Ilmastovuosikertomus: Puhdas energiasiirtymä etenee vauhdilla – lisätoimia tarvitaan edelleen ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi

NordenBladet — Päästöt laskevat energiantuotannossa tuntuvasti, mutta lisätoimia tarvitaan edelleen kansallisten tavoitteiden sekä EU-tasolla asetettujen velvoitteiden saavuttamiseksi. Erityisesti toimia on tehtävä maankäyttösektorilla ja taakanjakosektorilla.Valtioneuvosto antoi torstaina 27. kesäkuuta ilmastovuosikertomuksensa eduskunnalle. Valtioneuvosto raportoi vuosittain eduskunnalle tiedot Suomen päästökehityksestä sekä etenemisestä kohti asetettuja ilmastotavoitteita. Päästökauppa- ja taakanjakosektorilla raportoidaan päästöjä ja maankäyttösektorilla eri maankäyttöluokkien päästöjä ja nieluja. Ilmastovuosikertomuksen mukaan kasvihuonekaasupäästöt laskivat 11 prosenttia vuonna 2023 edellisvuoteen verrattuna. Päästöt laskevat jopa odotettua nopeammin energian- ja lämmöntuotannossa päästökauppasektorilla, jossa päästöt laskivat jopa 19 prosenttia edellisvuodesta. Positiivisen kehityksen taustalla oli erityisesti kivihiilen ja turpeen kulutuksen merkittävä lasku. Samalla ydin- ja tuulivoiman osuudet energiantuotannossa kasvoivat.  ”Sähköntuotantomme on jo nyt lähes päästötöntä ja pystymme myös vauhdittamaan fossiilisten päästöjen laskua edelleen. Ydinvoima on tärkeä osa ratkaisua. Mittakaavaltaan hiilidioksidin talteenotto tehtaiden piipuista on suurin mahdollisuus, ja sille kehitämme kannusteita. Suurin haasteemme on maankäyttösektorin mittava nieluvaje, jonka vahvistamiseksi valmistelemme toimenpiteitä“, sanoo ympäristö- ja ilmastoministeri Kai Mykkänen. Uusia toimia tarvitaan ilmastolain tavoitteiden saavuttamiseksi Suomen tavoitteena on olla hiilineutraali vuonna 2035, jolloin Suomen päästöjen ja nielujen tulee olla tasapainossa, eli kasvihuonekaasupäästöt ovat enintään yhtä suuret kuin poistumat.  Arvioiden mukaan lisätoimien tarve hiilineutraaliuden saavuttamiseksi vuonna 2035 vastaa suuruudeltaan lähes puolta Suomen tämänhetkisistä kokonaispäästöistä, eli lisätoimien tarve olisi noin 19 miljoonaa tonnia hiilidioksidiekvivalenttia. Lisätoimia tarvitaankin kaikilla sektoreilla. Laissa on asetettu tavoite myös vuodelle 2030. Lain mukaan kokonaispäästöjä, eli taakanjakosektorin ja päästökauppasektorin yhteenlaskettuja päästöjä, on vähennettävä 60 prosenttia vuoteen 2030 mennessä verrattuna vuoden 1990 tasoon. Ennustettu kehitys on lähellä tavoitetasoa mutta vaatii vielä lisäponnisteluita. Lisätoimien tarve vuoden 2030 tavoitteen saavuttamiseksi on 1,3 miljoonaa tonnia hiilidioksidiekvivalenttia.   Taakanjakosektorin EU-velvoitteen saavuttamisessa epävarmuuttaTaakanjakosektorin päästöt laskivat 5,3 prosenttia vuonna 2023. Taakanjakosektoriin kuuluvat liikenne, maatalous, rakennusten erillislämmitys, jätehuolto, työkoneet ja F-kaasut sekä pienet teollisuus- ja lämpölaitokset. Päästöt laskivat kaikissa päästöluokissa, myös liikenteessä ja maataloudessa, jotka ovat sektorin suurimmat päästölähteet. Maatalouden päästöt vähenivät prosentin verran. Liikenteen päästöt vähenivät noin neljä prosenttia.  
 
