NordenBladet — Jo 17 organisaatiota on liittynyt mukaan vapaaehtoiseen Rakentamisen muovit green deal -sopimukseen, jonka ympäristöministeriö ja rakentamisen arvoketjussa toimivat yhdistykset allekirjoittivat joulukuussa 2020.Rakentamisen muovit green deal -sopimuksen tavoitteena on lisätä kierrätetyn kalvomuovin käyttöä kalvomuovien tuotannossa niin, että vuoden 2027 loppuun mennessä tuotannossa käytetyistä raaka-aineista 40 prosenttia on kierrätettyä materiaalia.”Sopimukseen liittyneet Muoviteollisuuden yritykset aikovat saavuttaa tämän 40 prosentin osuuden, ja osassa tuoteryhmiä jopa 50 prosentin osuuden vuoteen 2027 mennessä. Nämä ovat merkittäviä muutoksia kohti muovien kiertotaloutta, sanoo projektipäällikkö Päivi Piispa ympäristöministeriöstä.Kesko luopuu sinisen kalvomuovin käytöstäMikä tahansa yritys, kunta tai muu organisaatio voi liittyä sopimukseen, kunhan sen sitoumus täyttää kaikki sopimukselle asetetut vaatimukset.  Kesko on yksi monista sitoumuksen tehneistä yrityksistä. Painopisteenä Keskon rakentamisen ja talotekniikan toimialalla on erityisesti muovien lajittelu ja kierrätys. Kesko pyrkii myös vähentämään muovia sisältäviä rakennusosia ja -materiaaleja.”Luovumme kokonaan sinisen kalvomuovin käytöstä ja siirrymme helpommin kierrätettävään kirkkaaseen. Sopimukseen sitoutumisen paras anti on sen tuoma selkeä tavoitteellisuus kalvomuovien erilliskeräykseen ja kierrätykseen, toteaa Keskon rakentamisen ja taloteknisen kaupan vastuullisuuspäällikkö Leena Takaveräjä.Senaatti-kiinteistöt uusii ohjeistuksiaan urakoissaSitoumuksen tehneiden vastuullisten yritysten joukkoon kuuluu myös valtion rakennuskiinteistöjä hallinnoiva Senaatti-kiinteistöt. Sen lisäksi, että konsernin työmailla erilliskerätään kalvomuovia, tavoitteena on lisätä urakoitsijoiden tietämystä muovien kierrätyksestä.”Olemme jo päivittäneet urakoiden hankinta-asiakirjoja ja ohjeistuksia hiilineutraalisuus- ja kiertotaloustavoitteiden näkökulmasta. Seuraavaksi alamme selvittää tarkemmin edellytykset muovin kierrätykselle hankinnoissa. Voimme esimerkiksi vaatia urakoitsijoilta pakkausmuovin erilliskeräystä. Parannamme lisäksi omaa osaamistamme suorittamalla Motivan verkkokoulutuksen”, kertoo kiertotalouden asiantuntija Mirkka Rekola Senaatti-kiinteistöistä.Rekolan mukaan sopimusosapuolten ja sitoumuksen tehneiden organisaatioiden verkosto tarjoaa parhaimmillaan hyvää vertaistukea. ”Pidän hyvänä sitä, että tässä green dealissä on osallistujia koko rakentamisen ja pakkausteollisuuden toimitusketjusta. Muovin kierto vaatii toimenpiteitä kaikilta eri osapuolilta, jotta kokonaisuus toimii”, Rekola lisää.Novart suunnittelee kierrätysmateriaalia sisältävien kalvojen testaustaKansainväliseen Nobia-konserniin kuuluva Novart Oy on tehnyt ensimmäisenä keittiöalan toimijana Suomessa Rakentamisen muovit green deal -sitoumuksen. Novart toimittaa materiaaleja sekä isoihin rakennuskohteisiin että kuluttajille. Kuluttajapuolen kodin kiintokalusteiden asennuksissa Novart huolehtii itse pakkausmateriaalien kierrätyksestä.”Pakkausmateriaaleja tarvitaan suojaamaan laadukkaita tuotteita, mutta haluamme vähentää niistä ympäristölle aiheutuvaa rasitusta. Valinnoillamme on selkeä vaikutus jätteen syntyyn, käsittelyyn ja kierrätyksen onnistumiseen. Tuotteidemme pakkausjätemäärän vähentäminen auttaa myös asiakkaitamme vähentämään rakennustyömaalla syntyvän jätteen määrää. Kierrätettyjen pakkausmateriaalien käytön lisääminen puolestaan tukee myös rakennusliikkeitä saavuttamaan asetettuja päästö- ja ilmastotavoitteita”, Novartin QSEH-päällikkö Anna Hokkanen kertoo.Hokkasen mukaan muovia on vähennetty ohentamalla käytettäviä muovipakkauksia, koska toistaiseksi sopivaa kierrätysmateriaalia sisältävää muovikalvoa on ollut heikosti saatavissa. ”Tänä vuonna testaamme myös kierrätysmateriaalia sisältäviä kalvoja”, Hokkanen lisää. ABB Asennustuotteiden Porvoon tehtaalla siirrytään puheista tekoihinABB Asennustuotteiden Porvoon tehtaalla on tehty sitoumuksen mukaisesti jo monta kestävän käytännön toimenpidettä. Sitoumuksen tavoitteet halutaan siirtää puheista tekoihin. Kalvomuovien erilliskeräystä ja kierrätystä tehtaalla on tehostettu. Esimerkiksi kojerasioiden kansien raaka-aineena käytetään