NordenBladet —Hallituksen ilmastopoliittinen ministerityöryhmä sopi 17.3.2022 toimista, joilla Suomi puolittaa taakanjakosektorin päästönsä vuoteen 2030 mennessä ja suuntaa kohti hiilineutraaliutta 2035. Hiilimarkkinoiden syntymisen edistäminen markkinapilottien avulla on osa ministerityöryhmän linjaamia toimia.Marinin hallitusohjelmassa todetaan, että ohjauskeinoja ja kannustimia kehitetään metsien ja maaperän hiilinielujen ja -varastojen vahvistamiseksi. Ilmastonmuutoksen torjunta vaatii myös rohkeita kokeiluja, joissa haetaan markkinavetoisesti uusia kustannustehokkaita keinoja päästöjen vähentämiseksi ja nielujen kasvattamiseksi. Tämän vuoksi hallitus käynnistää pilottihankkeiden kokonaisuuden, joiden yhteenlaskettuna tavoitteena on merkittävä päästöjen vähentäminen ja/tai hiilinielujen kasvattaminen. Hallitusohjelman mukaisesti hiilen sidonnan ja varastoinnin markkinoita pilotoidaan kotimaassa kuitenkin siten, ettei tällä korvata päästövähennyksiä.Pilotit otetaan soveltuvin osin huomioon osana sovittua nielujen vahvistamista maankäyttösektorin ilmastosuunnitelman (MISU) valmistelussa. Toteutus tarkentuu suunnitelman valmistelun ja toimeenpanon yhteydessä. Maankäyttösektorin ilmastosuunnitelma on tarkoitus saada valmiiksi kesäkuussa. Pilottihankkeiden kokonaisuus valmistellaan ripeästi niin, että hankkeet ovat käynnissä vuoden 2022 aikana.Markkinaehtoisten toimijoiden toteuttaman hankekokonaisuuden tarkoituksena on löytää keinoja, joilla vapaaehtoisen kompensoinnin kautta tulevilla tuloilla voidaan jouduttaa ilmastotoimia esimerkiksi turvepelloilla, käytöstä poistetuilla turvesoilla, metsän kasvussa (lisäiset toimet) tai uusilla teknisillä hiilensidonnan keinoilla. Näin maanviljelijä, metsänomistaja tai teknologiayritys voivat saada ilmastotoimille korvauksen markkinoilta.”Maankäyttösektorin ilmastotoimiin on hyvä kanavoida myös yksityistä rahaa. Se kannustaa maanviljelijöitä ja metsänomistajia ilmastotoimiin ja voi osaltaan luoda edellytyksiä uusille ansaintamahdollisuuksille. Pidän tärkeänä, että asiaa edistetään myös julkisen vallan toimin”, sanoo maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä.Tavoitteena on lisäksi kehittää kotimaista hiilensidontamarkkinaa ja luoda sille selkeät pelisäännöt. Pelisääntöjä kehitetään uudella tutkimushankkeella mm. lisäisyyden, pysyvyyden ja kaksoislaskennan välttämisen takaamiseksi.Lue lisää:Hiilimarkkinat ja hiilikompensaatiojärjestelmät (mmm.fi)Vapaaehtoiset päästökompensaatiot (ym.fi)
NordenBladet —Hallitus on sopinut toimista, joilla Suomi puolittaa taakanjakosektorin päästönsä vuoteen 2030 mennessä ja suuntaa kohti hiilineutraaliutta 2035. Syksyllä päätettyjä toimia vahvistetaan, jolloin saavutetaan yhteensä tarvittavat 5,7 Mt päästövähennykset. Näin Suomi voi saavuttaa EU:n komission vuodelle 2030 ehdottaman päästövähennystavoitteen taakanjakosektorilla eli maataloudessa, liikenteessä, rakennusten erillislämmityksessä ja jätehuollossa.”Ukrainalaisten kärsimys, Euroopan turvallisuustilanne ja Suomen huoltovarmuus ovat tällaisena aikana kiireisimmän huomiomme keskipisteessä. Samaan aikaan hallitus on jatkanut työtään ilmastokriisin ratkaisemiseksi. Olemme sopineet ilmastotoimista, joilla Suomen päästövähennystavoitteet taakanjakosektorilla saavutetaan. Näillä päätöksillä olemme polulla kohti hiilineutraalia Suomea vuonna 2035”, ilmasto- ja energiapoliittisen ministerityöryhmän puheenjohtaja, ympäristö- ja