NordenBladet — Sisäministeriö on 18.3.2022 käynnistänyt selvityksen passirekis¬terin ja henkilökorttirekisterin sormenjälkitietojen käyttämisestä ainakin kaikkein törkeimpien rikosten ennalta estämiseksi, paljastamiseksi tai selvittämiseksi. Eduskunta edellytti selvitystä EU:n ID-asetukseen liittyvien poliisia koskevien lakien muuttamisen yhteydessä.Hallituksen esitys henkilökorttilain, passilain, poliisin henkilötietolain ja ulkomaalaislain muuttamisesta annettiin eduskunnalle marraskuussa 2020. Lakimuutokset liittyivät osin EU:n ID-asetukseen ja osin kansallisiin muutostarpeisiin. EU:n ID-asetus edellyttää sormenjälkien ottamista myös henkilökortin hakijalta, mutta jäsenvaltiot saavat itse päättää tallennetaanko henkilökortin hakijan sormenjäljet rekisteriin.Eduskunnalle annetussa hallituksen esityksessä ehdotettiin, että henkilökorttirekisteriin talletetaan kasvokuvan lisäksi biometrisiin tunnisteisiin kuuluvat sormenjäljet vastaavasti kuin passirekisteriin. Esitykseen sisältyi myös poliisin henkilötietolain muutos, jolla mahdollistettiin passirekisterin ja henkilökorttirekisterin sormenjälkitietojen käyttäminen sekä passin että henkilökortin hakijan tunnistamiseksi. Sormenjälkitietoja voi nykyisellään käyttää tämän lisäksi vain tunnistamattomaksi jääneen uhrin tunnistamiseksi.Hallintovaliokunta piti lakimuutosten yhteydessä antamassaan mietinnössä tärkeänä, että passirekisteriin tai henkilökorttirekisteriin talletettujen sormenjälkien käyttäminen olisi mahdollista myös ainakin kaikkein törkeimpien rikosten ennalta estämiseksi, paljastamiseksi tai selvittämiseksi. Käytännössä tämä voisi valiokunnan mukaan tarkoittaa esimerkiksi haavoittuvassa asemassa olevaan henkilöön kohdistuneen törkeän seksuaalirikoksen ja siihen liittyvän henkirikoksen selvittämistä.Selvitys kartoittaa sormenjälkitietojen käytön oikeudellisia reunaehtoja ja muita edellytyksiä, ja sen on määrä valmistua hallintovaliokunnan käsiteltäväksi syysistuntokauden 2022 alkuun mennessä.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Owal Group Oy on selvittänyt opetus- ja kulttuuriministeriön toimesta suomi/ruotsi toisena kielenä (S2) -opetuksen toteutumista ja kehittämistarpeita varhaiskasvatuksesta korkeakoulutukseen. Selvitys julkistettiin torstaina 17.3. Selvityksestä ilmenee, että S2-opetuksen kehittäminen edelleen edellyttää varhaiskasvatuksen, opetuksen ja koulutuksen järjestäjiltä yhteistyötä ja kansallista ohjausta.Keskeisiä kehittämishaasteita S2-opetuksessa ovat resurssien niukkuus ja täydennyskoulutuksen tarve sekä maahanmuuttotaustaisten oppilaiden ohjaus koulutuspolkujen jatkuvuuden takaamiseksi. Koko koulutusjärjestelmän näkökulmasta on tarve tarkastella myöhään maahan muuttaneiden koulutuspolkuja siten, että koulutusjärjestelmä mahdollistaisi riittävän opetuskielen taidon kehittymisen.Selvityksen mukaan olisi syytä tarkastella kansallisesti myöhään maahan muuttaneiden koulutuspolkuja siten, että koulutusjärjestelmä mahdollistaisi riittävän opetuskielen taidon kehittymisen. Tällä hetkellä paineet opetuskielen tukemiseen kasautuvat toiselle asteelle, etenkin ammatilliseen koulutukseen. Lukiokoulutukseen ohjautuu yhä