NordenBladet —Työministeri Tuula Haatainen kutsui koolle ministeriöiden, viranomaisten ja työelämän osapuolista koostuvan korkean tason ryhmän maanantaina 21.3.2022. Ryhmä asetettiin alun perin maaliskuussa 2020 arvioimaan koronaviruksen vaikutuksia työmarkkinoiden toimintaan. Nyt yhteistyö jatkuu Venäjän Ukrainaan kohdistaman hyökkäyksen vuoksi.”Venäjän aloittaman sodan vaikutukset tuntuvat työmarkkinoilla ja yrityksissä myös Suomessa. On tärkeää, että pidämme matalalla kynnyksellä yhteyttä keskeisten työelämän toimijoiden kanssa tämänkin kriisin keskellä”, työministeri Tuula Haatainen korostaa. Keskustelussa nousi esiin muun muassa Ukrainasta sotaa pakenevien tuki ja työllistymismahdollisuudet Suomessa. Julkisen sektorin ohella myös järjestöjen ja kansalaisyhteiskunnan roolin todettiin olevan tärkeä Suomeen asettautumisen tukemisessa. Ryhmä keskusteli myös pakotteiden ja vastapakotteiden yritysvaikutuksista. Lisäksi työryhmä sai katsauksen valtioneuvoston varautumisen ministerityöryhmän työstä.Pyöreän pöydän keskustelussa järjestöt jakoivat kokemuksiaan ajankohtaisesta tilanteesta ja näkemyksiään tarvittavista toimenpiteistä. Korkean tason työryhmä kokoontuu jatkossa säännöllisesti tarkastelemaan sodan aiheuttaman uuden kriisin tilannekuvaa ja keskustelemaan tarvittavista toimenpiteistäKorkean tason ryhmässä ovat edustettuina Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK, STTK ry, Akava ry, KT Kuntatyönantajat, Valtion työmarkkinalaitos sekä Kirkon työmarkkinalaitos, Suomen Yrittäjät ja Suomen Kuntaliitto ry. Hallinnosta mukana ovat työ- ja elinkeinoministeriön lisäksi sosiaali- ja terveysministeriö, valtiovarainministeriö, opetus- ja kulttuuriministeriö sekä ELY-keskus ja työ- ja elinkeinotoimisto.
NordenBladet —Kauppapolitiikka-lehden teemana vuoden 2022 ensimmäisessä numerossa on teollisuuden tiekartat kohti ilmastotavoitteita. Suomi on maailman ensimmäinen maa, jossa teollisuuden eri toimialat ovat laatineet tiekartat siitä, miten ne aikovat siirtyä vähähiilisyyteen. Kestävä kehitys tuo myös kilpailukykyä. Lisäksi pohditaan talouskasvun ja ilmastotoimien suhdetta – kumpi kiihdyttää kumpaa.Tuoreessa lehdessä asiaa myös standardisoinnista, joka on noussut suurvaltojen valtakilpailun kentäksi. Lähikuvassa on miljardiluokan mies, eli Relex Solutions Oy:n Mikko Kärkkäinen.Uudessa lehdessä kerrotaan myös kielitaidon merkityksestä ulkomaankaupassa, myynti kun onnistuu parhaiten paikallisella kielellä. Lisäksi otetaan Amerikan markkinat haltuun pala kerrallaan.Uusi lehti jo verkossa luettavana!Tilaa lehti itsellesi tai vinkkaa kollegalle!Lehden voi tilata ilmaiseksi Kauppapolitiikan verkkosivuilta.Kauppapolitiikan löydät lisäksi myös seuraavista sosiaalisen median kanavista:Twitter @kauppapol