ilmastoministeri Emma Kari sanoo.”Kriisi Euroopassa on osoittanut, että ilmastopolitiikassa Suomen suunta on ollut oikea: fossiilivapaan hyvinvointivaltion rakentaminen on myös turvallisuuspolitiikkaa. Vihreän siirtymän vauhdittaminen on entistä tärkeämpää. Puhtaat kotimaiset ratkaisut tuovat työtä ja hyvinvointia Suomeen ja vähentävät riippuvuuttamme fossiilisista polttoaineista”, Emma Kari sanoo.Keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelma oli lausuntokierroksella joulu-tammikuussa, lisäksi tutkimuslaitokset tekivät suunnitelmasta riittävyysarvioinnit helmikuussa 2022. Tutkimuslaitosten mukaan luonnosversion toimia oli vahvistettava, jotta tavoitteet saavutetaan riittävällä varmuusmarginaalilla.Ilmasto- ja energiapoliittinen ministerityöryhmä linjasi taakanjakosektoria koskevista lisätoimista näiden arvioiden pohjalta. Erityisesti tunnistettiin tarve löytää suunnitelmaan 0,1–0,2 Mt edestä lisäpäästövähennyksiä, vahvistaa liikenteen ilmastotyötä, kuntien ja kulutuksen päästövähennysten uskottavuutta sekä varmistaa, että suunnitelmassa voidaan nojata ilmastotavoitteiden ylittymiseen maankäyttösektorilla eli turvata ns. maankäyttösektorin jouston käyttö.Lämmityksen, liikenteen ja maatalouden toimia vahvistetaan, päästövähennystavoite julkisille hankinnoilleReilua siirtymää vahvistetaan ja kotitalouksien ilmastotoimia vauhditetaan valmistelemalla valtion takausmalli kotitalouksien ja asunto-osakeyhtiöiden ilmastoystävällisten investointien, kuten maalämmön tai puhtaiden ajoneuvohankintojen, tueksi. Lisäksi valmistellaan tukimallia, jolla voidaan oikeudenmukaisella tavalla tukea ihmisiä esimerkiksi tilanteissa, joissa polttoaineiden hinnat nousevat voimakkaasti. Kotitalouksien ja kuntien luopumista öljylämmityksestä tuetaan edelleen ja asuinrakennusten energia-avustuksia jatketaan.Kuntien ilmastotyöhön tuodaan systematiikkaa velvoittamalla kunnat tai alueet tekemään ilmastosuunnitelmat. Velvoite viedään ilmastolakiin syksyllä 2022. Lisäksi laaditaan valtioneuvoston periaatepäätös kotimaisista ja vähähiilisistä hankinnoista. Päätöksessä asetetaan julkisille hankinnoille päästövähennystavoite, jonka toteutumista seurataan. Näillä toimilla varmistetaan, että kuntien ja kulutuksen toimille laskettu 0,4 Mt päästövähennys toteutuu.Maatalouden päästövähennystoimia tuetaan ja vahvistetaan, mikä mahdollistaa maatalouden päästövähennystavoitteen noston (0,4 Mt -> 0,6 Mt vuoteen 2030 mennessä) ja vahvistaa myös maatalouden kannattavuutta. Maatalouden ilmastotyö koostuu isosta joukosta toimia aina maaperän hiilensidonnan parantamisesta ja lypsylehmien metaanipäästöjen vähentämisestä ilmastoruokaohjelman laatimiseen. Hallitusohjelman mukaisesti lainsäädännöllisin toimin ei aiheuteta lisäkustannuksia ilman kompensaatiota maatalousyrittäjille.Liikenteen päästövähennysten toteutuminen varmistetaan jatkamalla kansallisen liikenteen päästökaupan sekä kilometripohjaisen liikenneveromallin valmistelua siltä varalta, että muut kansalliset toimet ja EU-tason ratkaisut yhdessä ovat riittämättömiä. Liikenteen päästöjä vähennetään fossiilittoman liikenteen tiekartan mukaisesti. Biokaasun tuotantoa ja käyttöä edistetään toimeenpanemalla biokaasuohjelmaa, seuraamalla sen vaikuttavuutta ja etsimällä lisäisiä toimia biokaasun tuotannon kasvattamiseksi 4 TWh:iin. Ilmasto- ja energiapoliittinen ministerityöryhmä käsittelee asiaa huhtikuussa 2022.Hallituksen kaksi muuta keskeistä