NordenBladet — Ilmastopolitiikan pyöreä pöytä kokoontuu 14. kerran tiistaina 22.3.2022. Kokouksen aiheena on maankäyttösektorin ilmastosuunnitelma, jonka on määrä lähteä lausuntokierrokselle lähiviikkoina. Pyöreä pöytä keskustelee, onko hahmoteltu toimenpidekokonaisuus tasapainoinen ja vaikuttava sekä miten oikeudenmukaisuus tulisi huomioida suunnitelmassa. Pyöreän pöydän puheenjohtajana toimii pääministeri Sanna Marin.Hallitusohjelman mukaisesti maankäyttösektori kytketään tällä hallituskaudella entistä tiiviimmin osaksi kansallisen ilmasto- ja energiapolitiikan suunnittelua ja toimeenpanoa. Maa- ja metsätalousministeriön johdolla valmisteltavaan maankäyttösektorin ilmastosuunnitelmaan sisällytetään keinot, joilla maankäyttösektorin ilmastopäästöjä vähennetään ja hiilinieluja ja -varastoja vahvistetaan siten, että ilmastovaikutus on vähintään kolme megatonnia CO2-ekvivalenttia vuoteen 2035 mennessä. Maankäyttösektorin ilmastosuunnitelmaa on valmisteltu koordinoidusti keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelman (KAISU) ja ilmasto- ja energiastrategian kanssa.Keskeisiä jo käynnistettyjä toimia ovat muun muassa joutoalueiden metsitystuki, turvemetsien tuhkalannoitus ja Metsähallituksen omistajapoliittiset linjaukset. Lisäksi on alustavasti hahmoteltu ja valmisteltu muita toimia. Näitä ovat esimerkiksi kansallisen CAP-suunnitelman toimeenpano, metsäkadon ehkäisy erilaisin toimin, turvepeltojen ilmastokestävää käyttöä edistävät toimet sekä suometsien ilmastokestävä käyttö. Lisäksi tavoitteena on edistää hiiltä sitovaa viljelyä sekä hiilensidonnan markkinoita ja muita hiilensidontaa sekä varastointia edistäviä toimia. Työryhmätyönä valmistellut, alustavasti hahmotellut toimenpiteet perustuvat selvityksiin (mm. ILMAVA- ja HIISI-hankkeet) ja kuulemisiin, ja niitä tukevat Hiilestä kiinni -tutkimus- ja kehittämishankkeissa tuotettu tieto ja kokemukset.Ilmastopolitiikan pyöreä pöytä kerää yhteen laajan joukon toimijoita yhteiskunnan eri sektoreilta. Pyöreän pöydän tarkoituksena on luoda yhteistä ymmärrystä siitä, miten Suomi voi siirtyä hiilineutraaliin yhteiskuntaan oikeudenmukaisesti vuoteen 2035 mennessä. Pyöreä pöytä tukee työllään ilmastopolitiikan kansallista valmistelua ja toimeenpanoa.Sosiaalisessa mediassa pyöreän pöydän toimintaa voi seurata tunnisteilla #ilmastonpyöreäpöytä, #hiilineutraali2035. Maankäyttösektorin ilmastotoimenpidekokonaisuuteen liittyvää keskustelua voi seurata tunnisteella #HiilestäKiinni ja maankäyttösektorin ilmastosuunnitelmaa tunnisteella #MISU2035.Maankäyttösektorin ilmastosuunnitelma (MMM)Maankäyttösektorin Hiilestä kiinni –ilmastotoimenpidekokonaisuus (MMM)Ilmastopolitiikan pyöreä pöytä