NordenBladet —Valtiovarainministeriö on muuttanut päätöstä valtionhallinnon yhteishankinnoista. Päätöksestä poistettiin viranomaisten velvoite käyttää bensiinin ja raskasöljyjen yhteishankintaa. Lisäksi ministeriö kiinnittää virastojen ja laitosten huomiota siihen, että ne selvittävät Venäjän vastaisten pakotteiden vaikutukset nykyisiin ja tuleviin hankintoihinsa.Valtionhallinnon yhteishankinnoista annetun päätöksen muutos tarkoittaa, että virastot ja laitokset voivat harkita itse, käyttävätkö ne polttoaineita koskevia Hanselin sopimuksia vai kilpailuttavatko ne hankinnat itse, jos kilpailutusrajat ylittyvät. Muutoksen perusteina ovat virastojen erilaiset tarpeet, energian saatavuus- ja hintapaineet sekä Ukrainan sodan vaikutukset turvallisuustilanteeseen.Ennen yhteishankinnoista annetun päätöksen muuttamista viranomaisten oli ostettava polttoaineet ensisijaisesti venäläistaustaiselta Teboililta, joka on Hanselin polttoaineiden yhteishankintojen päätoimittaja. Muutoksella ei ole välitöntä vaikutusta valtion polttoainehankintoihin eli virastot ja laitokset voivat jatkossakin tehdä yhteishankintoja. Jos viranomaiset tekevät hankintansa itse, niillä on päätöksen seurauksena mahdollisuus asettaa hankintoihinsa kriteereitä, jotka koskevat esimerkiksi toimittajien taustojen selvittämistä tai tuotteiden saatavuutta.Myös tulevissa hankinnoissa huomioidaan pakotteetValtiovarainministeriö suosittelee, että virastojen ja laitosten tuleviin tarjouspyyntöihin lisätään toimittajan vakuutus siitä, etteivät pakotteet koske sitä tai sen omistajia. Lisäksi valtiovarainministeriö suosittelee, että tarjouspyynnön yhteydessä käytettäviin sopimusehtoihin lisätään pakotteet huomioivat ehdot.Ministeriö tekee myös muutoksen julkisten hankintojen yleisiin sopimusehtoihin, jonka mukaan hankintasopimus voidaan jatkossa irtisanoa välittömästi, jos yritykseen kohdistuu pakote.Hansel Oy on selvittänyt valtion yhteishankintojen sopimustoimittajien kuulumista EU:n pakotelistattuihin tahoihin. Hanselin selvityksessä ei ole tällä hetkellä löytynyt yrityksiä, jotka olisivat pakotelistoilla. Valtiovarainministeriö seuraa jatkuvasti Ukrainan sodan vaikutuksia valtion hankintoihin.
NordenBladet —Maa- ja metsätalousministeriö on julkaissut uuden vesitalousstrategian, joka ohjaa ministeriön toimialan vesitaloustehtävien tulosohjausta, toimintaa ja talouden suunnittelua vuoteen 2030 saakka. Strategian toimeenpano näkyy jokaisen suomalaisen arjessa muun muassa puhtaana vetenä sekä tulvien ja niiden aiheuttamien vahinkojen ennaltaehkäisynä.Vesitaloudella tarkoitetaan vesivaroja ja veden kiertokulkua sekä vesivarojen kestävää käyttöä ja hoitoa. Vesitalouspalvelut ovat yhteiskuntamme toiminnan, turvallisuuden ja huoltovarmuuden sekä hyvinvoinnin kannalta elintärkeitä. Ne tuotetaan yhteistyössä valtion, kuntien, yritysten ja muiden toimijoiden kanssa. Suomessa on esimerkiksi yli tuhat vesihuoltolaitosta ja lähes 500 patoa, joiden toimintaa ja hoitoa vesitalousstrategia ohjaa. Strategiaa toimeenpanemalla huolehdimme, että puhdasta vettä riittää ihmisten, yhteiskunnan ja luonnon tarpeisiin. Vesihuoltolaitokset tuottavat talousveden kansalaisille ja elinkeinoille sekä hoitavat jäteveden puhdistuksen ympäristöä kuormittamatta. Vesistöjen säännöstelyllä, padoilla ja tulvasuojeluhankkeilla sekä muilla toimenpiteillä vesistöissä hallitaan tulva- ja kuivuusriskejä, luodaan edellytyksiä elinkeinotoiminnalle kuten maa- ja metsätaloudelle, vesivoimalle, teollisuudelle ja vesiliikenteelle sekä edistetään vesistöjen virkistyskäyttöä. Nämä vesitalouspalvelut mahdollistava pitkäikäinen infrastruktuuri tarvitsee jatkuvaa ylläpitoa ja uudistamista. – Vesitalousstrategian