jo kierrätysmuovista valmistettua granulaattia.”Olemme ABB:n Porvoon tehtaalla sitoutuneita edistämään YK:n kestävän kehityksen tavoitteita. Rakentamisen muovit green deal -sitoumus mahdollistaa keskeisten sidosryhmien osallistumisen kiertotalouden parantamiseen konkreettisella, läpinäkyvällä ja ennen kaikkea vaikuttavalla tavalla”, toteaa tehtaanjohtaja Marko Utriaisen.Muita sitoumuksen tehneitä organisaatioita ovat Lassila & Tikanoja Oyj, Teräsrakenneyhdistys, Ecoup Oyj, Lujatalo Oy, Rani Plast Oy, Saint-Gobain Finland Oy, Amerplast Oy, Jackon Finland Oy, Renta Oy, Veikko Lehti Oy, Kivi Ry ja Kuljetusrinki Oy.Verkkokoulutus sopii koko rakentamisen toimialalleMotiva on tuottanut ympäristöministeriön rahoittamana Rakentamisen muovit -verkkokoulutuksen, joka on suunnattu rakennusalalle koko toimitusketjun käyttöön. Maksuton, itseopiskeltava ja kaikille avoin koulutuskokonaisuus sopii rakennushankkeiden ja urakoiden tilaajille ja toteuttajille, tuoteteollisuudelle, kaupan alalle sekä rakennuskonevuokraamoille. Koulutus antaa esihenkilöille ja työnjohdolle lisätietoa ja valmiuksia opastusta varten.”Lyhytkestoiseen moduulipohjaiseen verkkokoulutukseen kannattaa tutustua. Jo nyt 160 tietoa kaipaavaa on kirjautunut verkkokoulutukseen, mutta asia konkretisoituu toden teolla toimialalla vasta kun tietoisuus kalvomuovien erilliskeräyksen ja kierrätyksen merkityksestä on levinnyt vielä laajemmin”, toteaa asiantuntija Nina Teirasvuo valtion kestävän kehityksen yhtiöstä Motivasta.Tämän vuoden aikana koulutuskokonaisuus täydentyy vielä yhdellä moduulilla, joka keskittyy muovien kierrättämiseen infrarakentamisessa.
 Lisätietoja
Ympäristöministeriö
Päivi Piispa
projektipäällikkö
p. 029 5250 167
[email protected]www.motiva.fi/rakentamisenmuovitRakentamisen muovit Green deal -sopimusRakentamisen muovit -verkkokoulutus

Jo 17 organisaatiota on liittynyt mukaan vapaaehtoiseen Rakentamisen muovit green deal -sopimukseen, jonka ympäristöministeriö ja rakentamisen arvoketjussa toimivat yhdistykset allekirjoittivat joulukuussa 2020.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Tammikuussa 2021 käynnistyi Rakennustietosäätiön KIRA Dataflow -hanke, jossa on muodostettu tilannekuvaa kiinteistö- ja rakennusalan eli KIRA-alan digikehityksestä yksityisellä sektorilla. Projekti on toteutettu yhteistyössä ympäristöministeriön kanssa ja rahoitettu Ryhti-järjestöavustuksella.Työn tuloksena on avattu kehitysversio uudesta KIRA Dataflow -verkkoportaalista, jonne on jatkossa tarkoitus kerätä toimialan hankkeiden tuotoksia. Idea on, että käyttäjä voisi helposti muodostaa yleiskuvan standardeista, käyttötapauksista ja käynnissä olevasta kehitystyöstä sekä voisi halutessaan perehtyä syvemmin vaikkapa hankkeiden riippuvuuksiin käynnistysvaiheessa.Verkkoportaalissa on nyt alkuvaiheessa muun muassa KIRA Dataflow -hankkeen yrityshaastattelut, listaus standardeista, keskustelussa olevista käyttötapauksista sekä koontia KIRA-alan tietopääomamäärityksistä.Hankkeessa selvitettiin eri toimijoita haastattelemalla muun muassa miten datan liikkuminen koetaan ja mitkä ovat alan päivänpolttavia digitalisaatioon liittyviä aiheita toimialalla.Millaiset ovat kiinteistö- ja rakennusalan digiperustukset?”Perustukset on talon tärkein rakenne, mutta millaiset ovat kiinteistö- ja rakennusalan digiperustukset? Minkä olemassa olevan päälle digitalisaatiota rakennetaan? Tämä on ollut hankkeemme pihvi”, tiivistää Rakennustietosäätiö RTS:n digitaalisen rakennetun ympäristön tutkimusjohtaja Tommi Arola.Selvitystyössä tehtiin monia löydöksiä. Esimerkiksi yritysten liiketoiminnan digikehityksessä havaittiin neljä toistuvaa teemaa:Digitaalisten ratkaisujen toteutus etenee jatkossa yritysten oman toiminnanohjauksen kautta.Lähes kaikissa KIRA-alan yrityksissä on käynnissä jonkinlainen sisäinen ICT-järjestelyiden uudistus.Datapaine kasvaa, kun aikaisempi data pitää ottaa uudelleen käyttöön ja samaan aikaan pitää standardisoida uusi tarvittava tietopääoma.Digikulttuurin muutosjohtamista tarvitaan erityisesti siksi, että roolit ja tehtävänkuvat uudistuvat ja digiosaaminen sulautuu nykytehtäviin.Alan yrityksiltä kysyttiin lisäksi, millaisia digitaalisia kyvykkyyksiä niissä ollaan kehittämässä.
