NordenBladet — Euroopan komissio antoi tiistaina 16. joulukuuta EU:n ensimmäisen suunnitelman kohtuuhintaisen asumisen edistämiseksi. Tavoitteena on lisätä kohtuuhintaisten asuntojen saatavuutta Euroopan asuntorakennusstrategian avulla. Taustalla ovat asumisen hinnan kohoaminen ja asuntojen saatavuuteen liittyvät ongelmat monissa EU-jäsenvaltioissa.“On hienoa, että meillä Suomessa asunnottomuustyössä käytetty asunto ensin -periaate on nostettu hyväksi käytänteeksi komission asumisen suunnitelmassa. Ajatusten ja hyvien käytäntöjen vaihtaminen EU-tasolla on tervetullutta. Suomi korostaa kuitenkin asuntopolitiikan kuuluvan kansalliseen toimivaltaan”, sanoo ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multala.  Komissio tähtää yhteistyöhön kansallisten, alueellisten ja paikallisten viranomaisten kanssa. Tavoitteena on yksinkertaistaa asuntojen tarjontaa rajoittavia sääntöjä ja menettelyjä erityisesti suunnittelussa ja lupaprosesseissa. Uusi lyhytaikaista vuokrausta koskeva lainsäädäntöaloite tukee asuntomarkkinoiden paineissa olevia alueita. Komissio on ohjannut 43 miljardia euroa asumiseen ja jatkaa työtä seuraavassa EU:n pitkän aikavälin budjetissa. Komissio kehittää uutta yleiseurooppalaista investointialustaa yhteistyössä Euroopan investointipankin, kansallisten ja alueellisten kehityspankkien ja muiden kansainvälisten rahoituslaitosten kanssa.  Uusia investointeja aiotaan ohjata opiskelija-asumiseen ja sosiaaliseen asuntotuotantoon. Komissio puuttuu myös asunnottomuuteen, ja auttaa jäsenvaltioita ottamaan käyttöön parempia ratkaisuja kodittomille asunto ensin -periaatteen mukaisesti. Suomessa asunto ensin -periaatetta on jo käytettykin asunnottomuuden vähentämisessä onnistuneesti. Paketti sisältää myös tiedonannon ja neuvoston suosituksen Uusi eurooppalainen Bauhaus –aloitteesta. Vuonna 2020 käynnistynyt aloite tukee laadukkaiden, kauniiden ja kestävien asuinalueiden kehittämistä erityisesti asukkaiden osallisuuden kautta.  Komission ehdotus ei muuta jäsenvaltioiden ja EU:n välistä toimivallanjakoa, vaan jäsenvaltiot päättävät myös jatkossa asuntopolitiikan sekä kaavoituksen ja maankäytön lainsäädännöstä. Komissio raportoi suunnitelmansa etenemisestä ennen toimikauden päättymistä ja on myös ilmoittanut järjestävänsä ensimmäisen EU:n asuntohuippukokouksen vuonna 2026. Komission tiedote suunnitelmasta: Commission takes action for more affordable housing across Europe (European Comission) Lisätietoja Tarik Ahsanullah  
ympäristö- ja ilmastoministerin erityisavustaja  
puh. 050 301  5037   
[email protected]   Tommi Laanti 
Asuntoneuvos 
puh.0295 250 146 
etunimi.sukunimi @gov.fi 