ammatillista koulutusta vähemmän S2-opiskelijoita, ja siten myös valmiudet S2-opetuksen toteutukseen vaihtelevat enemmän. Neuvotteleva virkamies Ulla-Jill Karlsson, opetus- ja kulttuuriministeriö puh. 0295 330141Projektipäällikkö Laura Jauhola, Owal Group Oy, puh. 050 443 1841Suomi/ruotsi toisena kielenä -opetuksen nykytilan arviointiPerusopetuksessa suomi toisena kielenä ja kirjallisuus -oppimäärää opiskelevia oli lukuvuonna 2020-2021 yhteensä lähes 40 000. Ruotsi toisena kielenä ja kirjallisuus oppimäärää opiskelevia oli 775. Lukiokoulutuksessa Suomi toisena kielenä ja kirjallisuus -oppimäärän suorittaneita vuonna 2021 oli 1 050 ja ruotsi toisena kielenä -oppimäärän suorittaneita alle viisi (1-4).Ammatillisesta koulutuksesta ja varhaiskasvatuksesta ei ole tiedossa tarkkoja tilastoja.
 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Sosiaali- ja terveysministeriö järjestää 4.4.2022 klo 9 – 11 kuulemistilaisuuden sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen käyttöoikeuksia koskevasta asetusluonnoksesta. Asetusluonnos oli lausuntokierroksella syksyllä 2021.Kuulemistilaisuudessa esitellään lausuntopalautteen perusteella päivitetty asetusluonnos, ja osallistujilla on mahdollisuus esittää luonnoksesta kommentteja ja näkemyksiä. Tavoitteena on saada asetus annettua mahdollisimman pian.Kuulemistilaisuus järjestetään Teams-etäyhteydellä. Tilaisuuteen ei tarvitse ilmoittautua etukäteen.Kuulemistilaisuuden info ja tilaisuuden osallistumislinkki STM:n tapahtumakalenterissa: Kuulemistilaisuus: asetusluonnos sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen käyttöoikeuksista

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Sosiaaliturvakomitea kokoontuu maanantaina 21.3.2022. Komitea alkaa valmistella välimietintöään varten linjausta kannustin- ja informaatioloukuista. Lisäksi komitea saa katsauksen työkyvyttömyysetuusjärjestelmien uudistuksiin eri maissa. Komitea keskustelee myös ekologisesti kestävän hyvinvoinnin ja sosiaaliturvan yhteyksistä sekä huhtikuussa 2022 julkaistavasta tietokoosteesta ”Elonkehä, ilmastonmuutos ja sosiaaliturva”. Tietokooste on osa strategisen tutkimuksen ja sosiaaliturvakomitean tietokumppanuutta. 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Espanjan elpymissuunnitelmassa painottuvat vihreä siirtymä ja digitalisaatio, jotka ovat myös Suomen prioriteettialoja. Kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Skinnarin johtama yritysdelegaatio edistää maiden välistä yhteistyötä Madridissa 20.–23. maaliskuuta.Espanja on Euroopan unionin neljänneksi suurin talous, ja maan talouskasvun on odotettu ylittävän selvästi EU:n keskiarvon kuluvana vuonna. Espanja on myös yksi EU:n elpymispaketin suurimmista saajista. Pääosa rahoituksesta ohjataan vihreään siirtymään ja digitalisaatioon. Nämä ovat olleet ajankohtaisia aloja jo pidempään, mutta muutokset Euroopan turvallisuustilanteessa ovat tehneet niistä suorastaan kriittisiä: toimivat digitaaliset palvelut ja kyky estää niihin kohdistuvia kyberhyökkäyksiä, energiariippuvuuden vähentäminen sekä fossiilisten energialähteiden korvaaminen vihreillä ratkaisuilla ovat tässä ajassa entistäkin tärkeämpiä. Espanjan