SOTKA-kosteikoilla huolehditaan sorsanpojista

NordenBladet — Suomen riistakeskuksen SOTKA-kosteikot-hankkeessa on perustettu ja kunnostettu yhdessä maanomistajien kanssa 43 kosteikkoa ympäri Suomen. Toiminnan keskiössä on palauttaa elinympäristöjä, joita vesilintujen poikaset tarvitsevat ensimmäisinä elinviikkoinaan.Vuosien saatossa kosteikot ovat vähentyneet ja vesilinnut taantuneet. Helmi-ohjelmaan kuuluva SOTKA-kosteikot-hanke on suuri ponnistus tuoda takaisin niin pieniä kuin suuriakin kosteikoita ja auttaa vesilintujen poikasia. ”Poikastuotto on kaiken lähtökohta. Se, että vesilinnut saavat poikasia siivilleen, ja kannat kasvavat. Kohteen kunnostuksella pitää olla oikeasti vaikutusta vesilintujen poikastuotolle: Yli hehtaarin laajuisista kohteista padotaan matalia, reheviä, elämää kuhisevia elinympäristöjä, joissa on vettä vähintään huhtikuusta heinäkuulle eli vesilintujen lisääntymisaikaan”, kertoo hankkeen projektipäällikkö Mikko Alhainen Suomen riistakeskuksesta. Kunnostuksia on tehty niin märille pelloille, metsämaille, järville kuin joutomaillekin. Projektipäällikön lisäksi hankkeessa toimii kolme kosteikkosuunnittelijaa, jotka suunnittelevat kohteita ympäri Suomen. Pelkästään tietokoneen ääressä työtä ei tehdä, vaan suunnittelijat ajavat kohteille, tutustuvat maastoon ja käyvät aktiivisesti keskusteluja maanomistajien kanssa.  Projektipäällikkö Mikko Alhainen tarkistamassa Jyrkännotkon SOTKA-kosteikon tuloveden kulkua yhdessä maanomistajan kanssa. Kuva: Johanna HellmanHyvin suunniteltu on puoliksi tehty – jatkohanke tarjoaa suunnittelun kohteilleHankkeessa suunniteltiin vuosina 2020–2022 yli 60 kosteikkoa, joista hankkeessa toteutettiin 43 kohdetta, yhteispinta-alaltaan 630 hehtaaria. Tavoitteet jopa ylittyivät, ja rahaa jäi yli käytettäväksi jatkohankkeen materiaaleihin. Jatkohankkeessa vuosina 2023–2024 keskitytään tarjoamaan suunnittelu 40 laaja-alaiselle kohteelle, joissa paikallinen taho, kuten maanomistaja tai metsästysseura, hakee itse rahoituksen kaivinkonetyölle ja muulle toteutukselle. Suunnitelman lisäksi hanke auttaa rahoitushakemusten teossa ja työmaan johdossa. Jo 30 kohteelle on sovittu maastokatselmus, ja ensimmäiset suunnitelmat valmistuvat kesällä. Alhainen muistelee hymyssä suin edellistä kolmea vuotta, kun käytössä oli omaa hankerahaa toteutukseen. ”Hankkeen omalla toteutusrahalla koneet saatiin heti käyntiin ja saimme enemmän aikaiseksi, kun rahoitushaku ja byrokratia puuttuivat”, Alhainen sanoo. Hankkeen toteutusrahat toivat liikkumavaraa ja poistivat riskiä maanomistajalta: jos toteutukseen kului suunniteltua enemmän rahaa, pystyi hanke auttamaan. Jos budjetti alittui, saatiin varat kohdistettua toiselle kohteelle. Jatkohankkeessa maanomistajat vastaavat toteutuksen rahoituksen hausta, mihin on toki hyviä neuvoja tarjolla ja rahoitusta on saatavilla oleellisesti paremmin kuin muutama vuosi sitten. Juurusjärvi Kärsämäellä jäi Mikko Alhaisen mieleen kohteena, jossa alkuperäiselle suunnitelmalle tuli odottamaton este. Varasuunnitelma kehittyi lennosta, ja kosteikko