Euroopan komissio antoi tiistaina 16. joulukuuta EU:n ensimmäisen suunnitelman kohtuuhintaisen asumisen edistämiseksi. Tavoitteena on lisätä kohtuuhintaisten asuntojen saatavuutta Euroopan asuntorakennusstrategian avulla. Taustalla ovat asumisen hinnan kohoaminen ja asuntojen saatavuuteen liittyvät ongelmat monissa EU-jäsenvaltioissa.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Rakennetun ympäristön tiedon yhteentoimivuus tuo konkreettisia hyötyjä kaikille alan toimijoille, kaavoittajista kehitysjohtajiin. Ympäristöministeriön Ryhti-hankkeessa valmistuneet sanastot, koodistot ja tietomallit varmistavat, että tieto liikkuu sujuvasti ja merkitys säilyy. Nyt on aika ottaa tulokset käyttöön ja hyödyntää ne arjen työssä.Rakennetun ympäristön tiedon yhteentoimivuus ei ole vain tekninen termi. Se on käytännön ratkaisu, joka helpottaa arkea kaikilla tasoilla. Ryhti-hankkeessa on tämänkin vuoden aikana valmisteltu yhteisiä sanastoja, koodistoja ja tietomalleja. Kun käsitteet ja tietorakenteet ovat yhtenäisiä, tieto kulkee saumattomasti ihmisten ja järjestelmien välillä.”Kun kaikki ymmärtävät käsitteet samalla tavalla, vältetään virheitä ja tehostetaan työtä. Yhteentoimivuus on avain myös automaation ja tekoälyn hyödyntämiseen rakennetun ympäristön tiedoissa”, toteaa ympäristöministeriön erityisasiantuntija Anssi Hänninen.Valmiit sanastot ja tietomallit ovat nyt käytettävissäYhteentoimivuustyössä on viime aikoina valmisteltu keskeisiä aineistoja, jotka tukevat tiedonhallinnan yhdenmukaistamista:Rakennetun ympäristön sanastotyö on valmistunut, ja täydennetyt sanastot julkaistiin 16.12.2025. Lue lisää uutisesta: Rakennetun ympäristön sanastoihin määritelty yli 1 100 käsitettäYhteiset koodistot ja tietomallit ovat saatavilla Yhteentoimivuusalustalla (dvv.fi)”Nämä eivät ole vain lakisääteisiä velvoitteita. Yhteiset määrittelyt helpottavat suunnittelua, lupaprosesseja ja tiedonhallintaa. Se tuo hyötyjä kuntiin, yrityksiin ja viranomaisille”, Hänninen korostaa.Miten yhteentoimivuus helpottaa arkea eri tehtävissä?Yhteentoimivuus helpottaa arkea eri työtehtävissä. Alla muutama esimerkki roolikohtaisista hyödyistä:Tiedon käyttäjä (esim. kaavoittaja, lupakäsittelijä): Saat tiedon helposti ja määrämuotoisena. Työ sujuvoituu, kun tiedot siirtyvät järjestelmästä toiseen ilman manuaalista muokkausta.Johtaja (esim. kunnan johtoryhmän jäsen): Yhteentoimivuus tukee strategiaa ja ohjausta. Prosessit eivät tuota tietohukkaa, ja päätöksenteko perustuu ajantasaiseen tietoon.Organisaation kehittäjä (esim. kehitysjohtaja): Voit rakentaa tietopohjaa, joka tukee innovaatioita ja kilpailukykyä. Yhteiset käytänteet parantavat yhteistyötä organisaatioiden välillä.Käytännön esimerkki: Kaupungintalon tietomalli nopeuttaa lupaprosessejaKun kunta rakennuttaa uuden kaupungintalon, fyysisen rakennuskohteen tietomalli antaa puitteet suunnittelun luovutusaineiston muodostamiseen ja lähtötietojen toimittamiseen seuraavaa hankevaihetta varten. Uutta rakennusta koskevat tiedot siirtyvät suoraan kunnan tietojärjestelmään ilman muunnoksia tai sähköpostirumbaa. Tämä vähentää virheitä ja nopeuttaa lupaprosesseja.Käyttöönotto etenee: tuki ja tallenteet saatavillaYhteentoimivuustyö ei pääty tähän, vaan painopiste siirtyy nyt käyttöönottoon. Ohjeet sekä tilaisuuksien tallenteet tukevat alan toimijoita. Ministeriö on julkaissut oppaita ja järjestänyt tapahtumia, joissa on käsitelty sanastojen, koodistojen ja tietomallien hyödyntämistä omassa työssä. Materiaalit ovat saatavilla verkossa.”Kannustamme kaikkia ottamaan sanastot, koodistot ja tietomallit käyttöön jo nyt – ei vain silloin, kun laki velvoittaa. Mitä aikaisemmin aloitatte, sitä sujuvampaa siirtymä on”, Hänninen muistuttaa.Tutustu materiaaleihin ja ota ne käyttöönYmpäristöministeriön verkkosivuilta löydät viestintämateriaalit, jotka kokoavat hyödyt ja ohjeet eri rooleille. Ne tarjoavat käytännön vinkkejä ja esimerkkejä käyttöönottoon.Tutustu aineistoihin:Viestintämateriaalit rakennetun ympäristön tiedon yhteentoimivuustyön edistämiseksi eri rooleille (otsikon ”Sanastojen, tietomallien ja koodistojen käyttöönoton tukimateriaali” alla)Sanastot (sanastot.suomi.fi)Koodistot (koodistot.suomi.fi)Tietomallit (tietomallit.suomi.fi)Tiedon yhteentoimivuus ympäristöhallinnossa Ryhti-hanke 

Rakennetun ympäristön tiedon yhteentoimivuus tuo konkreettisia hyötyjä kaikille alan toimijoille, kaavoittajista kehitysjohtajiin. Ympäristöministeriön Ryhti-hankkeessa valmistuneet sanastot, koodistot ja tietomallit varmistavat, että tieto liikkuu sujuvasti ja merkitys säilyy. Nyt on aika ottaa tulokset käyttöön ja hyödyntää ne arjen työssä.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Hallituksen investointeja vauhdittavat lainsäädäntöuudistukset ja ympäristöasioiden yhden luukun palvelu 1.1.2026 aloittavassa Lupa- ja valvontavirastossa edistävät puhtaimpiin ratkaisuihin perustuvaa ja kokonaisturvallisuuttamme vahvistavaa talouskasvua. ”Hallituksen historiallinen lupauudistus astuu voimaan kreivin aikaan. Suomessa on jopa 303 miljardin euron edestä vihreän siirtymän investointisuunnitelmia eri puolilla maata, ja niitä on nyt tärkeä saada toteutukseen. Sujuvat lupamenettelyt ovat kilpailuvalttimme investointien saamiseksi Suomeen”, ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multala sanoo.Pääministeri Petteri Orpon hallituksen hallitusohjelman mukaan tällä hallituskaudella investointien luvituksen sujuvuutta ja ennakoitavuutta parannetaan Suomen keskeisenä kilpailuetuna. Lainsäädännön uudistukset tulevat voimaan 1.1.2026 alkaen.Yksi luukku ympäristöasioihinLupa- ja valvontavirasto käsittelee keskeiset ympäristöön liittyvät lupahakemukset yhdessä ja samanaikaisesti. Lisäksi YVA-menettelyt ja Natura-arvioinnit voidaan käsitellä aiempaa sujuvammin osana lupakäsittelyä. Asiakas ja viranomainen tunnistavat ja käyvät keskustelua yhdessä hankkeen kannalta kriittisistä kysymyksistä mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Yksi valtakunnallinen lupa- ja valvontaviranomainen myös yhdenmukaistaa päätöksentekoa ja asiakkaiden yhdenvertaista kohtelua. Hakemuksen käsittelystä annetaan aikatauluarvio, ja eräille lupahakemuksille on säädetty sitova määräaika. Vihreän siirtymän hankkeilla on etusija lupakäsittelyn kaikissa vaiheissa vuoden 2030 loppuun saakka.Vauhtia Suomen kokonaisturvallisuutta vahvistaville vihreän siirtymän hankkeille”Suomi irtautuu fossiilienergiasta vihreän siirtymän hankkeiden avulla. Etenkin tässä geopoliittisessa tilanteessa omavaraisuuttamme ja huoltovarmuuttamme vahvistava siirtymä on tärkeä. Varautumista tukee kotimaisten ratkaisujen edistäminen ja riippuvuuden vähentäminen tuontifossiilisista energialähteistä”, ministeri Multala sanoo. Hallitus on edistänyt vihreää siirtymää vauhdittamalla uusiutuvan energian tuotantolaitosten lupamenettelyjä. Näille lupamenettelyille on sitovat määräajat. Lupa- ja valvontavirasto voi nimetä uusiutuvan energian nopean kehittämisen alueita kuntien esityksestä. Näillä alueilla lupamenettelyjen määräaikoja on lyhennetty, ja hankkeet on tietyin edellytyksin mahdollista vapauttaa YVA-menettelystä ja Natura-arvioinnista. 
 
