolle ei ole mahdollista. Sen sijaan talous ja muut yhteiskunnan rakenteet tulee muuttaa niin, että haitat luonnolle vähenevät ja hyödyt lisääntyvät.Tutkimusta vetää Luonnonvarakeskuksen kolmen tutkijan selvitysryhmä. Vastuututkijana toimii tutkimusprofessori Eija Pouta (ekosysteemipalveluiden arvottaminen), jonka lisäksi ryhmään kuuluvat erikoistutkija Antti Iho (ympäristötaloudelliset ohjauskeinot) ja tutkimusprofessori Juha Hiedanpää (biodiversiteettipolitiikka). Hankkeen tueksi kootaan monitieteinen tiedepaneeli, joka arvioi Dasguptan raportin toimenpide-ehdotuksia Suomessa. Suomalainen Tiedeakatemia tukee tiedepaneelin kokoamisessa. Selvityksen on määrä valmistua 31.1.2023 mennessä.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Liikenne- ja viestintäministeriö on lähettänyt siirtovelvoitetta koskevan arviomuistion lausuntokierrokselle. Lausuntoja voi antaa 25.3.2022 saakka.Siirtovelvoite velvoittaa kaapelitelevisioverkossa toimivia teleyrityksiä jakamaan Yleisradion televisio- ja radio-ohjelmistot verkossaan. Lisäksi se velvoittaa yhteisantennijärjestelmien ylläpitäjiä, kuten taloyhtiöitä, huolehtimaan Ylen ohjelmistojen saatavuudesta järjestelmissään.Arviomuistiossa ehdotetaan, että Ylen televisio-ohjelmistoja koskeva siirtovelvoite säilytettäisiin ennallaan. Myös yhteisantennijärjestelmän ylläpitäjiä koskeva velvoite säilyisi. Muistiossa suositetaan, että siirtovelvoitetta ei laajennettaisi esimerkiksi lisäämällä uusia kanavia velvoitteen piiriin.Radio-ohjelmistojen osalta arviomuistiossa esitetään perusteita sekä velvoitteen säilyttämisen että purkamisen puolesta. Mahdollista olisi myös keventää siirtovelvoitetta radio-ohjelmistojen osalta. Mikäli radiota koskeva siirtovelvoite poistettaisiin tai sitä kevennettäisiin, Ylen radio-ohjelmien kaapelijakelu saattaisi päättyä ja kaapelitalouksien olisi käytettävä vaihtoehtoisia vastaanottotapoja, kuten antenniverkkoa.EU:n teledirektiivi mahdollistaa jäsenvaltioille siirtovelvoitteiden asettamisen edellyttäen, että velvoitteita tarkastellaan säännöllisesti. Nyt julkaistun arviomuistion tarkoitus on arvioida siirtovelvoitetta direktiivin mukaisesti.Mitä seuraavaksi?Arviomuistion lausuntoaika päättyy 25.3.2022. Lausuntoja voivat antaa kaikki organisaatiot ja kansalaiset netissä www.lausuntopalvelu.fi tai sähköpostitse osoitteeseen [email protected]Lausuntokierroksen jälkeen mahdollinen lain valmistelu jatkuisi virkamiestyönä ja muutosesitys annettaisiin syksyllä 2022. Mikäli lakiin ei tulisi muutoksia, siirtovelvoitteen arviointia jatkettaisiin säännöllisin väliajoin teledirektiivin edellyttämällä tavalla.Lisätietoa:Erityisasiantuntija Inka Näkkäläjärvi, inka.nakkalajarvi(at)gov.fi, p. +358 295 342 052Erityisasiantuntija Lauri Mustonen, lauri.mustonen(at)gov.fi, p. +358 295 342 252Suunnittelija Roosa Patrakka, roosa.patrakka(at)gov.fi, p. +358 295 342 192Yksikön johtaja Sini Wirén, sini.wiren(at)gov.fi, p. +358 295 342 532
Lausuntopyyntö: Arviomuistio televisio- ja radio-ohjelmistojen siirtovelvoitteesta