onnistuttiin toteuttamaan. Kuva: Holtti HakonenPieniä ja suuria kohteita taantuville ja runsaslukuisille lajeilleJatkohankkeessa on mukana uusi toimintamalli, jonka tarkoituksena on edistää helppojen ja edullisten elinympäristökunnostuksien toteuttamista – vaikka ne olisivat alle hehtaarin laajuisia. Hanke tarjoaa yksinkertaisen suunnitelman, säätöpatoja ja putkia esimerkiksi helposti padottavalle notkelmalle, jossa kaivinkonetyö tehdään paikallisin voimin. Tarjolla on myös materiaalia pesimälauttoihin ja vieraspetopyyntiin kohteille, jotka voivat hyötyä niistä. ”SOTKA-kosteikot ovat toimivia elinympäristöjä, joissa viihtyvät myös taantuneet lajit, kuten haapana, jouhisorsa, jopa tukka- ja punasotka. Pienemmillä, helposti tehtävillä kosteikoilla riittää, että tavin, telkän ja sinisorsan poikasille löytyy hyviä paikkoja”, sanoo Alhainen.Maanomistajien motiivien kirjo laaja Alhainen elää kuten opettaa. Hänen kotitilallaan on kolmen hehtaarin kosteikko, jolla viihtyy runsas vesilintulajisto. Kosteikon elämän seuraaminen oman kodin ikkunasta antaa iloa, ja syksyisin maltillinen metsästys tuo elämyksiä ja herkullista riistaruokaa pöytään.  Motiiveja kosteikon kunnostamiseen on yhtä monta kuin maanomistajia. Kosteikot edistävät luonnon monimuotoisuutta, auttavat pitämään vedet puhtaana ja maiseman monipuolisena, tarjoavat virkistysmahdollisuuksia, ja edistävät jopa matkailua. ”Yhteistä on huoli vesilintukannoista: halu tehdä hyvää luonnolle. Ytimessä ei ole luoda seudun parhaita metsästyspaikkoja vaan se, että poikastuotto on hyvää ja lintukannat vahvat”, Alhainen toteaa hankkeeseen valikoituneista kohde-esityksistä. Helmi-ohjelman junan pysyttävä liikkeessä”Helmi-ohjelma on huikean hieno kokonaisuus luonnon monimuotoisuudelle. Toiminnassa on monta oikeaa tulokulmaa, kuten maanomistajalähtöisyys”, Alhainen kiittelee.  Hankkeen projektipäällikkö peräänkuuluttaa resursointia. Ohjelmassa on tavoitteena kunnostaa 500 suojelualueiden ulkopuolista kosteikkoa. Tavoitteesta on toteutettu 10 %, joten paljon on vielä tehtävää. Erityisen kipeästi Alhainen kaipaisi SOTKA-kostekoille euroja konetyöhön ja jatkuvuutta toiminnalle.”Elinympäristötyö on pitkäjänteistä työtä. On paljon vaikeampaa pysäyttää juna, ja saada se uudelleen vauhtiin, kuin edetä tasaista vauhtia, kertoo Alhainen. Yhden kosteikon kohde-esityksestä toteutukseen kuluu aikaa keskimäärin 2–3 vuotta. On tehtävä maastokatselmukset, saatava suostumukset ja luvat, hankittava rahoitus ja tehtävä kunnostukset.”Monessa kohteessa on tullut vastaan jokin haaste, johon on silti tiimissä löydetty luova ratkaisu. Jokainen valmiiksi saatu kohde, jonne on saatu vesilintuja, on onnistuminen”, Alhainen kertoo palkitsevimmista hetkistä työssään. Lisätietoa hankkeesta (kosteikko.fi)Helmi-ohjelma

Suomen riistakeskuksen SOTKA-kosteikot-hankkeessa on perustettu ja kunnostettu yhdessä maanomistajien kanssa 43 kosteikkoa ympäri Suomen. Toiminnan keskiössä on palauttaa elinympäristöjä, joita vesilintujen poikaset tarvitsevat ensimmäisinä elinviikkoinaan.

Lähde: ym.fi