Muovisaastumista estävästä sopimuksesta neuvottelut Pariisissa

NordenBladet — Kansainvälistä muovisopimusta koskevat neuvottelut jatkuvat Pariisissa 29.5.–2.6. Suomen ja Euroopan unionin tavoitteena on, että neuvotteluissa edettäisiin jo sopimuksen sisältöä koskeviin kysymyksiin. Tarvitaan esimerkiksi yhteisiä sääntöjä muovien kestävästä tuotesuunnittelusta ja tuotannosta sekä velvoitteita muovin uudelleen käytöstä ja kierrätyksestä. Suomen viiden hengen delegaatiota johtaa pääneuvottelija, neuvotteleva virkamies Tuulia Toikka. Mukana on nuorisojärjestö Allianssi ry:n nuorten luontodelegaatti Alli Pylkkö. Edelliset neuvottelut marras-joulukuussa 2022 Uruguayssa olivat osittainen pettymys. Sopimuksen tavoitteesta eli muovisaastumisen lopettamisesta vuoteen 2040 mennessä päästiin alustavaan sopuun. Sen sijaan jäsenmailla on eriäviä näkemyksiä muun muassa siitä, riittävätkö kansalliset toimintasuunnitelmat saastumisen lopettamiseen maailmanlaajuisesti vai tarvitaanko kansainvälisesti sitovia velvoitteita. Suomi ja EU kannattavat kansainvälistä laillisesti sitovaa muovisopimusta, joka sisältää velvoitteita muovin koko elinkaaren ajalle.”Muovituotteiden arvoketjut ja kauppa ovat globaaleja, eivätkä valtiot pysty taklaamaan muovihaastetta vain kansallisin toimin. Esimerkiksi useilla kehittyvillä mailla on suuria ongelmia muovien aiheuttamien jätehuolto- ja ympäristöongelmien vuoksi, vaikka niillä ei olisi omaa muovintuotantoa. Tarvitaan globaaleja ratkaisuja”, pääneuvottelija Tuulia Toikka sanoo.Muoviongelma liittyy kestämättömään kulutus ja tuotantotapaan, jossa lähes puolet kaikesta muovista käytetään lyhytikäisten tai kertakäyttöisten tuotteiden valmistukseen. Kierrätys-  ja jätehuollon infrastruktuurin rakenteet eivät ole pysyneet mukana muutoksessa. ”Käytettävissä on teknologisia ratkaisuja kestävämpien ratkaisujen luomiseen. Tarvitsemme globaalin sääntöpohjaisen järjestelmän ohjaamaan kulutus- ja tuotantotapojen muutosta sekä luomaan velvoitteita ja kannustimia tukemaan muovin kiertotalouden kansainvälistä muutosta”, Toikka sanoo.YK:n ympäristökokouksen UNEA:n määräaika sopimusneuvottelujen loppuun saattamiselle on vuoden 2024 loppu. Nykyisillä kulutustottumuksillamme maailmanlaajuinen muovintuotanto kaksinkertaistuu vuoteen 2040 mennessä ja muovisaasteen kokonaismäärä valtamerissämme nelinkertaistuu. Tähän mennessä muovijätettä on syntynyt 6,3 miljardia tonnia, josta vain noin 9 prosenttia kierrätetty ja 12 prosenttia poltettu. Noin 79 prosenttia muovijätteestä on sijoitettu kaatopaikoille tai päätynyt luontoon. 

Kansainvälistä muovisopimusta koskevat neuvottelut jatkuvat Pariisissa 29.5.–2.6. Suomen ja Euroopan unionin tavoitteena on, että neuvotteluissa edettäisiin jo sopimuksen sisältöä koskeviin kysymyksiin. Tarvitaan esimerkiksi yhteisiä sääntöjä muovien kestävästä tuotesuunnittelusta ja tuotannosta sekä velvoitteita muovin uudelleen käytöstä ja kierrätyksestä. 

Lähde: ym.fi