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Ulkoministeri Pekka Haavisto osallistuu 11. maaliskuuta Turkin Antalyassa järjestettävään Antalya Diplomacy Forum -kokoukseen. Ministeri Haavisto käy vierailunsa yhteydessä myös kahdenvälisiä keskusteluja ajankohtaisesta turvallisuustilanteesta.Ulkoministeri Haavisto tapaa vierailullaan isäntämaa Turkin ulkoministeri Mevlüt Çavuşoğlun sekä useiden muiden valtioiden ja järjestöjen edustajia. Lisäksi ministeri Haavisto osallistuu yhteiskunnan ja valtion rakenteiden vahvistamista käsittelevään ”Justice, reforms and stronger institutions” -paneelikeskusteluun.”Antalyan foorumi antaa erinomaisen tilaisuuden käydä tärkeitä keskusteluja Venäjän hyökkäyksestä Ukrainaan ja sen vaikutuksista kansainväliselle turvallisuustilanteelle. Dialogin ja yhteistyön tarve on tällä hetkellä erittäin suuri”, toteaa ulkoministeri Haavisto.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Asialistaan saattaa tulla muutoksia ennen istuntoa.UlkoministeriöKirsti Pohjankukka, henkilöstöjohtaja p. 0295 350 038
– Edustuston päällikön tehtävän päättyminen
– Edustuston päällikön tehtävään määrääminenPuolustusministeriöSami Roikonen, osastoesiupseeri p. 0295 140 442
– Apulaissotilasedustajien vaihdoksiaValtiovarainministeriöJaakko Weuro, lainsäädäntöneuvos, yksikön päällikkö p. 0295 530 322
– Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen eduskunnalle katettuja joukkolainoja koskevan lainsäädännön uudistamiseksi (HE 203/2021 vp; EV 1/2022 vp)Risto Sakki, neuvotteleva virkamies p. 0295 530 294
– Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laiksi arvonlisäverolain väliaikaisesta muuttamisesta (HE 8/2022 vp; EV 14/2022 vp)Opetus- ja kulttuuriministeriöSami Aalto, hallitusneuvos p. 0295 330 082
– Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laeiksi perusopetuslain, ammatillisesta koulutuksesta annetun lain, lukiolain ja tutkintokoulutukseen valmentavasta koulutuksesta annetun lain muuttamisesta (HE 127/2021 vp; EV 9/2022 vp)Liikenne- ja viestintäministeriöOlli-Pekka Rantala, osastopäällikkö, ylijohtaja p. 0295 342 585
– Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen eduskunnalle laiksi Yleisradio Oy:stä annetun lain 7 §:n muuttamisesta (HE 250/2020 vp; KAA 8/2021 vp; EV 15/2022 vp)Eeva Ovaska, hallitussihteeri p. 0295 342 354
– Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen eduskunnalle laiksi liikennejärjestelmästä ja maanteistä annetun lain 6 §:n muuttamisesta (HE 237/2021 vp, EV 4/2022 vp)Työ- ja elinkeinoministeriöMikko Huuskonen, teollisuusneuvos p. 0295 063 732
– Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen eduskunnalle laiksi yritysten määräaikaisesta kustannustuesta annetun lain muuttamisesta (HE 9/2022 vp; EV 12/2022 vp)Timo Kaisanlahti, johtava asiantuntija p. 0295 047 139
– Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen eduskunnalle laiksi kirjanpitolain 1 luvun muuttamisesta (HE 221/2021 vp; EV 5/2022 vp)