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Ulkoministeriö julkaisee ensimmäistä kertaa pitkän aikavälin, vuoteen 2026 ulottuvan suunnitelman Suomen kansainvälisestä ilmastorahoituksesta. Tällä hallituskaudella kansainvälinen ilmastorahoitus liki kaksinkertaistuu edelliseen verrattuna ja aikaisempaa suurempi osa siitä suunnataan kriittisiin sopeutumistoimiin kehittyvissä maissa. Myös yritysyhteistyö huomioidaan entistä paremmin, sillä ilmastotavoitteiden saavuttamiseen tarvitaan vahvaa yksityisen sektorin panostusta.Suomen kansainvälinen ilmastorahoitus tarkoittaa kehitysyhteistyövaroista kanavoitua rahoitusta kehittyvien maiden ilmastotoimiin. Ulkoministeriön ensimmäistä kertaa julkaisemassa suunnitelmassa kehittyvien maiden ilmastorahoitusta on lisätty hallitusohjelman mukaisesti. Kansainvälinen ilmastorahoitus liki kaksinkertaistuu tällä hallituskaudella edelliseen verrattuna: suunnitelman mukainen kasvu on 93 %. Ensi vuosi on ilmastorahoituksen huippuvuosi, jolloin rahoitus noussee jopa 249 miljoonaan euroon. Tämän jälkeen rahoituksen suunnitellaan jatkuvan n. 200 miljoonan euron vuositasolla 2026 saakka.”Ilmastorahoitus on osa Pariisin ilmastosopimuksen mukaisia velvoitteitamme. Nostamme rahoitusta määrätietoisesti vuoteen 2026 saakka ja panostamme kokonaisratkaisuihin. Tällä julkisella rahoitussuunnitelmalla avaamme eri rahoituskanavien merkitystä”, kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Skinnari toteaa.Ilmastorahoituksella pyritään vastaamaan tasapainoisesti ilmastonmuutoksen hillinnän ja sopeutumisen aiheuttamiin haasteisiin. Hillinnällä pyritään jarruttamaan ilmastonmuutosta ja sopeutumisella mukautumaan sen väistämättömiin seurauksiin, kuten sään ääri-ilmiöihin. Rahoitus jakautuu lahjamuotoiseen sekä investointi- ja lainamuotoiseen tukeen. Hallitusohjelman mukaisesti lahjamuotoisen tuen ennakoidaan jakautuvan tasaisesti hillinnän ja sopeutumisen kesken vuodesta 2022 alkaen.Rahoituksen tason ja suunnan lisäksi suunnitelmassa esitellään rahoituksen tavoitteita, vaikuttavuutta, kohdentamista, seurantaa, raportointia ja viestintää. Suunnitelmassa avataan myös sitä, miten kasvava määrä yksityistä rahoitusta saadaan mukaan julkisen ilmastorahoituksen rinnalle.Kasvava ilmastorahoitus on mahdollisuus suomalaisille toimijoilleRahoituksella saavutetaan laajoja tuloksia: päästövähennysten lisäksi sidotaan hiiltä, ehkäistään katastrofeista aiheutuvia kuolemia sekä autetaan heikoimmassa asemassa olevia yhteisöjä ilmastonmuutokseen sopeutumisessa, ja saadaan liikkeelle yksityistä rahoitusta.Kasvava ilmastorahoitus on myös merkittävä mahdollisuus suomalaisille yrityksille ja muille toimijoille. Merkittävä osa rahoituksesta kanavoidaan luotettavien kansainvälisten rahoituslaitosten ja asiantuntijarahastojen kautta. Team Finland –konsepti avaa suomalaisille toimijoille väyliä uusiin liiketoimintamahdollisuuksiin, joita kasvavat ilmastorahoitusvirrat luovat. ”Toiminnassamme pyrimme entistä paremmin kohtaamaan suomalaisten toimijoiden osaamisen, tuotteet ja kiinnostuksen kehittyviä markkinoita kohtaan. Tehostamme osin sirpaloituneiden rahoitusinstrumenttien uudistamista ja kehitämme temaattista rahoitushakua”, Skinnari kertoo.Tutustu rahoitussuunnitelmaan.TaustaaSuomen julkisella kansainvälisellä ilmastorahoituksella tarkoitetaan sitä rahoitusta, joka kanavoidaan kehittyvien maiden ilmastotoimiin kehitysyhteistyövaroista. Valtiontalouden tarkastusvirasto VTV suositteli tarkastuksessaan kesällä 2021 ilmastorahoitussuunnitelman laatimista. Kehityspoliittinen toimikunta julkaisi oman selvityksensä asiasta tammikuussa 2022.Ilmastorahoitusta ohjaavat useat kansainväliset sopimukset ja linjaukset, joista tärkeimmät ovat YK:n ilmastopuitesopimus, Pariisin sopimus ja kestävän kehityksen tavoitteet (SDG). Hallitusohjelman kirjaukset rahoituksesta pohjautuvat kansainvälisiin sopimuksiin.