toimeenpano näkyy meidän jokaisen arjessa. Otamme usein itsestäänselvyytenä esimerkiksi sen, että puhdasta vettä on aina saatavilla niin itsellemme kuin elinkeinotoiminnalle, mutta sen eteen tehdään paljon pitkäjänteistä työtä. Tätä työtä vesitalousstrategia ohjaa, kertoo vesitalousjohtaja Olli-Matti Verta. Strategialla on myös laajempi tehtävä kuin varmistaa, että saamme hanasta puhdasta vettä. Vesitalous on isossa roolissa luonnon monimuotoisuuden turvaamisessa sekä ilmastonmuutokseen sopeutumisessa ja sen hillinnässä, sillä suuri osa ilmastonmuutoksen vaikutuksista yhteiskuntaan välittyy vesivarojen kautta. – Kestävän vesienhallinnan keinoin voidaan esimerkiksi samanaikaisesti edistää maa- ja metsätalouden tuotantoa ja monimuotoista vesiympäristöä, edesauttaa tulva- ja kuivuusriskien hallintaa sekä edistää maaperän hiilensidontaa. Vesivarojen kestävä käyttö ja hoito ovat siis meidän kaikkien yhteinen tavoite, Verta jatkaa. Uusi strategia esittelee lyhyesti toimintaympäristön keskeiset muutostekijät sekä vision: puhdasta vettä, turvallisuutta ja hyvinvointia. Visiota toteutetaan neljän päämäärän ja niihin koottujen toimintalinjojen kautta. Strategia on valmisteltu yhteistyössä hallinnonalan kanssa ja valmistelussa on huomioitu sidosryhmien näkemykset. Strategia oli lausuntokierroksella loppusyksystä 2021, ja siihen jätettiin 22 lausuntoa. Maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä julkaisi strategian YK:n kansainvälisenä vesipäivänä 22.3.2022 Vesiyhdistyksen seminaarissa.
NordenBladet —Hallitus on sopinut asioista, jotka maankäyttö- ja rakennuslain kokonaisuudistuksesta toteutetaan. Eduskuntaan viedään hallituksen esitys uudeksi rakentamislaiksi sekä maankäyttö- ja rakennuslain muutos, jolla nykyiset rakentamisen pykälät kumotaan ja lakiin lisätään säännökset alueidenkäytön digitaalisuudesta. Hallituksen esitys on tarkoitus antaa eduskunnalle alkusyksystä, ja laki tulisi voimaan 1.1.2024.”Nyt etenevä rakentamista ja digitalisaatiota koskeva lakiuudistus tuo ilmastonmuutoksen torjunnan osaksi rakentamista ohjaavaa lainsäädäntöä. Leikkaamme rakentamisen päästöjä sekä vähennämme raaka-aineiden kulutusta rakennusten koko elinkaaren ajalta. Parannamme rakentamisen laatua. Tämä uudistus on hyvä alku ja uskon, että jatkoaskeleet muidenkin osa-alueiden osalta on tästä syystä tulevaisuudessa helpompi ottaa”, kuvaa ympäristö- ja ilmastoministeri Emma Kari.Ympäristöministeriön luonnos kaavoitus- ja rakentamislain hallituksen esitykseksi oli loppuvuonna 2021 laajalla 10 viikon lausuntokierroksella, jonka aikana lakiesitys keräsi lähes 550 lausuntoa. Valtaosa lausunnonantajista piti lakiuudistuksen tavoitteita tärkeinä ja kannatettavina, mutta keinoista oltiin erimielisiä. Lausunnonantajat suhtautuivat pääosin myönteisesti ehdotuksiin vähähiilisen rakentamisen, kiertotalouden ja digitaalisuuden edistämisestä.”Maankäyttö- ja rakennuslain uudistusta on valmisteltu tiiviisti sidosryhmien kanssa viime vuodet. Kiitän lämpimästi kaikkia tärkeästä panoksestanne. Olemme ottaneet lausuntopalautteen toiveet huomioon, ja valmistelu etenee eduskuntaan tällä vaalikaudella niissä asioissa, joista vallitsee suurin yhteisymmärrys”, ministeri Emma Kari sanoo.Rakentamislaki