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — EU:n alue- ja rakennepolitiikan rahastojen digitaalinen palvelukokonaisuus ohjelmakaudelle 2021−2027 on valmistunut käyttöön. Ohjelmakauden haut avataan vaiheittain. Ensimmäisenä avautuvat ELY-keskusten yritysrahoitushaut 14.3.2022.Uudistuva ja osaava Suomi 2021−2027 -ohjelma tukee elinkeino-, energia-, ilmasto-, innovaatio-, koulutus- ja työllisyyspolitiikkaa sekä syrjäytymisen ja köyhyyden vastaista työtä. Ohjelma sisältää Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) ja Euroopan sosiaalirahasto plussan (ESR+) toimet. ”Uuden ohjelmakauden hakujärjestelmä on nyt saatu käyttöön ja toimeenpanon vastuu siirtyy alueille, ELY-keskuksille ja maakuntien liitoille. Ensimmäiset haut avautuvat yrityksille ja on tärkeä huolehtia, että hankkeet lähtevät sujuvasti liikkeelle. Tulokset mitataan yrityksissä. Siellä kasvu ja työpaikat Suomessa syntyvät”, elinkeinoministeri Mika Lintilä sanoo.Ohjelmakauden haut avataan vaiheittainUuden alue- ja rakennepolitiikan ohjelmakauden rahoitusta myöntävät maakuntien liitot, ELY-keskukset ja Ruokavirasto. Rahoitusta myöntävät viranomaiset avaavat ohjelman haut EURA 2021 -tietojärjestelmässä. Verkkopalvelua voi käyttää suomeksi ja ruotsiksi.Ensimmäisenä avataan ELY-keskusten haut yritysten kehittämisavustuksiin. Yritykset voivat hakea avustusta investointeihin ja kehittämistoimenpiteisiin. Kehittämistoimenpiteenä voidaan rahoittaa yrityksen liiketoimintaosaamisen, kansainvälistymisen, tuotteiden, palvelujen ja tuotantomenetelmien kehittämistä, hankkeiden valmistelua sekä muuta niihin rinnastettavaa merkittävää yritystoiminnan kehittämistä. Tarkemmat tiedot yrityksen kehittämisavustuksen kriteereistä löytyvät ELY-keskusten hakuilmoituksista ja alueellisista rahoituslinjauksista.Maakuntien liittojen ja ELY-keskusten kehittämishankkeiden haut käynnistyvät maalis-huhtikuun aikana.  Myöhemmin tänä vuonna käynnistyvät Oikeudenmukaisen siirtymän rahaston (JTF) toimet sekä ESR+:n aineellinen apu.Rahoittavat viranomaiset määrittävät tarkemman hakuaikataulun. Uutisia avautuvista hauista voi seurata rakennerahastot.fi -sivuilta ja EURA 2021 -järjestelmästä.Ensimmäisen vuoden hakuihin käytössä noin 520 miljoonaa euroaUuden alue- ja rakennepolitiikan ohjelmakauden toteutus kohdistuu vuosille 2021–2027. Ohjelman rahoitus koostuu EU-rahoituksesta ja kansallisesta rahoituksesta. Valtioneuvosto on jakanut myöntämisvaltuutta rahoittaville viranomaisille hakuja varten vuoden 2022 talousarviosta yhteensä 520 439 000 euroa. Rahoituksesta EAKR-toimenpiteisiin on suunnattu yhteensä 332 805 000 euroa ja ESR+ -toimenpiteisiin 187 634 000 euroa.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Kiusaamiseen, häirintään ja väkivaltaan puuttumiseen on jatkossa tarjolla lisää työkaluja. Oikea-aikaisen puuttumisen mahdollistamiseksi muutetaan perusopetuslakia, ammatillisesta koulutuksesta annettua lakia, lukiolakia sekä tutkintokoulutuksen valmentavasta koulutuksesta annettua lakia. Valtioneuvosto esitti torstaina 10.3., että Tasavallan Presidentti vahvistaisi lait 11.3.Muutokset liittyvät kouluissa tapahtuvan kiusaamisen, syrjinnän ja väkivallan vastaiseen toimenpideohjelmaan. Lakimuutokset tulevat voimaan 1.8.2022.Lapsen etu huomioonLaeissa säädetään jatkossa lapsen edun huomioon ottamisesta. Perusopetuslain mukaista opetusta ja toimintaa suunniteltaessa, järjestettäessä ja siitä päätettäessä on uuden säännöksen nojalla otettava huomioon lapsen etu. Vastaava säännös on jatkossa myös lukiolaissa, ammatillisesta koulutuksesta annetussa laissa sekä tutkintokoulutukseen valmentavasta koulutuksesta annetussa laissa.Toimivalta määrätä kurinpitotoimia muuttuuAmmatillisessa koulutuksessa ja lukiokoulutuksessa ei ole mahdollista antaa enää toimivaltaa rehtorille päättää oppivelvollisen määräaikaisesta erottamisesta, vaan päätösvalta on tältä osin koulutuksen järjestäjän asettamalla monijäsenisellä toimielimellä. 