NordenBladet — Maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) sopimusten vaikuttavuudesta on valmistunut valtakunnallinen seurantakatsaus. Katsaus osoittaa, että MAL-kaupunkiseudut ovat onnistuneet sopimusten avulla vahvistamaan elinvoimaansa ja kehittymään kestävään suuntaan.MAL-kaupunkiseudut ovat vetovoimaisia ja kasvavia kaupunkiseutuja, joilla asuu yli puolet suomalaisista. Asukkaiden arki on sujuvampaa, kun palvelut ja työpaikat ovat lähellä ja liikkuminen paikasta toiseen helppoa.”MAL-sopimukset ovat osoittaneet toimivuutensa Suomen suurimpien kaupunkiseutujen ja valtion yhteistyön alustana. Suurimmilla kaupunkiseuduilla on keskeinen vaikutus koko maan elinvoiman, sujuvan arjen ja kestävän liikkumisen tavoitteiden saavuttamisessa. Seurantakatsaus osoittaa, että sopimuksilla on ollut vaikutusta kaupunkiseutujen kehitykseen. Tiedot pidemmän aikavälin kehityksestä rohkaisevat jatkamaan työtä hyvän arjen ja kasvun edellytysten eteen seuduilla”, sanoo ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multala.”MAL-sopimuksilla on edistetty juuri sitä, mitä pitääkin: sujuvaa arkea, järkevää liikkumista ja elinvoimaa ympäri Suomea. Seurantakatsaus osoittaa, että yhteistyötä kannattaa tehdä määrätietoisesti ja pitkäjänteisesti. Omahyväisyyteen ei kuitenkaan ole varaa ja jatkossa panoksille on saatava entistä enemmän vastinetta. Suomi tarvitsee vaikuttavia investointeja, jotka vahvistavat taloutta ja tervettä kasvua. Jatketaan siis yhdessä urakointia Suomen eteen”, liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne sanoo.Seurantakatsauksessa kuvataan, miten sopimuksille asetetut tavoitteet toteutuvat pidemmällä aikavälillä vuodesta 2017 lähtien ja millaista kehitys on seurantaindikaattoreiden ja -mittareiden valossa. Indikaattoreiden perusteella voidaan seurata MAL-seutujen kehitystä yhteismitallisesti ja keskinäisesti vertaillen. Seurantakatsaus tehdään joka toinen vuosi.Asuntoja hyvien kulkuyhteyksien varrelle, joukkoliikenteen käyttö hyvällä tasollaAsuntoja on edelleen rakennettu kestävän yhdyskuntarakenteen kannalta hyviin sijainteihin eli paikkoihin, joissa mahdollisuudet kestävien liikkumismuotojen käyttöön ovat hyvät ja arjen kannalta tärkeät palvelut löytyvät läheltä. Toisaalta on myös havaittavissa, että asuntoja on rakennettu 2020-luvulla myös haja-asutusalueille hieman aiempaa enemmän. Asuinrakentaminen väheni kokonaisuudessaan vuonna 2024.Kaikilla MAL-kaupunkiseuduilla luontoa löytyy edelleen läheltä asutusta. Yli 90 prosentilla seutujen asukkaista on lähiluontoa 300 metrin säteellä kotoa. On kuitenkin huomioitava, että kaupunkiseutujen sisällä saattaa olla merkittäviä eroja erityyppisten viheralueiden saavutettavuudessa, vaikka saavutettavuus koko seudulla olisi suositusten mukaisella tasolla.Kestävien kulkutapojen eli kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen käyttö on MAL-kaupunkiseuduilla melko korkealla tasolla, mutta seutujen välillä on paljon eroja. Näiden kulkutapojen osuutta on sovittu kasvatettavan edelleen. Joukkoliikenteen osalta koronapandemian vaikutuksista on toivuttu ja matkustajamäärät ovat pääosin palautuneet koronapandemiaa edeltäneelle tasolle, osassa