vauhdittaa rakentamisen vähähiilisyyttä ja digitalisaatiotaNyt eteenpäin vietävä rakentamislaki edistää erityisesti kestävää rakentamista ja rakentamisen digitalisaatiota. Lisäksi rakentamista sujuvoitetaan monin tavoin. Myös rakentamisen osuutta on kehitetty lausuntopalautteen perusteella.Rakentamislaissa annettaisiin uudet olennaiset tekniset vaatimukset rakennuksen vähähiilisyydestä ja elinkaaresta. Lakiin lisättäisiin myös asetuksenantovaltuudet, joiden nojalla annetaan myöhemmin asetukset rakennuksen ilmastoselvityksestä, materiaaliselosteesta ja hiilijalanjäljen raja-arvoista. Asetuksia valmistellaan parhaillaan, ja ne tulisivat osaksi Suomen rakentamismääräyskokoelmaa.Rakentamisen digitalisaatio etenee, kun rakentamislupaa haettaisiin jatkossa tietomallimuotoisella suunnitelmalla tai muutoin koneluettavassa muodossa. Lupaa edellyttävät suunnitelma- ja toteumamallit tallennettaisiin tulevaan rakennetun ympäristön tietojärjestelmään.Rakentamista sujuvoitetaan. Rakennuslupa, toimenpidelupa ja toimenpideilmoitus sulautuisivat yhdeksi lupamuodoksi, rakentamisluvaksi. Yksivaiheisessa rakentamislupamenettelyssä harkittaisiin samalla kertaa toteutuvatko sekä rakennuksen sijoittamisen että toteuttamisen edellytykset. Rakentamisen lupakynnys nousisi siten, että jatkossa esimerkiksi alle 30 neliömetrin saunan voi rakentaa ilman rakentamislupaa. Kaiken rakentamisen on myös jatkossa noudatettava kaavassa osoitettua rakennusoikeutta, rakentamismääräyksiä sekä rantarakentamisen säännöksiä.Päävastuulliselle toteuttajalle säädettäisiin vastuu toteutuksen kokonaisuudesta. Sääntely ei rajoita yksityisoikeudellista sopimusoikeutta, vaan vastaa hengeltään ja luonteeltaan rakennushankkeeseen ryhtyvän huolehtimisvelvollisuutta sekä suunnittelijoiden ja työnjohtajien vastuuta. Millekään osapuolelle ei säädetä vastuuaikaa. Myös valvojaa koskevasta sääntelystä luovutaan. Rakentamisen laatua parannettaisiin myös tiukentamalla erityismenettelyn, ulkopuolisen tarkastuksen ja laadunvarmistusselvityksen käyttöä.Suunnittelu- ja työnjohtotehtävät jaettaisiin viiteen vaativuusluokkaan. Rakennusvalvonnat eivät jatkossa enää tutkisi suunnittelijoiden ja työnjohtajien pätevyyttä, vaan pätevyys osoitettaisiin ympäristöministeriön valtuuttaman toimielimen myöntämällä todistuksella.Lausuntopalautteen perusteella myös luovutaan lausuntoversiossa ehdotetusta suuren ihmisjoukon käytössä olevien rakennusten katsastusmenettelystä sekä kuntien rakennusvalvontojen jakamisesta tavanomaisen ja vaativan tasoisiksi.Kaavoitus siirtyy digiaikaan maankäyttö- ja rakennuslain muutoksellaNykyistä maankäyttö- ja rakennuslakia on tarkoitus muuttaa niin, että lakiin lisätään alueidenkäytön digitaalisuutta koskevat säännökset. Maakuntakaavat, yleiskaavat ja asemakaavat laadittaisiin jatkossa tietomallimuotoisina, minkä ansiosta kaavatiedot olisivat sähköisessä ja yhteentoimivassa muodossa. Kaavatiedot toimitettaisiin tulevaan rakennetun ympäristön tietojärjestelmään, samoin kuin rakentamiseen liittyvät luvat ja päätökset. Rakennetun ympäristön tietojärjestelmää koskeva laki on valmistelussa.Muuta alueidenkäyttöä laajemmin muuttavaa lakiesitystä hallitus ei enää tällä vaalikaudella anna eduskunnalle.