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — ”EU:n elpymisvälineen kautta Suomeen saatavasta rahoituksesta yli puolet, eli noin miljardi euroa ohjataan vihreän siirtymän hankkeisiin. Uskon, että pystymme tällä julkisen sektorin tuella kannustamaan yrityksiä merkittäviin ja kunnianhimoisiin hankkeisiin”, totesi elinkeinoministeri Mika Lintilä 21.3.2022 Vaasa Energy Weekin avauspuheenvuorossa.Kestävän kasvun ohjelman rahoituksesta noin 500 miljoonaa euroa on suunnattu energiainvestointeihin, kuten uusiin energiateknologioihin, vetyyn ja teollisuuden sähköistymiseen. Tuella edistetään energia- ja teollisuussektorin hankkeita, jotka vähentävät Suomen kasvihuonekaasupäästöjä ja edistävät hiilineutraalisuustavoitteen saavuttamista. Tavoitteena on myös vähentää uusiutuvan energian ja uuden energiateknologian teknologisia ja taloudellisia riskejä.”Ensimmäinen hankehaku päättyi maaliskuun alussa. Hakemuksia tuli 86. Niihin liittyvä investointikanta on yli 4 miljardia euroa. Tämä kertoo siitä, että yrityksissä pusketaan energiamurrosta eteenpäin kovalla draivilla. Ensimmäiset tukipäätökset päästäneen tekemään kesälomiin mennessä”, elinkeinoministeri Mika Lintilä arvioi. ”Päästövähenemien lisäksi tavoittelemme myös globaaleja vaikutuksia. Toivomme, että täällä toteutetut investoinnit toimivat referensseinä, joiden pohjalta yritykset voivat viedä suomalaisia vähähiiliratkaisuja myös muualle maailmaan.” ”Tästä puhutaan hiilikädenjälkenä. Se kuvaa kuinka suuria ilmastohyötyjä tai päästövähennyspotentiaalia voimme tarjota ratkaisujen käyttäjille. Suomalaisyrityksillä on tarjottavissa ratkaisuja, joiden hiilikädenjälki maailmalla voi olla moninkertainen Suomen omiin päästöihin verrattuna. Tähän mahdollisuuteen meidän pitää ehdottomasti tarttua”, Lintilä painotti.Lintilä myös muistutti siitä, että vaikka EU:n elvytyspaketti lisää huomattavasti rahoitusmahdollisuuksia Suomessa, niin paljon suurempia mahdollisuuksia tarjoavat muiden maiden elvytyspaketit, joiden koko lasketaan kymmenissä miljardeissa. Tätä ainutlaatuista mahdollisuutta myös suomalaisten yritysten, ja esimerkiksi Vaasan energiaklusterin on hyvä osasta hyödyntää.”Fossiilisesta irtautumien tarkoittaa myös sitä, että vetyä tarvitaan niiden tilalle. Vedyn tuotannossa tarvitaan uusiutuvaa sähköä – senkin tuotantoon Suomessa on hyvät mahdollisuudet. Teemme kestävän kasvun ohjelmassa poikkeuksellisen merkittävää satsausta syntymässä olevaan suomalaiseen vetytalouteen. Ohjelmassa vetyhankkeille on suunnattu rahoitusta 150 miljoonaa euroa. Puhtaalla vedyllä tulee olemaan merkittävä rooli tulevaisuuden energiaratkaisuissa”, Lintilä totesi. ”EU-tasolla on syntymässä ohjauskehikko, joka tukee puhtaan vedyn markkinoiden syntymistä. Eurooppaan on syntymässä uusi teollisuudenala. Pidän tärkeänä, että