ilmastosuunnitelmaa lausunnoille lähiviikkoinaKeskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelmaa on valmisteltu rinnakkain ilmasto- ja energiastrategian sekä maankäyttösektorin ilmastosuunnitelman kanssa.Maa- ja metsätalousministeriön johdolla valmisteltu maankäyttösektorin ilmastosuunnitelman luonnos lähtee lausunnoille lähiviikkoina. Hallitus linjasi, että osana suunnitelmaa päätetään lisätoimista, joilla varmistetaan, että osa Suomen taakanjakosektorin EU-tason päästövähennystavoitteesta voidaan kuitata vahvistamalla hiilinieluja. Osana suunnitelmaa tullaan myös toteuttamaan hiilipörssipilottihankkeiden kokonaisuus, joiden tavoitteena on merkittävästi vähentää päästöjä ja kasvattaa hiilinieluja – kuitenkin niin, ettei tällä korvata muita päästövähennyksiä. Kokonaisuuden tavoite ja toteutus tarkentuvat valmistelun aikana, ja se valmistellaan ripeästi siten, että hankkeet ovat käynnissä vuoden 2022 aikana. Hiilensidonnan markkinoita kehitetään ja niille luodaan pelisäännöt.Työ- ja elinkeinoministerin johdolla valmistellun ilmasto- ja energiastrategian on määrä lähteä lausuntokierrokselle huhtikuussa. Strategiassa otetaan huomioon energiaomavaraisuuden ja toimitusvarmuuden lisääminen ja uusiutuviin energiamuotoihin siirtymisen vauhdittaminen, joiden merkitys on korostunut Venäjän Ukrainassa aloittaman hyökkäyksen jälkeen. Yhdessä kolme suunnitelmaa kattavat kaikki Suomen päästöt ja toimet niiden vähentämiseksi.
NordenBladet —Oikeusministeriön työryhmä ehdottaa muutoksia muun muassa esitutkintalakiin rikosprosessin tehostamiseksi ja nopeuttamiseksi. Keskeisimmät ehdotukset koskevat lapsiin kohdistuvien rikosten käsittelyn nopeuttamista, tekniikan hyödyntämistä ja esitutkintayhteistyötä.Työryhmän ehdotuksen mukaan lapsen henkeen, terveyteen, yksityisyyteen, rauhaan, kunniaan, vapauteen tai seksuaaliseen itsemääräämisoikeuteen kohdistuvat rikokset on käsiteltävä kiireellisinä. Lisäksi jos esitutkinnassa kohdistetaan lapsiin tutkintatoimenpiteitä, tutkinnan johto olisi annettava tähän tehtävään erityisesti perehtyneille tutkinnanjohtajille. Tutkintatoimenpiteiden ja tutkinnanjohdon keskittämisvaatimus koskisi myös erityisen suojelun tarpeessa olevia asianomistajia.Jatkossa kuulustelun videointiin olisi lähtökohtaisesti suostuttava kuulusteltavan pyynnöstä. Esitutkinnassa tallennetun kuulustelun käyttöä todisteena oikeudenkäynnissä laajennettaisiin ihmiskauppaan ja eräisiin sen lähirikoksiin.Syyttäjän ja esitutkintaviranomaisen yhteistyötä tiivistettäisiinTyöryhmä ehdottaa lisäksi, että esitutkintaviranomaisen ja syyttäjän yhteistyövelvollisuutta laajennetaan ja tutkintasuunnitelman käyttöä tehostetaan. Lisäksi loppulausuntopyyntö olisi aina yksilöitävä ja pyyntö tehtäisiin yhteistyössä syyttäjän kanssa. Syyttäjän juridista asiantuntemusta esitutkinnan aikana ja erityisesti loppulausuntovaiheessa olisi hyödynnettävä nykyistä enemmän, jotta se palvelisi rikosasian myöhempää käsittelyä tuomioistuimessa.Mietinnössä ehdotetaan myös ns. putkakuolemiin ja poliisin voimankäyttötilanteisiin liittyviä lainsäädäntömuutoksia.Työryhmän toimeksiannon taustalla olivat pääministeri Sanna Marinin hallitusohjelman kirjaukset, eräät eduskunnan oikeusasiamiehen ratkaisut sekä vuonna 2020 julkaistun rikosketjun LEAN-hankkeen huomiot.Työryhmän mietintö on lausunnoilla 29. huhtikuuta asti. Ehdotettujen lakien on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2024 alussa.
