Jätevesien ravinteiden talteenottoon on tekniikkaa – markkinat ja toimintaympäristö hidastavat investointeja

NordenBladet — Ympäristöministeriön tilaama selvitys toteaa ravinteiden talteenottomenetelmien kehittyneen nopeasti viime vuosina. Ravinteiden kiertotalouden skaalaaminen suurempaan kokoluokkaan vaatii kuitenkin merkittäviä investointeja ja toimintaedellytysten parantamista.  Nykyisen maailmanpoliittisen tilanteen myötä ravinne- ja energiaomavaraisuuden sekä huoltovarmuuden merkitys on korostunut. Etenkin typpilannoiteomavaraisuutta on parannettava, koska se on kriittinen tekijä ruuan tuotannossa ja useissa teollisuuden prosesseissa.  Tulevaisuudessa myös fosforin käytön ennakoidaan kasvavan muun muassa akkuteollisuudessa, mikä rajallisten fosforivarantojen ohella lisää tarvetta fosforin talteenotolle esimerkiksi jäte- ja sivuvirroista. Ravinteiden talteenoton mahdollisuudet yhdyskuntien jätevesistä on tunnistettu ja talteenotto-menetelmien kehityksessä on tapahtunut viime vuosien aikana paljon edistystä. Samalla tietoisuus jätevesien ja jätevesilietteiden sisältämien raskasmetallien, mikromuovien ja muiden haitta-aineiden mahdollisista vaikutuksista on kasvanut. Viime vuosina onkin kehitetty useita menetelmiä, joilla jäteveden sisältämät ravinteet saadaan erotettua ja otettua talteen mahdollisimman puhtaina lopputuotteina. Ravinteiden kiertotalouden skaalaaminen suurempaan kokoluokkaan vaatii kuitenkin merkittäviä investointeja ja pitkäjänteistä työtä toimintaedellytysten parantamiseksi. Vasta julkaistussa ympäristöministeriön tilaamassa teknistaloudellisessa selvityksessä tarkasteltiin yhdyskuntien jätevesien ravinteiden talteenottomenetelmiä ja annetiin suosituksia ravinteiden talteenoton ja kierrätyksen edistämisen ohjauskeinoiksi sekä teknisen käyttöönottovalmiuden edistämiseksi. Selvityksen tavoitteena oli koota yhteen ajantasainen tieto fosforin ja typen talteenottomenetelmistä ja tarkastella niiden soveltuvuutta Suomeen huomioiden menetelmien tekninen kypsyysaste, saavutettava ravinteiden talteenottoaste, lopputuotteen laatu ja käytettävyys lannoitteena, raaka-aineena lannoitetuotannossa tai teollisuudessa sekä menetelmien investoinnista ja käytöstä aiheutuvat kustannukset. Selvityksen teki Ramboll Finland Oy. Selvityksen mukaan ravinteiden talteenotosta muodostuvien lisäkustannusten kattaminen ja kannattavan liiketoiminnan saavuttaminen edellyttävät etenkin alkuvaiheessa valtion tukia sekä ennustettavaa markkina- ja sääntely-ympäristöä. Hallinnon ohjauskeinoilla voitaisiin vauhdittaa uusien teknologioiden käyttöönottoa merkittävästi, vaikka markkinalähtöinen tarve ensisijaisesti ohjaakin kehitystä.Ravinteiden kierrätyksen hankehaku aukiTukea Ympäristöministeriön ravinteiden kierrätysohjelma on jo kymmenen vuoden ajan tukenut ravinteiden kierrätystä ja siihen liittyvää teknologista kehitystä. Ohjelma tukee investointeja sekä tutkimus-, kehitys- ja innovaatiohankkeita, jotka edistävät yhdyskuntajätevesien ravinteiden kierrätystä tai talteenottoa, jätevesien käsittelyn energiatehokkuutta tai niiden energiapotentiaalin hyödyntämistä. Lisäksi tuetaan toimijoiden välisiä ravinteiden kierrätyksen yhteistyöhankkeita.Tukea on haettavana noin 50 miljoonaa euroa vuosille 2022-2025. Katso tarkemmat tiedot alla olevasta linkistä ja jätä hakemus.Ravinteiden kierrätystä edistävien investointien vauhdittamiseen paneudutaan maa- ja metsätalousministeriön ja ympäristöministeriön seminaarissa Tampereella 23.5.

Ympäristöministeriön tilaama selvitys toteaa ravinteiden talteenottomenetelmien kehittyneen nopeasti viime vuosina. Ravinteiden kiertotalouden skaalaaminen suurempaan kokoluokkaan vaatii kuitenkin merkittäviä investointeja ja toimintaedellytysten parantamista.  

Lähde: ym.fi