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Kyberturvallisuus ja julkisen hallinnon varautuminen tulevat digitalisaation, datatalouden ja julkisen hallinnon kehittämisen ministerityöryhmän vastuulle. Valtioneuvosto muutti ministerityöryhmän tehtävää 10. maaliskuuta.Ministerityöryhmä tekee tarvittavat poliittiset linjaukset toimista, joilla taataan yhteiskunnan toimintakyky ja digitaalinen toimintaympäristö kyberhäiriöissä ja kybervaikuttamisessa. Se tekee myös päätökset julkisen hallinnon varautumisesta tilanteessa, joka johtuu Venäjän hyökkäyksestä Ukrainaan.Ministeriryhmän kokoonpano säilyy ennallaanMinisterityöryhmän puheenjohtajana toimii julkista hallintoa koskevissa asioissa kuntaministeri Sirpa Paatero. Muissa asioissa puheenjohtajana toimii maaliskuun 2022 loppuun liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka ja sen jälkeen elinkeinoministeri Mika Lintilä syyskuun 2022 loppuun. Tämän jälkeen ministeri Paatero toimii loppukauden puheenjohtajana kaikissa asioissa.
 
Muut ryhmän jäsenet ovat valtiovarainministeri Annika Saarikko, oikeusministeri Anna-Maja Henriksson, sisäministeri Krista Mikkonen ja sosiaali- ja terveysministeri Hanna Sarkkinen.
 
Ministerityöryhmä asetettiin alun perin syyskuussa 2021. Ministerityöryhmän tehtävänä on ohjata digitalisaation, datatalouden, tietopolitiikan, kyberturvallisuuden sekä julkisen hallinnon kehittämistä. Se koordinoi näihin liittyviä toimenpiteitä ja tilannekuvaa. Ryhmä yhteensovittaa kehittämishankkeita ja tekee tarvittavia poliittisia linjauksia keskeisistä toimialansa kehittämiseen liittyvistä toimista.Kyberturvallisuuden johtamisen ylimmän tason muodostaa valtioneuvostoSuomessa tieto- ja kyberturvallisuuden varautumisella on pitkät ja toimivat perinteet. Viranomaisten kesken työnjako on selvä, ja perustuu lainsäädäntöön. Operatiivista yhteistyötä tehdään päivittäisellä tasolla ja viranomaisilla on hyvin organisoidut koordinaatioryhmät.
 
Yhdistetyn kyberturvallisuuden tilannekuvan tuottamisesta ja ylläpitämisestä vastaa Liikenne- ja viestintäviraston Kyberturvallisuuskeskus. Liikenne- ja viestintäministeriöön sijoitetun kyberturvallisuusjohtajan tehtävänä on välittää tietoa kyberturvallisuuden ajantasaisesta tilanteesta, kytkeä yhteen kyberturvallisuuden eri toimijoita, tulkita ja analysoida tietoa kyberturvallisuuden tilannekuvasta päättäjille, medialle ja muille toimijoille. Tällä luodaan tietoa päätöksenteon pohjaksi ja lisätään ymmärrystä kyberturvallisuudesta.
 
Normaalitilanteessa kyberturvallisuusjohtaja on vastuussa siitä, että tilanne on hallinnassa. Vakavassa kyberhäiriötilanteessa kyberturvallisuusjohtajan rinnalla liikenne- ja viestintäministeriö koordinoi tarpeen mukaan kaikkia muita ministeriöitä, joita asia koskee.