Nettonollateknologioiden ja kriittisten raaka-aineiden hankkeiden lupamenettelyitä on sujuvoitettu. Hankkeiden yhteyspisteviranomainen Lupa- ja valvontavirasto tukee lupamenettelyjen sujuvaa etenemistä ja seuraa menettelyille säädettyjen määräaikojen noudattamista. Kriittisten raaka-aineiden strategisia hankkeita ja strategisia nettonollahankkeita koskevat lupahakemukset saavat etusijan tietyissä lupamenettelyissä ja valitukset käsitellään kiireellisesti. Myös YVA-menettelyyn on tulossa muutoksia. YVA-menettely kohdennetaan selkeämmin merkittäviin ympäristövaikutuksiin, ja lisäksi YVA-menettelyn ja lupahakemusten yhteiskuuleminen laajenee.Puhtaan energian investointien sijoittumista vauhdittaa uudistetun rakentamislain puhtaan siirtymän sijoittamislupa. Puhtaan siirtymän teollisuushankkeet voidaan rakentaa sijoittamisluvalla ilman asemakaavaa tai yleiskaavaa. Vesienhoidon ympäristötavoitteita koskeva sääntely selkeytyi ja sujuvoitui, kun olemassa olevan oikeustilan mukaiset säännökset sisällytettiin lainsäädäntöön ja hankkeen vuoksi myönnettävän poikkeamisen käsittely lupa-asian yhteydessä mahdollistui. Hankkeet voivat hakea poikkeusta vesienhoidon ympäristötavoitteista eli vesien hyvän tilan tavoitteesta tiettyjen edellytysten täyttyessä. LisätietojaLyydia Ylönen
ministerin erityisavustaja
p. 050 476 1341
[email protected]Johanna Korpi 
lainsäädäntöjohtaja 
p. 0295 250 278 
[email protected] 

Hallituksen investointeja vauhdittavat lainsäädäntöuudistukset ja ympäristöasioiden yhden luukun palvelu 1.1.2026 aloittavassa Lupa- ja valvontavirastossa edistävät puhtaimpiin ratkaisuihin perustuvaa ja kokonaisturvallisuuttamme vahvistavaa talouskasvua. ”Hallituksen historiallinen lupauudistus astuu voimaan kreivin aikaan. Suomessa on jopa 303 miljardin euron edestä vihreän siirtymän investointisuunnitelmia eri puolilla maata, ja niitä on nyt tärkeä saada toteutukseen. Sujuvat lupamenettelyt ovat kilpailuvalttimme investointien saamiseksi Suomeen”, ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multala sanoo.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Ympäristöministeriön vetämä rakennetun ympäristön sanastotyö on valmis. Yhteiset käsitemääritelmät edistävät digitalisaatiota ja sujuvoittavat organisaatioiden välistä tiedonvaihtoa, kun kaikki osapuolet ymmärtävät käytetyt käsitteet samalla tavalla. Sanastot ovat avoimesti selattavissa ja vapaasti hyödynnettävissä Yhteentoimivuusalustan Sanastot-työkalussa.Sanastoista hyötyvät erityisesti kiinteistö- ja rakentamisalan ammattilaiset mutta myös kaikki muut rakennetun ympäristön käsitteitä käyttävät tahot ja henkilöt. Keskeisiä rakennetun ympäristön käsitteitä ei tarvitse enää määritellä esimerkiksi alan organisaatioissa uudelleen, vaan käsitteet ja niiden määritelmät voi katsoa sanastoista. Joulukuussa 2025 päättyneessä päivitystyössä sanastoihin lisättiin noin 190 käsitettä muun muassa kaavojen toteuttamisen, rakennuksen elinkaaren ja kulttuuriympäristön teemoista. Päivityksen jälkeen rakennetun ympäristön sanastoissa on 1172 käsitettä, joille on laadittu yksiselitteiset käsitemääritelmät.Suurin sanastoista on Rakennetun ympäristön pääsanasto, joka sisältää 816 käsitettä. Pääsanastoon on koottu laajasti eri aihepiirejä alueidenkäytön suunnittelusta, rakennuksista ja asumisesta. Kulttuuriympäristösanastossa on 76 käsitettä muun muassa arkeologisista kohteista, rakennusperinnöstä ja sen suojelemisesta. Esteettömyyssanasto, Akustiikka- ja meluntorjuntasanasto ja Teknisten verkkojen sanasto täydentävät erityisalan teemoillaan muita sanastoja. Yhteistyössä Väyläviraston kanssa laadittava Liikenneinfrastruktuurin sanasto päivittyy vielä kevään 2026 aikana.Kaikista käsitteistä löytyy suomenkielisten termien, määritelmien ja tarkentavien huomautusten lisäksi termien vastineet myös ruotsiksi ja englanniksi. Kulttuuriympäristösanastossa määritelmät ja huomautukset on lisäksi käännetty myös ruotsiksi.  Sanastotyötä tehtiin osana ympäristöministeriön rakennetun ympäristön tietojärjestelmän Ryhti-hanketta vuosien 2021 ja 2025 välillä. Sanastotyöhön osallistui yli 100 rakennetun ympäristön asiantuntijaa useasta eri organisaatiosta. Sanastojen sisältöön on voinut vaikuttaa myös avoimilla kommentointikierroksilla. Terminologisesta sanastotyöstä vastasi Sanastokeskus ry. Tutustu sanastoihin: Rakennetun ympäristön pääsanasto (sanastot.suomi.fi)Kulttuuriympäristösanasto (sanastot.suomi.fi)Esteettömyyssanasto (sanastot.suomi.fi)Akustiikka- ja meluntorjuntasanasto (sanastot.suomi.fi)Liikenneinfrastruktuurin sanasto (sanastot.suomi.fi)Teknisten verkkojen sanasto (sanastot.suomi.fi)