elpymissuunnitelmaan sisältyvien erilaisten uudistusten ja julkisten investointien kunnianhimo on vaikuttava ja vaatii toteutuakseen innovatiivisia ratkaisuja.Suomalaisten yritysten kiinnostus Espanjaa kohtaan on kasvussa, ja pandemiakautta lukuun ottamatta maidemme välinen kauppa on kasvanut tasaisesti. Espanjassa on tällä hetkellä noin 250 suomalaisyritystä omien tytäryhtiöidensä kautta tai paikallisen kumppanin edustamana. ”Maidemme elinkeinoelämän ja innovaatiotoiminnan yhteistyössä on paljon kasvupotentiaalia. Espanjan matkalle osallistuvat suomalaisyritykset ovat vihreän siirtymän ja digitalisaation huippuosaajia. Uskon, että tapaamiset Espanjan päättäjien kanssa vauhdittavat maidemme välistä yritysyhteistyötä”, toteaa ministeri Skinnari.Ministeri Skinnari tapaa vierailullaan Espanjan hallituksen sekä elinkeinoelämän edustajia. Poliittisissa tapaamisissa ovat esillä myös Euroopan ajankohtaiset asiat. Ministeri Skinnari käy keskustelut muun muassa Espanjan ekologisen siirtymän ministeri Teresa Riberan, teollisuus-, kauppa- ja turismiministeri María Reyes Maroton kanssa ja tapaa myös Espanjan ulkoministeriön ulko- ja turvallisuuspolitiikasta vastaavan valtiosihteeri Ángeles Moreno Baun, jonka kanssa keskusteluissa nousee esiin myös Euroopan ajankohtainen turvallisuustilanne. Ministeri Skinnarin vierailulle osallistuu Suomesta 14 yritystä, joilla on osaamista muun muassa erilaisista digiratkaisuista – ml. tekoäly ja kvanttiteknologia – energiaoptimoinnista sekä vihreään rakentamiseen ja jätteiden käsittelyyn liittyen.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — 18. maaliskuuta julkaistun tutkimuksen mukaan osa-aikainen työ, jossa soviteltu työttömyysetuus täydentää tuloja, on lisääntynyt. Etuuden maksuviiveet ovat lyhentyneet, mutta kaikkia byrokratia- ja informaatioloukkuja ei ole onnistuttu purkamaan. Kokoaikaiseen työhön siirtymisessä palvelujärjestelmä voisi tukea nykyistä enemmän.Laboren, Tampereen yliopiston ja Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen tutkimuksessa selvitettiin muun muassa osa-aikaisen työttömyyden yleisyyttä sekä työllisyyden ja työttömyyden rajapinnalla liikkuvien työuria sekä palvelujärjestelmän toimivuutta. Tutkimuksessa havaittiin, että osittain työttömät saavat heikommin TE-palveluita kuin työttömät työnhakijat. Työnantajan lisätyön tarjoamisvelvollisuutta koskevassa lainsäädännössä havaittiin samoja ongelmia kuin aiemmissa tutkimuksissa.Tutkimuksessa hyödynnettiin sekä monipuolisia rekisteriaineistoja että omia työttömille, TE-asiantuntijoille ja työnantajille suunnattuja kyselyaineistoja.Sovitellut etuusjaksot päättyvät usein kokoaikaiseen työllistymiseen, byrokratialoukkuja osittain purettuRekisteriaineistoanalyysin perusteella soviteltujen etuuksien käyttö on lisääntynyt kaikissa työntekijäryhmissä. Sekä sovitellulla etuudella että täydellä päivärahalla alkavat etuusjaksot, joiden aikana siirrytään sovitellulle etuudelle, päättyvät usein kokoaikaiseen työllistymiseen. Sovitellulla alkaneista etuusjaksoista kokoaikaiseen työllistymiseen siirtyminen on kuitenkin lyhytkestoista.Byrokratialoukkujen purkamisessa on osittain onnistuttu, sillä rekisteritietojen