”Rakennuksen tietojohtaminen, sähköinen arkistointi, ydintiedonhallinta ja sähköinen asiakaspalvelu ovat nyt tapetilla. Muita aiheita, joita konkreettisella tasolla kehitetään ovat rakennusten sähköiset huoltokirjat, tietoturva ja tietosuoja sekä rakentaminen ja kiinteistön ylläpito läpi elinkaaren BIM-tietomallien avulla. Havainto on, että uusien asioiden rinnalla perusasioista, kuten sähköisestä arkistoinnista, halutaan pitää myös jatkossa huolta”, Arola luettelee.Digitalisaation käyttötapauksia kaivataanHaastatteluissa ilmeni, että kiinteistö- ja rakennusalan yrityksissä nähdään digitalisaation etenevän käyttötapaukset edellä. Käyttötapauksissa kuvataan käyttäjän tarve sekä yhden tai useamman järjestelmän välistä vuorovaikutusta, toimintaa ja tiedon virtaamista.”KIRA-alan digitalisaation käyttötapauksista puhutaan paljon, mutta toistaiseksi ei ole ollut saatavilla listaa. Olen poiminut sytykeaineistoksi keskusteluun käyttötapauksia ja prosesseja, joita käsitellään esimerkiksi ympäristöministeriön Ryhti-hankkeessa ja tietomallivakioinnin yhteydessä. Ne löytyvät portaalista hyödynnettäväksi. Otan mieluusti lisää listalle”, Arola sanoo.Puolet rakentamisen datasta valuu hukkaan”Rakennusalalla on todettu olevan vaikeuksia tiedon hyödyntämisessä. Autodesk-ohjelmistoyhtiön ja FMI-konsulttiyhtiön vuoden 2021 kyselyn mukaan noin 50 prosenttia projektitiedosta menee Suomessa hukkaan. Maailmanlaajuisesti ”huonojen tietojen” kustannukset voivat raportin arvioiden mukaan olla miljardiluokkaa”, Arola sanoo.KIRA Dataflow -hankkeessa alan yrityksiltä kysyttiin tiedoista, joiden pitää virrata ja olla käytettävissä useiden prosessien ja toimintojen välillä. Eniten tällaisia tarpeita on rakentamisen toteutustietojen (78 % vastanneista), rakentamisen hankesuunnittelutietojen (52 %) sekä työmaan ja toimitusketjun materiaali- tai laitetietojen (52 %) osalta.Jatkossa on kiinnitettävä huomiota datahukkaan ja pohtia, voisiko tiedolla olla jossain muualla joku, joka voisi jalostaa siitä lisäarvoa.Digitalisaatio etenee, mutta standardisointia kaivataanYhteenvetona voidaan todeta, että kiinteistö- ja rakennusalan digitalisaatio etenee monella eri saralla ja alalla on hyvää kehitystarmoa. Toiminnan ja tietojen standardisointi toistuu kaikkien yritysten puheissa.”Havainnoin eri keskusteluja vuonna 2021. Toistuvasti nostettiin haaste esimerkiksi tiedon standardisoinnin tarpeesta, koska toimialan tieto ei tällä hetkellä ole uudelleenkäytettävää tai eri käytännön syyt estävät sen käyttämisen”, Arola summaa. Ihannetilanteessa tieto saataisiin jakoon liikenne- ja energiatoimialojen kanssa.”Portaali on ensimmäinen kaikille avoin ja edelleen kehitettävä ehdotus tilannekuvaksi ja rakennekirjastoksi. Tarkoituksena on nyt käydä siitä vuoropuhelua ja rakentaa toimintamalli, miten portaali saadaan osaksi kehitysarkeamme. Otan mielelläni vastaan palautetta ja ehdotuksia, miten edetä tämän kanssa”, Arola sanoo.Lisätiedot[email protected]KIRA Dataflow -portaali Rakennustietosäätiön sivuillaKatso tietoisku portaalista 6.5.2022​​​​​​​

Tammikuussa 2021 käynnistyi Rakennustietosäätiön KIRA Dataflow -hanke, jossa on muodostettu tilannekuvaa kiinteistö- ja rakennusalan eli KIRA-alan digikehityksestä yksityisellä sektorilla. Projekti on toteutettu yhteistyössä ympäristöministeriön kanssa ja rahoitettu Ryhti-järjestöavustuksella.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Ryhti-hanke rakentaa tiedon tulevaisuutta. Nyt rakennetun ympäristön tieto on hajallaan eri paikoissa. Tulevaisuudessa tieto löytyy yhdestä ja samasta rakennetun ympäristön tietojärjestelmästä. Tämä hyödyttää esimerkiksi kaavoittajia.Kuntien kaavoituksessa tarvitaan tietoa naapurikuntien suunnitelmista. Uuusia alueita suunniteltaessa on hyödyllistä tutkia kauempanakin olevien kuntien ratkaisuja ja kokemuksia.  