”Autoilu ei puhdistu hetkessä, mutta puhdistuu kuitenkin. Olemme päättäneet jatkaa sähköisten työsuhdeautojen veroporkkanaa, jota ala on pitänyt tärkeimpänä apuna viime vuosien sähköautobuumille. Suomi ottaa käyttöön EU:n uuden polttoaineenjakelijoiden päästökauppajärjestelmän, joka vahvistaa päästöhinnoittelua tuntuvasti”, Mykkänen huomioi. Taakanjakosektorilla Suomen EU-tasolla määritetty velvoite on vähentää päästöjä 50 prosenttia vuoteen 2030 mennessä vuoden 2005 tasoon verrattuna. Tällä hetkellä on epävarmuutta siitä, onnistuuko Suomi tässä tavoitteessa.Kokonaisuudessaan taakanjakosektorin päästöt ovat laskeneet hitaasti verrattuna päästökauppasektoriin ja suhteessa ilmastotavoitteisiin. Tähän mennessä Suomi on pysynyt vuotuisten kiintiöiden puitteissa, mutta päästövähennyksiä tarvitaan lisää kiintiöiden pienetessä mentäessä kohti vuotta 2030.Maankäyttösektori jäämässä kauas kauden 2021-2025 EU-velvoitteistaMaankäyttösektorilla tarkoitetaan maankäyttöä, maankäytön muutosta ja metsätaloussektoria (LULUCF). Metsät ja maaperä ovat maankäyttösektorin tärkein nielu. Metsän nielun koko vaihtelee paljon vuosittain, mutta nielu on pienentynyt huomattavasti viime vuosina. Maankäyttösektori palasi pikaennakkotietojen mukaan pieneksi nettonieluksi vuonna 2023, mutta tiedot tarkentuvat myöhemmin. Maankäyttösektori on ollut päästölähde vuosina 2018, 2021 ja 2022. Tämän hetken arvion mukaan Suomi on jäämässä kauas kauden 2021–2025 EU-velvoitteista maankäyttösektorilla. Vajeen kattamiseksi Suomen on mahdollista pyrkiä ostamaan nieluyksiköitä 
muilta jäsenmailta. Jos velvoitetta ei saavuteta tämänkään jälkeen, tulisi vaje kattaa taakanjakosektorin lisätoimilla. Tämä on kuitenkin käytännössä mahdotonta jo entuudestaan tiukkojen velvoitteiden vuoksi. Tällöin Suomi joutuisi todennäköisesti hankkimaan taakanjakosektorin päästöyksiköitä muilta jäsenmailta. Sekä maankäyttösektorin että taakanjakosektorin yksiköiden saatavuudesta ja hinnasta ei ole varmuutta. Ilmastotoimista linjataan valmisteilla olevissa strategioissa ja suunnitelmissa  Ilmastovuosikertomus kokoaa tietopohjaa tuleviin suunnitelmiin, joissa linjataan ilmastotoimista. Energia- ja ilmastostrategia sisältää sekä energiapolitiikan että päästö- ja nielulinjaukset. Siinä tarkastellaan myös ilmastonmuutokseen sopeutumista. Strategian valmistelun yhteydessä linjataan hallitusohjelman mukaisesta päästövelan lyhennysohjelmasta, jonka tarkoituksena on vuosikymmenen alusta lähtien kertyneen päästövelan kääntäminen laskuun. Valmisteilla olevassa keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelmassa (KAISU) linjataan taakanjakosektorin toimista. Suunnitelmat valmistellaan rinnakkain ja niiden on määrä valmistua vuonna 2025. 
 
Hallitus on myös sitoutunut jatkamaan maankäyttösektorin hiilinieluja vahvistavia toimia toimeenpanemalla Kansallisen metsästrategia 2035:n. Lisäksi valmistelussa on metsien kasvun ja hiilinielujen vahvistamisen toimenpidepaketti.Ilmastonmuutoksen edetessä sopeutumisesta tulee yhä tärkeämpääKansallisen sopeutumissuunnitelman toimeenpano käynnistyi vuonna 2023. Uudet ilmastoriskeihin liittyvät tietoaineistot auttavat kohdistamaan sopeutumistoimia oikein. 
Ilmastoriskien tunnistaminen ja sopeutumistoimien suunnittelu etenivät myös Suomen alueilla ja kunnissa. Ilmastonmuutoksen vaikutuksiin on tärkeää aktiivisesti varautua ja riskejä ennakoida osana eri toimialojen omaa suunnittelua.Lisätiedot:Lyydia Ylönen (poliittiset kysymykset)
ministeri Kai Mykkäsen erityisavustaja
p. 050 476 1341 [email protected] Hanne Siikavirta (ilmastovuosikertomus)
neuvotteleva virkamies 
p. 0295 250 049
[email protected]  
 

Päästöt laskevat energiantuotannossa tuntuvasti, mutta lisätoimia tarvitaan edelleen kansallisten tavoitteiden sekä EU-tasolla asetettujen velvoitteiden saavuttamiseksi. Erityisesti toimia on tehtävä maankäyttösektorilla ja taakanjakosektorilla.

Lähde: ym.fi