perusteella soviteltujen työttömyysetuuksien maksuviiveet ovat lyhentyneet uudistusten jälkeen. Kyselyaineistojen perusteella työttömyysturvajärjestelmässä koetaan yhä edelleen olevan byrokratia- ja informaatioloukkuja, jotka vähentävät halukkuutta ottaa vastaan osa-aikaista tai tilapäistä työtä työnhaun aikana. Lisäksi TE-toimisto joutuu ottamaan osa-aikatyön tarjoamisessa tehtäväkenttäänsä laajempaa tiedotusroolia.Osittain työttömät saavat vähemmän palveluita kuin kokonaan työttömätTE-asiantuntijakyselyn mukaan osittain työttömät työnhakijat ovat saaneet vähemmän TE-palveluita kuin kokonaan työttömät. TE-palveluiden hyödyntämistä ovat rajoittaneet resurssien puute, niiden kohdentaminen kokonaan työttömille sekä palveluihin pääsyn tulkintakäytännöt. Palvelujärjestelmän toimivuuden yksi osatekijä on myös työtarjousten toimivuus ja tehokkuus. Työtarjousten käytön yleisyyttä erityyppisissä työpaikoissa arvioidessa havaittiin, että työtarjouksia tehtiin suhteessa enemmän osa-aikaisiin ja kestoltaan alle vuoden mittaisiin työpaikkoihin.Työnantajakyselyn perusteella osa työnantajista ei tunne työnantajan lisätyön tarjoamisvelvollisuutta koskevaa lainsäädäntöä lainkaan. Lisäksi osalla työnantajista on vaikeuksia tulkita lainsäädäntöä esimerkiksi lisätyön jakamiseen liittyvissä tilanteissa. Samoja ongelmia on tunnistettu myös aikaisemmissa arvioinneissa.Julkaisu on toteutettu osana valtioneuvoston vuoden 2021 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Eurooppaministeri Tytti Tuppurainen tapasi torstaina 17. maaliskuuta Berliinissä kollegansa, Saksan eurooppaministeri Anna Lührmannin. Ministerit keskustelivat Venäjän Ukrainaan kohdistaman hyökkäyksen vaikutuksia Euroopassa ja erityisesti energiasektorilla.Molemmat ministerit korostivat kunnianhimoisten ilmastotavoitteiden tärkeyttä irtautumisessa Venäjän fossiilisesta energiasta ja siirtymisessä uusiutuviin energialähteisiin. Myös energiahuoltovarmuuden merkitys korostuu tässä ajassa.Ministerit keskustelivat seuraavan viikon yleisten asioiden neuvoston kokouksesta. Kokouksessa valmistellaan maaliskuun Eurooppa-neuvostoa, jossa on tarkoitus hyväksyä ns. strateginen kompassi. Strategisella kompassilla tarkoitetaan EU:n turvallisuus- ja puolustusyhteistyön suunnan määrittämistä ja tavoitteiden kirkastamista seuraavan 5-10 vuoden aikana.”Elämme ajassa, jossa on välttämätöntä panostaa EU:n vahvistamiseen myös ulko- ja turvallisuuspolitiikassa sekä puolustusyhteistyössä. EU:n turvallisuus- ja puolustusyhteistyötä pitkällä aikajänteellä kuvaavan strategisen kompassin hyväksyminen on yksi tärkeä edistysaskel Euroopan turvallisuuden kehittämiselle”, Tuppurainen sanoo.Ministeri Tuppurainen tapasi myös Saksan liittopäivien ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtajan Michael Rothin. Myös tässä tapaamisessa päähuomio oli Venäjän hyökkäyksessä Ukrainaan ja sen monissa seurausvaikutuksissa Euroopalle. Esillä oli myös oikeusvaltiomekanismin ajankohtainen tilanne ja tuki komissiolle.Ministeri Tuppurainen matkusti Berliiniin osana pääministeri Sanna Marinin delegaatiota, joka tapasi Berliinissä Saksan liittokansleri Olaf Scholzin 16. maaliskuuta.