NordenBladet —Valtiovarainministeriö on julkaissut kaksi erillistä lausuntopyyntöä, jotka koskevat kunnan ja kuntayhtymän sekä hyvinvointialueen ja hyvinvointiyhtymän raportoimia taloustietojen tietosisältöjä ja teknisiä kuvauksia. Lausuntopyynnöissä esitettävät asiat koskevat tilikautta 2023.Kuntaa ja kuntayhtymää koskevassa lausuntopyynnössä valtiovarainministeriö pyytää lausuntoja muutosesityksistä siihen, mitä taloustietoja kunnan ja kuntayhtymän on toimitettava Valtiokonttorille. Lisäksi lausuntoa pyydetään muutosehdotuksista teknisiin kuvauksiin. Hyvinvointialuetta ja hyvinvointiyhtymää koskevassa lausuntopyynnössä valtiovarainministeriö pyytää lausuntoja valtioneuvoston asetuksesta hyvinvointialueen taloutta koskevien tietojen toimittamisesta. Lisäksi lausuntoja pyydetään valtiovarainministeriön asetusta varten hyvinvointialueen taloustietojen toimittamiseen sovellettavista tietosisällöistä ja teknisistä kuvauksista tilikaudelta 2023 raportoitavista tiedoista. Valtiovarainministeriö toivoo lausuntoja erityisesti tiedon tuottajilta, raportointijärjestelmien teknisiltä toteuttajilta ja taloushallinnon palveluntarjoajilta. Lausunnot on annettava kumpaankin lausuntopyyntöön viimeistään keskiviikkona 27.4.2022.Kunnan ja kuntayhtymän sekä hyvinvointialueen ja hyvinvointiyhtymän on toimitettava erikseen säädetyt taloustietonsa Valtiokonttorin ylläpitämään Kuntien ja hyvinvointialueiden taloustietojärjestelmään (nykyinen Kuntatalouden tietopalvelu) yhdenmukaisessa ja vertailtavassa muodossa. Raportoidut tiedot ovat avoimesti kaikkien käytettävissä Tutkihallintoa.fi-palvelussa.
NordenBladet —Tasavallan presidentti ja valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittinen ministerivaliokunta keskustelivat perjantaina 18. maaliskuuta Venäjän hyökkäyksestä Ukrainaan sekä Euroopan turvallisuustilanteesta.TP-UTVA käsitteli vuodelle 2021 asetettujen siviili- ja sotilastiedustelun painopisteiden toteutumista.Kokouksessa keskusteltiin myös ajankohtaisselonteon valmistelusta.Lisäksi TP-UTVA keskusteli EU:n strategisesta kompassista, joka koskee erityisesti EU:n kriisinhallinnan, kriisinsietokyvyn, suorituskykyjen ja kumppanuuksien kehittämistä.