NordenBladet —EU:n maatalousministerit kokoontuivat 21. maaliskuussa Brysselissä. Ministerit keskustelivat mm. CAP:n strategisten suunnitelmien hyväksymisestä sekä maatalouden markkinatilanteesta erityisesti Ukrainaan kohdistuneen hyökkäyksen jälkeen. Suomea kokouksessa edusti maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä.Ministerit keskustelivat CAP:n strategisen suunnitelmien hyväksymisestä. Komissio arvioi jäsenvaltioiden suunnitelmia ja lähettää niille havaintokirjeet maaliskuun lopussa. Osa jäsenmaista lähetti strategiasuunnitelmansa myöhässä, mikä on aiheuttanut huolta suunnitelmien käsittelyn aikataulusta komissiossa. Ministeri Jari Leppä korosti monen muun ministerin ohella sitä, että suunnitelmat tulee hyväksyä hyvissä ajoin. Kansalliselle toimeenpanolle on jäätävä tarpeeksi aikaa jotta viljelijät voivat varautua tulevan ohjelmakauden muutoksiin ajoissa. Ministerit keskustelivat myös maatalouden markkinatilanteesta erityisesti Ukrainaan kohdistuneen hyökkäyksen jälkeen. Suomi oli huolissaan maatalouden tuotantokustannusten, kuten energian, lannoitteiden ja rehun hintojen noususta ennätystasolle ja tämän vaikutuksesta tuotannon kannattavuuteen ja huoltovarmuuteen. Komissio on esittänyt markkinatilanteen tasapainottamiseksi toimenpiteitä, jotka saivat jäsenvaltioilta pääosin myönteisen vastaanoton. Moni jäsenvaltio on toistuvasti pyytänyt komissiolta toimenpiteitä markkinatilanteen helpottamiseksi. Komissio on valmistellut väliaikaista valtiontukikehystä Ukrainan kriisin vuoksi. Ministeri Leppä ja useat muut ministerit halusivat korottaa tilakohtaista tukikattoa komission kaavailemasta 20 000 eurosta kustannuskriisin vakavuuden vuoksi. Suomi ja useat muut jäsenvaltiot korostivat, että tukijärjestelmän pitää olla yksinkertainen, jotta tuki saadaan maksettua nopeasti viljelijöille. Neuvoston muissa asioissa käsiteltiin Itävallan aloitetta kasviproteiinituotannon kasvattamisesta Euroopassa Eurooppa-neuvoston pyynnön mukaisesti. Suomi ja 18 muuta jäsenvaltiota ilmaisivat tukensa Itävallan aloitteelle. Ministeri Leppä korosti, että on tärkeää varmistaa elintarvikesektorin huoltovarmuus ja ruokaturva kaikissa tilanteissa. EU-tason kasviproteiinistrategian laatiminen olisi yksi konkreettinen toimi tämän päämäärän toteuttamiseksi. Lisäksi muissa asioissa käsiteltiin muun muassa Puolan ja kymmenen muun valtuuskunnan tiedostusasiaa komission tulevasta kasvinsuojeluaineiden kestävän käytön -esityksestä ja siihen liittyvistä huolista, sekä Slovenian aloitetta koskien kasvinsuojeluaineiden vaihtoehtoja. Komissaari Stella Kyriakides ilmoitti, että lainsäädäntöesitys lykkääntyy. Suomi toi keskustelussa esiin, että sitovat maakohtaiset käyttömääriä koskevat vähennystavoitteet eivät ole perusteltuja. Käyttömäärien sijaan tulee kiinnittää huomiota kasvinsuojeluaineiden hallittuun käyttöön ja riskien vähentämiseen sekä ottaa huomioon eri maissa jo tehty työ. Neuvosto keskusteli myös vesiviljelyn ja kalastuksen kustannuskriisistä ja sen edellyttämistä toimenpiteistä.