 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Kasvukauden 2021 poikkeukselliset sääolosuhteet ja heikko satotaso ovat aiheuttaneet pulan kevätviljan ja rypsin kylvösiemenistä. Hallitus päätti 17.3.2022 näiden kylvösiemenen varmuusvarastojen tilapäisestä käyttöönotosta siementen riittävän tarjonnan turvaamiseksi ja kevään kylvöjen varmistamiseksi.Huoltovarmuuskeskuksen (HVK) varmuusvarastoista vapautetaan markkinoille kevätviljojen eli ohran, kauran ja kevätvehnän kylvösiementä yhteensä enintään 15 000 tonnia ja rypsin kylvösiementä enintään 50 tonnia.Päätöksen mukaan HVK:n tulee varmistaa, että varastojen käyttöönotto tapahtuu kilpailuneutraalisti markkinahäiriöitä aiheuttamatta. Varastoista otetut määrät kylvösiementä on palautettava varastoihin viipymättä sen jälkeen, kun tuotantomahdollisuudet sen sallivat. HVK:n arvion mukaan varastojen ennalleen palauttaminen kestää markkinoista ja tuotanto-oloista riippuen 1–3 vuotta.Kylvösiemenpulan syynä viime kesän kuivuus ja heikko satotasoKesän 2021 kasvukausi oli erittäin kuiva koko Pohjois-Euroopassa. Kuivuus johti satotason voimakkaaseen alenemiseen myös Suomessa. Viljasato oli noin 2,6 miljardia kiloa, kun se on normaalivuosina noin 3,5–4,0 miljardia kiloa. Hankalan kasvukauden vaikutukset näkyvät myös sertifioidun siemenen ja tilan oman siemenen (TOS) tuotantomäärissä. Normaalisti noin 70 prosenttia vilja-alasta kylvetään TOS-siemenellä. Kylvösiemen on elintarviketuotannon kannalta välttämätön tuotantopanos. Kylvösiemenhuolto perustuu käytännössä täysin kotimaisen tuotannon varaan, kaupallisiin varastoihin ja viime kädessä varmuusvarastoihin. Tuonnin merkitys on pieni, koska Suomessa viljeltyjen lajikkeiden kylvösiementä ei ole juurikaan ulkomailta saatavissa.Maa- ja metsätalousministeriö haki loppuvuodesta 2021 Euroopan komissiolta lupaa alentaa kevätviljojen, palkokasvien, rypsin ja hampun sertifioidun siemenen itävyysvaatimusta siemenpulan välttämiseksi. Alennetulla itävyysvaatimuksella voidaan saada markkinoille jonkin verran lisää sertifioitua siementä, mutta se ei riitä kattamaan vajetta markkinoilla ja vastaamaan siemenpulaan. Asiaan liittyvä maa- ja metsätalousministeriön asetus on voimassa kesäkuun loppuun saakka.HVK lähetti joulukuussa osana kylvösiementilanteen seurantaa siemenalan toimijoille lausuntopyynnön varmuusvarastojen käyttöönottotarpeesta. Kaikissa lausunnoissa varastojen avaamista pidettiin tarpeellisena ja välttämättömänä toimenpiteenä. Lausunto pyydettiin maa- ja metsätalousministeriöltä, Ruokavirastolta ja Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK:lta sekä Hankkija Oy:ltä, Peltosiemen Oy:ltä, Tilasiemen Oy:ltä ja Lantmännen Agro Oy:ltä, jotka vastaavat lähes kokonaan viljan sertifioidun siemenen tuotannosta. Lisäselvitysten perusteella HVK teki helmikuussa työ- ja elinkeinoministeriölle esityksen kylvösiementen varmuusvarastojen tilapäisestä käyttöönotosta. Ministeriö pyysi käyttöönoton markkinavaikutuksista lausunnon Kilpailu- ja kuluttajavirastolta.Edellisen kerran valtioneuvosto päätti kylvösiemenen varmuusvarastojen käytöstä keväällä 2018. Silloin syynä oli kasvukauden 2017 sääolosuhteet, jotka heikensivät merkittävästi sertifioidun siemenen sekä tilan oman siemenen laatua ja määrää.