kaupunkiseutuja jopa sen yli. Henkilövahinko-onnettomuudet tieliikenteessä ovat vähentyneet kaikilla MAL-seuduilla.Liikenteen päästövähennystavoitteiden saavuttamiseen liittyy edelleen haasteita. Kasvihuonekaasupäästöt ovat vähentyneet, mutta kehitys on ollut hidasta. Kansalliseen liikenteen päästövähennystavoitteiden saavuttamiseen on edelleen matkaa. Asuinalueiden eriytyminen siten, että erilaiset sosioekonomiset, väestölliset ja etniset ryhmät keskittyvät tietyille alueille, on lisääntynyt viime vuosina MAL-kaupunkiseuduilla. Yksinelävien asunnottomien määrä on kääntynyt kasvuun, mutta perheellisten asunnottomuus ja pitkäaikaisasunnottomuus on pääsääntöisesti vähentynyt edelleen.MAL-sopimuksilla edistetään kaupunkiseutujen kehityksen, kasvun ja elinvoiman edellytyksiäMaankäytön, asumisen ja liikenteen sopimukset ovat sopimuksia, jotka valtio on solminut Helsingin, Tampereen, Turun, Oulun, Jyväskylän, Kuopion ja Lahden kaupunkiseutujen kanssa. Sopimusten tarkoituksena on edistää kaupunkiseutujen kehityksen, kasvun ja elinvoiman edellytyksiä. MAL-sopimuksilla edistetään kestävää yhdyskuntarakennetta ja liikennejärjestelmää sekä tarpeita vastaavaa asuntokaavoitusta ja asuntotuotantoa.Valtakunnallisesta seurannasta vastaavat ympäristöministeriö ja liikenne- ja viestintäministeriö. Seurantatiedon kokoamisesta ja raportoinnista vastaavat Suomen ympäristökeskus sekä Liikenne- ja viestintävirasto Traficom. Seurantaindikaattorit on valittu yhteistyössä MAL-kaupunkiseutujen kanssa ja katsaus sisältää myös MAL-kaupunkiseutujen oman pohdinnan tuloksista. Liikkumisen raportoinnissa on hyödynnetty valtakunnallisen henkilöliikennetutkimuksen aineistoja, kaupunkiseutujen joukkoliikenneviranomaisilta saatavia tietoja, Syken tuottamia alueellisia tietoja liikkumisen hiilidioksidipäästöistä sekä liikenneonnettomuusrekisterejä.Yhdyskuntarakenteen osalta on hyödynnetty eritoten valtakunnallista yhdyskuntarakenteen seurannan ruutuaineistoa (YKR) sekä rakennus- ja huoneistorekisteriä (RHR).Seurantatiedot on koottu vuodesta 2017 lähtien, mikäli tiedot ovat saatavilla. Indikaattoreiden aikasarjat ulottuvat uusimpaan mahdolliseen saatavissa olevaan, valtakunnallisesti vertailukelpoiseen tietoon.Valtakunnallinen MAL-kupunkiseutujen seurantakatsaus 2025 | Valtioneuvoston julkaisuarkisto ValtoLisätietojaSuvi Anttila
erityisasiantuntija
ympäristöministeriö
p. 029 5250 208
[email protected]Ruusa Degerman
erityisasiantuntija
ympäristöministeriö
p. 0295 250 004
[email protected]Edgar Pyhälä
erityisasiantuntija
liikenne- ja viestintäministeriö
p. 0295 342 211
[email protected]Maria Torttila
liikenneneuvos
liikenne- ja viestintäministeriö
p. 0295 342 237
[email protected]Maija Tiitu
tutkija
Suomen ympäristökeskus
p. 0295 251 695
[email protected]Maija Stenvall
erityisasiantuntija
Liikenne- ja viestintävirasto Traficom
p. 0295 346 033
[email protected]
Maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) sopimusten vaikuttavuudesta on valmistunut valtakunnallinen seurantakatsaus. Katsaus osoittaa, että MAL-kaupunkiseudut ovat onnistuneet sopimusten avulla vahvistamaan elinvoimaansa ja kehittymään kestävään suuntaan.
Lähde: ym.fi