Ympäristöministeriön vetämä rakennetun ympäristön sanastotyö on valmis. Yhteiset käsitemääritelmät edistävät digitalisaatiota ja sujuvoittavat organisaatioiden välistä tiedonvaihtoa, kun kaikki osapuolet ymmärtävät käytetyt käsitteet samalla tavalla. Sanastot ovat avoimesti selattavissa ja vapaasti hyödynnettävissä Yhteentoimivuusalustan Sanastot-työkalussa.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Esityksellä parannettaisiin luonnonarvomarkkinoiden käynnistymisen edellytyksiä sekä lisättäisiin säännökset kansallisen ennallistamisasetuksen laatimisesta ja muutettaisiin suden suojeluasema. Lausuntoja voi antaa 30.1.2026 saakka.Lausuntokierroksella olevassa hallituksen esityksessä pyritään vauhdittamaan luonnonarvomarkkinoiden kehittymistä Suomessa. Tällä hetkellä luonnonsuojelulaki mahdollistaa tuotettujen luonnonarvojen käyttämisen vapaaehtoiseen ekologiseen kompensaatioon. Ekologisessa kompensaatiossa ihmisen toiminnan, kuten rakentamisen, aiheuttamia luontohaittoja kompensoidaan tuottamalla vastaavia luontohyötyjä toisaalla.Jatkossa luonnonsuojelulaki mahdollistaisi tuotettujen luonnonarvojen käyttämisen myös muihin luontotekoihin. Muutoksella laajennetaan ja vauhditetaan luonnonarvomarkkinoita. Toimivilla luonnonarvomarkkinoilla maanomistajat voivat parantaa luonnon tilaa ja myydä tuottamiansa luonnonarvoja ostajille. Ostajina voivat olla yritykset, julkiset toimijat, säätiöt, järjestöt tai yksityishenkilöt, jotka haluavat joko kompensoida luonnolle aiheutuvaa haittaa tai parantaa muuten luonnon tilaa.”Luonnonarvomarkkinoita ja luontotekoja kohtaan on valtavan paljon kiinnostusta. Haluamme mahdollistaa yritysten luontoteot ja kannustaa maanomistajia markkinoille mukaan. Lainsäädännöllä ehkäisemme viherpesua ja edistämme vaikuttavia toimia luonnontilan parantamiseksi”, ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multala sanoo.Lausuntopyyntöön sisältyy erillinen kysymys siitä, miten lieventämishierarkia tulisi liittää hallituksen esityksessä ehdotettavaan luontotekoon. Lieventämishierarkia tarkoittaa sitä, että luonnolle aiheutuvia heikennyksiä on ensisijaisesti vältetty, toissijaisesti minimoitu ja, jos mahdollista, heikennettyjen eliölajien ja luontotyyppien tilaa on ennallistettu heikennysalueella. Lakiin ehdotetaan pykälää ennallistamissuunnitelman laatimisesta ja hyväksymisestäEsitysluonnoksen mukaan luonnonsuojelulakiin lisättäisiin säännös EU:n ennallistamisasetuksen täytäntöönpanemisesta. Lakiin ehdotetaan pykälää kansallisen ennallistamissuunnitelman laatimisesta ja hyväksymisestä. Ensimmäistä ennallistamissuunnitelmaehdotusta laaditaan parhaillaan ympäristöministeriön ja maa- ja metsätalousministeriön johdolla.Säännösluonnoksen mukaan kukin ministeriö valmistelisi suunnitelman oman toimialansa osalta. Valtioneuvosto päättäisi sekä ehdotuksen toimittamisesta komissiolle että lopullisen suunnitelman hyväksymisestä. Vain lopullisesta päätöksestä olisi muutoksenhakuoikeus.Suunnitelma laaditaan asetuksen mukaan kolme kertaa, eli parhaillaan laadittava suunnitelma on päivitettävä vuosina 2032 ja 2042.Suden suojeluasema muutettaisiinSusi on toistaiseksi kuulunut sekä metsästyslain että osittain luonnonsuojelulain soveltamisalaan. Suden tiukka suojelu Euroopan unionin luontodirektiivissä lakkautetaan direktiivin 14.7.2025 voimaantulleella muutoksella, joka jäsenvaltioiden on pantava täytäntöön viimeistään 15.1.2027.Esitysluonnoksella tehtäisiin luonnonsuojelulakiin direktiivin muutosta vastaavat muutokset ja susi poistettaisiin luonnonsuojelulain lajisuojelua koskevan 8 luvun soveltamisalasta ja jatkossa sitä koskisivat vain metsästyslain säännökset. Lisäksi lakiin ehdotettaisiin kahta vähäistä teknistä muutosta.Ehdotus lausuntopalvelussa | lausuntopalvelu.fi