suomalaiset yritykset löytävät tässä oman roolinsa ja yhteistyökumppanit, joiden kanssa ne voivat lähteä liiketoimintaa rakentamaan. Eurooppalaiset yhteydet ovat tärkeitä, koska vetytuotteiden markkinat löytyvät myös Keski-Euroopasta.””Akkuteollisuuden nopea syntyminen Eurooppaan on yksi EU:n viime vuosien hienoimmista menestystarinoista. Eri puolille Eurooppaa on tulossa akkutehtaita eli akkukennoja valmistavia laitoksia. Yllättävää kyllä, vasta nyt on havahduttu siihen, että kennotehtaisiin materiaaleja valmistavia tehtaita ei Euroopassa juurikaan ole, eikä näitä investointeja ole julkistettu samaan tahtiin kuin kennotehtaita. Jos työn alla olevat investoinnit toteutuvat, Suomella voi olla merkittävä asema Euroopan akkumateriaalien tarjoajana. Tämä on sitä kädenjälkivaikutusta, kun akkumateriaalien avulla polttomoottoriautoista siirrytään sähköautoihin ja leikataan merkittävä määrä liikenteen päästöistä”, Lintilä kuvaili.”Elämme uudenlaisessa epävarmuuden ajassa, jossa meidän pitää tehdä entistäkin määrätietoisemmin työtä, jolla varmistetaan energian saatavuus järkevään hintaan myös vaikeissa olosuhteissa. Siirtymällä uusiutuvaan energiaan pohjautuviin energialähteisiin parannamme myös kansallista turvallisuuttamme.””Venäjän hyökkäys Ukrainaan kiihdyttää maailmassa käynnissä olevaa aivan poikkeuksellista murrosta. Energiapuolella tapahtuu entistä ripeämpi vihreän siirtymän aalto. Venäjän energiatoimituksista irtautuminen tarkoittaa myös sitä, että ilmasto- ja huoltovarmuustavoitteet yhtyvät monella tapaa.”

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Puolustusministeri Antti Kaikkonen osallistuu 21.3.2022 EU:n ulkoasiainneuvoston kokoukseen Brysselissä.Kokouksen tavoitteena on EU:n strategisen kompassin hyväksyminen ulkoasiainneuvostossa EU:n ulko- ja puolustusministerien yhteiskokouksessa, minkä jälkeen asiaa käsitellään vielä Eurooppa-neuvostossa EU:n päämiesten kesken 24. – 25.3.2022. EU:n strateginen kompassi on unionin turvallisuus- ja puolustusyhteistyön strateginen ohjausasiakirja, jossa asetetaan tavoitteet EU-yhteistyölle seuraavaksi 5 – 10 vuodeksi.Ukrainan puolustusministeri osallistuu puolustusministerien epäviralliselle illalliselle etäyhteydellä. Ministerit keskustelevat Venäjän hyökkäyksestä Ukrainaan.Lisätietoa ulkoasianneuvoston kokouksesta antaa erityisasiantuntija Ilmari Uljas, puh. +358 295 140 048. Kokouksen viestinnästä lisätietoa antaa erityisavustaja Miikka Pynnönen, puh. +358 50 570 4119.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Valtiovarainministeri Annika Saarikko on kutsunut erityisavustajakseen valtiotieteiden maisteri Anu Tuovisen. Tuovinen aloitti tehtävässään 15. maaliskuuta. Hänen vastuullaan on kotimaan politiikan lisäksi kuntapolitiikka ja hyvinvointialueiden valmistelun seuranta.Tuovinen on toiminut aiemmin muun muassa johtavana asiantuntijana Akavassa, asiantuntijana Lastensuojelun Keskusliitossa sekä keskustan eduskuntaryhmän sivistys- ja sosiaalipoliittisena sihteerinä.