Tällä hetkellä tietoja pyydetään toisten kuntien kollegoilta tai toimitetaan viranomaisille useissa eri järjestelmissä ja kanavissa. Kuntien tiedot voivat olla dokumenteissa eri muodoissa ja vajavaisia.  Tulevaisuudessa rakennetun ympäristön tietojärjestelmä helpottaa kuntien kaavoitustietojen hankintaa ja sujuvoittaa lausuntopyyntöjä. Kysyimme Espoon kaupunkisuunnittelukeskuksen suunnittelupäällikkö Paula Kuusisto-Hjortin ajatuksia rakennetun ympäristön tietojärjestelmän hyödyistä.”Muiden kuntien tietojen kaivamista tehdään jatkuvasti. Yksi yhteinen järjestelmä varmasti helpottaa tätä työtä. Etenkin naapurikuntien ja maakuntakaavan saaminen yhdestä paikasta helpottaisi seudullisen ja laajemman näkökulman hahmottamista”, Kuusisto-Hjort sanoo.Erityisesti Kuusisto-Hjort odottaa järjestelmän temaattista hakutoimintoa.”On hienoa, jos kaava- ja yleismääräyksiä voi tulevaisuudessa hakea teeman perusteella useammasta kaavasta valtakunnallisesti. Hyödyllisiä teemoja ovat esimerkiksi vesienhallinta, massojen hallinta tai luontoarvot”, Kuusisto-Hjort kertoo.Espoossa on jo tehty kaavoja digitaaliseen muotoon, mutta ei tietomallimuodossa. Tietomalleihin on kuitenkin jatkossa tarkoitus siirtyä. Yleiskaavojen tausta-aineistoja ja mitoitustietoa on jo olemassa paikkatietomuodossa.  ”Teemme paljon paikkatietopohjaista analysointia. Ajantasaisten, koko seudun tietojen saaminen helposti yhdestä paikasta olisi tärkeää”, Kuusisto-Hjort jatkaa.Lausuntopyyntöjen aineistot yhdestä paikastaKaavasuunnittelun yhteydessä eri viranomaisilta tarvitaan lausuntoja, joiden avulla varmistetaan, että esimerkiksi ympäristövaikutukset tai pelastustehtävien onnistuminen on huomioitu kaavassa riittävällä tavalla. Lausuntopyynnön yhteydessä eri viranomaisille toimitetaan aineistopaketti, johon kuuluu kaavakartta määräyksineen, osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä muita liitteitä.”Uusi järjestelmä tulee kyllä helpottamaan tietojen toimittamista lausuntopyynnön antajille, jos ne tulevat tietomallista suoraan. On kuitenkin tärkeää, että lausuntopyyntö pystytään järjestelmänkin kautta toimittamaan oikeaan osoitteeseen”, Kuusisto-Hjort sanoo.Kuusisto kuitenkin muistuttaa, että pelkkä tietomalli ei lausunnonantajille usein riitä. ”Visualisointi on tärkeä osa yleiskaavan tietosisältöä, se auttaa kokonaisuuden hahmottamista. Olisi tärkeää, että järjestelmässä olisi juuri se sama aineisto, josta kunnassa on päätetty”, hän painottaa.Ryhti-uutiskirjeen Mikä muuttuu -kirjoitussarjassa esittelemme, mitä rakennetun ympäristön tietojärjestelmän käyttöönotto tarkoittaa käytännössä. Uusi tietojärjestelmä tulee käyttöön vuonna 2024, jolloin myös sitä koskevat lait astuvat voimaan. Työ jatkuu Ryhti-hankkeen jälkeenkin: vuosina 2025–2029 on siirtymäkausi, jolloin järjestelmää otetaan laajemmin käyttöön ja siihen lisätään uusia sisältöjä. Toivomme, että vuoteen 2030 mennessä tiedon digimuutos on vakiintunut, ja on syntynyt lukuisia jatkosovelluksia. Tuolloin meillä on maailman parhaaseen tietoon perustuva, hyvinvointia luova rakennettu ympäristö.​​​​​​​Tilaa Ryhti-uutiskirje ja lue lisää osoitteessa ym.fi/ryhti