NordenBladet —Kansallisen yritysvastuulainsäädännön erilaisia mahdollisia toteutustapoja ja niiden vaikutuksia ihmisoikeuksiin, ympäristöön ja yrityksiin on arvioitu tänään julkaistussa arviomuistiossa. Arviomuistioon kansallisesta yritysvastuusääntelystä pyydetään lausuntoja 15.4. mennessä.Työ- ja elinkeinoministeriössä virkatyönä valmisteltu arviomuistio kansallisesta yritysvastuusääntelystä julkaistiin 18.3.2022. Arviomuistion valmistelussa on kuultu sidosryhmiä työ- ja elinkeinoministeriön nimeämän taustaryhmän kautta.Arviomuistion keskeinen päätelmä on, että kansallinen yritysvastuusääntely olisi mahdollista toteuttaa, mutta laaja lakiesitys vaatisi pitkän valmistelun yritysvastuulakiin liittyvien oikeudellisten kysymysten selvittämiseksi. Kevyempää sääntelyä olisi mahdollista toteuttaa lyhyemmällä valmisteluajalla, mutta sääntelyn vaikutukset jäävät pienemmiksi. Arviomuistiossa tarkastellaan erilaisia vaihtoehtoja asianmukaisen velvoitteen sisältöön, soveltamisalaan ja seuraamusjärjestelmään. Sisällön osalta sääntelyn vaihtoehdot liittyvät siihen, kuinka yksityiskohtaisesti yritysten velvoitteista säädetään. Soveltamisalasta voitaisiin säätää yrityskokoa hyödyntäen sekä määritellen asianmukainen ulottuvuus toimitusketjuissa. Seuraamuksista muistiossa tarkastellaan viranomaisvalvontaa, hallinnollisia sanktioita ja vahingonkorvausvastuita.Asianmukaisuuden huolellisuuden velvoite kattaa ihmisoikeudet ja ympäristönYritysvastuulaissa yrityksille asetettaisiin velvoite toimia asianmukaisella huolellisuudella ihmisoikeuksien ja ympäristön suhteen. Asianmukaisella huolellisuudella tarkoitetaan prosessia, jolla yritykset tunnistavat, ehkäisevät ja lieventävät niiden omasta toiminnasta, toimitusketjuista ja muissa liiketoimintasuhteista aiheutuvia haitallisia vaikutuksia ihmisille ja ympäristölle. Prosessiin sisältyy yrityksen tekemistä toimista raportoiminen sekä korjaustoimenpiteistä huolehtiminen. Laissa säädettäisiin tarkemmin prosessin sisällöstä ja yrityksiltä edellytettävistä toimenpiteistä.Samaan aikaan hallitusohjelmaan perustuvan kansallisen yritysvastuulainsäädännön valmistelun kanssa käynnissä on myös EU:n yritysvastuudirektiivin valmistelu. Euroopan komissio julkaisi 23.2.2022 lainsäädäntöehdotuksen yritysten kestävyydestä ja asianmukaisesta huolellisuudesta eli EU:n yritysvastuulainsäädännöstä. Työ- ja elinkeinoministeriö vastaa ehdotuksen valmistelusta Suomessa. Kansallinen arviointi ja EU-tason yritysvastuulainsäädäntöön vaikuttaminen tukevat toisiaan sisällöllisesti. Työministeri Tuula Haatainen järjestää keskiviikkona 23.3. Yritysvastuusääntelyn tilannekuva EU:ssa ja Suomessa -pyöreän pöydän keskustelun. Keskusteluun on kutsuttu mukaan vaaleilla valittujen eduskuntapuolueiden ja taustaryhmässä mukana olleiden sidosryhmien edustajat.Arviomuistio kansallisesta yritysvastuulainsäädännöstä lausuntokierrokselleLausuntoja pyydetään Lausuntopalvelu.fi-sivuston kautta viimeistään 15.4.2022. Lausunnon voivat antaa kaikki asiasta kiinnostuneet. Jos lausunnon antaja ei halua rekisteröityä palveluun, voi lausunnon lähettää sähköpostitse työ- ja elinkeinoministeriön kirjaamoon, osoitteeseen kirjaamo.tem(at)gov.fi. Lausunnoissa pyydetään käyttämään viitteenä diaarinumeroa VN/27236/2020.