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Ulkoministeri Pekka Haavisto osallistuu EU:n ulkoasiainneuvoston kokoukseen 21. maaliskuuta. Kokouksen yhtenä pääaiheena on Venäjän sotilaallinen hyökkäys Ukrainaan. Ulko- ja puolustusministerien on lisäksi määrä hyväksyä yhteisistunnossaan EU:n turvallisuus- ja puolustusyhteistyötä koskeva strateginen kompassi. Ulkoasiainneuvoston jälkeen ministeri Haavisto osallistuu European Humanitarian Forum –tapahtuman avaustilaisuuteen. Brysselistä ministeri matkustaa Malmöhön, jossa hän osallistuu Pohjoismaiden neuvoston teemaistuntoon 22. maaliskuuta.Ulkoasiainneuvostossa jatketaan keskustelua Venäjän sotilaallisesta hyökkäyksestä Ukrainaan. Suomi tuomitsee jyrkästi Venäjän hyökkäyksen, joka on räikeä kansainvälisen oikeuden loukkaus.  Suomi vastaa Venäjän toimiin osana Euroopan unionia ja on pitänyt perusteltuna, että EU reagoi Venäjän hyökkäykseen vahvasti. EU:n tulee osoittaa laajaa poliittista, taloudellista ja humanitaarista tukea Ukrainalle. Myös itäisiä kumppanimaita, erityisesti Moldovaa ja Georgiaa, on tärkeää tukea.Ulkoasiainneuvosto jatkaa keskustelua myös Malin ja Sahelin tilanteesta sekä EU:n toimista alueella. Suomi painottaa kokonaisvaltaisten toimien merkitystä kestävän rauhan ja vakauden aikaansaamiseksi. EU:n ulkoministerit käyvät epävirallisen keskustelun Moldovan ulkoministerin Nicu Popescun kanssa Ukrainan sodan vaikutuksista Moldovaan. Moldova on vastaanottanut väkilukuun suhteutettuna eniten Ukrainasta pakenevia ihmisiä. Suomi on tukenut Moldovaa lähettämällä materiaalitukea sekä kolme henkilöä EU:n pelastuspalvelumekanismin kautta tukemaan avustustoiminnan koordinaatiota.Ulko- ja puolustusministerien yhteisistunnossa on määrä hyväksyä EU:n strateginen kompassi. Ulko- ja puolustusministerit ovat keskustelleet strategisesta kompassista säännöllisesti, viimeksi tammikuussa. Suomen tavoitteena on laaja-alainen, riittävän poliittinen ja konkreettinen strateginen kompassi, joka kehittää ja vahvistaa EU:n turvallisuus- ja puolustusyhteistyötä. EU:n tulee kyetä kantamaan vastuuta ja tuottamaan turvallisuutta laaja-alaisesti ja tehokkaasti. Ulkoministeri Haavisto osallistuu 21. maaliskuuta myös Euroopan komission ja Ranskan isännöimän European Humanitarian Forum –tapahtuman avaustilaisuuteen, jossa keskustellaan, miten EU:n roolia voitaisiin vahvistaa kansainvälisen humanitaarisen oikeuden edistämisessä ja humanitaarisen tilan suojelussa.Brysselistä ministeri Haavisto matkustaa Malmöhön, jossa hän osallistuu 22. maaliskuuta Pohjoismaiden neuvoston teemaistuntoon, jossa keskustellaan Ukrainan tilanteesta.Lisätietoa:Laila Clyne, ulkoministerin diplomaattiavustaja puh. +358 295 350 492Matti Nissinen, Eurooppakirjeenvaihtaja, puh. +358 295 351 780 (ulkoasiainneuvosto)Lauratuulia Lehtinen, yksikönpäällikkö, humanitaarisen avun ja politiikan yksikkö, puh. +358 295 350 184 (European Humanitarian Forum)Ulkoministeriön sähköpostit ovat muotoa [email protected]
 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Pääministeri Sanna Marin vierailee lauantaina 19. maaliskuuta Rovaniemellä. Pääministeri tapaa vierailunsa aikana Lapin liittoa ja keskustelee alueen ajankohtaisista asioista. Ohjelmassa on myös vierailu Norrhydron pääkonttorilla.