Esityksellä parannettaisiin luonnonarvomarkkinoiden käynnistymisen edellytyksiä sekä lisättäisiin säännökset kansallisen ennallistamisasetuksen laatimisesta ja muutettaisiin suden suojeluasema. Lausuntoja voi antaa 30.1.2026 saakka.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — EU:n ympäristöministerit kokoontuvat tiistaina 16. joulukuuta Brysselissä. Ministerit keskustelevat EU:n tuoreesta biotalousstrategiasta, jonka komissio julkaisi 27. marraskuuta. Lisäksi agendalla on päätelmät EU:n 8. ympäristöohjelmasta. Suomea kokouksessa edustaa ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multala.EU:n uusi biotalousstrategia linjaa biopohjaisten ratkaisujen kehittämistä ja käyttöä osana EU:n vihreää siirtymää. Strategiassa biotalous kytketään tiiviisti kiertotalouden periaatteisiin. Tavoitteena on vahvistaa sekä luonnonvarojen käytön kestävyyttä että teollisuuden kilpailukykyä. Sivuvirroille, biojätteille ja biopohjaisille materiaaleille haetaan korkean lisäarvon käyttöä.”Strategia kytkeytyy hyvin EU:n kilpailukyvyn ja resilienssin vahvistamiseen sekä fossiilisista polttoaineista irtautumiseen. Suomen systemaattinen vaikuttamistyö näkyy lopputuloksessa”, kiittelee ministeri Multala.Ministereiden on myös määrä hyväksyä päätelmät kahdeksannesta Euroopan ympäristöohjelmasta. Ohjelman tavoitteissa ei ole edetty, vaan luonnon tila on yhä heikko.  Päätelmissä neuvosto tukee komission suunnitelmia antaa ilmastokestävyyden ja ilmastoriskien hallinnan kehys, jolla vahvistetaan jäsenmaiden varautumista muuttuvaan ilmastoon ja integroidaan ilmastokestävyyden vaatimukset kaikkeen politiikkaan.Neuvosto pitää myös tärkeänä kiertotalouteen siirtymisen kannalta, että EU:lle laaditaan yhteinen pitkän aikavälin visio kiertotalouteen siirtymiseksi ja että komissio antaa kiertotaloudesta lainsäädäntöesityksen ensi syksynä. Päätelmissä korostetaan tarvetta luoda toimivat kierrätysmateriaalien sisämarkkinat, vahvistaa tuottajavastuun harmonisointia ja varmistaa, että kaikki toimijat, myös EU:n ulkopuolelta tulevat, noudattavat samoja ympäristö- ja tuoteturvallisuusvaatimuksia.LisätietojaEU:n biotalousstrategia:
Ulla Palander
Erityisasiantuntija
p. 0295 049 235
[email protected]EU:n 8. ympäristöohjelma:
Taina Nikula
Ympäristöneuvos
p. 0295 250 202
[email protected]Lyydia Ylönen
Ministeri Multalan erityisavustaja   
p. 050 476 1341
[email protected]

EU:n ympäristöministerit kokoontuvat tiistaina 16. joulukuuta Brysselissä. Ministerit keskustelevat EU:n tuoreesta biotalousstrategiasta, jonka komissio julkaisi 27. marraskuuta. Lisäksi agendalla on päätelmät EU:n 8. ympäristöohjelmasta. Suomea kokouksessa edustaa ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multala.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Maailman maat onnistuivat haastavasta geopoliittisesta tilanteesta huolimatta sopimaan ministereiden yhteisestä julistuksesta sekä yhdestätoista päätöslauselmasta YK:n ympäristökokouksessa UNEAssa, joka päättyi perjantaina 12.12.”Pariisin sopimuksen 10-vuotisjuhlapäivänä päättynyt ympäristökokous oli osoitus, että monenkeskinen yhteistyö toimii edelleen. Vain yhteisen näkemyksen etsimisen kautta voimme ratkoa meitä kaikkia koskevia globaaleja ympäristökriisejä”, Suomen valtuuskuntaa Nairobissa johtanut ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multala sanoo.UNEAn ministerijulistuksessa painotetaan muun muassa taistelua ympäristöä koskevaa rikollisuutta vastaan, muovisopimusneuvottelujen jatkamista sekä siirtymistä kiertotalouteen, jotka olivat tärkeitä painopisteitä myös EU:lle. Suomen korostama alkuperäiskansojen osallistumisen vahvistaminen on myös huomioitu julistuksessa.  Yhdessätoista hyväksytyssä päätöslauselmassa muun muassa suitsitaan tekoälyn ympäristövaikutuksia, edistetään mineraalien ja metallien kestävää hallintaa, vahvistetaan antimikrobiresistenssia koskevaa ympäristöseurantaa, parannetaan eri ympäristösopimusten välisiä synergioita sekä vahvistetaan nuorten osallistumista. Lisäksi kokouksessa sovittiin YK:n ympäristöohjelman UNEPin nelivuotisesta strategiasta.Sen sijaan syvänmeren suojelua ja toisaalta ympäristörikollisuutta käsittelevistä päätöslauselmista ei saatu sovittua, vaan maiden näkemykset olivat vielä liian kaukana toisistaan. Rohkaisevaa oli kuitenkin pienten saarivaltioiden vahva mukaantulo ympäristökokoukseen omien kunnianhimoisten esitystensä kanssa. Näistä Fijin koralliriuttoja ja Dominikaanisen tasavallan sargassolevän aiheuttamia ympäristöongelmia koskevat päätöslauselmat saatiin sovittua. Lisäksi UNEA-8 kokouksen puheenjohtajaksi valittiin pienen saarivaltion edustaja, Jamaika.Ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multala osallistui UNEAssa korkean tason paneelikeskusteluihin ja toi niissä esillä Suomen menestystarinoita sekä oppeja niin kiertotalouteen, luonnonarvokauppaan kuin koko yhteiskunnan osallistamiseen liittyen. Suomen valtuuskunnan laaja-alainen koostumus oli myös yksi osoitus tästä. Valtuuskuntaan kuului edustajia yksityissektorilta, kansalaisjärjestöstä ja tutkimuslaitoksista.Suomi järjesti menestyksekkään kiertotalousteemaisen sivutapahtuman 11.12. yhdessä UNEPin, Sitran, Senegalin ja Brasilian kanssa. Ministeri Multala tapasi matkansa aikana myös Keniassa olevia suomalaisyrityksiä.LisätietojaMarjaana Kokkonen
Neuvotteleva virkamies
p. 0295 250 025
[email protected]Lyydia Ylönen
Ympäristö- ja ilmastoministerin erityisavustaja
p. 050 476 1341
[email protected]