Ryhti-hanke rakentaa tiedon tulevaisuutta. Nyt rakennetun ympäristön tieto on hajallaan eri paikoissa. Tulevaisuudessa tieto löytyy yhdestä ja samasta rakennetun ympäristön tietojärjestelmästä. Tämä hyödyttää esimerkiksi kaavoittajia.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Luonnossa liikkuminen auttaa kansalaisia voimaan paremmin ja vahvistaa luontoyhteyttä. Ensimmäistä kertaa laaditun kansallisen luonnon virkistyskäytön strategian tavoitteena on tuoda luonnossa olemisen hyötyjä suomalaisten tietoon ja kannustaa suomalaisia luontoon. Lisäksi strategialla selkeytetään luonnon virkistyskäytön edistämisen rooleja yhteiskunnassamme.Luonnon virkistyskäytöllä tarkoitetaan vapaa-aikana virkistäytymistarkoituksessa tapahtuvaa liikkumista ja oleskelua luonnossa. Ulkona liikkuminen on ollut Suomessa aina osa ihmisten elämää ja lähes kaikki suomalaiset (96%) harrastavat edelleen ulkoilua. Luonnonvarakeskuksen tuoreen seurantatutkimuksen mukaan luontoalueet ovat entistä aktiivisemmassa ja monipuolisemmassa käytössä. Retkeily on lisääntynyt, ja koronapandemia on lisännyt etenkin lähialueiden virkistyskäyttöä.”Haastavinakin aikoina luonto tuo meille hengähdystilaa, iloa ja turvaa. Luonnossa oleminen on kansallinen menestystekijä ja sitä kannattaa edistää sekä yksilön että yhteiskunnan takia. Luonnossa oleminen myös vahvistaa luontoyhteyttä ja lisää luonnon arvostusta,” ympäristö- ja ilmastoministeri Emma Kari sanoo.”Poikkihallinnollinen yhteistyö on tärkeää strategian toimeenpanossa, kun vastaamme ulkoilun lisääntyneeseen kysyntään. Tarvitsemme yhteispeliä niin valtionhallinnon, kuntien, maanomistajien kuin kansalaisyhteiskunnan kesken,” maa- ja metsätalousministeri Antti Kurvinen painottaa.Missiona auttaa kansalaisia voimaan paremminVuoteen 2030 ulottuvan strategian päämääränä on, että luonnon virkistyskäyttö auttaa kansalaisia voimaan paremmin. Vahvistuva luontoyhteys edistää siirtymää nykyistä kestävämpään ja fyysisesti aktii-visempaan elämäntapaan. Luontoa arvostetaan, ja siitä pidetään huolta.
Visiona on panostaa luonnon virkistyskäyttöön kansallisena menestystekijänä ja nostaa lähiluonnon arvoa päätöksenteossa. Lisäksi pyritään siihen, että yhä useampi löytää itselleen sopivan tavan liikkua ja olla luonnossa, mikä tukee väestön terveyttä ja hyvinvointia.Strategiassa on määritelty viisi tavoitetta:Lähiluonnon saavutettavuus: Suomessa lähiluonto on yhdenvertaisesti ja esteettömästi saavutettavissa. Luonnon virkistyskäytön mahdollisuudet varmistetaan ihmisten koko elämänkaaren ajalle. Alueiden käytön suunnittelussa turvataan lähivirkistysalueet.Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen: Luonnossa liikkuminen ja oleminen otetaan nykyistä vahvemmin osaksi kansanterveyden edistämistä ja hyvinvointierojen kaventamista. Keskeistä on kannustaa luonnon virkistyskäyttöön väestöryhmiä, joilla on haasteita löytää luontoon, erityisesti lapsia, nuoria ja heikommassa asemassa olevia.Luonnon kestävyyden vaaliminen virkistyskäytössä: Luontoa kunnioitetaan, sen monimuotoisuudesta ja kantokyvystä huolehditaan virkistyskäytössä.Voimavarojen tunnistaminen ja yhteistyö: Luonnon virkistyskäytön tiedollisia ja taloudellisia resursseja sekä virkistyskäyttöön tarkoitettuja alueita ja palveluja tunnistetaan ja vahvistetaan kysyntälähtöisesti. Kehitetään uusia yhteistyötapoja ja -muotoja.Luonnon virkistyskäytön monimuotoisuus: Erilaisia luonnon virkistyskäyttömuotoja arvostetaan ja sovitetaan yhteen. Ennakoidaan luonnon virkistyskäyttötapojen muutoksia, myös ilmastonmuutos huomioiden.Luonnon virkistyskäytön myönteisiä vaikutuksia tavoitellaan muun muassa virkistysalueiden ja -palveluiden kysyntälähtöisellä kehittämisellä sekä kansallisella ulkoilutietopalvelulla, joka tarjoaa kansalaisille kootusti tietoa sekä valtion että kuntien mailla sijaitsevista reiteistä ja muista virkistyspalveluista.Kansallinen luonnon virkistyskäytön strategia on osa pääministeri Marinin hallituksen ohjelmaa. Se on valmisteltu laajapohjaisesti ministeriöiden, tutkimuslaitosten ja järjestöjen asiantuntijoiden tuella. Strategiaa pohjustanut kansalaiskysely keräsi viime keväänä 8074 vastausta.