NordenBladet —Linjaukset ja priorisoinnit on valmisteltu erityisesti rahoituspäätösten sekä hankesuunnittelun ja -arvioinnin tarpeisiin sekä sote-uudistuksen valmistelun ja alueellisen toimeenpanon tueksi.Valmistelussa on tehty laajaa yhteistyötä eri toimijoiden kanssa ja hyödynnetty asiakaspalautetta.Tiedonhallinnan linjaukset tarkoitettu kaikille sote-organisaatioilleTiedonhallinnan linjaukset on tarkoitettu kaikille sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatioille jatkuvaan kehittämistyön ohjaamiseen sekä erityisesti sote-uudistuksen valmisteluun. Linjaukset on tehty ensisijaisesti palvelunjärjestäjien, palveluntuottajien, kansallisten toimijoiden ja tietojärjestelmätoimittajien hyödynnettäväksi, mutta niissä huomioidaan myös asiakkaan näkökulma. Linjaukset vaikuttavat useaan toimijaan, ovat perustavanlaatuisia ja luonteeltaan pitkäaikaisia.Priorisointia hyödynnetään toiminnan ja talouden suunnittelussa sekä hankeohjauksessa ja -suunnittelussaKehittämiskohteidentarpeiden priorisointia käytetään muun muassa toiminnan ja talouden suunnittelussa, hankeohjauksessa ja -suunnittelussa, kuten esimerkiksi sote-uudistuksessa ja Suomen kestävän kasvun ohjelmassa. Valmisteltuja linjauksia hyödynnetään samoin Suomen kestävän kasvun ohjelman hankkeissa.Kehittämiskohteita tarkastellaan kolmesta keskeisestä näkökulmasta: kansalaisen digitaaliset palvelut, ammattihenkilöiden digitaaliset palvelut ja tiedonhallintaratkaisut sekä johtamisen, ohjauksen ja valvonnan digitaaliset palvelut.Kehittämiskohteilla alueet pystyvät priorisoimaan muun muassa sote-uudistuksen valmisteluun liittyviä toimiaan tilanteessa, jossa kaikkia uudistukseen liittyviä toimia ei ole mahdollista edistää samanaikaisesti.Sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan linjauksia ja kehittämiskohteiden priorisointia ylläpidetään vuosittain. Niiden avulla vähennetään riskiä päällekkäisestä kehittämistyöstä ja tuetaan yhteistyötä sekä kehittämishankkeiden ohjausta.Julkaistut materiaalit ovat luettavissa sote-kokonaisarkkitehtuuriryhmien yhteistyötilassa.Yhteistyötila (yhteistyotilat.fi)
NordenBladet —Helsingissä järjestettiin marraskuussa 2021 ihmiskaupan vastaisen työn parhaita käytäntöjä Pohjoismaissa käsitellyt seminaari. Nyt valmistuneessa seminaariraportissa suositellaan pohjoismaisen verkoston perustamista kansallisten ihmiskaupan vastaisen työn koordinaattoreiden kesken.Ihmiskaupan vastaisen työn parhaita käytäntöjä Pohjoismaissa käsitelleessä seminaarissa pohjoismaiset ihmiskaupan torjuntatyön parissa toimivat viranomaiset ja kansalaisyhteiskunnan toimijat jakoivat parhaita käytäntöjä ja osaamistaan. Seminaarissa keskusteltiin myös pohjoismaisen yhteistyön tiivistämistarpeista ja -mahdollisuuksista ihmiskaupan torjumiseksi. Eri alojen asiantuntijat toivat esiin toiveensa yhteistyön tiivistämisestä sekä esittivät yhteistyölle konkreettisia tavoitteita ja keinoja.Nyt julkaistussa seminaaria koskevassa raportissa suositellaan pohjoismaisen verkoston perustamista kansallisten ihmiskaupan vastaisen työn koordinaattoreiden kesken. Verkoston tavoitteena olisi tukea viranomaisten välistä tiedonvaihtoa ja yhteistyötä ihmiskaupan ehkäisemiseksi ja torjumiseksi Pohjoismaissa. Käytännön yhteistyöstä ovat kiinnostuneita niin Pohjoismaiden poliisiedustajat kuin ihmiskaupan uhrien auttamistyön tekijät. Verkoston perustaminen voisi osaltaan vastata myös Pohjoismaiden kansalaisten toiveeseen kehittää rajat ylittävän rikollisuuden vastaisia toimia. Toive tuli esiin Pohjoismaiden neuvoston ja Pohjoismaiden ministerineuvoston viime vuonna toteuttamassa kyselytutkimuksessa, jolla kartoitettiin pohjoismaalaisten yhteistyönäkemyksiä.Ihmiskaupan vastaisen työn parhaita käytäntöjä Pohjoismaissa käsitellyt seminaari järjestettiin osana Suomen puheenjohtajakautta Pohjoismaiden ministerineuvostossa ja seminaarin havaintoja ja ehdotuksia hyödynnetään asiasta tehtävässä selvityksessä, josta Pohjoismaiden oikeusministerit sopivat kesäkuun 2021 kokouksessaan. Selvitys tullaan antamaan oikeusministereille Norjan kuluvalla puheenjohtajakaudella.