Maailman maat onnistuivat haastavasta geopoliittisesta tilanteesta huolimatta sopimaan ministereiden yhteisestä julistuksesta sekä yhdestätoista päätöslauselmasta YK:n ympäristökokouksessa UNEAssa, joka päättyi perjantaina 12.12.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Euroopan unionin jäsenmaat, Euroopan parlamentti ja EU:n komissio pääsivät eilen 11.12. alustavaan sopimukseen ajoneuvojen kiertotalousasetuksesta. Asetuksen tavoitteena on muun muassa edistää ajoneuvojen suunnittelua ja valmistusta kiertotalouden periaatteiden mukaisesti, lisätä romuajoneuvojen osien uudelleenkäyttöä, parantaa romuajoneuvoista saatavien kierrätysmateriaalien laatua sekä puuttua romuajoneuvojen katoamiseen asianmukaisen jätehuollon ulkopuolelle.Sovun lopputuloksena syntynyttä asetusehdotusta pystytään arvioimaan tarkemmin vasta, kun sen lopullinen sisältö on saatavilla. Ehdotus menee vielä jäsenmaiden ja parlamentin hyväksyttäväksi. Asetusta aletaan soveltaa kahden vuoden kuluttua sen voimaantulosta, mutta siihen sisältyy eri pituisia siirtymäaikoja.Täsmennystä romuajoneuvon ja käytetyn ajoneuvon eroonRomuajoneuvojen katoamisen estämiseksi asetus täsmentää romuajoneuvon ja käytetyn ajoneuvon eroa. Asetus sisältää romuajoneuvon määrittelykriteerit sekä vaatimuksia käytettyjen ajoneuvojen omistajanvaihdoksiin ja vientiin EU:n ulkopuolelle. Ajoneuvon omistaja velvoitetaan toimittamaan romuajoneuvo viipymättä romuajoneuvojen keräykseen tai käsittelyyn. Vaatimusten tarkoituksena on varmistaa, ettei romuajoneuvoja myydä eteenpäin tai viedä EU:n ulkopuolelle, vaan toimitetaan ympäristön kannalta asianmukaiseen käsittelyyn. Suomi on kannattanut tavoitetta puuttua katoaviin romuajoneuvoihin, mutta pitänyt tärkeänä, ettei asetus estä vanhoihin ajoneuvoihin liittyvää harrastustoimintaa. Asetusta ei sovellettaisi museoajoneuvoihin eikä kulttuurisesti kiinnostaviin ajoneuvoihin niin kauan, kuin ne katsotaan tällaisiksi ajoneuvoiksi.Lisää ajoneuvoluokkia laajennetun tuottajavastuun piiriinLaajennettu tuottajavastuu ja romuajoneuvojen jätehuoltovaatimukset laajenevat henkilöautoista ja pakettiautoista muun muassa kuorma-autoihin, linja-autoihin, perävaunuihin, moottoripyöriin ja mopoihin. Niihin ei kuitenkaan sovellettaisi kaikkia asetuksen tuottajavastuuta ja jätehuoltoa koskevia velvoitteita. Laajennettu tuottajavastuu tarkoittaa ajoneuvojen valmistajien ja maahantuojien velvollisuutta järjestää romuajoneuvojen jätehuolto ja vastata siitä aiheutuvista kustannuksista. Suomi onnistui saamaan tuottajavastuuvelvoitteisiin joitakin muutoksia, jotka helpottavat asetuksen täytäntöönpanoa.Uusia vaatimuksia romuajoneuvojen käsittelyynRomuajoneuvojen osien uudelleenkäytön lisäämiseksi ja kierrätysmateriaalien laadun parantamiseksi asetus velvoittaa romuajoneuvojen käsittelijät poistamaan romuajoneuvoista tietyt osat ennen romuajoneuvojen murskausta. Osat, joilla on uudelleenkäyttö-, uudelleenvalmistus- tai kunnostuspotentiaalia, on poistettava niitä vahingoittamatta. Vaatimuksista on mahdollista poiketa tietyin edellytyksin. Suomi on pitänyt tärkeänä osien poistamisvaatimusta ja siihen liittyvää poikkeusmahdollisuutta. Asetuksella pyritään edistämään myös romuajoneuvojen sisältämän muovin kierrätystä. Asetuksessa on sitova tavoite romuajoneuvojen sisältämän muovin kierrätykselle. Romuajoneuvojen uudelleenkäyttö-, kierrätys- ja hyödyntämistavoitteet pysyvät muutoin nykyisellä tasolla, mutta jatkossa tavoitteet eivät koske romuajoneuvojen akkuja. Suomi on pitänyt tärkeänä varmistaa, ettei POP-jätteeksi katsottavia romuajoneuvojen muoveja päädy kierrätykseen ja että tavoitteet ovat teknisesti ja taloudellisesti toteutettavissa.Kiertotaloutta edistetään myös ajoneuvojen suunnitteluun ja valmistukseen liittyvillä vaatimuksillaKiertotalouden edistämiseksi asetus edellyttää esimerkiksi ajoneuvojen suunnittelemista ja valmistamista siten, että tietyt osat voidaan irrottaa helposti. Kuuden vuoden kuluttua asetuksen voimaantulosta henkilöautojen ja pakettiautojen sisältämästä muovista vähintään 15 prosenttia on oltava kierrätysmuovia. Kymmenen vuoden kuluttua asetuksen voimaantulosta vaatimus tiukentuu 25 prosenttiin. 20 prosenttia kierrätysmuovista tulee olla peräisin romuajoneuvoista. Suomi on pääosin kannattanut ajoneuvojen suunnittelua ja valmistusta koskevia velvoitteita.LisätietojaEini Lemmelä
Erityisasiantuntija, ympäristöministeriö
p. 0295 250 032
[email protected]
 