Luonnossa liikkuminen auttaa kansalaisia voimaan paremmin ja vahvistaa luontoyhteyttä. Ensimmäistä kertaa laaditun kansallisen luonnon virkistyskäytön strategian tavoitteena on tuoda luonnossa olemisen hyötyjä suomalaisten tietoon ja kannustaa suomalaisia luontoon. Lisäksi strategialla selkeytetään luonnon virkistyskäytön edistämisen rooleja yhteiskunnassamme.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Ympäristöministeriö rahoittaa 1,3 miljoonalla eurolla seitsemää uutta hanketta, joissa edistetään toimia yhdyskuntien jätevesien ravinteiden hyödyntämiseksi ja tuetaan ravinteiden kierrätyksen symbiooseja eli eri toimijoiden välisiä yhteistyöverkostoja. Jätevesien ravinteiden kierrätyksellä parannetaan kiertotalouden keinoin Suomen ravinne- ja energiaomavaraisuutta sekä huoltovarmuutta, edistetään Suomen hiilineutraaliustavoitteita ja tehostetaan vesien suojelua.Neljää hanketta rahoitetaan EU:n elpymisvälineestä (Next Generation EU) Suomen kestävän kasvun ohjelmaan liittyen ja kolmea ympäristöministeriön ravinteiden kierrätyksen ohjelmasta (Raki).

Ympäristöministeriö rahoittaa 1,3 miljoonalla eurolla seitsemää uutta hanketta, joissa edistetään toimia yhdyskuntien jätevesien ravinteiden hyödyntämiseksi ja tuetaan ravinteiden kierrätyksen symbiooseja eli eri toimijoiden välisiä yhteistyöverkostoja. Jätevesien ravinteiden kierrätyksellä parannetaan kiertotalouden keinoin Suomen ravinne- ja energiaomavaraisuutta sekä huoltovarmuutta, edistetään Suomen hiilineutraaliustavoitteita ja tehostetaan vesien suojelua.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Ympäristöministeriö on teettänyt selvityksen kaikkien luonnonsuojelulain nojalla rauhoitettujen lajien poikkeuslupien käsittelystä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksissa. Selvityksessä kartoitettiin ELY-keskusten resurssitilannetta sekä arvioitiin eri vaihtoehtoja resurssitilanteen parantamiselle poikkeuslupahakemusten käsittelyssä ja seurannassa. Selvityksen tulosten sekä tämänhetkisen resurssitilanteen perusteella ei ilmennyt syytä tehdä muutoksia nykytilaan, jossa poikkeuslupatehtäviä hoitaa Varsinais-Suomen ELY-keskus. Selvityksessä esitettiin nykyiseen toimintaan joitakin parannuksia, joita käsitellään ympäristöministeriön ja ELY-keskusten kesken.Kehitysehdotuksia olivat esimerkiksi tiiviimpi vuoropuhelu muiden ELY-keskusten kanssa poikkeuslupien käsittelyn aikana, sähköisen lupajärjestelmän kehittäminen ja henkilöresurssien lisääminen. Resurssien lisäämistä suositeltiin, koska lupia käsittelevät henkilöt vastaavat suuriin lupamääriin ja suuritöisiin lupiin. Nykyiset resurssit eivät ole riittäviä poikkeuslupien käsittelyyn ELY-keskuksissa kokonaisuudessaan.Selvityksen mukaan keskitetty käsittely on lintujen poikkeuslupien osalta toimivin malli. Keskittämisen myötä päätösten linja pysyy yhtenäisenä koko maassa ja yhtenäinen linja lisää lupapäätösten ennakoitavuutta, mikä on eduksi luvan hakijalle.Selvityksen mukaan keskittäminen on mahdollistanut asiantuntemuksen kehittämisen niin lainsäädännön, biologisen osaamisen kuin hallinnollisten menettelyjen suhteen. Lisäksi eri lajeihin liittyvien haasteiden tunnistaminen auttaa säädösten johdonmukaisessa soveltamisessa. Lisäksi keskittämisellä voidaan lieventää poikkeuslupapäätöksiin kohdistuvaa julkista painetta, kun luvat annetaan yhdestä paikasta ja lupia käsittelee yksittäisten henkilöiden sijaan keskitetty tiimi.Selvityksen valmisteli suunnittelu- ja konsultointiyhtiö AFRY.

Ympäristöministeriö on teettänyt selvityksen kaikkien luonnonsuojelulain nojalla rauhoitettujen lajien poikkeuslupien käsittelystä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksissa. Selvityksessä kartoitettiin ELY-keskusten resurssitilannetta sekä arvioitiin eri vaihtoehtoja resurssitilanteen parantamiselle poikkeuslupahakemusten käsittelyssä ja seurannassa. Selvityksen tulosten sekä tämänhetkisen resurssitilanteen perusteella ei ilmennyt syytä tehdä muutoksia nykytilaan, jossa poikkeuslupatehtäviä hoitaa Varsinais-Suomen ELY-keskus. Selvityksessä esitettiin nykyiseen toimintaan joitakin parannuksia, joita käsitellään ympäristöministeriön ja ELY-keskusten kesken.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Helmi-elinympäristöohjelman ja METSO-metsiensuojeluohjelman karttapalvelusta on julkaistu testiversio. Palvelusta on mahdollista antaa käyttäjäpalautetta toukokuun ajan.Karttapalvelussa voi katsella Helmi-elinympäristöohjelman ja Metso-ohjelman kohteita ja niiden ominaisuustietoja. Palvelu on toteutettu ympäristöministeriön ja Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) yhteistyönä osana Suomen ekosysteemiobservatorio -hanketta.