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Etyjin mediavaltuutettu Teresa Ribeiro vieraili Suomessa 13.–15. maaliskuuta 2022 ja tapasi laajasti mediavapauskysymysten parissa työskenteleviä viranomaistahoja ja median edustajia. Keskustelujen kärkiteemaksi nousi medialukutaito osana rauhan ja turvallisuuden edistämistä. Etyjin mediavaltuutettu Teresa Ribeiro tapasi Suomen-vierailullaan muun muassa ulkoministeri Pekka Haaviston. Mediavaltuutetun tehtäviin kuuluu mediavapauden seuranta Etyjin osallistujavaltioissa ja niiden ohjeistaminen. Kuva: UM.Etyjin mediavaltuutettu Teresa Ribeiro tapasi vierailun aikana ulkoministeri Pekka Haaviston, valtiosihteeri Johanna Sumuvuoren sekä eduskunnan puhemiehen Matti Vanhasen.Tapaamisia järjestettiin myös Julkisen sanan neuvoston, opetus- ja kulttuuriministeriön, liikenne- ja viestintäministeriön, Kansallisen audiovisuaalisen instituutin (KAVI), opetushallituksen sekä Sitran ja faktantarkistuspalvelu Faktabaarin kanssa. Lisäksi mediavaltuutettu tapasi median edustajia.Viranomais- ja kansalaisyhteiskuntatapaamisissa keskusteltiin ennen kaikkea medialukutaidon merkityksestä ja sen kehittämisen keinoista, osana disinformaation torjuntaa sekä mediavapauden turvaamista. Valtuutettu korosti medialukutaidon edistämisessä olevan kysymys laajemmin rauhan ja turvallisuuden rakentamisesta – ei pelkästään disinformaation torjumisesta.Mediavaltuutettu tutustui vierailun aikana suomalaiseen koulujärjestelmään mediakasvatuksen näkökulmasta sekä suomalaisiin journalistin ohjeisiin ja niiden tulkintaan. Ohjeet kiteyttävät journalistisen toiminnan eettiset periaatteet ja toimivat joukkoviestinnän itsesääntelyn perustana Suomessa.Vierailun aikana esille nousivat myös median rahoitukseen sekä vihapuheeseen ja sisällön moderointiin liittyvät kysymykset. Keskustelua käytiin lisäksi journalistien turvallisuudesta ja median toimintamahdollisuuksista erityisesti Ukrainan ja Venäjän ajankohtaisen tilanteen valossa.Etyjin mediavaltuutetun toimisto on yksi Etyjin niin sanotuista autonomisista instituutioista. Mediavaltuutetun tehtäviin kuuluu mediavapauden kehityksen seuranta Etyjin osallistujavaltioissa ja ohjeistuksen tarjoaminen niille. 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Valtioneuvoston teettämässä Kansalaispulssi-kyselyssä näkyy Ukrainan kriisin kansalaisissa aiheuttama stressi sekä huoli Suomen turvallisuudesta ja taloudesta. Kyselyn 33. kierrosta aikaistettiin kahdella viikolla ja kyselyä muokattiin ajankohtaisen tilanteen vuoksi.Kyselystä kävi ilmi, että stressi on noussut etenkin 15-29-vuotiaiden ja 60-74-vuotiaiden keskuudessa. Kriisimieliala on nyt vastaavalla tasolla kuin koronapandemian alussa ja omikron-muunnoksen yleistyttyä valtavirukseksi. Ukrainan kriisin vaikutuksista Suomen turvallisuuteen on huolissaan 45 % vastanneista ja vaikutuksista talouteen 58 % vastanneista.  