Euroopan unionin jäsenmaat, Euroopan parlamentti ja EU:n komissio pääsivät eilen 11.12. alustavaan sopimukseen ajoneuvojen kiertotalousasetuksesta. Asetuksen tavoitteena on muun muassa edistää ajoneuvojen suunnittelua ja valmistusta kiertotalouden periaatteiden mukaisesti, lisätä romuajoneuvojen osien uudelleenkäyttöä, parantaa romuajoneuvoista saatavien kierrätysmateriaalien laatua sekä puuttua romuajoneuvojen katoamiseen asianmukaisen jätehuollon ulkopuolelle.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Ympäristöministeriön ja Valtion tukeman asuntorakentamisen keskuksen rahoittama ja Kehitysvammaliiton toteuttama monipuolinen selvitys kehitysvammaisten ihmisten asumisen nykytilasta ja tulevaisuuden suunnista on valmistunut. Selvityksen mukaan nykyinen asumispalvelurakenne ei mahdollista riittävästi yksilöllistä asumista ja myös tuetussa asumisessa on kehitettävää. Selvityksessä laadittiin myös hyvinvointialueille malli asumisen suunnitteluun kehitysvammaisten ihmisten tarpeisiin.Yhä useampi kehitysvammaisista ihmisistä haluaa asua tavallisessa asunnossa, mikä onnistuu kotiin saatavan ja lähiympäristön tuen avulla. Asuminen tavallisilla asuinalueilla sekä laitoshoidosta luopuminen ovat myös valtion vammaispoliittisena tavoitteena.  YK:n vammaissopimus korostaa itsenäisen elämän tukemista ja valinnanvapautta asumisessa. Maamme laitoksissa on kuitenkin edelleen kehitysvammaisia ihmisiä, joista osa lapsia. Suurin osa asumispalvelujen piirissä asuu ryhmäkodeissa.  Kehitysvammaisten ihmisten yksilöllinen asuminen -hankkeessa selvitettiin haastattelujen ja kyselyn avulla, kuinka yksilöllistä ja monimuotoista asuminen on tällä hetkellä. Selvitys osoittaa, että hyvinvointialueilla tunnistetaan, ettei nykyinen asumispalvelurakenne vielä mahdollista riittävästi yksilöllistä asumista, vaan asumisyksiköt ovat edelleen asumisen päämuoto. Tämä rajoittaa kehitysvammaisten ihmisten oikeutta valita, missä ja kenen kanssa asua. Erityisesti vaativan tuen järjestäminen sekä tuetun asumisen ratkaisut ovat jääneet liian vähälle huomiolle.  Vammaispalvelulaki antaa vahvan perustan yksilöllisen tuen järjestämiselle, mutta sen soveltaminen edellyttää nykyisten palvelurakenteen tarkastelua ja asumisen kehittämistä.  Aiemmin luodut ratkaisut, kuten asuntoryhmät ja -verkostot tuovat monimuotoisuutta asumisen toteutukseen. Suunnittellumalli tarjoaa pohjan kehitysvammaisten asumisen kehittämiseen Hankkeessa laadittiin myös hyvinvointialueiden tueksi suunnittelumalli vammaisten ihmisten asumiseen. Suunnitelmat vahvistavat yhteistyötä hyvinvointialueiden ja kuntien välillä, tukevat asumisen kehittämistä kokonaisuutena erilaisine ratkaisuineen ja lisäävät kehitysvammaisten ihmisten osallisuutta. Kun asuminen vastaa yksilöllisiä tarpeita, vältetään myös tilanteita, joissa ihmiset ovat raskaammissa palveluissa kuin heidän tarpeensa vaativat.  Valtiolta tukea asumisratkaisujen toteutukseen Valtio tukee erityisryhmien asuntojen rakentamista ja korjaamista korkotukilainalla ja erityisryhmien investointiavustuksella. Vuosina 2025–2027 Valtion tukeman asuntorakentamisen keskus rahoittaa pääasiassa kehitysvammaisten, vaikeavammaisten ja autismikirjoon kuuluvien henkilöiden sekä asunnottomien asumista. Rahoitusta voi saada esimerkiksi erillisiin asuntoihin osana tavallista vuokrataloa, eriytettyihin asuntoryhmiin ja asumisyksiköihin lapsille ja vaativan tuen tarpeisiin. Valtion tukeman asuntorakentamisen keskus kannustaa toimijoita suunnittelemaan uusia innovatiivisia asuntoratkaisuja. Tutustu selvitykseenKehitysvammaisten ihmisten yksilöllisen ja monimuotoisen asumisen kehittäminen (Valtioneuvoston julkaisuarkisto Valto) Lisätietoja Raija Hynynen 
asuntoneuvos, ympäristöministeriö 
p. 029 525 0093 
[email protected] 
 
Sonja Manssila 
erityisasiantuntija, Valtion tukeman asuntorakentamisen keskus 
p. 029 525 0588 
[email protected] 
 
Susanna Hintsala 
toiminnanjohtaja, Kehitysvammaliitto 
p. 040 741 6179 
[email protected] 

Ympäristöministeriön ja Valtion tukeman asuntorakentamisen keskuksen rahoittama ja Kehitysvammaliiton toteuttama monipuolinen selvitys kehitysvammaisten ihmisten asumisen nykytilasta ja tulevaisuuden suunnista on valmistunut. Selvityksen mukaan nykyinen asumispalvelurakenne ei mahdollista riittävästi yksilöllistä asumista ja myös tuetussa asumisessa on kehitettävää. Selvityksessä laadittiin myös hyvinvointialueille malli asumisen suunnitteluun kehitysvammaisten ihmisten tarpeisiin.