 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Valtioneuvosto asetti yleisistunnossaan torstaina 10. maaliskuuta varautumisen ministerityöryhmän. Se ohjaa varautumista, joka liittyy Venäjän Ukrainaan kohdistuvan hyökkäyksen vaikutuksiin. Ministerityöryhmän tehtävänä on muodostaa laaja-alaista tilannekuvaa kriisin vaikutuksistaarvioida vaikutuksia erityisesti talouteen ja huoltovarmuuteen linjata tarvittavien toimien käynnistämisestä ja resurssien suuntaamisesta.Työryhmän puheenjohtaja on valtiovarainministeri Annika Saarikko. Muut jäsenet ovat elinkeinoministeri Mika Lintilä, työministeri Tuula Haatainen, maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä, kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Skinnari, Eurooppa- ja omistajaohjausministeri Tytti Tuppurainen, ympäristö- ja ilmastoministeri Emma Kari, sosiaali- ja terveysministeri Hanna Sarkkinen, oikeusministeri Anna-Maja Henriksson ja ulkoministeri Pekka Haavisto. Työryhmän pääsihteerinä toimii talouspolitiikan koordinaattori Lauri Kajanoja valtiovarainministeriöstä.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Valtioneuvoston yleisistunnon 10.3.2022 päätösaineistot löytyvät tältä sivulta.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Valtioneuvosto esittää Tasavallan presidentin vahvistettavaksi muutosta kirjanpitolakiin. Lakimuutoksen avulla viranomaiset voivat nykyistä helpommin selvittää, tulisiko ulkomaisten yritysten maksaa veroja Suomeen. Kirjanpitolain uudistus on yksi hallituksen toimenpiteistä harmaan talouden torjumiseksi.Eduskunta hyväksyi 10.3.2022 hallituksen esityksen kirjanpitolain muutoksesta. Laki siirtyy seuraavaksi Tasavallan presidentin vahvistettavaksi ja astuu voimaan 1.4.2022.Suomalaiset viranomaiset voivat aiempaa helpommin selvittää, onko ulkomaisilla yrityksillä liiketoimintaa Suomessa ja tuleeko niiden maksaa Suomeen veroja. Käytännössä Suomen vero- ja tulliviranomaisilla on jatkossa helpompi saada käyttöönsä ulkomaisen yrityksen kirjanpitoaineistoa. Lakiuudistus asettaa ulkomaalaiset yritykset samaan asemaan viranomaisten tiedonsaantimahdollisuuden osalta kuin suomalaiset yritykset. Mikäli ulkomaisella yrityksellä on liiketoimintaa Suomessa tai sen ulkomailla harjoittamaa liiketoimintaa johdetaan tosiasiallisesti Suomesta, ulkomainen yritys on kirjanpitovelvollinen. Kirjanpidosta saatavaa informaatiota voidaan käyttää perustana yrityksen verotukseen Suomessa. Lailla ei aseteta uusia velvoitteita Suomessa perustetuille ja rekisteröidyille yrityksille.Lakimuutos helpottaa harmaan talouden torjuntaaHallitus torjuu harmaata taloutta laajalla toimenpideohjelmalla. Kirjanpitolain uudistus on yksi toimenpide harmaan talouden vastaisissa toimissa.”Lakimuutos mahdollistaa, että suomalaisia ja ulkomaisia yrityksiä kohdellaan tasavertaisesti sekä kirjanpitovelvollisuuden että verotuksen osalta. Tämä on tärkeä uudistus, jolla torjutaan harmaata taloutta ja verojen välttelyä.”, työministeri Tuula Haatainen sanoo.Lakiuudistuksen valmistelussa kuultiin eri sidosryhmiä ja asiantuntijoita. Lakiuudistusta pidettiin laajasti tarpeellisena ja hyvänä.

Lähde: Valtioneuvosto.fi