Lähes puolet – 48 % vastanneista – on erittäin tai melko huolissaan sodan laajenemisesta.Luottamus hallintoon, puolueisiin ja tiedotusvälineisiin on noussut voimakkaasti, noin 10 prosenttiyksikköä edellisestä kyselystä. Valtaosa kansalaisista antaa vahvan kannatuksensa Ukrainan tukemiselle. Lähes 90 % kyselyyn vastanneista hyväksyy Euroopan unionin Venäjälle asettamat talouspakotteet, vaikka niistä koituisi tuntuvaa vahinkoa Suomelle. Samoin lähes 85 % suomalaisista ottaisi tarvittaessa vastaan huomattaviakin määriä Ukrainan pakolaisia.Tietoa kaivataan, auttamisenhalu korkeallaHieman yli puolet vastaajista kaipaa lisätietoa kriisiin tai häiriötilanteeseen varautumisesta ja siitä, miten kriisitilanteesta kärsiviä voisi auttaa. Noin puolet kokee oman varautumisensa häiriötilanteisiin vähintään jonkin verran puutteellisena. Lähes yhdeksän kymmenestä vastanneesta olisi valmis vapaaehtoistehtäviin kriisitilanteessa, jos viranomainen pyytäisi.Samaan aikaan koronaan liittyvä huolestuneisuus on laskenut alimmilleen koko pandemian aikana ja terveysturvatoimien noudattaminen vähentynyt selvästi. Tyytyväisyys viranomaisten koronaviestintään on kasvanut huomattavasti, 48 prosentista 58 prosenttiin. Noin puolet vastaajista ottaisi neljännen koronarokotteen, jos terveysviranomaiset suosittelisivat sitä. 

Lähde: Valtioneuvosto.fi

NordenBladet — Maatalous- ja kalastusneuvosto kokoontuu Brysselissä 21. maaliskuuta 2022. Ministerit keskustelevat mm. uuden CAP:n kansallisten suunnitelmien hyväksymisprosessista ja maatalousmarkkinoiden tilanteesta erityisesti Ukrainaan kohdistetun hyökkäyksen jälkeen. Suomea kokouksessa edustaa maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä.Neuvosto keskustelee CAP-suunnitelmien käsittelytilanteesta komissiossa ja suunnitelmien hyväksymisprosessista. Suomi katsoo, että hyväksymisprosessin tulee edetä nopeasti, jotta viljelijät saavat mahdollisimman ajoissa tietää tulevan politiikan sisällön ja tukijärjestelmien kansalliselle toimeenpanolle jää riittävästi aikaa.Ministerit keskustelevat myös maatalouden markkinatilanteesta erityisesti Ukrainaan kohdistetun hyökkäyksen jälkeen. Suomi on huolissaan maatalouden tuotantokustannusten, kuten energian, lannoitteiden ja rehun hintojen noususta ennätystasolle ja sen vaikutuksesta tuotannon kannattavuuteen.Suomi katsoo, että komission tulee jatkaa tiivistä markkinaseurantaa ja ryhtyä tarvittaessa perustamissopimuksen mukaisesti markkinoita tasapainottaviin, tuotannon kannattavuutta ja huoltovarmuutta vahvistaviin toimenpiteisiin. Suomi tukee komission jo käynnistämiä kriisi- ja markkinatoimenpiteitä.Maatalous- ja kalastusneuvoston lounaalla keskustellaan susista ja suurpetopolitiikasta.Lisäksi neuvoston muissa asioissa mm. Itävalta tiedottaa kasviproteiinien potentiaalin lisäämisestä Euroopan vihreän kehityksen ohjelman tavoitteiden mukaisesti ja Puola nostaa esiin komission tulevan torjunta-aine-esityksen ja siihen liittyvät huolet.

Lähde: Valtioneuvosto.fi