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Valtioneuvosto määräsi uuden apulaisosastopäällikön torstaina 17. maaliskuuta. Juha Savolainen Valtioneuvosto nimitti Juha Savolaisen ulkoasiainneuvoksen virkaan 11.4.2022 lukien ja määräsi hänet ulkoministeriön kehityspoliittisen osaston apulaisosastopäällikön tehtävään määräajaksi 11.4.2022–31.8.2026.Savolainen siirtyy apulaisosastopäällikön tehtävään Afrikan ja Lähi-Idän osastolta, jossa hän on työskennellyt eteläisen ja läntisen Afrikan yksikönpäällikkönä vuodesta 2018. Tätä ennen hän oli päällikkönä konsuliasiainyksikössä vuosina 2016–2018. Savolaisella on lisäksi työkokemusta ulkoministeriöstä Aasian ja Amerikan osastolta ja kansainvälisen kaupan osastolta sekä ulkomaanedustustoista Pretoriassa ja Brasíliassa.Ulkoministeriön palvelukseen Savolainen on tullut vuonna 2002. Hänellä on Master of Public Affairs-tutkinto.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — EU:n sisäasioiden rahastoille ohjelmakaudelle 2021-2027 on asetettu ohjelmien seurantakomiteat. Seurantakomiteoiden keskeisenä tehtävänä on tarkastella edistymistä rahastojen ohjelmien toteuttamisessa ja tavoitteiden saavuttamisessa sekä ohjelmien tulosten arvioinnissa. Valtioneuvosto asetti seurantakomiteat istunnossaan 17.3.2022.EU:n sisäasioiden rahastoja ohjelmakaudella 2021-2027 ovat turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahasto AMIF, sisäisen turvallisuuden rahasto ISF sekä rajaturvallisuuden ja viisumipolitiikan rahoitustukiväline BMVI. Kullakin rahastolla on oma seurantakomitea.Seurantakomiteat hyväksyvät hankkeiden valinnassa käytettävät perusteet ja menetelmät, ohjelman vuotuisen tuloksellisuuskertomuksen, arviointisuunnitelman sekä ohjelman muuttamista koskevat hallintoviranomaisen tekemät ehdotukset.Seurantakomiteat osallistuvat ohjelmien toimeenpanosuunnitelmien valmisteluun, muuttamiseen, täytäntöönpanoon, seurantaan ja arviointiin.Seurantakomiteoiden jäseninä rahastojen toimialojen kannalta keskeisiä kumppaneita Kunkin rahaston seurantakomitean jäsenet edustavat rahaston ohjelman tavoitteiden kannalta keskeisiä tahoja kuten ministeriöitä, virastoja, keskus- ja aluehallinnon virastoja, kansalaisjärjestöjä ja työmarkkinajärjestöjä.Euroopan komissio osallistuu seurantakomiteoiden työhön neuvonantajan ominaisuudessa. Lisäksi asiaankuuluvat EU:n erillisvirastot voivat osallistua seurantakomiteoiden työhön.Seurantakomiteoiden ensimmäiset kokoukset järjestetään huhtikuussa 2022.Seurantakomiteoiden toimikausi jatkuu koko ohjelmakauden. Toimikausi päättyy, kun Euroopan komissio on hyväksynyt rahaston ohjelman viimeisen vuotuisen tuloksellisuuskertomuksen.EU:n sisäasioiden rahastojen hallintoviranomainen sisäministeriö käynnistää uusien rahastojen haut alustavasti toukokuussa.

Lähde: Valtioneuvosto.fi