NordenBladet —EU-ministerivaliokunnan kokouksessa perjantaina 18. maaliskuuta oli esillä tavoite vähentää energiariippuvuutta Venäjästä, Ukrainasta pakenevien miljoonien ihmisten auttaminen sekä unionin turvallisuus- ja puolustuspolitiikalle suuntaa näyttävä strateginen kompassi.EU-ministerivaliokunta keskusteli tilannekatsauksen jälkeen Venäjän Ukrainaan kohdistaman hyökkäyksen seurauksista.EU-ministerivaliokunta linjasi Suomen kannan Euroopan komission (8.3.) julkaisemaan energiatiedonantoon, joka käsittelee tapoja vähentää energiariippuvuutta Venäjästä ja hillitä energiahintojen nousua Euroopassa. Suomi kannattaa tavoitetta katkaista EU:n energiariippuvuus Venäjästä. Sen johdosta on tärkeää edistää investointeja uusiutuviin energialähteisiin ja monipuolistaa kaasun hankintakanavia. Energian hinnan nousun johdosta ei tulisi turvautua toimiin, jotka voivat häiritä päästökauppajärjestelmän tai sähkömarkkinoiden toimintaa. Suomi katsoo myös, että valtiotukisäännöistä joustamisen pitäisi olla tarkkaan rajattua, ja tukea tulisi myöntää vain toimialoille, joilla on todellinen riski merkittävälle hiilivuodolle. Energia-asiat ovat esillä myös maaliskuun Eurooppa-neuvostossa (24. – 25.3.2022).EU-ministervaliokunnan kokouksessa oli esillä myös sotaa Ukrainasta pakenevien ihmisten auttaminen. Ukrainan naapurimaihin ja EU:n alueelle on saapunut jo noin kolme miljoonaa ihmistä ja määrä kasvaa nopeasti. EU-maiden on tehtävä yhteistyötä ja tuettava eniten kuormittuneita EU-maita esimerkiksi ottamalla ukrainalaisia enemmän myös muihin EU-maihin. Valtioneuvosto on jo aiemminkin painottanut tarvetta luoda selkeät ja toimivat järjestelyt muuttoliikepaineisiin ja kriisitilanteisiin. Suomen etu unionin ulkorajamaana on, että tällaisissa poikkeustilanteissa ihmisvirtojen kohteeksi tullut jäsenmaa saa muilta tarvitsemaansa tukea ja että yhteinen turvapaikkajärjestelmä ja muuttoliikkeen hallinta toimivat.Lisäksi ministerivaliokunta käsitteli unionin turvallisuus- ja puolustuspolitiikan strategista kompassia. Strategisella kompassilla tarkoitetaan EU:n turvallisuus- ja puolustusyhteistyön suunnan määrittämistä ja tavoitteiden kirkastamista seuraavan 5-10 vuoden aikana. Euroopan turvallisuuspoliittinen tilanne korostaa tarvetta vahvistaa EU:n roolia turvallisuuden tuottajana. Ulko- ja puolustusministereiden on määrä hyväksyä asiakirja yhteisistunnossa maanantaina 21. maaliskuuta. Strateginen kompassi vahvistetaan myös Eurooppa-neuvostossa myöhemmin samalla viikolla (24. – 25.3.). Suomen kantoja on linjattu neuvotteluprosessin kuluessa eduskunnalle annetuissa UTP-kirjeissä. Kantojen pohjana toimivat ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa sekä puolustuspolitiikkaa koskevat selonteot.Lisäksi EU-ministerivaliokunta linjasi Suomen kantoja seuraaviin kokouksiin:ulkoasiainneuvosto (21.3.)ulkoasiainneuvosto (puolustus) (21.3.)maatalous- ja kalastusneuvosto (21.3.)yleisten asioiden neuvosto (22.3.)Ulkoasiainneuvoston aiheita ovat Venäjän hyökkäys Ukrainaan sekä Sahelin alueen, ja erityisesti Malin, tilanne. Lisäksi ministerit keskustelevat Moldovan ulkoministerin kanssa. Ulko- ja puolustusministerien yhteisessä kokouksessa on tarkoitus hyväksyä unionin turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaa koskeva strateginen kompassi. EU:n turvallisuus- ja puolustusyhteistyötä ja strategista kompassia käsitellään myös Eurooppa-neuvostossa (24. – 25.3.2022).Maatalous- ja kalastusneuvoston pääaiheena on maatalousmarkkinoiden tilanne etenkin Ukrainaan kohdistuneen hyökkäyksen jälkeen. Lisäksi esillä on yhteisen maatalouspolitikan strategiasuunnitelmien hyväksynnän eteneminen, kasviproteiinin tuotannon lisääminen ja suurpedot.Yleisten asioiden neuvosto valmistelee maaliskuun Euroooppa-neuvostoa. Neuvoston on myös tarkoitus hyväksyä osittainen yleisnäkemys EU-puolueasetuksen muuttamisesta. Lisäksi neuvosto keskustelee vuoden 2022 eurooppalaisesta ohjausjaksosta ja saa tilannekatsauksen Euroopan tulevaisuuskonferenssin etenemisestä.
