NordenBladet — Luonnon monimuotoisuus vähenee Euroopassa. Vaikka päästövähennystoimia on tehty, tahti ei ole riittävä. Euroopan ympäristökeskuksen (EEA) tuore raportti tarkastelee Euroopan ympäristön tilaa ja myös Suomen haasteita ja onnistumisia. Raportti kertoo, että kaikki inhimillinen toiminta on lopulta riippuvaista luonnosta.Ympäristön tila, luonto ja ilmasto ovat turvallisuutemme ja hyvinvointimme perusta. EEA:n viime viikolla julkaistun raportin mukaan Euroopan ympäristön tila on kokonaisuutena heikko. Luonnonvaroja käytetään kestämättömästi, monimuotoisuus heikkenee ja ilmastonmuutos kiihtyy. Vaikka kasvihuonekaasupäästöjä ja ilmansaasteita on onnistuttu vähentämään, toimia tarvitaan edelleen. Raportissa todetaan, että EU on globaali kestävän kehityksen johtaja kunnianhimoisten ympäristötavoitteidensa, sääntelynsä ja kansainvälisen vaikuttamisensa ansiosta. Silti EU:lla on vielä paljon tehtävää ollakseen aidosti kestävä. Raportti käsittelee myös Suomen ympäristön tilannetta. Suomi kuuluu Euroopan eniten materiaaleja kuluttaviin maihin, ja Suomessa tuotetaan paljon jätettä. Suomen vientivetoinen teollisuus ja harvan asutuksen tarvitsema infrastruktuuri, kuten teiden ja rautateiden rakentaminen ja ylläpito, kuluttavat kotimaisia luonnonvaroja. Metsät peittävät yli 75 prosenttia maan pinta-alasta, mutta erityisesti Etelä-Suomessa suojelualueet ovat pieniä ja hajallaan. Metsätaloudella on merkittävä vaikutus luonnon monimuotoisuuteen. Myös Suomen hiilinielut ovat heikentyneet. Metsien hiilinieluihin ovat vaikuttaneet erityisesti hakkuumäärien kasvu, puuston kasvun hidastuminen ja maaperäpäästöjen kasvu. Puhdas energiasiirtymä on ollut suomalaisen ilmastopolitiikan keskiössä hyvin lopputuloksin. Lisäksi Suomen ilmanlaatu on kansainvälisestikin vertailtuna huippuluokkaa. Suomi nimetään EEA:n raportissa uusiutuvan energian edelläkävijäksi EU:ssa. “Suomessa jo 95 prosenttia sähköntuotannosta on päästötöntä, ja vauhditamme puhdasta siirtymää edelleen. Puhtaat ratkaisut kirittävät kilpailukykyä ja vahvistavat omavaraisuuttamme. Hallitusohjelmassa tunnistetaan puhtaiden teknologioiden merkitys talouskasvulle ja hyvinvoinnille. Tämä on tärkeä viesti koko Euroopalle, kun pyrimme eroon haitallisista riippuvuuksista”, ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multala sanoo.Talouden ja ympäristön yhteyksiä tulee arvioida aiempaa tarkemminTurvallisuus, oikeudenmukaisuus ja kilpailukyky ovat nousseet tärkeiksi EU:n painopisteiksi viime vuosien epävakaan maailmanpolitiikan vuoksi. Raportissa muistutetaan, etteivät tavoitteet eivät ole ristiriidassa ilmasto- ja ympäristötavoitteiden kanssa. Päinvastoin ilmastonmuutoksen hillintä, siihen sopeutuminen ja luonnon monimuotoisuuden turvaaminen vahvistavat myös Euroopan turvallisuutta ja taloudellista kilpailukykyä.Euroopan talous on riippuvaista luonnonvaroista, joten ilmastonmuutos ja ympäristön heikkeneminen ovat sille uhka. Raportti korostaa luonnonympäristön ennallistamisen merkitystä ja kehottaa tehostamaan Euroopan vihreän kehityksen ohjelman (consilium.europa.eu) toimeenpanoa. Toimet ovat linjassa Euroopan komission kilpailukykykompassin (commission.europa.eu) painopisteiden kanssa, sillä toimet kestävyyden eteen lisäävät innovaatioita, hiilestä irtautumista ja turvallisuutta esimerkiksi ruokaturvan, juomaveden varmistaminen ja tulvasuojelun näkökulmista.Raportti nostaa kehityskohteiksi Suomessa erityisesti kiertotalouden, materiaalitehokkuuden ja kierrättämisen. Raportti muistuttaa, että kilpailukyky ja taloudellinen hyvinvointi rakentuvat luonnonvarojen kestävälle käytölle ja ympäristön hyvälle tilalle. “Kiertotalous tarjoaa ratkaisuja sekä ympäristö- että taloushaasteisiin, parantaa resurssitehokkuutta ja vähentää riippuvuutta tuonnista. Suomella on siinä vielä paljon tehtävää. Siirtymä kiertotalouteen asettaa yhteiskunnalle muutospaineita niin lainsäädännön, muiden ohjauskeinojen, toimintatapojen kuin taloudellisen ohjauksen kehittämisen suhteen”, ministeri Multala sanoo.Suomessa on kiertotalouden edelläkävijöitä. Esimerkiksi lähes 30 yritystä ja kuntaa on asettanut vapaaehtoisesti tavoitteita luonnonvarojen käytön vähentämiseksi ja resurssitehokkuuden parantamiseksi Kiertotalouden green deal -sitoumuksella.”EEA:n, sen jäsenmaiden ja asiantuntijaverkoston työ on erinomainen esimerkki eurooppalaisen yhteistyön vaikuttavuudesta. Sen ansiosta meillä on ympäristö- ja ilmastohaasteista yhteinen ja kattava eurooppalainen tilannekuva, joka perustuu luotettavaan ja riippumattomaan tietoon. Yhteinen ja luotettava tilannekuva on erityisen arvokas aikana, jolloin valeuutiset ja disinformaatio uhkaavat yhteiskunnallista keskustelua ja tietopohjaista päätöksentekoa”, kertoo ympäristöministeriön tutkimusjohtaja ja EEA:n hallintoneuvoston varapuheenjohtaja Laura Höijer.Raportti on laadittu tiiviissä yhteistyössä EEA:n Euroopan ympäristötieto- ja -seurantaverkoston (Eionet) kanssa. Raportti perustuu verkoston johtavien ympäristöalan asiantuntijoiden ja tutkijoiden laajaan osaamiseen, kattaen EEA:n 32 jäsenmaata ja kuusi yhteistyömaata. Suomen ympäristökeskus (Syke) toimii Eionet-verkoston kansallisena yhteyspisteenä.LisätietoaEemil Nuuttila (poliittiset kysymykset)
Ministeri Multalan erityisavustaja
[email protected]
p. 044 332 8332Laura Höijer
Tutkimusjohtaja ja EEA:n hallintoneuvoston varapuheenjohtaja
[email protected]
p. 0295 250 139
Luonnon monimuotoisuus vähenee Euroopassa. Vaikka päästövähennystoimia on tehty, tahti ei ole riittävä. Euroopan ympäristökeskuksen (EEA) tuore raportti tarkastelee Euroopan ympäristön tilaa ja myös Suomen haasteita ja onnistumisia. Raportti kertoo, että kaikki inhimillinen toiminta on lopulta riippuvaista luonnosta.
Lähde: ym.fi