Lähde: ym.fi

NordenBladet — Euroopan komissio antoi tänään lainsäädäntöpaketin (ns. omnibus-ehdotuksen), jolla yksinkertaistettaisiin tietyillä kohdennetuilla muutoksilla ympäristöön liittyvää sääntelyä. Komission ehdotus koskee kiertotaloutta ja teollisuuden päästöjä. Komissio keventäisi erityisesti erilaisia raportointivelvollisuuksia.“EU:n ympäristösääntelyä tulee yksinkertaistaa. Voimme vähentää hallinnollista taakkaa ja vahvistaa kilpailukykyä ympäristötavoitteista tinkimättä. Edelläkävijän asemasta ei kannata luopua. Siksi vastuullisuus ja puhtaiden ratkaisujen edistäminen ovat jatkossakin meille erittäin tärkeitä”, ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multala sanoo. Komission tavoitteena on vähentää hallinnollista taakkaa vähintään 25 prosentilta kaikilta yrityksiltä ja vähintään 35 prosentilta pieniltä ja keskisuurilta yrityksiltä. Komission mukaan se pyrkii varmistamaan, että unionin ympäristötavoitteet saavutetaan tehokkaammilla, edullisemmilla ja älykkäämmillä tavoilla. Komissio sujuvoittaisi teollisuuden päästöjä koskevaa sääntelyä poistamalla vuonna 2024 päivitetystä teollisuuspäästödirektiivistä teollisuuslaitoksia koskevan vaatimuksen laatia siirtymäsuunnitelma vuosille 2030-2050 kohti puhdasta, kiertotalouden periaatteiden mukaista ja ilmastoneutraalia toimintaa. Komissio lisäksi yksinkertaistaisi saman direktiivin vaatimusta, jossa teollisuuslaitosten tulisi ottaa käyttöön ympäristöjärjestelmä. Vaatimuksista poistettaisiin muun muassa kemikaali-inventaario ja järjestelmän auditointivaatimus. Lisäksi teollisuuslaitokset saisivat kolme vuotta lisäaikaa vuoteen 2030 ympäristöjärjestelmän käyttöön ottamiseksi. Komission ehdotus sisältää lisäksi useita teknisluonteisia muutoksia vuonna 2024 julkaistuun päivitettyyn teollisuuspäästödirektiiviin, muun muassa koskien eläintilojen soveltamisalan määrittämistä.  Komissio yksinkertaistaisi teollisuuspäästöjen raportointia vapauttamalla maatalous- ja vesiviljelytoimijat raaka-aineiden, veden- ja energiankulutuksen raportointivelvoitteesta.  Komissio keventäisi hallinnollista taakkaa lakkauttamalla Euroopan kemikaaliviraston ylläpitämän SCIP-tietokannan, johon yritysten on ilmoitettava tuotteidensa sisältämät erityistä huolta aiheuttavat aineet. Jatkossa tietoja tuotteesta saataisiin suoraan digitaalisista tuotepasseista ja muista tuotemerkinnöistä.   Tuottajavastuuseen liittyvää raportointia markkinoille saatettujen tuotteiden sekä niistä syntyneiden jätteiden lajista, laadusta ja määrästä komissio harventaisi enintään kertaan vuodessa. Lisäksi komissio ehdottaa, että toiseen EU-maahan sijoittuneen etämyyjän velvollisuus nimetä valtuutettu edustaja keskeytettäisiin vuoden 2035 alkuun asti. Valtuutettu edustaja on tuottajavastuussa yrityksen nimittämä taho, joka hoitaa sen lakisääteiset tuottajavastuuvelvoitteet EU-maassa. Komission tiedonannossa mainitaan myös, että komissio arvioi tuottajavastuujärjestelmän laajempia uudistamisen mahdollisuuksia syksyllä 2026 julkaistavassa kiertotaloussäädöksessä (Circular Economy Act). Komissio ehdottaa muutoksia myös hankkeiden ympäristövaikutusten arviointimenettelyihin. Ympäristöarvioinneille olisi perustettava keskitetty asiointipiste. Ympäristöarviointeja lisäksi virtaviivaistettaisiin sekä asetettaisiin eri menettelyvaiheille määräaikoja. Ympäristövaikutusten arvioinnin nopeuttamista koskevalla sääntelyllä voisi olla vaikutusta myös luonto- ja lintudirektiivien sekä vesipuitedirektiivin soveltamiseen tietyissä tilanteissa. Myös menettelyjen digitalisointiin kiinnitetään huomiota. Hallitus muodostaa seuraavaksi komission ehdotukseen kannan siitä laadittavassa eduskuntakirjelmässä. Ennallistamisasetuksen osalta komissio vielä arvioi jatkotoimia, kuten tulkintaohjeiden antamisen tarvetta. ”Suomi vaikuttaa aktiivisesti EU-tasolla, jotta Suomelle koituvia kustannuksia voidaan kohtuullistaa. Yksi keino on asetuksen tulkintojen selkeyttäminen. Suomi on sitoutunut ennallistamisasetuksen tavoitteisiin, mutta pyrimme järkevöittämään asetuksen toimeenpanoa ja varmistamaan Suomelle mahdollisimman laajan EU-rahoituspohjan ennallistamistoimiin – samalla viemme määrätietoisesti kansallisen ennallistamissuunnitelman valmistelua eteenpäin,” ministeri Multala sanoo. Lisätietoja Johanna Korpi 
lainsäädäntöjohtaja 
p. 0295 250 278 
[email protected] Jaakko Kuisma (teollisuuspäästödirektiivi) 
ympäristöneuvos 
p. 0295 250 442 
[email protected]   Kati J. Suomalainen (kiertotalous)  
erityisasiantuntija  
p. 0295 250 358 
[email protected] Pinja Laitinen (YVA) 
asiantuntija
p. 0295 250 022
[email protected] 

Euroopan komissio antoi tänään lainsäädäntöpaketin (ns. omnibus-ehdotuksen), jolla yksinkertaistettaisiin tietyillä kohdennetuilla muutoksilla ympäristöön liittyvää sääntelyä. Komission ehdotus koskee kiertotaloutta ja teollisuuden päästöjä. Komissio keventäisi erityisesti erilaisia raportointivelvollisuuksia.

Lähde: ym.fi