NordenBladet —Hallitus on aloittanut valmistelun kyberturvallisuuden kehittämiseksi ja julkisen hallinnon varautumiseksi. Tavoitteena on muodostaa tilannekuva ja arvioida tarvittavat kehittämistoimet tilanteessa, joka aiheutuu Venäjän hyökkäyksestä Ukrainaan.Digitalisaation, datatalouden ja julkisen hallinnon kehittämisen ministerityöryhmä on kokoontunut tällä viikolla kaksi kertaa. Edellisessä kokouksessaan 14. maaliskuuta ministeriryhmä päätti valmistelun käynnistämisestä kyberturvallisuuden ja julkisen hallinnon varautumiseksi. Työ tulee osaksi hallituksen turvallisuusympäristöä käsittelevää ajankohtaisselontekoa. Selonteko sisältää myös osuudet kyberturvallisuudesta ja julkisen hallinnon varautumisesta.Kyberturvallisuudessa varautumisen taso on hyväSuomessa tieto- ja kyberturvallisuuden varautumisella on pitkät ja toimivat perinteet. Varautumisesta huolehditaan muun muassa lainsäädännön, eri viranomaisten yhteistyön ja harjoitustoiminnan kautta. Vuonna 2021 on myös hyväksytty laaja-alainen kyberturvallisuuden kehittämisohjelma sekä toimenpiteet, joilla parannetaan tietoturvaa ja tietosuojaa kriittisillä toimialoilla. Kehitettävää kuitenkin on esimerkiksi kuntasektorin sekä tieto- ja viestintäjärjestelmien kyberturvallisuudessa.”Kyberturvallisuustilanne Suomessa ei tällä hetkellä poikkea normaalista. Suomen kybersuojaus toimii aktiivisesti ja torjuu uhkia joka päivä. Normaalitilanteessa kyberturvallisuusjohtaja on vastuussa siitä, että tilannekuva on hallussa. Kun tulee vakava kyberhäiriö, hänen rinnalleen tulee liikenne- ja viestintäministeriö, joka koordinoi tilannetta tarpeen mukaan kaikkien muiden ministeriöiden kanssa, joita asia koskee”, liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka sanoo.Julkinen hallinto on varautunut häiriötilanteisiinJulkisen hallinnon varautuminen keskittyy valtion viranomaisten, kuntien ja hyvinvointialueiden toimiin. Käsiteltävät teemat liittyvät esimerkiksi väestönsuojatiloihin ja arjen häiriötilanteisiin, kuten vesihuoltoon ja energiajakeluun.Suomen digitaalisen kompassin valmistelu eteneeSuomi on laatimassa kansallista digitaalista kompassia kevään 2022 aikana. Digitalisaation, datatalouden ja julkisen hallinnon kehittämisen ministerityöryhmä kuuli kokouksessaan 18. maaliskuuta katsauksen digikompassin valmistelusta.Suomen digitaalinen kompassi on jaettu neljään osa-alueeseen: digitaalinen infrastruktuuri, digitaalisesti osaava väestö ja työvoima, yritysten digitalisaatio sekä julkisten palvelujen digitalisointi. Digikompassissa kaikille osa-alueille on asetettu tavoitteet, avaintulokset sekä mittarit, joiden avulla tavoitteiden saavuttamista voidaan arvioida.Suomen kansallinen digikompassi on tarkoitus lähettää lausunnoille keväällä 2022.
NordenBladet —Kuntoutuksen koulutuksen ja tutkimuksen kehittämisfoorumin (KunFo) työskentely jatkuu koulutustyöryhmässä ja tutkimustyöryhmässä. Työryhmät vastaavat ohjausryhmän niille laatimiin opetus- ja kulttuuriministeriön asettamiskirjeen mukaisiin tehtäviin ja kysymyksiin.Koulutustyöryhmän tehtävänä on tehdä ehdotuksia perustutkintokoulutuksen ja sitä täydentävän koulutuksen rakenteen kehittämiseksi. Ryhmä nimeää kuntoutuksen osaamistarpeita ja kuvaa osaamisprofiileja. Ryhmässä myös arvioidaan jatkuvan oppimisen jatkumoa sekä kuntoutuksen koulutuksen tutkimusta ja tehdään kehittämissuosituksia. Koulutustyöryhmän puheenjohtajana toimii yliopistolehtori Pirjo Vuoskoski Jyväskylän yliopistosta ja hänen tukihenkilönään toimii yliopettaja Ira