NordenBladet —EU:n yleisten asioiden neuvosto kokoontuu 22. maaliskuuta Brysselissä. Neuvoston aiheina ovat maaliskuun Eurooppa-neuvoston valmistelu, Euroopan tason poliittisten puolueiden ja poliittisten säätiöiden ohjesäännön muuttaminen, eurooppalainen ohjausjakso ja Euroopan tulevaisuuskonferenssin eteneminen. Suomea kokouksessa edustaa eurooppaministeri Tytti Tuppurainen.Neuvosto käy keskustelun 24.-25. maaliskuuta pidettävän Eurooppa-neuvoston päätelmäluonnoksesta. Eurooppa-neuvoston aiheina ovat Venäjän hyökkäys Ukrainaan, turvallisuus ja puolustus, energia, talouskysymykset, EU:n koronatoimet ja ulkosuhteet.
NordenBladet —Ilmastopolitiikan pyöreä pöytä kokoontuu 14. kerran tiistaina 22.3.2022 Kokouksen aiheena on maankäyttösektorin ilmastosuunnitelma, jonka on määrä lähteä lausuntokierrokselle lähiviikkoina. Pyöreä pöytä keskustelee, onko hahmoteltu toimenpidekokonaisuus tasapainoinen ja vaikuttava sekä miten oikeudenmukaisuus tulisi huomioida suunnitelmassa. Pyöreän pöydän puheenjohtajana toimii pääministeri Sanna Marin.Hallitusohjelman mukaisesti maankäyttösektori kytketään tällä hallituskaudella entistä tiiviimmin osaksi kansallisen ilmasto- ja energiapolitiikan suunnittelua ja toimeenpanoa. Maa- ja metsätalousministeriön johdolla valmisteltavaan maankäyttösektorin ilmastosuunnitelmaan sisällytetään keinot, joilla maankäyttösektorin ilmastopäästöjä vähennetään sekä vahvistetaan hiilinieluja ja -varastoja siten, että ilmastovaikutus on vähintään kolme miljoonaa hiilidioksidiekvivalenttitonnia vuodessa vuoteen 2035 mennessä. Maankäyttösektorin ilmastosuunnitelmaa on valmistelu koordinoidusti keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelman (KAISU) ja ilmasto- ja energiastrategian kanssa.Keskeisiä jo käynnistettyjä toimia ovat muun muassa joutoalueiden metsitystuki, turvemetsien tuhkalannoitus ja Metsähallituksen omistajapoliittiset linjaukset. Lisäksi on alustavasti hahmoteltu ja valmisteltu muita toimia. Näitä ovat esimerkiksi kansallisen CAP-suunnitelman toimeenpano, metsäkadon ehkäisy erilaisin toimin, turvepeltojen ilmastokestävää käyttöä edistävät toimet sekä suometsien ilmastokestävä käyttö. Lisäksi tavoitteena on edistää hiiltä sitovaa viljelyä sekä hiilensidonnan markkinoita ja muita hiilensidontaa ja varastointia edistäviä toimia. Työryhmätyönä valmistellut, alustavasti hahmotellut toimenpiteet perustuvat selvityksiin (mm. ILMAVA- ja HIISI-hankkeet) ja kuulemisiin, ja niitä tukevat Hiilestä kiinni -tutkimus- ja kehittämishankkeissa tuotettu tieto ja kokemukset.Ilmastopolitiikan pyöreä pöytä kerää yhteen laajan joukon toimijoita yhteiskunnan eri sektoreilta. Pyöreän pöydän tarkoituksena on luoda yhteistä ymmärrystä siitä, miten Suomi voi siirtyä hiilineutraaliin yhteiskuntaan oikeudenmukaisesti vuoteen 2035 mennessä. Pyöreä pöytä tukee työllään ilmastopolitiikan kansallista valmistelua ja toimeenpanoa.Sosiaalisessa mediassa pyöreän pöydän toimintaa voi seurata tunnisteilla #ilmastonpyöreäpöytä, #hiilineutraali2035. Maankäyttösektorin ilmastotoimenpidekokonaisuuteen liittyvää keskustelua voi seurata tunnisteella #HiilestäKiinni ja maankäyttösektorin ilmastosuunnitelmaa tunnisteella #MISU2035.Maankäyttösektorin ilmastosuunnitelma (MMM)Maankäyttösektorin Hiilestä kiinni –ilmastotoimenpidekokonaisuus (MMM)Ilmastopolitiikan pyöreä pöytä (YM)
