Ympäristöministeriö käynnistää selvityksen luonnon monimuotoisuuden talousulottuvuuksista

NordenBladet — Ympäristöministeriön tilaamassa hankkeessa selvitetään Suomen talouden ja luonnon monimuotoisuuden välisiä kytköksiä. Työn taustalla on viime vuonna ilmestynyt Dasguptan raportti, joka avasi keskustelun luonnon talousulottuvuuksista. Dasguptan raportin viesti on, että ihmiskunta ja talous ovat riippuvaisia luonnon tarjoamista palveluista ja että luontoa tulisi ajatella yhtenä pääoman muotona taloudellisen ja sosiaalisen pääoman rinnalla.Hankkeessa selvitetään, mitkä Dasguptan raportin toimenpide-ehdotukset ovat Suomelle oleellisia ja millaisia muutoksia esimerkiksi valtion taloudenhoitoon tarvittaisiin, jotta luontovaikutukset tulisivat huomioitua paremmin. Raportissa esitettyjä toimenpiteitä ovat muun muassa luonnonsuojelu, ennallistaminen, kulutustottumusten muuttaminen, tuotantoteknologian muuttaminen, kauppapoliittiset toimenpiteet, luonnonsuojelua edistävä verotus, väestönkasvua hillitsevät toimet, luonnolle haitallisten tukien poisto, ekosysteemitilinpito mukaan lukien taloudellisen mittariston muutos ja institutionaaliset muutokset esimerkiksi rahoitusmarkkinoiden ja koulutuksen suhteen.”Taloudellista kestävyyttä ei ole olemassa ilman ekologista kestävyyttä. Jokaisen lain, asetuksen ja budjettipäätöksen, joita lähivuosina tehdään, on oltava linjassa ekologisten reunaehtojen kanssa. Nyt alkava selvitys on osa prosessia, jossa määrittelemme ympäristön rajoja politiikalle,” ympäristö- ja ilmastoministeri Emma Kari sanoo.Taloustieteellistä näkökulmaa luontokatoonSuomessa on tehty paljon luonnontieteellistä tutkimusta luonnon monimuotoisuudesta ja luontokadosta, mutta taloustieteellistä näkökulmaa on hyödynnetty vasta vähän. Nyt alkava hanke valottaa Suomen talouden ja luonnon monimuotoisuuden välisiä kytköksiä ja lisää niihin liittyvää ymmärrystä. Tavoitteena on selvittää muun muassa mitkä luontokadon ratkaisemiseen liittyvät kysymykset ovat Suomen talouden kannalta keskeisimpiä ja millaisia vaikutuksia luonnon monimuotoisuuden tilalla on taloudelle. Huomiota kiinnitetään myös siihen, millaisia synergioita tai ristiriitoja ehdotuksilla on ilmastotoimien kanssa.Selvitys tuottaa lisäksi tietoa siitä, missä määrin ja miten luontopääoman ylläpito ja kasvu, luontokadon ehkäiseminen ja kestävä talouskasvu voidaan sovittaa yhteen. Dasguptan raportin mukaan luonnon monimuotoisuuden mittaamiseen ja arvottamiseen ei ole olemassa yksiselitteistä tapaa, joten pelkkä hintalapun asettaminen luonnolle ei ole mahdollista. Sen sijaan talous ja muut yhteiskunnan rakenteet tulee muuttaa niin, että haitat luonnolle vähenevät ja hyödyt lisääntyvät.Tutkimusta vetää Luonnonvarakeskuksen kolmen tutkijan selvitysryhmä. Vastuututkijana toimii tutkimusprofessori Eija Pouta (ekosysteemipalveluiden arvottaminen), jonka lisäksi ryhmään kuuluvat erikoistutkija Antti Iho (ympäristötaloudelliset ohjauskeinot) ja tutkimusprofessori Juha Hiedanpää (biodiversiteettipolitiikka). Hankkeen tueksi kootaan monitieteinen tiedepaneeli, joka arvioi Dasguptan raportin toimenpide-ehdotuksia Suomessa. Suomalainen Tiedeakatemia tukee tiedepaneelin kokoamisessa. Selvityksen on määrä valmistua 31.1.2023 mennessä.

Lähde: Valtioneuvosto.fi