Keräämme testivaiheessa käyttäjäpalautetta karttapalvelun aineistojen, ominaisuustietojen ja toiminnallisuuksien laajempaa toteutusta varten. Kartan aineistoissa saattaa tästä syystä olla vielä puutteita tai virheitä. 
Palautteen avulla kehitämme ratkaisuja Helmi-ohjelmassa kunnostettavia kohteita koskevan tiedon jakamiseen ja julkaisemiseen. Palautetta voi antaa toukokuun ajan. Kaikki palaute karttapalvelusta ja aineistosta on tervetullutta!
• Karttapalvelun testiversio löytyy täältä.
• Palautelomake: https://link.webropolsurveys.com/S/8539E9CA2B50D37A
LisätietojaSaku Härkönen
erityisasiantuntija
p. 0295250183
[email protected]
 

Helmi-elinympäristöohjelman ja METSO-metsiensuojeluohjelman karttapalvelusta on julkaistu testiversio. Palvelusta on mahdollista antaa käyttäjäpalautetta toukokuun ajan.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Suomen päivitetty biotalousstrategia, biotalousosaaminen ja sen yritysesimerkit olivat vahvasti esillä ”Innovatiivinen biotalous – tulevaisuuden strategiat ja ratkaisut” -seminaarissa, joka järjestettiin 13.5.2022 Espoon Dipolissa. Tilaisuutta seurasi paikan päällä ja verkon äärellä yli 200 kutsuvierasta. Euroopan komission terveiset tilaisuuteen toi sisämarkkinoista vastaava komissaari Thierry Breton.Biotalouden innovaatiot auttavat Eurooppaa etenemään kohti vähähiilistä ja resurssitehokasta yhteiskuntaa sekä kestävää taloutta. Tilaisuuden avannut elinkeinoministeri Mika Lintilä muistutti, että biotalouden ratkaisuilla on keskeinen rooli EU:n vähähiilisyys- ja päästötavoitteiden saavuttamisessa. ”Biotalouden hyödyntäminen edistää EU:n kasvua ja kilpailukykyä sekä tarjoaa hyvinvointia ja työpaikkoja myös syrjäseuduilla. Yrityksille on luotava toimintaympäristö, joka kannustaa innovoimaan ja investoimaan kestävään biotalouteen. Biotalous onkin sisällytettävä kiinteämmäksi osaksi EU:n teollisuuspolitiikkaa”, ministeri Lintilä ehdotti.”Suomi on juuri aloittanut päivitetyn biotalousstrategiansa toimeenpanon. Panostamme voimakkaasti biopohjaisten raaka-aineiden innovatiiviseen käyttöön luodaksemme fossiilivapaita, kierrätettäviä ja arvonlisää kasvattavia tuotteita”, Lintilä jatkoi.Seminaarissa kuultiin esimerkit neljältä yritykseltä siitä, miten biotaloudella synnytetään korkeampaa arvonlisää. VTT:n Biomateriaalit-tutkimusalueen johtaja Atte Virtanen kertoi, mitä kaikkea puusta voidaan tehdä, Sulapacin varatoimitusjohtaja Ami Rubinstein esitteli, miten edetään kohti muoviroskatonta tulevaisuutta, Spinnovan toimitusjohtaja Janne Poranen kertoi tekstiilikuitujen vallankumouksesta ja Solar Foodsin toimitusjohtaja Pasi Vainikka Ruokaa ilmasta -hankkeesta. Esitysten keskeinen viesti oli se, että biotalouden tuotteisiin ja palveluihin liittyy sekä ilmaston että kilpailukyvyn näkökulmasta suuria mahdollisuuksia.Seminaarin paneelissa pohdittiin biotalouden innovaatioita osana Euroopan Green Deal -ohjelmaa ja kestävää kasvua. Paneeliin osallistuivat sijoitusjohtaja Lauri Reuter (Nordic FoodTech VC), toimitusjohtaja Niklas von Weymarn (Metsä Spring), hallituksen puheenjohtaja Iida Miettinen (Kamupak), vastuullisuusjohtaja Ulla Luhtasela (Nestlé) ja toimitusjohtaja Paula Laine (Ilmastorahasto). Paneelin ja koko seminaarin juonsi kirjailija André Noël Chaker.Alivaltiosihteeri Petri Peltonen esitteli seminaarissa Suomen kansallisen biotalousstrategian, jonka yhtenä kunnianhimoisena tavoitteena on kaksinkertaistaa biotalouden synnyttämän arvonlisän osuus bruttokansantuotteesta nykyisestä 13 prosentista 26 prosenttiin vuoteen 2035 mennessä.Lisätiedot:
erityisasiantuntija Ulla Palander, TEM, p. 029 504 9235
 