Jeglinsky-Kankainen Arcadasta. Koulutustyöryhmässä on kolme alatyöryhmää. Tutkintorakenne ja osaamisprofiilit -työryhmää johtaa yliopettaja Marja-Leena Lähteenmäki Tampereen ammattikorkeakoulusta. Jatkuvan oppimisen työryhmää johtaa erityisasiantuntija Anu Kippola-Pääkkönen Lapin ammattikorkeakoulusta. Koulutuspolut-työryhmää johtaa Pirjo Vuoskoski.Tutkimustyöryhmän tehtävänä on laatia ehdotus kuntoutuksen tutkimusstrategiaksi ja tehdä suosituksia kuntoutusalan tutkimuksen suuntaamisesta kansainväliselle tasolle. Tutkimustyöryhmässä myös arvioidaan kuntoutuksen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaa (TKI). Ryhmä tekee kehittämisehdotuksia eri koulutusorganisaatioiden roolien ja vastuiden selkeyttämisestä kuntoutuksen koulutuksessa ja TKI-toiminnassa.Tutkimustyöryhmän puheenjohtajana toimii neurologisen kuntoutuksen professori Susanna Melkas HUSista ja hänen tukihenkilönään johtava tutkija Merja Rantakokko Jyväskylän ammattikorkeakoulusta. TKI-tyhmän puheenjohtajana toimii lääketieteellinen johtaja Mika Pekkonen Hyvinvointiala HALI ry:stä.KunFon työryhmät toimivat verkostomaisesti ja kuulevat foorumin ulkopuolisia asiantuntijoita tarvittaessa ja mahdollisuuksien mukaan. Työryhmien työn tuloksia esitellään keväällä 2023 ja työn lopulliset tulokset julkaistaan syksyllä 2023.Tammikuussa 2022 julkaistiin KunFon ensimmäisen vaiheen työn tulokset neljänä raporttina: Kuntoutuksen tulevaisuuden osaamis- ja työelämätarpeet, Kuntoutuksen koulutuksen tilannekuva, Kuntoutuksen tutkimuksen tilannekuva sekä Kuntoutuksen koulutuksen tutkimuksen nykytila. Raportit ovat luettavissa KunFon verkkosivulla.Kehittämisfoorumi tuottaa suunnitelman kuntoutuksen koulutuksen ja tutkimuksen kehittämiseksi vuosille 2024–2030. Foorumi perustuu Kuntoutuskomitean työhön ja opetus- ja kulttuuriministeriön kehittämistarpeisiin. Foorumi on asetettu opetus- ja kulttuuriministeriön sekä sosiaali- ja terveysministeriön yhteistyönä.
NordenBladet —Fortum Power and Heat Oy jätti 18.3.2022 valtioneuvostolle ydinenergialain mukaisen käyttölupahakemuksen Loviisa 1 ja 2 -ydinvoimalaitosyksiköiden energiantuotantoon enintään vuoden 2050 loppuun saakka, ja niiden käytöstä poistoon valmistautumisen edellyttämällä tavalla enintään vuoden 2055 loppuun asti. Laitosyksiköiden nykyiset käyttöluvat päättyvät vuosina 2027 ja 2030.Loviisan nykyisellä voimalaitosalueella sijaitsevalle matala- ja keskiaktiivisen ydinjätteen loppusijoituslaitokselle käyttölupaa haetaan vuoden 2090 loppuun saakka. Loviisan ydinvoimala on Suomen ensimmäinen ydinvoimalaitos. Sen kaksi voimalaitosyksikköä aloittivat tuotantonsa vuosina 1977 ja 1980. Voimalaitosyksiköt ovat VVER-440 tyyppisiä painevesireaktoreita. Kummankin reaktorin sähköteho on tehon noston jälkeen yli 500 MW. Laitoksen vuosituotanto on yli 8 terawattituntia, mikä on noin 10 prosenttia Suomen vuotuisesta sähköntuotannosta.Käyttölupahakemusten käsittelyyn sisältyy lain mukainen lausuntomenettely, josta kuulutetaan huhtikuussa. TEM pyytää tuolloin lausuntoja useilta viranomaisilta, yhteisöiltä ja vaikutusalueen kunnilta sekä varaa kansalaisille ja yhteisöille mahdollisuuden lausuntojen ja mielipiteiden esittämiseen. Lausuntoja pyydetään 12.8.2022 mennessä muun muassa Lausuntopalvelu.fi -palvelussa. TEM antoi 14.1.2022 perustellun päätelmän Loviisan ydinvoimalaitoksen jatkon YVA-selostuksesta. Päätelmä päätti hankkeen ympäristövaikutusten arviointiprosessin, johon sisältyi myös kansainvälinen arviointi, eli ns. Espoon prosessi.