Suomen päivitetty biotalousstrategia, biotalousosaaminen ja sen yritysesimerkit olivat vahvasti esillä ”Innovatiivinen biotalous – tulevaisuuden strategiat ja ratkaisut” -seminaarissa, joka järjestettiin 13.5.2022 Espoon Dipolissa. Tilaisuutta seurasi paikan päällä ja verkon äärellä yli 200 kutsuvierasta. Euroopan komission terveiset tilaisuuteen toi sisämarkkinoista vastaava komissaari Thierry Breton.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Niin sanotun kunnossapitolain toimivuusarviointi valmistuu vuoden 2022 loppuun mennessä. Tämän jälkeen päätetään jatkotoimista, kuten lain mahdollisesta uudistamisesta.Suuret kaupungit ja Kuntaliitto tekivät ympäristöministeriölle esityksen kunnossapitolain tarkistamisesta vuonna 2020. Kunnat ovat esittäneet tarpeen uudistaa erityisesti kaduilla tehtäviä töitä koskevaa sääntelyä. Ympäristöministeriö katsoo tarpeelliseksi, että lain toimivuus arvioidaan kattavasti ennen uudistukseen ryhtymistä.Arvioinnissa kerätään tietoa lain säännösten toimivuudesta ja ajantasaisuudesta muuttuvassa toimintaympäristössä sekä lain säännösten soveltamisesta ja sen mahdollisista ongelmista. Toimivuusarvioinnin tavoite on myös tehdä ehdotuksia lain uudistamista varten.Sidosryhmiä kuullaan työn aikana laajasti haastatteluin, kyselyin ja työpajoissa. Työn aloitukseksi järjestetään 24. toukokuuta ja 2. kesäkuuta 2022 avoimet verkkotilaisuudet, joissa kerrotaan ja keskustellaan käynnistyneestä arviointityöstä.Ympäristöministeriön johtamassa arviointiselvityksen ohjausryhmässä ovat edustettuina keskeiset viranomaiset sekä kaduilla ja yleisillä alueilla operoivien toimijoiden sekä eri liikkujaryhmien edustajat.Kunnossapitolaissa säädetään yleiseen käyttöön luovutettujen katujen ja yleisten alueiden kunnossa- ja puhtaanapidosta asemakaava-alueella. Laissa määritellään muun muassa kunnossa- ja puhtaanapidon tehtävät sekä niiden jakaantuminen kunnan ja kiinteistön- tai tontinomistajien kesken.Laki kadun ja eräiden yleisten alueiden kunnossa- ja puhtaanapidosta (669/1978) tuli voimaan 1.1.1980. Lakiin on tehty useita osittaisia muutoksia, joista viimeisin laajempi sisällöllinen muutos tuli voimaan vuonna 2005. Tuolloin lakiin lisättiin velvollisuus ilmoittaa kunnalle kaduilla ja yleisillä alueilla tehtävistä töistä.Kunnossapitolain toimivuusarvioinnin käynnistystilaisuus 24.5.2022 klo 10-12Kunnossapitolain toimivuusarvioinnin käynnistystilaisuus 2.6.2022 klo 10-12LisätietojaPetteri Katajisto
ympäristöneuvos
0295 250 120
[email protected]

Niin sanotun kunnossapitolain toimivuusarviointi valmistuu vuoden 2022 loppuun mennessä. Tämän jälkeen päätetään jatkotoimista, kuten lain mahdollisesta uudistamisesta.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Valtioneuvosto on tänään istunnossaan hyväksynyt esityksen uudeksi luonnonsuojelulaiksi annettavaksi eduskunnalle. Uuden lakiehdotuksen pohjana on nykyinen luonnonsuojelulaki, mutta sitä on ajantasaistettu ja lakiin esitetään uusia säännöksiä sekä kokonaan uusia lukuja. Uusia ovat esimerkiksi säännökset vapaaehtoisesta ekologisesta kompensaatiosta, uhanalaisista luontotyypeistä, luontotiedon hallinnasta sekä kansallisesta luonnon monimuotoisuusstrategiasta ja toimintaohjelmasta. Myös ilmastonmuutokseen sopeutuminen kirjataan lain tavoitteisiin.​​​​​​​”Hyväksyimme tänään esityksen Suomen itsenäisyyden ajan kolmanneksi luonnonsuojelulaiksi. Esityksen pohjana on vuonna 1996 hyväksytty laki, jota edelsi lähes sadan vuoden takainen, vuonna 1923 voimaan tullut luonnonsuojelulaki. Lain uudistaminen oli välttämätöntä, koska luontokatoa ei olla saatu pysäytettyä. Nyt tuomme luonnonsuojelulain tähän päivään,” ympäristö- ja ilmastoministeri Emma Kari sanoo.

Valtioneuvosto on tänään istunnossaan hyväksynyt esityksen uudeksi luonnonsuojelulaiksi annettavaksi eduskunnalle. Uuden lakiehdotuksen pohjana on nykyinen luonnonsuojelulaki, mutta sitä on ajantasaistettu ja lakiin esitetään uusia säännöksiä sekä kokonaan uusia lukuja. Uusia ovat esimerkiksi säännökset vapaaehtoisesta ekologisesta kompensaatiosta, uhanalaisista luontotyypeistä, luontotiedon hallinnasta sekä kansallisesta luonnon monimuotoisuusstrategiasta ja toimintaohjelmasta. Myös ilmastonmuutokseen sopeutuminen kirjataan lain tavoitteisiin.

Lähde: ym.fi